1.

Julkiselle tutkimusorganisaatiolle laaditaan osana sen pitkän aikavälin strategiaa ja missiota erityisesti henkistä omaisuutta koskevat periaatteet, joista tiedotetaan sisäisesti ja ulkoisesti sekä perustetaan yksi yhteinen asiasta vastaava yhteyspiste.

2.

Periaatteiden olisi sisällettävä henkilökunnalle ja opiskelijoille selkeät säännöt, jotka koskevat erityisesti uusien kaupallista potentiaalia omaavien ideoiden julkistamista, tutkimustulosten omistusoikeutta, dokumentointia, eturistiriitojen käsittelyä ja sitoumuksia kolmansien osapuolten suuntaan.

3.

Julkisen sektorin organisaation strategian ja mission mukaisesti pyritään edistämään henkisen omaisuuden tunnistamista, hyödyntämistä ja tarvittaessa suojaamista pyrkien mahdollisimman suuriin sosioekonomisiin hyötyihin. Tässä voidaan noudattaa erilaisia strategioita – mahdollisesti tieteen/tekniikan osa-alueen mukaan – kuten esimerkiksi julkisen tiedon lähestymistapaa tai avoimen innovoinnin lähestymistapaa.

4.

Luodaan riittävät kannustimet, joilla varmistetaan, että asiaan liittyvä henkilöstö pyrkii aktiivisesti toteuttamaan henkistä omaisuutta koskevia periaatteita. Kannustimien ei tulisi olla pelkästään taloudellisia, vaan edistää myös urakehitystä ottamalla henkilöstöarvioinneissa huomioon akateemisten ansioiden ohella myös henkiseen omaisuuteen ja tietämyksen siirtoon liittyvät näkökohdat.

5.

Julkisen tutkimusorganisaation olisi harkittava johdonmukaisten henkisen omaisuuden ”salkkujen” muodostamista – esimerkiksi tietyillä teknologian aloilla – ja tarpeen mukaan muiden julkisten organisaatioiden henkisen omaisuuden ottamista mukaan tarkoituksenmukaisten kokonaisuuksien luomiseksi patenteista ja henkisestä omaisuudesta. Tämä voisi helpottaa hyödyntämistä, luoda kriittistä massaa ja alentaa kolmansille osapuolille aiheutuvia kustannuksia.

6.

Opiskelijoille ja tutkimushenkilöstölle olisi tarjottava koulutusta henkistä omaisuutta ja tietämyksen siirtoa koskevan tietoisuuden ja perusosaamisen parantamiseksi sekä varmistettava, että henkisen omaisuuden ja tietämyksen siirron hallinnoinnista vastaavalla henkilöstöllä on tarvittavat taidot ja kouluttautumismahdollisuudet.

7.

Olisi laadittava ja julkistettava tulosten julkaisemista ja levittämistä koskevat periaatteet, joilla pyritään edistämään tutkimuksen ja kehittämisen tulosten laajaa levitystä (esimerkiksi julkistamalla vapaaseen käyttöön), hyväksyen kuitenkin mahdolliset viiveet tapauksissa, joissa on tarkoitus hakea henkiselle omaisuudelle suojaa – tämä viive olisi kuitenkin pidettävä mahdollisimman lyhyenä.

8.

Julkisrahoitteisen tutkimuksen tulosten käytön edistämiseksi ja niiden sosioekonomisten vaikutusten maksimoimiseksi on syytä harkita kaikkia mahdollisia hyödyntämismekanismeja (kuten lisensointia tai tutkimuksesta syntyviä uusia yrityksiä) ja kaikkia mahdollisia hyödyntämiskumppaneita (kuten tutkimuslähtöisiä uusyrityksiä tai jo olemassa olevia yrityksiä, muita julkisia tutkimusorganisaatioita, sijoittajia tai innovoinnin tukipalveluita ja -organisaatioita) ja valita näistä tarkoituksenmukaisimmat.

9.

Vaikka henkisen omaisuuden ja tietämyksen siirron ennakoivalla hallinnoinnilla saatetaankin luoda julkiselle tutkimusorganisaatiolle lisätuloja, tämän ei kuitenkaan tulisi olla päätavoitteena.

10.

Julkisella tutkimusorganisaatiolla olisi oltava itsellään tai käytettävissään ammattitaitoisia tietämyksen siirron palveluja ja teknisen taustan omaavan henkilöstön lisäksi oikeudellisten, taloudellisten ja kaupallisten näkökohtien sekä henkisen omaisuuden suojaamisen ja suojan valvonnan asiantuntijoita.

11.

Julkisen tutkimusorganisaation sisäisten käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja kaikkien sopimusten tasapuolisuuden varmistamiseksi olisi laadittava ja julkistettava erityiset lisensointiperiaatteet. Erityisesti julkisen tutkimusorganisaation omistaman henkisen omaisuuden omistusoikeuden siirtoja ja lisenssien myöntämisiä yksinoikeudella (1) olisi harkittava tarkkaan, varsinkin kun kyseessä ovat Euroopan ulkopuoliset kolmannet osapuolet. Hyödyntämistarkoituksiin myönnetyistä lisensseistä olisi saatava asianmukainen taloudellinen tai muunlainen korvaus.

