EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52014PC0397
Proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL amending Directives 2008/98/EC on waste, 94/62/EC on packaging and packaging waste, 1999/31/EC on the landfill of waste, 2000/53/EC on end-of-life vehicles, 2006/66/EC on batteries and accumulators and waste batteries and accumulators, and 2012/19/EU on waste electrical and electronic equipment
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY, pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY, kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY, romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY, pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY, kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY, romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta
/* COM/2014/0397 final - 2014/0201 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY, pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY, kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY, romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta /* COM/2014/0397 final - 2014/0201 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN
TAUSTA 1.1 Yleinen tausta Unionin talous menettää tällä hetkellä
merkittäviä määriä jätevirrassa olevia uusioraaka-aineita. Vuonna 2011 EU:n
alueella tuotettiin noin 2,5 miljardia tonnia jätteitä. Esimerkkinä voidaan
mainita, että vain 40 prosenttia unionissa syntyvästä yhteiskuntajätteestä
kierrätetään. Kaatopaikalle sijoitetaan 37 prosenttia jätteestä ja 23
prosenttia poltetaan. Tästä jätemäärästä noin 500 miljoonaa tonnia olisi voitu
kierrättää tai käyttää uudelleen. Unionissa hukataan siis merkittäviä
mahdollisuuksia parantaa resurssitehokkuutta ja kehittää kiertotaloutta, jolla
luodaan talouskasvua ja työpaikkoja ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja
EU:n riippuvuutta tuontiraaka-aineista. Unionin jäsenvaltioiden välillä on myös
täytäntöönpanoeroja. Vuonna 2011 kuusi jäsenvaltiota sijoitti alle kolme
prosenttia jätteestään kaatopaikalla ja 18 jäsenvaltiota menetti resursseja
sijoittaessaan yli puolet jätteestään kaatopaikalla. Osa jäsenvaltioista
sijoitti kuitenkin jopa yli 90 prosenttia jätteestään kaatopaikalle.
Jätehuollon tehokkuudessa on siis suuria eroja ja niitä onkin käsiteltävä
kiireellisesti. 1.2 Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Viimeaikaisten suuntausten mukaan
resurssitehokkuutta voidaan parantaa edelleen ja siitä voidaan saada
merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Jätteen muuttaminen
resurssiksi on oleellista parannettaessa resurssitehokkuutta ja suljettaessa
kiertotalouden kiertoa. Eurooppalainen lainsäädäntö ja erityisesti
oikeudellisesti sitovien tavoitteiden asettaminen on ollut keskeisessä asemassa
parannettaessa jätehuoltokäytäntöjä, edistettäessä kierrätysinnovaatioita,
rajoitettaessa kaatopaikkojen käyttöä sekä kannustettaessa kuluttajia
muuttamaan tottumuksiaan. Jätepolitiikan kehittämisellä edelleen voidaan saada
merkittäviä etuja, kun kestävää kasvua ja työpaikkoja voidaan luoda varsin
alhaisilla kustannuksilla ja parantaa samalla ympäristön tilaa. Tämä ehdotus on vastaus oikeudelliseen
velvoitteeseen tarkastella uudelleen seuraavien kolmen direktiivin
jätehuoltotavoitteita: jätteistä annettu direktiivi 2008/98/EY[1], kaatopaikoista annettu
direktiivi 1999/31/EY[2]
sekä pakkauksista ja pakkausjätteistä annettu direktiivi 94/62/EY[3]. Ehdotus on myös
resurssitehokasta Eurooppaa koskevan etenemissuunnitelman[4] ja seitsemännen
ympäristöä koskevan toimintaohjelman[5]
tavoitteiden mukainen, koska sillä pannaan täysimääräisesti täytäntöön
jätehierarkia[6]
kaikissa jäsenvaltioissa, pienennetään absoluuttista ja henkeä kohden mitattua
jätteen syntymistä sekä laaditaan kattava strategia tarpeettoman
elintarvikejätteen syntymisen estämiseksi. Lisäksi sillä varmistetaan
korkealaatuinen kierrätys ja se, että kierrätettyä jätettä käytetään
merkittävänä ja luotettavana raaka-aineen lähteenä unionissa ja energian hyödyntäminen
rajoitetaan materiaaleihin, joita ei voi kierrättää, sekä kaatopaikalle
sijoittaminen jätteisiin, joita ei voida ottaa talteen. Sillä edistetään myös
EU:n raaka-ainealoitteen täytäntöönpanoa[7]. Lisäksi ehdotus sisältää säännöksiä
pakkauksista ja pakkausjätteistä annettuun direktiivin 94/62/EY,
romuajoneuvoista annettuun direktiivin 2000/53/EY[8] ja paristoista ja
akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annettuun direktiiviin
2006/66/EY[9]
sisältyvien raportointivaatimusten yksinkertaistamisesta. 2. INTRESSITAHOJEN
KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 2.1 Tutkimukset Säädösehdotuksen[10] ja sen vaikutusten
arvioinnin perustana on viimeisen kahden vuoden aikana toteutetut kolme
keskeistä tutkimusta, joissa arvioitiin EU:n jätelainsäädännön täytäntöönpanon
ja kehittämisen tekniset, sosioekonomiset ja kustannuksiin liittyvät hyödyt. 2.2 Sisäinen kuuleminen Vaikutusten arvioinnin ohjausryhmä
perustettiin 16. huhtikuuta 2012. Sen viiteen kokoukseen kutsuttiin seuraavat
pääosastot: pääsihteeristö, ECFIN, ENTR, CLIMA, JRC ja ESTAT. Ohjausryhmä
seurasi ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelua. 2.2 Ulkoinen kuuleminen Komissio laati alustavan luettelon
käsiteltävistä asioista. Ensimmäiset tapaamiset keskeisten sidosryhmien kanssa
käynnistyivät helmikuussa 2013. Julkinen kuuleminen käynnistettiin internetissä
kesäkuussa 2013 ja saatiin päätökseen syyskuussa 2013 kuulemisiin
sovellettavien vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Kuulemisen yhteydessä toimitettiin 670
vastausta, joista käy ilmi laaja yleinen huoli EU:n jätehuollon tilasta ja EU:n
toimiin suunnatut suuret odotukset. 2.4 Vaikutusten arviointi Samaan aikaan tämän ehdotuksen kanssa
julkaistaan vaikutustenarviointikertomus ja sen tiivistelmä. Vaikutusten
arvioinnissa arvioidaan EU:n jätehuoltotilastojen parantamisen eri
vaihtoehtojen ympäristö-, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.
Vaikutustenarvioinnissa tarkastellaan erilaisia tavoitetasoja ja niitä
verrataan ”perusskenaarioon". Tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat
parhaat välineet ja tavoitteet, joilla voidaan minimoida kustannukset ja
maksimoida hyödyt. Komission vaikutustenarviointilautakunta antoi
vaikutustenarvioinnista myönteisen lausunnon 8. huhtikuuta 2014, vaikkakin se
teki joitakin suosituksia sen viimeistelyä varten. Lautakunta pyysi selventämään
ongelmanmäärittelyä ja uusien keskipitkän aikavälin tavoitteiden tarvetta,
vahvistamaan kaatopaikalle sijoittamista koskevaa kieltoa tukevia perusteita
toissijaisuuden ja suhteellisuuden näkökulmasta ja selostamaan
yksityiskohtaisemmin, miten jäsenvaltioiden erot jätehuollon tasossa otetaan
ehdotuksessa huomioon. Vaikutusten arvioinnissa esille tuotujen
toimintavaihtoehtojen tarkempi tarkastelu on johtanut päätelmään siitä, että
vaihtoehtojen 2 ja 3.7 yhdistelmästä saadaan seuraavat hyödyt: –
hallinnollinen taakka vähenee erityisesti pienillä
laitoksilla ja yrityksillä, täytäntöönpano yksinkertaistuu ja paranee muun
muassa siten, että tavoitteet pidetään tarkoituksenmukaisina; –
työpaikkojen syntyminen – vuoteen 2030 mennessä on
mahdollisuus luoda yli
180 000 suoraa työpaikkaa, joista suurinta osaa on mahdotonta siirtää EU:n
ulkopuolelle; –
kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen – vuosina
2014–2030 on mahdollista välttää noin 443 miljoonan hiilidioksiditonnin
päästöt; –
positiiviset vaikutukset EU:n jätehuolto- ja
kierrätysaloihin sekä EU:n valmistusalaan (parempi laajennettu tuottajan
vastuu, raaka-aineiden saantiin liittyvien riskien väheneminen); –
uusioraaka-aineiden tulo EU:n talouteen, mikä
puolestaan vähentää EU:n riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista. 3. EHDOTUKSEEN
LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 3.1 Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Ehdotuksen tärkeimmät
muutokset ovat seuraavat: –
määritelmien yhdenmukaistaminen ja tarpeettomien
oikeudellisten vaatimusten poistaminen; –
raportointivaatimusten yksinkertaistaminen ja
selkeyttäminen; –
varhaisvaroitusjärjestelmän käyttöönotto
kierrätystavoitteiden saavuttamisen seurannassa; –
laajennetun tuottajan vastuun
vähimmäistoimintaedellytysten käyttöönotto; –
niiden tavoitteiden kiristäminen, jotka koskevat
yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä (70 % vuoteen
2030 mennessä); –
pakkausjätteen uudelleenkäyttö- ja
kierrätystavoitteiden kiristäminen; –
muun kuin jäännösyhdyskuntajätteen kaatopaikalle
sijoittamisen rajoittaminen vuoteen 2030 mennessä; –
säädösten mukauttaminen Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 ja 291 artiklaan. Edellä mainittu asettaisi
tarvittavat puitteet jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä
koskeville jäsenvaltioiden politiikoille ja lainsäädännölle. 3.2 Oikeusperusta ja oikeus toimia Tällä direktiivillä
muutetaan kuutta eri jätetyyppejä käsittelevää jätehuoltodirektiiviä. Neljä
näistä direktiiveistä (direktiivi 2008/98/EY, direktiivi 1999/31/EY, direktiivi
2000/53/EY ja direktiivi 2012/19/EU) hyväksyttiin Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen 192 artiklan1 kohdan nojalla, kun taas direktiivi 2006/66/EY
hyväksyttiin sekä SEUT-sopimuksen 192 artiklan 2 kohdan että SEUT-sopimuksen 114
artiklan nojalla ja direktiivi 94/62/EY SEUT-sopimuksen 114 kohdan nojalla.
Näin ollen tämän direktiivin oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1
kohta ja 2 artiklan osalta SEUT-sopimuksen 114 artikla. Direktiivin 2008/98/EY 11
artiklan 2 kohdassa asetetaan 50 prosentin tavoite kotitalous- ja vastaavan
jätteen uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle ja 70 prosentin tavoite
muun kuin vaarallisen rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäytön valmistelulle
ja kierrätykselle sekä muulle materiaalien talteenotolle vuoteen 2020 mennessä.
Mainitun direktiivin 11 artiklan 4 kohdan mukaan komission on viimeistään 31.