12.

Julkisen tutkimusorganisaation olisi laadittava ja julkistettava tutkimuslähtöisten uusyritysten perustamista koskevat periaatteet, jotka kannustavat sen henkilöstöä osallistumaan tarpeen mukaan tutkimuslähtöisten uusyritysten perustamiseen ja joissa luodaan selkeät puitteet tutkimuslähtöisten uusyritysten ja julkisen tutkimusorganisaation pitkän aikavälin suhteille.

13.

Samoin olisi laadittava selkeät periaatteet sille, miten tietämyksen siirrosta saatavat tulot jaetaan julkisen tutkimusorganisaation, tietämyksen luomisesta vastaavan yksikön ja keksijöiden välillä.

14.

Henkisen omaisuuden suojaamiseen ja tietämykseen siirtoon liittyvää toimintaa ja näihin liittyviä saavutuksia olisi seurattava ja niistä olisi tiedotettava säännöllisesti. Julkisen tutkimusorganisaation tutkimustuloksille, niihin liittyvälle erityisasiantuntemukselle ja henkiseen omaisuuteen kohdistuville oikeuksille olisi niiden hyödyntämisen edistämiseksi saatava lisää näkyvyyttä yksityisellä sektorilla.

15.

Yhteis- ja sopimustutkimusta koskevien sääntöjen olisi oltava linjassa kunkin osapuolen mission kanssa. Niissä olisi otettava huomioon yksityisen rahoituksen taso ja niiden olisi vastattava tutkimustoimien tavoitteita ja varsinkin maksimoitava tutkimuksen kaupalliset ja sosioekonomiset vaikutukset, tuettava julkisen tutkimusorganisaation tavoitetta saada yksityistä tutkimusrahoitusta, tuettava sellaista henkisen omaisuuden tasoa, joka mahdollistaa jatkossakin akateemisen ja yhteistyössä tehtävän tutkimuksen sekä vältettävä T&K-tulosten levittämisen vaikeuttamista.

16.

Henkiseen omaisuuteen liittyvät seikat olisi tehtävä selväksi hankehallinnon tasolla tutkimushankkeen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mieluiten jo ennen sen käynnistymistä. Henkiseen omaisuuteen liittyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi hankkeen puitteissa luodun henkisen omaisuuden (tulosaineisto) omistusoikeuksien jakautuminen, hankkeen osallistujien hallussa ennen hankkeen käynnistymistä olevan ja hankkeen toteutuksen tai tulosten hyödyntämisen kannalta välttämättömän henkisen omaisuuden (tausta-aineisto) yksilöinti, tulosaineiston ja tausta-aineiston käyttöoikeudet (3) näitä tarkoituksia varten ja hankkeesta aiheutuvien tulojen jakaminen.

17.

Yhteistutkimushankkeessa tulosaineiston omistusoikeuden olisi pysyttävä sen luoneella osallistujalla, mutta se voidaan osoittaa myös muille osallistujille ennalta tehdyllä sopimuksella, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon kunkin osallistujan etunäkökohdat, tehtävät ja rahoitus- tai muu osuus hankkeessa. Sopimustutkimuksessa julkisen tutkimusorganisaation luoman tulosaineiston omistaa yksityistä sektoria edustava osallistuja. Hankkeen ei tulisi vaikuttaa tausta-aineiston omistusoikeuksiin.

18.

Käyttöoikeuksiin (3) liittyvät seikat olisi tehtävä osallistujien kesken selviksi tutkimushankkeen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mieluiten jo ennen sen käynnistymistä. Jos se on välttämätöntä tutkimushankkeen toteutuksen tai osallistujan tulosaineiston hyödyntämisen kannalta, muiden osallistujien tausta- ja tulosaineiston käyttöoikeuksien olisi oltava saatavilla ehdoin, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon kunkin osallistujan etunäkökohdat, tehtävät ja rahoitus- tai muu osuus hankkeessa.

1.

Tietämyksensiirto korkeakoulujen ja yritysten välillä nostetaan pysyväksi poliittiseksi ja operatiiviseksi painopistealueeksi jäsenvaltion kaikissa julkista tutkimusrahoitusta tarjoavissa elimissä sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla.

2.

Asia kuuluu selvästi yhden yksittäisen ministeriön toimivaltaan. Kyseisen ministeriön tehtävänä on koordinoida tietämyksensiirron edistämistoimia muiden ministeriöiden kanssa.

3.