joulukuuta 2014 tarkasteltava näitä tavoitteita, jotta niitä voitaisiin
tarvittaessa vahvistaa ja voitaisiin harkita tavoitteiden asettamista muille
jätevirroille ottaen huomioon tavoitteiden asettamisesta ympäristölle
aiheutuvat sekä taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Direktiivin 9
artiklan c kohdan mukaan komission olisi vuoden 2014 loppuun mennessä
asetettava jätteen syntymisen ehkäisemistä ja kasvun ja jätteen välisen
kytköksen purkua koskevat tavoitteet ja tarvittaessa tarkistettava 29 artiklan
4 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita. Lopuksi 37 artiklan 4 kohdan mukaan
komissio arvioi ensimmäisessä raportissaan, joka on toimitettava 12. joulukuuta
2014 mennessä, useita toimenpiteitä, mukaan lukien erityisiä jätevirtoja
koskevat tuottajan vastuujärjestelmät, tavoitteet, indikaattorit ja
toimenpiteet, jotka liittyvät kierrätykseen, sekä materiaalien ja energian
hyödyntämistoimintoja, jotka voivat edistää 1 ja 4 artiklassa asetettujen
tavoitteiden saavuttamista. Direktiivin 1999/31/EY 5
artiklan 2 kohdassa asetetaan kolme tavoitetta biohajoavan yhdyskuntajätteen
ohjaamiselle pois kaatopaikoilta ja tiettyjen jätevirtojen kaatopaikoille
sijoittamisen kieltämiselle. Jäsenvaltioiden on saavutettava viimeinen tavoite,
joka koskee biohajoavan yhdyskuntajätteen ohjaamista pois kaatopaikoilta
viimeistään 16. heinäkuuta 2016. Direktiivin 5 artiklan 2 kohdan mukaan
vaatimusta on tarkasteltava uudelleen ennen 16. heinäkuuta 2014 sen
vahvistamiseksi tai muuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa ympäristönsuojelun
korkea taso jäsenvaltioiden kahden edellisen tavoitteen saavuttamisessa saamien
käytännön kokemusten valossa. Direktiivin 94/62/EY 6
artiklan 1 kohdassa asetetaan pakkausjätteen hyödyntämis- ja kierrätystavoitteet,
jotka 6 artiklan 5 kohdan mukaan on vahvistettava viiden vuoden välein
jäsenvaltioiden saaman käytännön kokemuksen sekä tieteellisen tutkimuksen ja
tulosten arviointitekniikkojen, kuten elinkaarianalyysien ja
kustannus-hyötyanalyysien perusteella. 3.3 Toissijaisuus- ja
suhteellisuusperiaate Ehdotus noudattaa
toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta, joista määrätään Euroopan unionista
tehdyn sopimuksen 5 artiklassa. Siinä rajoitutaan edellä mainittujen
direktiivien muuttamiseen ja luodaan puitteet yhteisille tavoitteille samalla
kun jäsenvaltioille jätetään vapaus päättää tarkoista toteutustavoista. 3.4 Selittävät asiakirjat Jäljempänä esitetyistä
syistä komissio katsoo, että on tarpeen laatia selittäviä asiakirjoja, jotta
voidaan parantaa niiden tietojen laatua, jotka koskevat direktiivin saattamista
osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jätelainsäädännön
saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä tapahtuu jäsenvaltioissa usein
hyvin hajautetusti alueellisella tai paikallisella tasolla ja useiden säädösten
myötä jäsenvaltion hallinnollisesta rakenteesta riippuen. Tästä syystä
saattaessaan muutettuja direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöään
jäsenvaltioiden on mahdollisesti muutettava useita säädöksiä kansallisella,
alueellisella tai paikallisella tasolla. Tällä direktiivillä
muutetaan kuutta eri jätedirektiiviä ja se vaikuttaa merkittävään määrään
oikeudellisesti sitovia velvollisuuksia, mukaan lukien kattavat muutokset
jätepolitiikan puitedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin ja pakkausjätedirektiivin
tavoitteisiin sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivin, laajennetun
tuottajan vastuun ja paristoja ja akkuja koskevan direktiivin
yksinkertaistaminen. Ehdotuksella muutetaan jätelainsäädäntöä merkittävästi ja
se vaikuttaa mahdollisesti useisiin kansallisiin säädöksiin. Tässä muutetussa
direktiivissä asetettavat tarkistetut jätehuoltotavoitteet liittyvät toisiinsa
ja tästä syystä ne olisi saatettava huolellisesti osaksi kansallista
lainsäädäntöä ja sisällytettävä myöhemmin kansallisiin jätehuoltojärjestelmiin. Muutettujen direktiivien
säännökset vaikuttavat useisiin yksityisiin ja julkisiin sidosryhmiin
jäsenvaltioissa ja niillä on merkittävä vaikutus suunniteltuihin
investointeihin ja tuleviin infrastruktuureihin jätehuoltojärjestelmissä. Muutettujen
direktiivin täydellinen ja asianmukainen täytäntöönpano on oleellista niiden
tavoitteiden (kuten ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu,
resurssitehokkuuden parantaminen sekä sisämarkkinoiden toiminnan varmistaminen
ja kaupan esteiden ja kilpailun rajoitusten välttäminen) saavuttamiseksi. Edellä mainitut tekijät
todennäköisesti lisäävät riskiä siitä, että direktiivi saatetaan
puutteellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä tai että se pannaan
epäasianmukaisesti täytäntöön, sekä vaikeuttavat komission tehtävää seurata
EU:n lainsäädännön soveltamista. On tärkeää, että saatavilla on selkeitä
ohjeita tarkistettujen jätedirektiivien saattamiseksi osaksi kansallista
lainsäädäntöä. Näin voidaan varmistaa niiden säännösten ja kansallisen
lainsäädännön yhdenmukaisuus. Vaatimus selittävien
asiakirjojen toimittamisesta voi aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista
rasitetta tietyille jäsenvaltioille. Selittäviä asiakirjoja kuitenkin
tarvitaan, jotta voidaan todentaa tehokkaasti, onko direktiivi saatettu osaksi kansallista
lainsäädäntöä kokonaan ja asianmukaisesti, mikä taas on tärkeää edellä
mainituista syistä. Käytettävissä ei ole muita tehokkaita todentamiskeinoja,
joista aiheutuisi pienempi taakka. Selittävät asiakirjat voivat lisäksi
vaikuttaa merkittävästi täytäntöönpanon seurannasta komissiolle aiheutuvan
hallinnollisen työmäärän vähentämiseen; ilman niitä tarvittaisiin merkittäviä
resursseja ja lukuisia yhteydenottoja kansallisiin viranomaisiin, jotta
voitaisiin seurata täytäntöönpanomenetelmiä kaikissa jäsenvaltioissa.
Selittävistä asiakirjoista mahdollisesti aiheutuva hallinnollinen lisätaakka on
siksi oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään, joka on tarkistettujen
direktiivien säännösten saattaminen tosiasiallisesti osaksi kansallista
lainsäädäntöä ja niiden kaikkien tavoitteiden saavuttaminen. Edellä mainitun vuoksi on
aiheellista pyytää jäsenvaltioita liittämään ilmoitukseen, joka koskee
toimenpiteitä direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, yksi
tai useampi asiakirja, josta käy ilmi suhde tämän jätelainsäädäntöä muuttavan
direktiivin säännösten ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen
tarkoitettujen välineiden vastaavien osien välillä. 3.5 Säädösvallan ja täytäntöönpanovallan
siirtäminen komissiolle Tämän ehdotuksen 1 artiklan
2, 3, 5, 7, 8, 13, 14, 16, 18, 20 ja 21 kohdassa, 2 artiklan 2, 5, 6, 8 ja 9
kohdassa sekä 3 artiklan 6 ja 7 kohdassa, 4 artiklassa ehdotetussa muutoksessa
sekä 6 artiklan 1 kohdassa yksilöidään komissiolle direktiiveillä 2008/98/EY,
94/62/EY ja 1999/36/EY siirretty säädös- ja täytäntöönpanovalta ja vahvistetaan
vastaavat menettelyt näiden säädösten hyväksymiseksi. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole
vaikutusta Euroopan unionin talousarvioon, mistä syystä sen liitteeksi ei ole
laadittu rahoitusselvitystä, josta säädetään varainhoitoasetuksen (unionin
yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston
asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä
lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU,
Euratom) N:o
966/2012) 31 artiklassa. 2014/0201 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
DIREKTIIVI jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY,
pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY, kaatopaikoista
annetun direktiivin 1999/31/EY, romuajoneuvoista annetun direktiivin
2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista
annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun
direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN
PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan ja tämän direktiivin
2 artiklan osalta 114 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[11], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[12], noudattavat tavallista
lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Unionin jätehuoltoa olisi
parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun
parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun
ja järkevän käytön varmistamiseksi. (2) Direktiiveihin 1999/31/EY,
2000/53/EY, 2006/66/EY, 2008/98/EY ja 2012/19/EU tehtävien muutosten
oikeusperusta on näin ollen perussopimuksen 192 artikan 2 kohta. Direktiiviin
94/62/EY tehtävien muutosten oikeusperustana olisi kuitenkin oltava
perussopimuksen 114 artikla, koska tällä direktiivillä pyritään osaltaan
varmistamaan sisämarkkinoiden toiminta. Yksinkertaistamisen ja toimenpiteiden
lukumäärän rajoittamiseksi on asianmukaista muuttaa kaikki nämä direktiivit
yhdellä säädöksellä. (3) Komissio on tarkastellut
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY[13] 11 artiklan 2
kohdassa, neuvoston direktiivin 1999/31/EY[14]
5 artiklan 2 kohdassa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY[15] 6 artiklan 1 kohdassa
vahvistettuja tavoitteita. Komissio totesi tässä uudelleentarkastelussa, että
on asianmukaista muuttaa näitä tavoitteita, jotta ne vastaisivat paremmin
kiertotalouden tarpeita siten, että lisätään yhdyskunta- ja pakkausjätteen valmistelua
uudelleenkäyttöön ja sen kierrätystä ja vaarattomien jätteiden kaatopaikoille
suunnatun jätteen sijoittaminen kaatopaikoille lopetetaan. (4) Useat jäsenvaltiot eivät ole
vielä kehittäneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi ja
suunnittelevat investointeja parhaillaan. Näin ollen on tärkeää asettaa selkeät
toimintapoliittiset tavoitteet sen välttämiseksi, että uusioraaka-aineet
lukitaan jätehierarkian pohjalle. (5) Yhdyskuntajäte muodostaa 7–10
prosenttia unionissa syntyvän jätteen kokonaismäärästä; tämä jätevirta on
kuitenkin yksi hankalimmista käsiteltävistä ja sen käsittelytapa antaakin
selkeän kuvan maan jätehuoltojärjestelmän laadusta kokonaisuudessaan.
Yhdyskuntajätehuollon haasteet johtuvat yhdyskuntajätteen monimutkaisesta
koostumuksesta, syntyvän jätteen sijainnista lähellä kansalaisia sekä suuresta
julkisesta näkyvyydestä. Tämän seurauksena sen käsittely edellyttää erittäin
monimuotoista jätehuoltojärjestelmää ja tehokasta keräysjärjestelmää,
kansalaisten ja yritysten aktiivista osallistumista, erityisjätteen
koostumukseen mukautettua infrastruktuuria sekä yksityiskohtaista
rahoitusjärjestelmää. Maat, jotka ovat kehittäneet tehokkaita
yhdyskuntajätehuoltojärjestelmiä, hoitavat yleensä paremmin koko jätehuoltonsa. (6) Pakkausjäte ja biohajoava
yhdyskuntajäte muodostavat suuren osan yhdyskuntajätteestä sekä kotitalous- ja
vastaavasta jätteestä. Näin ollen on tarpeen samalla tutkia, millaisia
vaikutuksia olisi tavoitteiden asettamisella näiden jätevirtojen käsittelylle
samaan aikaan. (7) Teollisuus- kaupallinen ja
kaivosjäte ovat koostumukseltaan ja määrältään äärimmäisen vaihtelevia ja myös
hyvin erilaisia riippuen jäsenvaltion taloudellisesta rakenteesta, jätettä
aiheuttavan teollisuuden tai kaupan alan rakenteesta tai teollisen tai
kaupallisen toiminnan määrästä tietyllä maantieteellisellä alueella. Näin ollen
suurimmalle osalle teollisuus- ja kaivosjätettä sopivin ratkaisu[16] olisi parasta
käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia vertailuasiakirjoja (BREF)
hyödyntävä teollisuussuuntautunut lähestymistapa tietyn tyyppisten jätteiden
käsittelyyn liittyvien erityiskysymysten käsittelemiseksi. Teollisuusjäte ja
kaupallinen pakkausjäte kuuluvat kuitenkin edelleen direktiivien 94/62/EY ja
direktiivin 2008/98/EY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina, soveltamisalaan. (8) Yhdyskuntajätteen
uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevien voimassa olevien
tavoitteiden vaiheittaisella tiukentamisella sekä kaatopaikalle sijoittamisen
vähentämisellä enintään 25 prosenttiin vastaavan jätteen määrästä vuoteen 2025
mennessä varmistettaisiin, että taloudellisesti arvokkaat jätemateriaalit
hyödynnetään vaiheittain ja tehokkaasti asianmukaisen jätehuollon avulla ja
jätehierarkian mukaisesti. Näin olisi varmistettava, että jätteen sisältämät
arvokkaat materiaalit syötetään takaisin Euroopan talouteen ja edistetään näin
raaka-ainealoitteen[17]
täytäntöönpanoa ja jätettä resurssina käyttävän kiertotalouden muodostumista. (9) Direktiiveissä 2008/98/EY,
94/62/EY ja 1999/31/EY vahvistettujen tavoitteiden osalta tarkastelu osoittaa,
että yhdyskunta- ja pakkausjätteen uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämisestä
(alkaen helposti kierrätettävistä jätevirroista, kuten muoveista, metalleista,
lasista, paperista, puusta ja biojätteestä) saataisiin selkeitä ympäristöetuja
sekä taloudellisia ja sosiaalisia etuja. (10) Erilliskierrätysjärjestelmien
perustamista paperia, metallia, muovia ja lasia varten koskevan velvoitteen
noudattaminen on oleellista yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttö- ja
kierrätysasteen nostamiseksi jäsenvaltioissa. Lisäksi tässä ehdotuksessa
ehdotettavalla biojätteen erilliskeräyksellä estettäisiin kierrätettävien
materiaalien saastumista. (11) Tämän ehdotuksen
kierrätystavoitteiden ja kaatopaikkarajoitusten yhdistelmän johdosta pakkausjätteelle
ei ole enää tarpeen vahvistaa direktiivissä 94/62/EY säädettyjä unionin
laajuisia energian hyödyntämistä ja kierrätystavoitteiden enimmäismääriä
koskevia tavoitteita ja ne olisi näin ollen poistettava. (12) Tähän ehdotukseen sisältyvien
tavoitteiden perusteella jäsenvaltioiden olisi tuettava uusiomateriaalien,
kuten kierrätyspaperin ja puun, käyttöä, jotta noudatetaan jätehierarkiaa ja
varmistetaan raaka-aineen tarjonta, sekä unionin siirtymistä
kierrätysyhteiskuntaan, ja niiden olisi mahdollisuuksien mukaan oltava
tukematta tällaisten uusiomateriaalien sijoittamista kaatopaikalle tai niiden
polttamista. Jäsenvaltioiden ei tulisi tukea sellaisen jätteen polttamista,
jonka kierrättäminen on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista ympäristön
kannalta turvallisissa olosuhteissa. Direktiivin 2008/98/EY johdanto-osan
kappaletta 29 olisi tulkittava tässä yhteydessä. (13) Tässä ehdotuksessa pyritään
asettamaan selkeä suunta unionin jätehuollolle ja suojaamaan tällä tavalla
jäsenvaltioiden ja teollisuuden investoinnit. Jäsenvaltioiden olisi
kehittäessään kansallisia jätehuoltostrategioita ja suunnitellessaan
investointeja jätehuoltoinfrastruktuuriin hyödynnettävä Euroopan rakenne- ja
investointirahastoja asianmukaisesti jätehierarkiaa noudattaen edistäessään
jätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja sen kierrätystä. (14) Komissio on asettanut vuotta
2025 koskevat tavoitteet muovisen pakkausjätteen kierrätykselle ottaen huomioon
direktiivin tarkistuksen aikaisen teknisen toteutettavuuden; komissio voi
ehdottaa uusia tavoitetasoja muoville vuotta 2030 varten; nämä tasot
perustuisivat arviointiin jäsenvaltioiden edistymisestä tavoitteiden
saavuttamisessa ja ehdotuksissa otettaisiin huomioon myös markkinoille saatetut
muovityypit ja uusien kierrätysteknologioiden kehittyminen. (15) Rautametallien ja alumiinin
erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä saataisiin merkittäviä taloudellisia ja
ympäristöhyötyjä, koska talteenotetun alumiinin määrä nousisi.
Metallipakkausten uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteet olisi näin ollen
erotettava näitä kahta jätetyyppiä koskeviksi erillisiksi tavoitteiksi. (16) Jäsenvaltioiden välillä on
suuria eroja jätehuollossa, erityisesti yhdyskuntajätteen osalta.
Jätelainsäädännön paremman, nopeamman ja yhdenmukaisemman täytäntöönpanon
varmistamiseksi sekä täytäntöönpanon heikkouksien ennakoimiseksi olisi otettava
käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, joka helpottaisi puutteiden löytämistä ja
toimien toteuttamista ennen määräaikoja tavoitteiden saavuttamisen
varmistamiseksi. (17) Direktiivissä 2008/98/EY
säädetään jätehuoltoa koskevista perusmääritelmistä. Jätelainsäädännön
suuremman yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi direktiivin 94/62/EY ja
1999/31/EY määritelmät mukautettava direktiivin 2008/98/EY määritelmiin. (18) Direktiiviin 2008/98/EY olisi
sisällytettävä yhdyskuntajätettä, elintarvikejätettä sekä maantäyttötoimia
koskevat määritelmät ja direktiivissä 1999/31/EY vahvistettu jäännösjätettä
koskeva määritelmä näiden käsitteiden soveltamisalan selkeyttämiseksi. (19) Jäsenvaltioiden raportoimat
tilastotiedot ovat oleellinen osa komission suorittamaa jätelainsäädännön
noudattamisen arviointia. Yhden vastaanottopisteen käyttöönotto jätetiedolle,
tarpeettomien raportointivaatimusten poistaminen ja kansallisten
raportointimenetelmien vertaaminen sekä kolmannen osapuolen suorittama tiedon
laadun todentaminen ovat toimia, joilla olisi parannettava tilastojen laatua ja
luotettavuutta. (20) Tavaroiden ja tuotteiden
valmistajien olisi oltava vastuussa kuluttajavaiheen päättyessä syntyvän
jätteen käsittelystä. Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät
ovat oleellinen osa tehokasta jätehuoltoa, mutta niiden tehokkuus ja
suorituskyky vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. On tarpeen vahvistaa
laajennetulle tuottajan vastuulle vähimmäisedellytykset, joiden tavoitteena on
ottaa huomioon käyttöiän lopun käsittelykustannukset korkeimpien
ympäristönormien mukaisesti ja kannustaa tuottajia ottamaan huomioon
ympäristönäkökohdat tuotteen elinkaaren aikana suunnitteluvaiheesta käyttöiän
loppuun tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi ja sisämarkkinoiden
toimintaesteiden välttämiseksi. (21) Vaarallisen jätteen
asianmukainen käsittely on edelleen ongelma unionissa, ja sitä koskevia tietoja
puuttuu osittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa tietojen kirjaamista ja
jäljitettävyysmekanismeja perustamalla jäsenvaltioihin sähköisiä vaarallisen
jätteen rekisterejä. Sähköinen tiedonkeruu olisi ulotettava muihin
jätevirtoihin yritysten ja viranomaisten tietojen kirjaamisen
yksinkertaistamiseksi ja jätevirtojen seurannan parantamiseksi unionissa. (22) Kriittisten raaka-aineiden
toimitusvarmuuden vuoksi ja raaka-aineita koskevan aloitteen sekä
raaka-aineiden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden[18] tavoitteiden
mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia merkittäviä määriä
kriittisiä raaka-aineita[19]
sisältävien jätteiden parhaan mahdollisen jätehuollon tason saavuttamiseksi
jätehierarkian mukaisesti ja ottaen huomioon toteutettavuus talouden ja
teknologian kannalta sekä ympäristöhyödyt. Tämän direktiivin toimenpiteillä,
kuten esimerkiksi yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteilla ja metallien, myös
käytöstä poistetuissa tuotteissa olevan metallin, käsittelykiellolla
vaarattomille jätteille tarkoitetuilla kaatopaikoilla tuetaan kansallisella
tasolla toteutettuja toimenpiteitä. (23) Raaka-ainealoitteen tehokkaan
täytäntöönpanon edistämiseksi edelleen jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä
jätehuoltosuunnitelmiinsa kansallisesti asianmukaisia toimenpiteitä, jotka
liittyvät merkittäviä määriä kriittisiä raaka-aineita sisältävien jätteiden
keräämiseen ja hyödyntämiseen. (24) Kun otetaan huomioon
elintarvikejätteen kielteiset vaikutukset ympäristöön ja niiden seuraukset,
olisi asianmukaista vahvistaa toimintakehys, jonka mukaisesti jäsenvaltiot
keräävät elintarvikejätettä ja raportoivat sen määrästä vertailukelpoisella
tavalla kaikilla sektoreilla, ja kehottaa laatimaan kansallisia
elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia suunnitelmia, joiden
tavoitteena on täyttää kunnianhimoinen tavoite elintarvikejätteen
vähentämisestä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. (25) Määritellessään kansallisia
elintarvikejätteen ehkäisemistä koskevia strategioitaan jäsenvaltioiden olisi
asetettava jätehierarkiaan perustuvat prioriteetit: jätteen syntymisen
ehkäiseminen, uudelleenkäyttöön valmistelu, kierrätys, hyödyntäminen ja
loppukäsittely. Elintarvikejätteen osalta olisi arvioitava huolellisesti,
olisiko elintarvikejätteen ja minkä elintarvikejäteluokkien osalta
lahjoittaminen sekä mahdollinen entisten elintarvikkeiden käyttäminen eläinten
rehuissa asetettava etusijalle kompostoinnin, elintarvikkeiden käyttämisen
uusiutuvissa energiamuodoissa ja kaatopaikalle sijoittamisen sijaan. Tässä
arvioinnissa olisi otettava huomioon erityisesti taloudelliset olosuhteet,
terveys- ja laatunormit ja sen olisi aina oltava elintarvikkeita ja
elintarviketurvallisuutta koskevan lainsäädännön mukaista. (26) Roskaantumisella, erityisesti
muovien aiheuttamalla roskaantumisella, on välittömiä ja kielteisiä vaikutuksia
ympäristöön, ja lisäksi korkeat puhdistuskustannukset ovat tarpeeton
taloudellinen taakka. Tämän ongelman ratkaisua helpottaisivat erityisten
toimenpiteiden käyttöönotto jätehuoltosuunnitelmissa, tuottajien taloudellinen
tuki laajennettua tuottajan vastuuta koskeviin järjestelmiin sekä
toimivaltaisen viranomaisten suorittama asianmukainen sääntöjen valvonta. (27) Komission tiedonannossa
"Sääntelyn toimivuus ja tuloksellisuus (REFIT): tulokset ja
jatkotoimet"[20]
todetaan, että komissio arvioi, yksinkertaistaa tai kumoaa unionin lainsäädäntötoimia
yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseksi sekä kasvun ja
työpaikkojen syntymisen edistämiseksi. REFITin keskeisenä toimena on pienille
laitoksille ja yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentäminen.
Pk-yrityksiltä on pyydetty mielipiteitä kymmenestä työläimmästä säädöksestä[21], ja jätelainsäädäntö
nimettiin alueeksi, jolta mahdollisesti olisi vähennettävä hallinnollista
taakka. Tämän vetoomuksen ja 16. syyskuuta 2013 pidetyn asiaa koskevan pienten
laitosten ja yritysten kuulemisen perusteella olisi yksinkertaistettava pienten
laitosten ja yritysten lupa- ja rekisteröintivaatimuksia. (28) Jäsenvaltioiden joka kolmas
vuosi laatimat täytäntöönpanokertomukset eivät ole osoittautuneet tehokkaaksi
välineeksi säännösten noudattamisen todentamisessa ja hyvän täytäntöönpanon
varmistamisessa, vaan ne aiheuttavat tarpeettomia hallinnollisia toimia. Näin
ollen on asianmukaista kumota säännökset, jotka velvoittavat jäsenvaltiot
laatimaan tällaisia kertomuksia ja velvoittaa ne sen sijaan käyttämään
sääntöjen noudattamisen seurantatarkoituksissa ainoastaan niitä tilastotietoja,
joita ne raportoivat komissiolle vuosittain ja jotka osoittavat, milloin
tavoitteet todennäköisesti saavutetaan. (29) On edelleen
tarpeen raportoida Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/53/EY[22] tiettyjen näkökohtien
täytäntöönpanosta. Tämän direktiivn täytäntöönpanon seuraamisen helpottamiseksi
kertomus olisi laadittava vuosittain. (30) Jätehuollon tilastotietojen
raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon ja
jäsenvaltioiden tasapuolisten toimintaedellytysten kannalta. Tästä syystä
jäsenvaltioiden olisi jätelainsäädännössä vahvistettujen tavoitteiden
noudattamista koskevia kertomuksia laatiessaan käytettävä uusinta komission ja
kansallisten tilastotoimistojen kehittämää menetelmää. (31) Direktiivin 94/62/EY
täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä
perustamissopimuksen 290 mukaisesti valta antaa 3 artiklan 1 kohtaa, 11
artiklan 3 kohtaa, 19 artiklan 2 kohtaa ja 20 artiklan 1 kohtaa koskevia
säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan
toteuttaisi asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi
delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että
asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle
yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (32) Direktiivin 2008/98/EY
täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä perussopimuksen
290 mukaisesti valta antaa 5 artiklan 2 kohtaa, 6 artiklan 2 kohtaa, 7 artiklan
1 kohtaa, 27 artiklan 1 kohtaa, 27 artiklan 4 kohtaa, 38 artiklan 1 kohtaa, 38
artiklan 2 kohtaa ja 38 artiklan 3 kohtaa koskevia säädöksiä. On erityisen
tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaisi asianmukaiset
kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä
valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat
toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin
ja asianmukaisesti. (33) Direktiivin 1999/31/EY
täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä
perustamissopimuksen 290 mukaisesti valta antaa 16 artiklaa koskevia säädöksiä.