Kukin tietämyksensiirtotoimia toteuttava ministeriö ja alueellinen hallintoelin nimeävät toimien vaikutusten seuraamisesta vastaavan vastuuhenkilön. Vastuuhenkilöt kokoontuvat säännöllisesti vaihtamaan tietoja ja keskustelemaan tavoista parantaa tietämyksen siirtoa.

4.

Julkisin varoin aikaansaadun henkisen omaisuuden asianmukaista hallinnointia edistetään ja edellytetään, että siinä noudatetaan vakiintuneita periaatteita, joissa otetaan huomioon yritysmaailman perustellut etunäkökohdat (esim. tilapäiset salassapitovelvoitteet).

5.

Tutkimuspolitiikassa korostetaan riippuvuussuhteita yksityiseen sektoriin, mikä auttaa yksilöimään teknologiatarpeita, edistää yksityisiä tutkimusinvestointeja ja kannustaa hyödyntämään julkisrahoitteisia tutkimustuloksia.

6.

Julkisilla tutkimusorganisaatioilla ja niiden henkilöstöllä on riittävästi resursseja ja kannustimia harjoittaa tietämyksensiirtotoimintaa.

7.

Erityistoimin pyritään varmistamaan, että julkisten tutkimusorganisaatioiden saatavilla ja entistä helpommin rekrytoitavissa on näihin kysymyksiin perehtyneitä asiantuntijoita (esim. teknologiansiirtoasiantuntijoita).

8.

Käytössä on valikoima mallisopimuksia sekä päätöksenteon apuväline, joka helpottaa tiettyjen muuttujien perusteella sopivimman mallisopimuksen valintaa.

9.

Ennen uusien tietämyksensiirtoa edistävien mekanismien (kuten työntekijäliikkuvuus- ja rahoitusjärjestelmien) käyttöönottoa kuullaan asianmukaisia sidosryhmiä, kuten pk- ja suuryrityksiä sekä julkisia tutkimusorganisaatioita.

10.

Julkisten tutkimusorganisaatioiden resurssien yhdistämistä paikallisesti tai alueellisesti edistetään silloin, kun niillä ei ole riittävästi tutkimusmenoja, jotta niiden kannattaisi pitää omaa tietämyksensiirtoyksikköä tai henkisen omaisuuden hallinnosta vastaavaa työntekijää.

11.

Perustetaan tutkimuslähtöisten uusyritysten tukiohjelmia, joihin sisältyy yrittäjäkoulutusta ja julkisten tutkimusorganisaatioiden vahvaa vuorovaikutusta paikallisten yrityshautomoiden, rahoittajien, yritystoiminnan tukiorganisaatioiden jne. kanssa.

12.

Julkisten tutkimusorganisaatioiden tietämyksensiirtoa ja vuorovaikutusta yritysten kanssa, esimerkiksi asiantuntijoiden palkkaamista, tuetaan valtion varoin.

13.

Ylikansallisen tietämyksensiirron edistämiseksi ja muista maista tulevien osallistujien kanssa tehtävän yhteistyön helpottamiseksi julkisrahoitteisessa tutkimuksessa syntyvän henkisen omaisuuden omistusoikeudet määritellään selkein säännöin ja nämä säännöt sekä tietämyksen siirtoon mahdollisesti vaikuttavat rahoitusehdot asetetaan helposti saataville. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa julkisissa tutkimusorganisaatioissa sovelletaan henkiseen omaisuuteen järjestelmää, jossa henkisen omaisuuden omistajuus kuuluu organisaatiolle sen sijaan että tutkimusta ohjaavalla professorilla olisi siihen etuoikeus.

14.

Kun tehdään kansainvälisiä tutkimusyhteistyösopimuksia ja niiden alaisten hankkeiden rahoituksessa sovelletaan molempien sopimuspuolina olevien maiden järjestelmiä, hankkeita koskevissa säännöissä annetaan kaikille osallistujille samanlaiset oikeudet varsinkin liittyen henkisen omaisuuden käyttöoikeuksiin ja niiden rajoituksiin.

15.

Julkiset tutkimusrahoitusorganisaatiot edellyttävät, että julkisrahoitteisessa tutkimuksessa syntyvät vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut asetetaan vapaasti saataville.

16.

Tutkimusdatan vapaata saatavuutta edistetään julkisrahoitteisen tutkimustoiminnan tulosten saatavuutta koskevien OECD:n periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti ottaen huomioon kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvät rajoitukset.

17.

Julkisin varoin kehitetään yhdessä avoimen saatavuuden periaatteiden kanssa tutkimustulosten arkistointitapoja (esimerkiksi internetpohjaisia tietokantoja).

18.

Luodaan tarvittavat mekanismit, joilla seurataan ja arvioidaan julkisten tutkimusorganisaatioiden edistymistä tietämyksensiirtotoimissaan esimerkiksi yksittäisten julkisten tutkimusorganisaatioiden vuosikertomusten kautta. Nämä tiedot ja esimerkit parhaista toimintatavoista asetetaan myös muiden jäsenvaltioiden saataville.