On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaisi
asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja
säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset
asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti,
hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Liitteitä olisi voitava muuttaa ainoastaan
tämän direktiivin periaatteiden mukaisesti liitteissä mainitulla tavalla. Tätä
varten liitteen II osalta komission olisi otettava huomioon
liitteessä II esitetyt testausta ja kelpoisuusperusteita koskevat yleiset
periaatteet ja menettelyt; jokaiselle kaatopaikkaluokalle olisi vahvistettava
erityisperusteet ja/tai testausmenetelmät ja niihin liittyvät raja-arvot,
mukaan lukien tarvittaessa erityiset kaatopaikkatyypit kussakin luokassa, mukaan
lukien maanalaiset varastot. Komissio hyväksyy liitteisiin liittyvät valvonnan,
näytteiden oton ja analyysimenetelmien standardointiehdotukset kahden vuoden
kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta. (34) Jotta voidaan varmistaa
direktiivin 94/62/EC yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi
siirrettävä täytäntöönpanovaltaa 12 artiklan 3 b kohdan ja 19 artiklan 1 kohdan
osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EU) N:o 182/2011[23]
mukaisesti. (35) Jotta voidaan varmistaa
direktiivin 1999/31/EC yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi
siirrettävä täytäntöönpanovaltaa 3 artiklan 3 kohdan ja 5 artiklan 2 kohdan, 5
artiklan 2 a kohdan, 5 artiklan 2 b kohdan, liitteessä I olevan 3.5 kohdan ja
liitteessä II olevan 5 kohdan osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[24] mukaisesti. (36) Jotta voidaan varmistaa
direktiivin 2008/98/EC yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi
siirrettävä täytäntöönpanovaltaa 9 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan,
24 artiklan 2 kohdan, 29 artiklan 4 kohdan, 33 artiklan 2 kohdan, 35 artiklan 4
kohdan, 37 artiklan 4 kohdan ja 38 artiklan 4 kohdan osalta. Tätä valtaa olisi
käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[25] mukaisesti. (37) Jäsenvaltiot ovat selittävistä
asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission
yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa
liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista
osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy
ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen
tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Lainsäätäjä pitää tämän
direktiivin osalta tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna. (38) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä
tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta,
joka on unionin jätehuollon parantaminen ja sen myötä ympäristön suojelu, säilyttäminen
ja sen laadun parantumisen sekä luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö unionin alueella, vaan se voidaan sen
laajuuden ja vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni
voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun
toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä
on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Direktiivin 2008/98/EY muuttaminen Muutetaan direktiivi 2008/98/EY seuraavasti: 1) Muutetaan 3 artikla seuraavasti: a) Lisätään 1 a kohta seuraavasti: "1 a). 'yhdyskuntajätteellä' liitteessä
VI tarkoitettua jätettä;"; b) lisätään 4 a ja 4 b kohdat
seuraavasti: "4 a). 'elintarvikejätteellä'
elintarviketta (syötäväksi kelpaamattomat osat mukaan lukien), joka on pudonnut
pois elintarvikeketjusta, lukuun ottamatta materiaalikäyttöön siirrettyjä
elintarvikkeita, kuten biopohjaiset tuotteet tai eläinten rehu, tai uudelleen
jakeluun toimitettuja elintarvikkeita; 4b). ’rakennus- ja purkujätteellä’ komission
päätöksen 2000/532/EY ja sen myöhempien muutosten liitteessä olevassa
nimikeryhmässä 17 esitettyjä jäteluokkia vastaavaa jätettä, lukuun ottamatta
vaarallista jätettä ja luokassa 17 05 04 määriteltyjä luonnosta
peräisin olevia aineksia;"; c) Lisätään 15 a kohta seuraavasti: '15(a). ’materiaalin hyödyntämisellä’ mitä tahansa
hyödyntämistointa, lukuun ottamatta energian hyödyntämistä ja
uudelleenkäsittelyä materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina;"; d) Lisätään 17 a kohta seuraavasti: "17 a). 'maantäyttötoimilla' mitä
tahansa seuraavista hyödyntämismuodoista: i) hyödyntämistoimia, joissa jätettä käytetään
louhituilla alueilla, kuten maanalaisissa kaivoksissa tai sorakuopissa
maantäyttöön, turvallisuustarkoituksiin tai maisemointiin; ii) hyödyntämistoimia, joissa jätettä käytetään
rakentamiseen, kaivosten ja louhosten täyttämisen, maan ottamiseen uudestaan
viljelykäyttöön, maan käyttöönottoon tai maisemointiin ja jossa jätteellä
korvataan muita materiaaleja, jotka eivät ole jätettä ja joita olisi muussa
tapauksessa käytetty tähän tarkoitukseen;"; e) Lisätään 20 a kohta seuraavasti: "20 a). 'pienillä laitoksilla tai
yrityksillä' tarkoitetaan laitoksia, jotka työllistävät alle 250 henkilöä ja
joiden vuosiliikevaihto ei ylitä 50 miljoonaa euroa tai joiden taseen
loppusumma ei ylitä 43 miljoonaa euroa;"; 2) Muutetaan 5 artikla seuraavasti: a) Lisätään 1 kohtaan e alakohta
seuraavasti: "e) muut
edellytykset, jotka 2 kohdassa tarkoitettujen erityisten aineiden tai
tavaroiden on täytettävä." b) Korvataan 2 kohta seuraavasti: "2. Siirretään
komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä niiden
perusteiden määrittelemiseksi, jotka yksittäisten aineiden tai esineiden on
täytettävä, jotta niitä voidaan pitää sivutuotteina eikä 3 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuna jätteenä."; 3) Korvataan 6 artiklan 2 kohta
seuraavasti: "2. Siirretään
komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka
koskevat 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden hyväksymistä ja niiden
jätetyyppien yksilöimistä, joihin tällaisia perusteita on sovellettava.
Jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia erityisperusteita olisi harkittava
muun muassa ainakin kiviainekselle, paperille, lasille, metallille, renkaille,
tekstiileille ja biojätteille.'; 4) Korvataan 6 artiklan 3 kohta
seuraavasti: "3. Jätettä, joka
on lakannut olemasta jätettä 1 ja 2 kohdan mukaisesti, pidetään kierrätettynä
tässä direktiivissä, direktiiveissä 94/62/EY, 2000/53/EY ja 2006/66/EY sekä
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/19/EU* asetettujen
tavoitteiden laskemiseksi, ellei materiaaleja ole tarkoitettu käytettäväksi
polttoaineena tai, lukuun ottamatta rakennus- ja purkujätteestä saatua
kiviainesta, maantäyttöaineena."; *Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö-
ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38). 5) Muutetaan 7 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke
seuraavasti: "1. Siirretään
komissiolle valta hyväksyä 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä,
jotka liittyvät päätöksellä 2000/532/EU vahvistetun jäteluettelon
päivittämiseen,"; b) Poistetaan 5 kohta. 6) Muutetaan 8 artikla seuraavasti: a) Lisätään 1 kohdan ensimmäinen alakohta
seuraavasti: "1 a.
Laajennetulla tuottajan vastuulla tarkoitetaan, että tuottajan toiminnallinen
ja/tai taloudellinen vastuu tuotteesta laajennetaan kattamaan tuotteen
elinkaaren kuluttajavaiheen jälkeinen vaihe."; b) Korvataan 2 kohta seuraavasti: "2. Jäsenvaltioiden on toteutettava
tarvittavat toimenpiteet tuotteiden suunnittelun edistämiseksi, jotta
voitaisiin vähentää niiden ympäristövaikutuksia ja jätteen syntymistä tuotannon
ja tuotteen myöhemmän käytön aikana niin, etteivät tällaiset toimenpiteet
vääristä sisämarkkinoita. Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä
toimenpiteitä, joilla edistetään sellaisten tuotteiden kehittämistä, tuotantoa
ja markkinoille saattamista, jotka ovat monikäyttöisiä ja teknisesti kestäviä
ja jotka jätteeksi muututtuaan soveltuvat uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen
jätehierarkian asianmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi. Toimenpiteissä on
otettava huomioon tuotteiden koko elinkaaren vaikutukset."; c) Korvataan 3 kohta seuraavasti: "3. Laajennettua tuottajan vastuuta
kehittäessään ja soveltaessaan jäsenvaltioiden on noudattava liitteessä VII
asetettuja vähimmäisvaatimuksia."; 7) Korvataan 9 artikla seuraavasti: 9 artikla Jätteen syntymisen ehkäiseminen "1. Jätevaltioiden on toteutettava
asianmukaisia jätteen syntymistä ehkäiseviä toimenpiteitä. 2. Euroopan ympäristökeskuksen on julkaistava
vuosittain kertomus, jossa osoitetaan edistyminen jätteen syntymisen ehkäisyssä
kussakin jäsenvaltiossa ja koko unionin alueella, mukaan lukien jätteen
syntymisen kytkeminen irti talouskasvusta. 3. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä
elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi koko elintarvikeketjussa. Näillä
toimenpiteillä on pyrittävä varmistamaan, että elintarvikejätteen määrä vähenee
valmistusteollisuudessa, vähittäismyynti-, jakelu-, ravitsemistoiminta-,
majoituspalvelu- ja kotitalousaloilla vähintään 30 prosentilla 1 päivän
tammikuuta 2017 ja 31 päivänä joulukuuta 2025 välisenä aikana. Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2017
mennessä täytäntöönpanosäädöksiä yhdenmukaisten edellytysten luomiseksi
jäsenvaltioiden elintarvikejätteen vähentämistoimenpiteiden täytäntöönpanon
seuraamiselle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen.”; 8) Muutetaan 11 artikla seuraavasti: a) Muutetaan 2 kohta seuraavasti: i) korvataan a kohta seuraavasti: "a)
viimeistään 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä yhdyskuntajätteen kierrätys- ja
uudelleenkäytön valmisteluaste on nostettava vähintään 50 painoprosenttiin;
"; ii) lisätään c alakohta seuraavasti: "c) viimeistään 1 päivään tammikuuta 2030
mennessä yhdyskuntajätteen kierrätys- ja uudelleenkäyttöön valmisteluaste on
nostettava vähintään 70 painoprosenttiin; "; b) korvataan 3, 4 ja 5 kohta seuraavasti: '3. Komissio voi hyväksyä tarvittavia
täytäntöönpanosäädöksiä maantäyttötoimia koskevien 2 kohdan b alakohdassa
asetettujen tavoitteiden yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Nämä
täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua
menettelyä noudattaen. 4. Jotta voitaisiin laskea, ovatko 2 kohdan a ja c
alakohdassa asetetut tavoitteet täytetty, uudelleenkäyttöä varten valmistellun
ja kierrätetyn jätteen painona pidetään lopulliseen uudelleenkäyttöön
valmisteluun tai kierrätysprosessiin toimitetun jätteen painoa vähennettynä
niiden materiaalien painolla, jotka on poistettu käytöstä tämän prosessin
aikana epäpuhtaussisällön vuoksi ja jotka on loppukäsiteltävä tai toimitettava
muuten hyödynnettäväksi. Jos käytöstä poistettujen materiaalien paino on
enintään kaksi prosenttia tähän prosessiin syötetyn jätteen painosta,
uudelleenkäyttöä varten valmistellun ja kierrätetyn jätteen painona pidetään
lopulliseen uudelleenkäyttöön valmisteluun tai kierrätysprosessiin toimitetun
jätteen painoa." 5. Jotta voitaisiin laskea, onko 2 kohdan b
alakohdassa asetettu tavoite täytetty, uudelleenkäyttöä varten valmistellun ja
materiaaliltaan hyödynnetyn jätteen painona pidetään lopulliseen
uudelleenkäyttöön valmisteluun, kierrätykseen tai muuhun materiaalin
hyödyntämisprosessiin toimitetun jätteen painoa vähennettynä niiden
materiaalien painolla, jotka on poistettu käytöstä tämän prosessin aikana
epäpuhtaussisällön vuoksi ja jotka on loppukäsiteltävä tai toimitettava muuten hyödynnettäväksi.
Jos käytöstä poistettujen materiaalien paino on
enintään kaksi prosenttia tähän prosessiin syötetyn jätteen painosta,
uudelleenkäyttöä varten valmistellun ja kierrätetyn jätteen painona pidetään
lopulliseen uudelleenkäyttöön valmisteluun tai kierrätysprosessiin toimitetun
jätteen painoa." 9) Lisätään 11 a artikla seuraavasti: "11 a artikla Varhaisvaroitusjärjestelmä 1. Komissio julkaisee Euroopan ympäristökeskuksen
tuella seuraavat kertomukset: a) Vuonna 2017 kertomuksen 11 artiklan 2 kohdan a
ja b alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä; b) Vuonna 2022 kertomuksen 9 artiklan 3 kohdassa
vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä; c) Vuonna 2027 kertomuksen 11 artiklan 2 kohdan c
alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä; 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin
sisällyttävä: a) tavoitteiden saavuttamista koskeva arvio
kunkin jäsenvaltion osalta; b) arvio siitä, milloin kukin jäsenvaltio
saavuttaa tavoitteet, ja c) luettelo niistä jäsenvaltioista, joiden
osalta on vaarana, että nämä tavoitteet eivät täyty annetuissa määräajoissa,
sekä asianmukaiset suositukset. Kertomuksessa voidaan tarvittaessa käsitellä myös
muiden kuin 1 kohdassa lueteltujen vaatimusten täytäntöönpanoa. 3. Niiden jäsenvaltioiden, joiden osalta on riski,
etteivät tavoitteet täyty, on kuuden kuukauden kuluessa komission kertomuksen
julkaisemisesta toimitettava komissiolle tavoitteiden noudattamista koskeva
suunnitelma, jossa on yksityiskohtaiset tiedot toimenpiteistä, jotka ne aikovat
toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Sääntöjen noudattamista koskevassa
suunnitelmassa on otettava huomioon 2 kohdan c alakohdassa yksilöidyt komission
suositukset, liitteessä VIII vahvistetut toimenpiteet tai muut asianmukaiset
toimenpiteet. Suunnitelmassa on myös mainittava sääntöjen noudattamisen
määräaika. 4. Kun jäsenvaltiot toimittavat tavoitteiden
noudattamista koskevat suunnitelmansa komission 1 a kohdan nojalla laatiman
kertomuksen mukaisesti, jäsenvaltiot voivat pyytää jatkamaan 11 artiklan 2
kohdan a alakohdassa säädettyä määräaikaa enintään kolmella vuodella. Ellei komissio vastusta tavoitteiden noudattamista
koskevaa suunnitelmaa viiden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta,
katsotaan määräajan pidentämistä koskeva pyyntö hyväksytyksi. Jos suunnitelmaa vastustetaan, se pyytää kyseessä
olevaa jäsenvaltiota toimittamaan tarkistetun tavoitteiden noudattamista
koskevan suunnitelman kahden kuukauden kuluessa komission kommenttien
vastaanottamisesta. Komissio arvioi tarkistetun tavoitteiden
noudattamista koskevan suunnitelman kahden kuukauden kuluessa sen
vastaanottamisesta ja ilmoittaa määräajan pidentämistä koskevan pyynnön
hyväksymisestä tai hylkäämisestä kirjallisesti. Jos komissio ei ole reagoinut
suunnitelmaan määräajan kuluessa, katsotaan määräajan pidentämistä koskeva
pyyntö hyväksytyksi."; 10) Korvataan 17 artikla seuraavasti: "17 artikla Vaarallisen jätteen valvonta Jäsenvaltioiden on toteuttava tarvittavat
toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vaarallisen jätteen tuottaminen,
kerääminen ja kuljettaminen sekä sen varastoiminen ja käsitteleminen
toteutetaan olosuhteissa, joissa varmistetaan ympäristön ja ihmisten terveyden
suojelu 13 artiklan periaatteiden noudattamiseksi, mukaan luettuina toimet,
joilla varmistetaan vaarallisen jätteen jäljitettävyys syntypaikalta
lopulliseen käsittelypaikkaan, sekä sen valvonta 35 ja 36 artiklan vaatimusten
täyttämiseksi. Tämän soveltamiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä
35 artiklan nojalla kerättyjä toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettuja
tietoja."; 11) Korvataan 22 artiklan toinen kohta
seuraavasti: "Jätemateriaalien saastumisen minimoimiseksi
jäsenvaltioiden on varmistettava biojätteen erilliskeräys vuoteen 2025
mennessä. Komissio suorittaa biojätehuoltoa koskevan
arvioinnin tehdäkseen tarvittaessa sitä koskevan ehdotuksen. Arvioinnissa
tarkastellaan mahdollisuutta asettaa vähimmäisvaatimuksia biojätehuollolle sekä
laatuvaatimuksia biojätekomposteille ja mädätteelle, jotta voidaan varmistaa
ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso."; 12) Korvataan 24 artikla seuraavasti: "24 artikla Poikkeukset luvanvaraisuudesta Jäsenvaltiot voivat vapauttaa laitokset tai
yritykset 23 artiklan 1 kohdan vaatimuksesta seuraavien toimintojen osalta: a) vaarattoman jätteen kerääminen; b) vaarattoman jätteen kuljetus; c) laitoksen tai yrityksen omien vaarattomien
jätteiden loppukäsittely tuotantopaikalla; tai d) jätteen hyödyntäminen."; 13) Korvataan 26 artikla seuraavasti: "26 artikla Rekisteröinti 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että
toimivaltainen viranomainen pitää rekisteriä seuraavista toimijoista, jos
luvanvaraisuus ei koske niitä: a) laitokset ja yritykset, jotka keräävät tai
kuljettavat jätettä ammattimaisesti; b) kauppiaat tai välittäjät; ja c) laitokset tai yritykset, joita koskevat 24
artiklan mukaiset poikkeukset luvanvaraisuudesta. Toimivaltaisten viranomaisten olemassa olevaa
asiakirja-aineistoa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä tätä
rekisteröintiprosessia varten tarvittavien tietojen saamiseksi, jotta
hallinnollinen rasitus voidaan rajoittaa mahdollisimman vähiin. 2. Jäsenvaltiot voivat myöntää 1 kohdassa
säädetystä vaatimuksesta poikkeuksen pienille laitoksille ja yrityksille, jotka
keräävät tai kuljettavat hyvin pieniä määriä vaarattomia jätteitä. Komissio voi antaa tarvittavia
täytäntöönpanosäädöksiä sen vahvistamiseksi, miten hyvin pientä määrää koskeva
raja on määritettävä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2
kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen."; 14) Muutetaan 27 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohta seuraavasti: "1. Siirretään komissiolle valta antaa 38 a
artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sellaisten teknisten
vähimmäisnormien asettamista, joita sovelletaan käsittelytoimintoihin, jotka
edellyttävät 23 artiklan nojalla lupaa, jos voidaan todistaa, että ihmisten
terveyden ja ympäristön suojelu hyötyisivät tällaisista
vähimmäisnormeista."; b) Korvataan 4 kohta seuraavasti: "4. Siirretään komissiolle valta antaa 38 a
artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sellaisten
vähimmäisnormien asettamista, joita sovelletaan toimintoihin, jotka
edellyttävät 26 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan nojalla lupaa, jos voidaan
todistaa, että ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu tai sisämarkkinoiden
häiriöiden välttäminen hyötyisivät tällaisista vähimmäisnormeista."; 15) Muutetaan 28 artikla seuraavasti: a) Muutetaan 3 kohdan b alakohta
seuraavasti: "b) nykyiset keräysjärjestelmät ja tärkeimmät
loppukäsittely- ja hyödyntämislaitokset, mukaan lukien mahdolliset jäteöljyjä,
vaarallisia jätteitä, merkittäviä määriä kriittisiä raaka-aineita sisältäviä
jätteitä tai unionin erityislainsäädännössä säänneltyjä jätevirtoja koskevat
erityisjärjestelyt; b) Lisätään 3 kohtaan f alakohta seuraavasti: "f) roskaamisen välttämistä koskevat
toimenpiteet."; c) Korvataan 5 kohta seuraavasti: "5. Jätehuoltosuunnitelmien on oltava
direktiivin 94/62/EY 14 artiklassa ja tämän direktiivin 11 artiklan 2 kohdassa
sekä direktiivin 1999/31/EY 5 artiklassa asetettujen vaatimusten
mukaisia."; 16) Muutetaan 29 artikla seuraavasti: a) Lisätään 2 kohtaan virke seuraavasti: "Jäsenvaltioiden on sisällytettävä
ohjelmiinsa erityisiä toimenpiteitä, jotka on suunniteltu vähentämään
elintarvikejätteen muodostumista, kuten tämän direktiivin 9 artiklan 3 kohdassa
on yksilöity."; b) Korvataan 4 kohta seuraavasti: "4. Komissio voi antaa
täytäntöönpanosäädöksiä jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien
indikaattoreiden vahvistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan
2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen."; 17) Korvataan 33 artiklan 2 kohta
seuraavasti: "2. Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset
näiden suunnitelmien ja ohjelmien hyväksymistä ja merkittävää tarkistamista
koskevien tietojen ilmoittamismuodon vahvistamisesta. Nämä
täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua
menettelyä noudattaen."; 18) Muutetaan 35 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohta seuraavasti: "1. Edellä 23 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettujen laitosten ja yritysten, jätteen tuottajien ja laitosten ja
yritysten, jotka keräävät ja kuljettavat jätettä ammattimaisesti tai jotka
toimivat jätteen kauppiaina ja välittäjinä, on pidettävä aikajärjestyksen
mukaista kirjanpitoa jätteen määrästä, laadusta ja alkuperästä sekä
tarvittaessa määränpäästä, keräilytiheydestä, kuljetustavasta ja
käsittelymenetelmistä, ja annettava nämä tiedot toimivaltaisille viranomaisille
seuraavasti: a) vaarallisen jätteen osalta nämä tiedot on
toimitettava vuosittain 31 päivään joulukuuta mennessä; b) vaarattoman jätteen osalta nämä tiedot on
toimitettava toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä."; b) Lisätään 4 kohta seuraavasti: "4. Jäsenvaltioiden on perustettava sähköinen
rekisteri tai yhteen sovitettuja rekistereitä vaarallisia jätteitä ja
tarvittaessa muita jätevirtoja, jotka kattavat koko kyseessä olevan
jäsenvaltion maantieteellisen alueen, koskevien tietojen tallettamiseksi.
Jäsenvaltioiden on käytettävä jätetietoja, jotka teollisuuden
toiminnanharjoittajat ovat toimittaneet asetuksen (EY) N:o 166/2006 nojalla
perustetun epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen
rekisterin (EPRT) mukaisesti**. Komissio
voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä tällaisten rekisterien toimintaa koskevien
vähimmäisedellytysten antamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39
artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen."; **Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)
N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien
päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja
neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 033,
4.2.2006, s. 1). 19) Korvataan 36 artiklan 1 kohta
seuraavasti: "1. Jäsenvaltioiden on toteutettava
tarvittavat toimenpiteet jätteen hylkäämisen tai valvomattoman sijoittamisen
taikka valvomattoman jätehuollon, mukaan luettuna roskaaminen,
kieltämiseksi."; 20) Korvataan 37 artikla seuraavasti: "37 artikla Raportointi 1. Jäsenvaltioiden on toimitettava 9 artiklan 3
kohdan, 11 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 11 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja
11 artiklan 2 kohdan c alakohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle
sähköisesti vuosittain sitä vuotta seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään
mennessä, jonka osalta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 6
kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava
1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välinen aika. 2. Kun jäte lähetetään toiseen jäsenvaltioon
valmisteltavaksi uudelleenkäyttöä varten, kierrätettäväksi tai muutoin
materiaaleina hyödynnettäväksi, se voidaan 1 kohdassa tarkoitettuja kertomuksia
varten ottaa huomioon ainoastaan sen jäsenvaltion tavoitteissa, joissa jäte on
kerätty. 3. Jäte, joka on viety unionista uudelleenkäyttöön
valmisteltavaksi tai kierrätettäväksi, otetaan huomioon 11 artiklan 2 kohdassa
säädettyjen velvoitteiden noudattamisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta
ainoastaan, jos viejä voi asetuksen (EY) N:o 1013/2006 mukaisesti
osoittaa, että käsittely unionin ulkopuolella on tapahtunut tämän asiaa
koskevan unionin ympäristölainsäädännön vaatimusten mukaisesti. 4. Edellä 11 artiklan 2 kohdan b alakohdan
noudattamisen todentamiseksi maankäyttötoimiin käytetyn jätteen määrä on
raportoitava erillään uudelleenkäyttöä varten valmistellusta tai kierrätetystä
tai muuhun materiaalin hyödyntämistoimeen käytetystä jätteestä. Myös jätteen
uudelleenkäsittely maantäyttötoimissa käytettäviksi materiaaleiksi on
ilmoitettava maantäyttötoimena. 5. Jäsenvaltioiden tämän artiklan mukaisesti
raportoimiin tietoihin on liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus, ja
riippumattoman kolmannen osapuolen on todennettava ne. 6. Komissio voi antaa tarvittavia
täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhdenmukaiset edellytykset 9
artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 11 artiklan 2 kohdan b
alakohdassa ja 11 artiklan 2 kohdan c alakohdassa asetettujen tavoitteiden
noudattamisen todentamiselle ja näihin tavoitteisiin liittyvien tietojen
raportointimuodot sekä vähimmäisedellytykset kolmannen osapuolen suorittamalle
todentamiselle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen."; 21) Muutetaan 38 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdan toinen alakohta
seuraavasti: "Siirretään komissiolle valta antaa 38 a
artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä II olevassa R1 kohdassa
tarkoitettujen polttolaitosten kaavan soveltamisen yksilöimiseksi. Paikalliset
ilmasto-olosuhteet, esimerkiksi huomattava kylmyys ja lämmityksen tarve,
voidaan ottaa huomioon, jos ne vaikuttavat energiamääriin, joita voidaan
teknisesti käyttää tai tuottaa sähkön, lämmön, jäähdyttämisen tai höyryn
muodossa. Perussopimuksen 299 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa
tunnustettujen syrjäisimpien alueiden ja vuoden 1985 liittymisasiakirjan 25
artiklassa mainittujen alueiden paikalliset olosuhteet voidaan myös ottaa
huomioon."; b) Korvataan 2 kohta seuraavasti: "2. Siirretään komissiolle valta antaa 38 a
artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden I–V muuttamiseksi tieteen
ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi."; c) Lisätään 3 ja 4 kohta seuraavasti: "3. Siirretään komissiolle valta antaa
delegoituja säädöksiä 38 a artiklan mukaisesti liitteiden VII ja VIII
muuttamiseksi. 4. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä liitteen VI
tarkistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2
kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen."; 22) Lisätään 38 a artikla
seuraavasti: "38 a artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2. Siirretään 5 artiklan 2 kohdassa,
6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa,
27 artiklan 1 kohdassa, 27 artiklan 4 kohdassa,
38 artiklan 1 kohdassa, 38 artiklan 2 kohdassa ja
38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä
komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän tarkistuksen voimaantulopäivä]
alkaen. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin
tahansa peruuttaa 5 artiklan 2 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa,
7 artiklan 1 kohdassa, 27 artiklan 1 kohdassa,
27 artiklan 4 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdassa,
38 artiklan 2 kohdassa ja 38 artiklan 3 kohdassa
tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa
päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää
seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa
lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei
vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut delegoidun
säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja
neuvostolle. 5. Edellä olevan 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan
2 kohdan, 7 artiklan 1 kohdan, 27 artiklan 1 kohdan, 27 artiklan 4 kohdan, 38
artiklan 1 kohdan, 38 artiklan 2 kohdan ja 38 artiklan 3 kohdan nojalla annettu
delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai
neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on
annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa
sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun
määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta
säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa
jatketaan kahdella kuukaudella."; 23) Korvataan 39 artikla seuraavasti: "39 artikla Komiteamenettely 1. Edellä 9 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3
kohdan, 24 artiklan 2 kohdan, 29 artiklan 4 kohdan, 33 artiklan 2 kohdan, 35
artiklan 4 kohdan, 37 artiklan 4 kohdan ja 38 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi
komissiota avustaa tällä direktiivillä perustettu direktiivin 2008/98/EY
mukauttamista tieteen ja tekniikan kehitykseen ja täytäntöönpanoa käsittelevä
komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o
182/2011 *** tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan
asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. *** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU)
N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja
periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission
täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13)."; 24) Muutetaan liitteet VI, VII ja VIII
tämän direktiivin liitteen mukaisesti. 2 artikla Direktiivin 94/62/EY muuttaminen Muutetaan direktiivi 94/62/EY seuraavasti: 1) Muutetaan 3 artikla seuraavasti: a) poistetaan 1 kohdassa teksti
seuraavasti: "Komissio tarkastelee tarvittaessa liitteessä
I tarkoitettuja pakkauksen määritelmän kuvaavia esimerkkejä ja muuttaa niitä
tarpeen mukaan. Ensisijaisina käsitellään seuraavia tuotteita: CD-levykotelot
ja videokasettikotelot, kukkaruukut, putkilot ja rullat, joiden ympärille on
kiedottu joustavaa materiaalia, etikettitarrojen taustapaperit ja käärepaperi.
Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin
keskeisiä osia, hyväksytään 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan
käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen."; b) korvataan 2 kohta seuraavasti: "2. ’pakkausjätteellä’ Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetun
määritelmän soveltamisalaan kuuluvia pakkauksia tai
pakkausmateriaaleja*;"; *Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen
direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3). c) poistetaan 3–10 kohta; d) Lisätään 13 kohta seuraavasti: "13) Direktiivin 2008/98/EY 3 artiklassa
säädettyjä ’jätteen’, ’yhdyskuntajätteen’, ’vaarallisen jätteen’, ’jätteen
syntymisen ehkäisemisen’, ’uudelleenkäyttöön valmistelun’, ’uudelleenkäytön’, ’hyödyntämisen’,
’kierrätyksen’, ’loppukäsittelyn’, ’jätehuollon’, ’jätteen tuottajan’ ja ’jätteen
haltijan’ määritelmiä on sovellettava."; 2) Lisätään 3 a artikla seuraavasti: ”3 a artikla Liitteen I muuttaminen "Siirretään komissiolle valta antaa 21 a
artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä I lueteltujen kuvaavien
esimerkkien muuttamiseksi. 3) Muutetaan 6 artikla seuraavasti: a) Korvataan otsikko otsikolla
"Uudelleenkäyttöä varten valmistelu, kierrätys ja hyödyntäminen"; b) Lisätään 1 kohtaan f–k alakohdat
seuraavasti: "f) vuoden 2020 loppuun mennessä on
valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai kierrätettäväksi vähintään 60
prosenttia pakkausjätteen painosta; g) vuoden 2020 loppuun mennessä on täytettävä
uudelleen käyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevat vähimmäistavoitteet
seuraavien pakkausjätteen sisältämien erityismateriaalien osalta: i) muovi: 45 prosenttia; ii) puu: 50 prosenttia; iii) rautametallit: 70 prosenttia; iv) alumiini: 70 prosenttia; v) lasi: 70 prosenttia; vi) paperi ja kartonki: 85 prosenttia; h) vuoden 2025 loppuun mennessä on valmisteltava
uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten vähintään 70 prosenttia pakkausjätteen
painosta; i) vuoden 2025 loppuun mennessä on täytettävä
uudelleen käyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevat vähimmäistavoitteet
seuraavien pakkausjätteen sisältämien erityismateriaalien osalta: i) muovi: 60 prosenttia; ii) puu: 65 prosenttia; iii) rautametallit: 80 prosenttia; iv) alumiini: 80 prosenttia; v) lasi: 80 prosenttia; vi) paperi ja kartonki: 90 prosenttia; j) vuoden 2030 loppuun mennessä on valmisteltava
uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten vähintään 80 prosenttia pakkausjätteen
painosta; k) vuoden 2030 loppuun mennessä on täytettävä
uudelleen käyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevat vähimmäistavoitteet
seuraavien pakkausjätteen sisältämien erityismateriaalien osalta: ii) puu: 80 prosenttia; ii) rautametallit: 90 prosenttia; iv) alumiini: 90 prosenttia; iv) lasi: 90 prosenttia;"; c) Lisätään 1 a kohta seuraavasti: "1 a. Jotta voitaisiin laskea, ovatko 6
artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa asetetut tavoitteet täytetty,
uudelleenkäyttöä varten valmistellun ja kierrätetyn jätteen painona pidetään
lopulliseen uudelleenkäyttöön valmisteluun tai kierrätysprosessiin toimitetun
jätteen painoa vähennettynä sellaisten materiaalien painolla, jotka on
poistettu käytöstä tämän prosessin aikana epäpuhtaussisällön vuoksi ja jotka on
loppukäsiteltävä tai toimitettava muuten hyödynnettäväksi. Jos käytöstä poistettujen materiaalien paino on
enintään kaksi prosenttia tähän prosessiin syötetyn jätteen painosta,
uudelleenkäyttöä varten valmistellun ja kierrätetyn jätteen painona pidetään
lopulliseen uudelleenkäyttöön valmisteluun tai kierrätysprosessiin toimitetun
jätteen painoa. '; d) Lisätään 1 b kohta seuraavasti: "1b. Jos pakkaus koostuu eri materiaaleista,
kukin materiaali on otettava erikseen huomioon 6 artiklan 1 kohdan f–k
alakohdassa vahvistettuja tavoitteita laskettaessa;"; e) poistetaan 3, 5, 8 ja 9 kohta; f) Lisätään 12 kohta seuraavasti: "12. Jäsenvaltioiden on toteutettava
tarvittavat toimenpiteet pakkausten suunnittelun edistämiseksi, jotta
voitaisiin vähentää niiden ympäristövaikutuksia ja jätteen syntymistä tuotannon
ja pakkausten myöhemmän käytön aikana edellyttäen, että tällaiset toimenpiteet
eivät vääristä sisämarkkinoita ja haittaa tämän direktiivin täytäntöönpanoa
jäsenvaltioissa. Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä
toimenpiteitä, joilla edistetään sellaisten pakkausten kehittämistä, tuotantoa
ja markkinoille saattamista, jotka ovat monikäyttöisiä ja teknisesti kestäviä
ja jotka jätteeksi muututtuaan soveltuvat uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen
jätehierarkian asianmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi. Toimenpiteissä on
otettava huomioon pakkausten kaikki elinkaarivaikutukset."; 4) Lisätään 6 a artikla seuraavasti: "6 a artikla Varhaisvaroitusjärjestelmä 1. Komissio julkaisee Euroopan ympäristökeskuksen
tuella seuraavat kertomukset: a) Vuonna 2017 kertomuksen 6 artiklan 1
kohdan f ja g alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa
edistymisestä; b) Vuonna 2022 kertomuksen 6 artiklan 1
kohdan h ja i alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa
edistymisestä; c) Vuonna 2027 kertomuksen 6 artiklan 1
kohdan j ja k alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa
edistymisestä; 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin
sisältyy: a) tavoitteiden saavuttamista koskeva arvio
kunkin jäsenvaltion osalta; b) arvio siitä, milloin kukin jäsenvaltio
saavuttaa tavoitteet, ja c) luettelo niistä jäsenvaltioista, joiden
osalta on vaarana, että nämä tavoitteet eivät täyty annetuissa määräajoissa,
sekä asianmukaiset suositukset. Kertomuksessa voidaan tarvittaessa käsitellä myös
muiden kuin 1 kohdassa lueteltujen vaatimusten täytäntöönpanoa. 3. Niiden jäsenvaltioiden, joiden osalta on riski,
etteivät tavoitteet täyty, on kuuden kuukauden kuluessa komission kertomuksen
julkaisemisesta toimitettava komissiolle tavoitteiden noudattamista koskeva
suunnitelma, jossa on yksityiskohtaiset tiedot toimenpiteistä, jotka ne aikovat
toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Sääntöjen noudattamista koskevassa
suunnitelmassa on otettava huomioon 2 kohdan c alakohdassa yksilöidyt komission
suositukset, direktiivin 2008/98/EY liitteessä VIII vahvistetut toimenpiteet
tai muut asianmukaiset toimenpiteet. Suunnitelmassa on myös mainittava
sääntöjen noudattamisen määräaika."; 5) Korvataan 11 artiklan 3 kohta
seuraavasti: "3. Siirretään komissiolle valta antaa
delegoituja säädöksiä 21 a artiklan mukaisesti niiden edellytysten
määrittämiseksi, joiden mukaan 1 kohdassa tarkoitettuja pitoisuustasoja ei
sovelleta kierrätettyihin materiaaleihin ja suljetuissa ja valvotuissa
tuoteketjuissa oleviin tuotekiertoihin, sekä pakkaustyypit, jotka on vapautettu
1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetusta vaatimuksesta."; 6) Muutetaan 12 artikla seuraavasti: a) Korvataan otsikko otsikolla
"Tietojärjestelmät ja raportointi"; b) Poistetaan 3 kohta. c) Lisätään 3 a–3 d kohdat seuraavasti: "3a. Jäsenvaltioiden on toimitettava 6
artiklan 1 kohdan a–k alakohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle
sähköisesti vuosittain sitä vuotta seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään
mennessä, jota varten tiedot on kerätty. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1
päivän tammikuuta [tämän muutetun säädöksen voimaantulovuosi + 1 vuotta] ja 31
päivän joulukuuta [tämän muutetun säädöksen voimaantulovuosi + 1 vuotta]
välinen ajanjakso. 3b. Kun jäte lähetetään toiseen jäsenvaltioon
valmisteltavaksi uudelleenkäyttöä varten, kierrätettäväksi tai muutoin
materiaaleina hyödynnettäväksi, se voidaan 1 kohdassa tarkoitettuja kertomuksia
varten ottaa huomioon ainoastaan sen jäsenvaltion tavoitteissa, joissa jäte on
kerätty. 3c. Pakkausjäte, joka on viety unionista
valmisteltavaksi uudelleenkäyttöön tai kierrätettäväksi, otetaan huomioon 6
artiklan 1 kohdan a–k alakohdissa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisen
kannalta ainoastaan, jos viejä voi asetuksen (EY) N:o 1013/2006 mukaisesti
osoittaa, että käsittely unionin ulkopuolella on tapahtunut asiaa koskevan
unionin ympäristölainsäädännön vaatimusten mukaisesti. 3d. Komissio voi antaa tarvittavia
täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhdenmukaiset edellytykset 6
artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa asetettujen tavoitteiden noudattamisen
todentamiselle ja näihin tavoitteisiin liittyvien tietojen raportointimuodot.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua
menettelyä noudattaen."; d) Poistetaan 5 kohta; 7) Poistetaan 17 artikla; 8) Korvataan 19 artikla seuraavasti: "1. Komissio antaa tarvittavat
täytäntöönpanosäädökset 8 artiklan 2 kohdassa ja 10 artiklan toisen kohdan
kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettujen tunnistamisjärjestelmien
mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehityksen mukaisesti. Nämä
täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua
menettelyä noudattaen. 2. Komissio antaa tarvittavat
täytäntöönpanosäädökset 12 artiklan 3 d kohdassa tarkoitettujen
raportointimuotojen vahvistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään
21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen."; 9) Korvataan 20 artikla seuraavasti: "20 artikla Erityistoimenpiteet Siirretään komissiolle valta antaa tarvittavia
delegoituja säädöksiä 21 a artiklan mukaisesti niiden tämän direktiivin
säännösten soveltamista koskevien ongelmien ratkaisemiseksi, jotka liittyvät
erityisesti inertteihin pakkausmateriaaleihin, joita saatetaan yhteisön
markkinoille hyvin pieninä määrinä (eli noin 0,1 painoprosenttia),
sairaalatarvikkeiden ja lääketuotteiden kuluttajapakkauksiin, pieniin
pakkauksiin ja ylellisyystuotteiden pakkauksiin."; 10) Korvataan 21 artikla seuraavasti: " 21 artikla Komiteamenettely 1. Edellä 12 artiklan 3 b kohdan ja 19 artiklan 1
kohdan soveltamiseksi komissiota avustaa direktiivin 2008/98/EY 39 artiklalla
perustettu direktiivin 2008/98/EY mukauttamista tieteen ja tekniikan
kehitykseen ja täytäntöönpanoa käsittelevä komitea. Tämä komitea on Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011(**) tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan
asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. ** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU)
N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja
periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission
täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13)."; 11) Lisätään 21 a artikla
seuraavasti: "21 a artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2. Siirretään artiklan 1 kohdassa, 11 artiklan 3
kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa ja 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta
antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän
asetuksen voimaantulosta]. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin
tahansa peruuttaa 1 artiklan 1 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 19 artiklan 2
kohdassa ja 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron.
Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan
siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se
julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin
myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa
olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut delegoidun
säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja
neuvostolle. 5. Edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan, 11 artiklan
3 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan ja 20 artiklan 1 kohdan nojalla annettu
delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai
neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on
annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa
sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun
määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta
säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa
jatketaan kahdella kuukaudella."; 3 artikla Direktiivin 1999/31/EY muuttaminen Muutetaan direktiivi 1999/31/EY seuraavasti: 1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti: a) Korvataan a kohta seuraavasti: "a)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY* 3 artiklassa
säädettyjä ’jätteen’, ’yhdyskuntajätteen’, ’vaarallisen jätteen’, ’hyödyntämisen’,
’kierrätyksen’, ’loppukäsittelyn’, ’jätteen tuottajan’ ja ’jätteen haltijan’
määritelmiä on sovellettava; *Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen
direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3)."; b) Lisätään aa kohta seuraavasti: "aa) 'jäännösjätteellä' hyödyntämistoimesta,
kierrätys mukaan luettuna, aiheutunut jäte, jota ei voida enää hyödyntää ja
joka on näin ollen loppukäsiteltävä;"; c) Poistetaan b, c ja n kohdat; d) Korvataan d kohta seuraavasti: "d) 'vaarattomalla jätteellä' jätettä, joka
ei kuulu direktiivissä 2008/98/EY vahvistetun vaarallisen jätteen
soveltamisalaan;"; e) Korvataan m alakohta seuraavasti: "m) 'biohajoavalla jätteellä' puuta,
elintarvike- ja puutarhajätettä, pahvia ja kartonkia sekä mitä tahansa muuta
jätettä, joka voi hajota anaerobisesti ja aerobisesti;"; 2) Muutetaan 5 artikla seuraavasti: a) Lisätään 2 a, 2 b ja
2 c kohdat seuraavasti: "2 a. Jäsenvaltiot eivät saa sallia
seuraavien jätteiden sijoittamista vaarattomien jätteiden kaatopaikoille 1
päivän tammikuuta 2025 jälkeen: muovit, metallit, lasi, paperi ja kartonki sekä
muut biohajoavat jätteet. 2b. Jäsenvaltiot eivät saa sallia, että
vaarattomien jätteiden kaatopaikoille sijoitetaan 1 päivän tammikuuta 2025
jälkeen vuosittain enemmän kuin 25 prosenttia edellisen vuoden aikana syntyneen
yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. 2c. Jäsenvaltioiden on pyrittävä siihen, että 1
päivän tammikuuta 2030 jälkeen vaarattomien jätteiden kaatopaikoille
hyväksytään ainoastaan jäännösjätteitä niin, ettei näille kaatopaikoille
sijoitettavien jätteiden yhteismäärä ylitä viittä prosenttia edellisen vuoden
aikana syntyneen yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Komissio tarkastelee tätä
tavoitetta uudelleen vuoteen 2025 mennessä ja tekee lainsäädäntöehdotuksen
vuotta 2030 koskevasta oikeudellisesti sitovasta kaatopaikoille sijoitettavan
jätteen määrän vähentämistä koskevasta tavoitteesta. 2d. Jäsenvaltiot eivät saa hyväksyä yhdyskuntajätteiden
sijoittamista inerttien jätteiden kaatopaikoille. Komissio arvioi muun kuin jäännösjätteen
sijoittamista pysyvien jätteiden kaatopaikoille koskevien kieltojen
toteutettavuutta ja laatii vuoteen 2018 mennessä kertomuksen päätelmistään ja
antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen."; 3) Lisätään 5 a artikla seuraavasti: "5 a artikla Varhaisvaroitusjärjestelmä 1. Komissio julkaisee Euroopan ympäristökeskuksen
tuella seuraavat kertomukset: a) Vuonna 2022 kertomuksen 5 artiklan 2 a kohdan
a alakohdassa ja 5 artiklan 2 b kohdan a alakohdassa vahvistettujen
tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä; b) Vuonna 2027 kertomuksen 5 artiklan 2 a kohdan
b alakohdassa ja 5 artiklan 2 b kohdan b alakohdassa vahvistettujen
tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä; 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin
sisältyy: a) tavoitteiden saavuttamista koskeva arvio
kunkin jäsenvaltion osalta; b) arviointi siitä, milloin kukin jäsenvaltio
saavuttaa tavoitteet, ja c) luettelo niistä jäsenvaltioista, joiden osalta
on vaarana, että nämä tavoitteet eivät täyty annetuissa määräajoissa, sekä
asianmukaiset suositukset. Kertomuksessa voidaan tarvittaessa käsitellä myös
muiden kuin 1 kohdassa lueteltujen vaatimusten täytäntöönpanoa. 3. Niiden jäsenvaltioiden, joiden osalta on riski,
etteivät tavoitteet täyty, on kuuden kuukauden kuluessa komission kertomuksen
julkaisemisesta toimitettava komissiolle tavoitteiden noudattamista koskeva
suunnitelma, jossa on yksityiskohtaiset tiedot toimenpiteistä, jotka
jäsenvaltio aikoo toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Sääntöjen
noudattamista koskevassa suunnitelmassa on otettava huomioon 2 kohdan c
alakohdassa yksilöidyt komission suositukset, direktiivin 2008/98/EY liitteessä
VIII vahvistetut toimenpiteet tai muut asianmukaiset toimenpiteet.
Suunnitelmassa on myös mainittava sääntöjen noudattamisen määräaika."; 4) Poistetaan 11 artiklan 2 kohdan toinen alakohta. 5) Muutetaan 12 artiklan c kohta seuraavasti: "c) Asetuksen (EY) N:o 765/2008[26] mukaisesti
akkreditoidut toimivaltaiset laboratoriot suorittavat 11 artiklan 1 kohdan b
alakohdassa tarkoitettujen valvonta- ja seurantamenettelyjen tai analyysien
analyyttisten toimintojen laadunvalvonnan."; 6) Korvataan 15 artikla seuraavasti: "15 artikla Raportointi 1. Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2
kohdan, 2 a kohdan ja 2 b kohdan tavoitteiden ja vaatimusten täytäntöönpanoa
koskevat tiedot komissiolle sähköisesti vuosittain sitä vuotta seuraavan vuoden
joulukuun 31 päivään mennessä, jota varten tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava
komission 3 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen
on katettava 1 päivän tammikuuta [tämän tarkistetun säädöksen voimaantulovuosi
+ 1 vuotta] ja 31 päivän joulukuuta [tämän tarkistetun säädöksen
voimaantulovuosi + 1 vuotta] välinen ajanjakso. 2. Jäsenvaltioiden on raportoitava 5 artiklan 2
kohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevat tiedot 1 päivään
tammikuuta 2025 saakka. 3. Komissio voi antaa tarvittavia
täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan vähimmäisedellytykset 5 artiklan
2, 2 a ja 2 b kohdissa asetettujen tavoitteiden noudattamisen todentamiselle ja
näihin tavoitteisiin liittyvien tietojen raportointimuodot sekä
vähimmäisedellytykset kolmannen osapuolen suorittamalle todentamiselle. Nämä täytäntöönpanosäädökset
hyväksytään tämän direktiivin 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä
noudattaen. 4. Jäsenvaltioiden 1 ja 2 kohdan mukaisesti
raportoimiin tietoihin, jotka riippumaton kolmas osapuoli todentaa, on
liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus. 7) Korvataan 16 artikla seuraavasti: "16 artikla Liitteiden muuttaminen Siirrettään komissiolle valta antaa 17 a artiklan
mukaisesti delegoituja säädöksiä, joita tarvitaan liitteiden mukauttamiseksi
tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen."; 8) Korvataan 17 artikla seuraavasti: "17 artikla Komiteamenettely 1. Edellä 3 artiklan 3 kohdan, 5 artiklan 2
kohdan, 5 artiklan 2 a kohdan, 5 artiklan 2 b kohdan, liitteessä I olevan 3.5
kohdan ja liitteessä II olevan 5 kohdan soveltamiseksi komissiota avustaa
direktiivin 2008/98/EY 39 artiklalla perustettu direktiivin 2008/98/EY
mukauttamista tieteen ja tekniikan kehitykseen ja täytäntöönpanoa käsittelevä
komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o
182/2011 tarkoitettu komitea**. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan
asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan
asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa."; ** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU)
N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja
periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission
täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). 9) Lisätään 17 a artikla seuraavasti: "17 a artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2. Siirretään 16 artiklassa tarkoitettu valta
antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän muutetun
säädöksen voimaantulopäivä]. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin
tahansa peruuttaa 16 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.
Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan
siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se
julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin
myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa
olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut delegoidun
säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja
neuvostolle. 5. Edellä olevan 16 artiklan nojalla annettu
delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai
neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on
annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa
sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun
määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta
säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa
jatketaan kahdella kuukaudella."; 4 artikla Direktiivin 2000/53/EY muuttaminen Lisätään direktiivin 2000/53/ETY
9 artiklaan 1 a – 1 c kohdat seuraavasti: "1 a. Jäsenvaltioiden on käytettävä 7
artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden
saavuttamisen todentamista koskevissa kertomuksissa komission 7 artiklan 2
kohdan kolmannen (viimeisen) alakohdan mukaisesti vahvistamia
raportointimuotoja. Tiedot on toimitettava komissiolle 31 päivään joulukuuta
mennessä sitä vuotta seuraavana vuonna, jota varten tiedot on kerätty. 1b. Jäsenvaltioiden tämän artiklan mukaisesti
raportoimiin tietoihin on liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus ja
riippumattoman kolmannen osapuolen on todennettava tiedot. 1c. Komissio voi antaa tarvittavia
täytäntöönpanosäädöksiä kolmansien osapuolten suorittamia todentamisia
koskevien yhdenmukaisten vähimmäisedellytysten antamiseksi. Nämä
täytäntöönpanosäädökset annetaan 11 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen."; 5 artikla Direktiivin 2006/66/EY muuttaminen Muutetaan direktiivi 2006/66/EY seuraavasti: 1) Kumotaan 22 artikla; 2) Muutetaan 23 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohta seuraavasti: "Komissio laatii viimeistään vuoden 2016
loppuun mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja sen
vaikutuksista ympäristöön ja sisämarkkinoiden toimintaan."; b) Korvataan 2 kohdan johdantokappale
seuraavasti: "Komissio sisällyttää kertomukseensa arvion
tämän direktiivin seuraavista näkökohdista;". 6 artikla Direktiivin 2012/19/EU muuttaminen Muutetaan direktiivi 2012/19/EU seuraavasti: 1) Muutetaan 16 artikla seuraavasti: a) Kumotaan 5 kohta seuraavasti: "5 a. Jäsenvaltioiden on toimitettava 16
artiklan 4 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle sähköisesti
vuosittain sitä vuotta seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään mennessä, jota
varten tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 5 d kohdan
mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1
päivän tammikuuta [muutetun säädöksen voimaantulovuotta seuraava vuosi] ja 31
päivän joulukuuta [muutetun säädöksen voimaantulovuotta seuraava vuosi] välinen
ajanjakso. 5c. Jäsenvaltioiden 5 a kohdan mukaisesti
raportoimiin tietoihin, jotka riippumaton kolmas osapuoli todentaa, on
liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus. 5d. Komissio voi antaa tarvittavia
täytäntöönpanosäädöksiä kolmansien osapuolien toteuttamia todentamisia
koskevien yhdenmukaisten vähimmäisedellytysten antamiseksi. Nämä
täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua
menettelyä noudattaen.”; 2) Korvataan 21 artikla seuraavasti: "21 artikla Komiteamenettely 1. Edellä 7 artiklan 5 kohdan, 8 artiklan 5
kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 16 artiklan 3 kohdan, 16 artiklan 6 ja 23 artiklan
4 kohdan soveltamiseksi komissiota avustaa direktiivin 2008/98/EY 39 artiklalla
perustettu jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY mukauttamista tieteen ja
tekniikan kehitykseen ja sen täytäntöönpanoa käsittelevä komitea. Tämä komitea
on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan
asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. 3. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei
hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen
(EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa."; 7 artikla Saattaminen
osaksi kansallista lainsäädäntöä 1. Jäsenvaltioiden on saatettava
tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset
määräykset voimaan viimeistään [kahdentoista kuukauden kuluttua tämän
direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle
kirjallisina nämä säännökset. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on
viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun
ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten
viittaukset tehdään. 2. Jäsenvaltioiden on
toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa
keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. 8 artikla Voimaantulo Tämä direktiivi tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. 9 artikla Osoitus Tämä direktiivi
on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin
puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja [1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY,
annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien
kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3). [2] Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä
huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1). [3] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/42/EY,
annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä ( EYVL L
365, 31.12.1994, s. 10). [4] KOM(2011) 571. [5] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o
1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta
yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon
resurssien rajoissa” ( EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171). [6] Jätehierarkiassa asetetaan etusijalle jätteen syntymisen
ehkäiseminen ja sen jälkeen uudelleenkäyttö ja kierrätys ennen hyödyntämistä
energiana ja loppukäsittelyä, johon sisältyvät sekä kaatopaikalle sijoittaminen
ja polttaminen ilman hyödyntämistä energiana. [7] COM(2013) 442. [8] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY,
annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista (EYVL L 269, 21.10.2000, s.
34–43). [9] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY,
annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä
paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta (EUVL L 266,
26.9.2006, s. 1–14). [10] http://www.wastetargetsreview.eu/ http://www.eea.europa.eu/publications/waste-opportunities-84-past-and http://www.wastemodel.eu/ [11] EUVL C , , s. . [12] EUVL C , , s. . [13] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY,
annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien
kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3). [14] Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä
huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1). [15] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/42/EY,
annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä ( EYVL L
365, 31.12.1994, s. 10). [16] Teollisuus- ja kaivostoiminnot kuuluvat teollisuuden
päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17) ja
kaivannaisjätteistä annetun direktiivin 2006/21/EY (EUVL L 102, 11.4.2006, s.
15) nojalla laadittujen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien
vertailuasiakirjojen (BREF) soveltamisalaan. Näissä asiakirjoissa on tietoja
resurssien käytön ja jätteiden syntymisen ehkäisemisestä, uudelleenkäytöstä,
kierrätyksestä ja hyödyntämisestä. BREF-asiakirjojen meneillään oleva
tarkistaminen ja komission hyväksymät BAT-päätelmät vahvistavat näiden
BREF-asiakirjojen vaikutusta teollisuuskäytäntöihin ja lisäävät
resurssitehokkuushyötyjä sekä jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä. [17] COM(2013) 442. [18] http://ec.europa.eu/eip/raw-materials/en/content/about-european-innovation-partnership-eip-raw-materials [19] COM(2014) 297. [20] Komission tiedonanto, annettu 2 päivänä lokakuuta 2013,
Sääntelyn toimivuus ja tuloksellisuus (REFIT): Tulokset ja jatkotoimet
(COM(2013)685). [21] http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/public-consultation-new/index_en.htm. [22] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY,
annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista (EYVL L 269, 21.10.2000, s.
34). [23] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o
182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja
periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission
täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). [24] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o
182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja
periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission
täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). [25] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o
182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja
periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission
täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). [26] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o
765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää
akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista (EUVL L 218,
13.8.2008, s. 30). LIITE VI Yhdyskuntajätteen
koostumus Yhdyskuntajätteeseen
sisältyy kotitalousjäte ja vähittäiskaupan, pienten yritysten,
toimistorakennusten ja laitosten (kuten koulut, sairaalat, viranomaisten
rakennukset) jätteet, jotka muistuttavat luonteeltaan ja koostumukseltaan
kotitalousjätettä ja jotka kunnat tai niiden puolesta toimiva taho kerää. Siihen
sisältyy: –
karkea jäte (muun muassa kodinkoneet, huonekalut ja
patjat); –
puutarhajäte, lehdet, nurmikonleikkuujäte,
kadunlakaisujäte, roskasäiliöiden sisältö ja torialueiden puhdistusjäte; –
tiettyjen kunnallisten palvelujen jäte, kuten
puistojen ja puutarhojen hoidosta kertyvä jäte sekä katujen puhdistuspalvelujen
aiheuttama jäte; Siihen sisältyy myös samoista lähteistä
peräisin oleva ja luonteeltaan sekä koostumukseltaan vastaava jäte, –
jota ei kerätä kuntien puolesta vaan jonka
keräyksestä vastaavat suoraan tuottajien vastuujärjestelmät tai yksityiset
voittoa tavoittelemattomat elimet uudelleenkäyttö- ja kierrätystarkoituksissa
pääasiassa erilliskeräyksellä, –
joka on peräisin maaseutualueilta, joilla ei ole
säännöllistä jätehuoltopalvelua. Siihen ei
sisälly –
viemäriverkostosta ja jäteveden käsittelystä
peräisin oleva jäte, puhdistamoliete mukaan lukien, –
rakennus- ja purkujäte. LIITE VII Laajennetun
tuottajan vastuun vähimmäisvaatimukset Jäsenvaltioiden on
kehittäessään ja soveltaessaan laajennettua tuottajan vastuuta: 1.
otettava huomioon järjestelmän tekninen ja
taloudellinen toteutettavuus sekä ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sekä
vaikutukset ihmisten terveyteen ja kunnioitettava tarvetta varmistaa
sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta; 2.
varmistettava, että laajennetun tuottajan vastuun
täytäntöönpanoon osallistuvien toimijoiden, mukaan lukien unionin markkinoille
tuotteita saattavat valmistajat ja maahantuojat ja heidän sääntöjen
noudattamista koskevat järjestelmänsä, yksityisten tai julkisten
jätehuoltotoimijoiden, paikallisviranomaisten ja tarvittaessa sosiaalisen
talouden toimijoiden, tehtävät ja vastuut määritellään selkeästi; 3.
määriteltävä mitattavissa olevat tavoitteet jätteen
syntymisen ehkäisemiselle, valmistelulle uudelleenkäyttöä varten,
uudelleenkäytölle, kierrätykselle ja/tai hyödyntämiselle vähintään voimassa
olevien unionin asiaa koskevassa jätelainsäädännössä hyväksyttyjen määrällisten
tavoitteiden täyttämiseksi; 4.
varmistettava, että laajennetun tuottajan vastuun
soveltamisalaan kuuluville jätteiden haltijoille annetaan tarvittavat tiedot
käytettävissä olevista keräysjärjestelmistä; 5.
vahvistettava raportointimenettely, jonka
tavoitteena on kerätä tietoja markkinoille saatetuista tuotteista, ja näiden
tuotteiden tullessa käyttöikänsä loppuun, niiden keräyksestä ja käsittelystä
jätehierarkian mukaisesti ja materiaalivirrat tarpeen mukaan erotellen; 6.
varmistettava unionin markkinoille saatettujen
tuotteiden valmistajien ja maahantuojien laajennettua tuottajan vastuuta
koskeviin järjestelmiin maksamien rahoitusosuuksien osalta seuraavaa: 6.1.
niillä katetaan koko jätehuollon kustannukset,
mukaan lukien erilliskeräys ja käsittely, riittävän tiedon tarjoaminen jätteiden
haltijoille sekä tietojen kerääminen ja niistä raportoiminen, 6.2.
niissä otetaan huomioon jätteestä saatavien
uusioraaka-aineiden myynnistä saatavat tulot, 6.3.
ne lasketaan todellisten jätehuoltokustannusten
mukaan, jotka aiheutuvat järjestelmään kuuluvien yksittäisten unionin
markkinoille saatettujen tuotteiden käyttöiän päättymisen jälkeen; 6.4.
niillä tuetaan roskaamisen estämiseen ja
puhdistamiseen liittyviä aloitteita; 7.
otettava käyttöön laajennettua tuottajan vastuuta
koskeva tunnustamismenettely, jonka tavoitteena on: 7.1.
varmistaa järjestelmien avoimuus tuottajien
maksamien maksuosuuksien osalta, mukaan lukien vaikutus myyntihintoihin ja
vaikutus kilpailukykyyn ja pienten yritysten ja laitosten
liittymismahdollisuudet; 7.2.
määrittää järjestelmien maantieteellinen kattavuus; 7.3.
varmistaa kotimaisten tuottajien ja maahantuojien
tasapuolinen kohtelu; 7.4.
varmistaa itsesäätelymekanismin toiminta
säännöllisten kolmannen osapuolen suorittamien tarkastusten avulla. Tarkastukset koskevat: –
7.4.1 järjestelmän kestävää taloushallintoa -
kokonaiskustannusten laskeminen tuotetyyppien osalta; kerättyjen varojen käyttö
ja; –
7.4.2 jätteen asianmukainen kerääminen ja
käsittely, jätekuljetusten laillisuuden ja tietojen laadun ja raportoinnin
valvonta; 8.
määritettävä oikeasuhtaiset rangaistukset, jos
tavoitteita ei saavuteta ja/tai jos näitä vaatimuksia ei noudeta; 9.
vahvistettava riittävät seuranta- ja valvontakeinot
sekä järjestettävä virallinen ja säännöllinen dialogi asianomaisten toimijoiden
kesken. LIITE VIII Direktiivin 11
a artiklassa tarkoitetussa suunnitelmassa (varhaisvaroitusjärjestelmä)
tarkasteltavat toimenpiteet Seuraavia toimenpiteitä on tarkasteltava
niissä sääntöjen noudattamista koskevissa suunnitelmissa, joita ehdottavat
sellaiset jäsenvaltiot, jotka eivät mahdollisesti täytä tavoitteita: –
toimenpiteet tilastojen laadun parantamiseksi ja
selkeiden jätehuoltokapasiteettia sekä tämän direktiivin 11 artiklan 2
kohdassa, direktiivin 94/62/EY 6 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 1999/31/EY
5 artiklan 2 a, 2 b ja 2 c kohdassa vahvistettujen tavoitteiden
saavuttamistilannetta koskevien ennusteiden laatiminen –
keskeisten taloudellisten välineiden parempi
käyttö, mukaan lukien –
kaatopaikkaverojen nostaminen asteittain kaikissa
jäteluokissa (yhdyskuntajäte, pysyvä jäte, muut); –
jätteenpolttoveron käyttöönotto tai korottaminen
tai erityisten kierrätettävissä olevien jätteiden polttokiellot; –
"maksa itse omat
jätekustannuksesi"-järjestelmien asteittainen käyttöönotto koko
jäsenvaltioiden alueella yhdyskuntajätteen tuottajien kannustamiseksi
vähentämään, käyttämään uudelleen tai kierrättämään jätteensä; –
toimenpiteet nykyisten ja tulevien tuottajan
vastuuta koskevien järjestelmien kustannustehokkuuden parantamiseksi (mukaan
lukien yksityiskohtaiset toimenpiteet ja aikataulut liitteessä VII
vahvistettujen laajennettua tuottajan vastuuta koskevien vähimmäisvaatimusten
panemiseksi täytäntöön). Tuottajan vastuun
laajentaminen uusiin jätevirtoihin; –
taloudelliset kannustimet paikallisille
viranomaisille jätteen syntymisen ehkäisemisen sekä erilliskeräysjärjestelmien
kehittämisen ja lisäämisen edistämiseksi; –
toimenpiteet uudelleenkäyttösektorin
kehittämisen tueksi; –
toimenpiteet sellaisten tukien poistamiseksi, jotka
eivät ole jätehierarkian mukaisia; –
tekniset ja verotukselliset toimenpiteet
uudelleenkäyttöön tulevien tuotteiden ja kierrätysmateriaalien (myös
kompostoitujen materiaalien) markkinoiden kehittämiseksi sekä
kierrätysmateriaalien laadun parantamiseksi; –
toimenpiteet yleisön tietämyksen lisäämiseksi
asianmukaisesta jätehuollosta ja roskaamisen vähentämisestä, mukaan lukien
tapauskohtaiset kampanjat sen varmistamiseksi, että jätteiden syntymistä
estetään niiden lähteellä ja että erilliskeräysjärjestelmien käyttöaste on
korkea; –
toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jätehuoltoon
osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten toimet sovitetaan asianmukaisesti
yhteen ja että keskeiset sidosryhmät voivat osallistua; –
Euroopan rakenne- ja investointirahastoja käytetään
paremmin asiaa koskevien tavoitteiden täyttämiseen tarvittavan
jätehuoltoinfrastruktuurin kehittämisen rahoittamiseksi; –
kaikki vaihtoehtoiset tai lisätoimenpiteet, joilla
on samat tavoitteet. Suunnitelma on
laadittava nykyisten jätehuoltosuunnitelmien pohjalta ja asiaan liittyvien
sidosryhmien sekä jätehuollosta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten kuulemisten
jälkeen. Siihen on liitettävä näiden kuulemisten tulokset sekä arvio niistä
vaikutuksista, joita sillä odotetaan saatavan suunnitelmaan kuuluvien asiaa
koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Siihen
on liitettävä myös ehdotettujen toimenpiteiden soveltamisen tarkka aikataulu. Jos on tarpeen,
suunnitelmaan sisällytetään tarvittavan infrastruktuurin tarkistettu
suunnitelma ja aikataulu, jonka mukaisesti 28 artiklassa määritellyt
voimassaolevat kansalliset tai alueelliset jätehuoltosuunnitelmat ja muut 29
artiklassa määritellyt jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevat ohjelmat on
mukautettava. '.