PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1         Yleinen tausta

Unionin talous menettää tällä hetkellä merkittäviä määriä jätevirrassa olevia uusioraaka-aineita. Vuonna 2011 EU:n alueella tuotettiin noin 2,5 miljardia tonnia jätteitä. Esimerkkinä voidaan mainita, että vain 40 prosenttia unionissa syntyvästä yhteiskuntajätteestä kierrätetään. Kaatopaikalle sijoitetaan 37 prosenttia jätteestä ja 23 prosenttia poltetaan. Tästä jätemäärästä noin 500 miljoonaa tonnia olisi voitu kierrättää tai käyttää uudelleen. Unionissa hukataan siis merkittäviä mahdollisuuksia parantaa resurssitehokkuutta ja kehittää kiertotaloutta, jolla luodaan talouskasvua ja työpaikkoja ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja EU:n riippuvuutta tuontiraaka-aineista.

Unionin jäsenvaltioiden välillä on myös täytäntöönpanoeroja. Vuonna 2011 kuusi jäsenvaltiota sijoitti alle kolme prosenttia jätteestään kaatopaikalla ja 18 jäsenvaltiota menetti resursseja sijoittaessaan yli puolet jätteestään kaatopaikalla. Osa jäsenvaltioista sijoitti kuitenkin jopa yli 90 prosenttia jätteestään kaatopaikalle. Jätehuollon tehokkuudessa on siis suuria eroja ja niitä onkin käsiteltävä kiireellisesti.

1.2 Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Viimeaikaisten suuntausten mukaan resurssitehokkuutta voidaan parantaa edelleen ja siitä voidaan saada merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Jätteen muuttaminen resurssiksi on oleellista parannettaessa resurssitehokkuutta ja suljettaessa kiertotalouden kiertoa.

Eurooppalainen lainsäädäntö ja erityisesti oikeudellisesti sitovien tavoitteiden asettaminen on ollut keskeisessä asemassa parannettaessa jätehuoltokäytäntöjä, edistettäessä kierrätysinnovaatioita, rajoitettaessa kaatopaikkojen käyttöä sekä kannustettaessa kuluttajia muuttamaan tottumuksiaan. Jätepolitiikan kehittämisellä edelleen voidaan saada merkittäviä etuja, kun kestävää kasvua ja työpaikkoja voidaan luoda varsin alhaisilla kustannuksilla ja parantaa samalla ympäristön tilaa.

Tämä ehdotus on vastaus oikeudelliseen velvoitteeseen tarkastella uudelleen seuraavien kolmen direktiivin jätehuoltotavoitteita: jätteistä annettu direktiivi 2008/98/EY[1], kaatopaikoista annettu direktiivi 1999/31/EY[2] sekä pakkauksista ja pakkausjätteistä annettu direktiivi 94/62/EY[3]. Ehdotus on myös resurssitehokasta Eurooppaa koskevan etenemissuunnitelman[4] ja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman[5] tavoitteiden mukainen, koska sillä pannaan täysimääräisesti täytäntöön jätehierarkia[6] kaikissa jäsenvaltioissa, pienennetään absoluuttista ja henkeä kohden mitattua jätteen syntymistä sekä laaditaan kattava strategia tarpeettoman elintarvikejätteen syntymisen estämiseksi. Lisäksi sillä varmistetaan korkealaatuinen kierrätys ja se, että kierrätettyä jätettä käytetään merkittävänä ja luotettavana raaka-aineen lähteenä unionissa ja energian hyödyntäminen rajoitetaan materiaaleihin, joita ei voi kierrättää, sekä kaatopaikalle sijoittaminen jätteisiin, joita ei voida ottaa talteen. Sillä edistetään myös EU:n raaka-ainealoitteen täytäntöönpanoa[7].

Lisäksi ehdotus sisältää säännöksiä pakkauksista ja pakkausjätteistä annettuun direktiivin 94/62/EY, romuajoneuvoista annettuun direktiivin 2000/53/EY[8] ja paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annettuun direktiiviin 2006/66/EY[9] sisältyvien raportointivaatimusten yksinkertaistamisesta.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

2.1 Tutkimukset

Säädösehdotuksen[10] ja sen vaikutusten arvioinnin perustana on viimeisen kahden vuoden aikana toteutetut kolme keskeistä tutkimusta, joissa arvioitiin EU:n jätelainsäädännön täytäntöönpanon ja kehittämisen tekniset, sosioekonomiset ja kustannuksiin liittyvät hyödyt.

2.2 Sisäinen kuuleminen

Vaikutusten arvioinnin ohjausryhmä perustettiin 16. huhtikuuta 2012. Sen viiteen kokoukseen kutsuttiin seuraavat pääosastot: pääsihteeristö, ECFIN, ENTR, CLIMA, JRC ja ESTAT. Ohjausryhmä seurasi ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelua.

2.2 Ulkoinen kuuleminen

Komissio laati alustavan luettelon käsiteltävistä asioista. Ensimmäiset tapaamiset keskeisten sidosryhmien kanssa käynnistyivät helmikuussa 2013. Julkinen kuuleminen käynnistettiin internetissä kesäkuussa 2013 ja saatiin päätökseen syyskuussa 2013 kuulemisiin sovellettavien vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

Kuulemisen yhteydessä toimitettiin 670 vastausta, joista käy ilmi laaja yleinen huoli EU:n jätehuollon tilasta ja EU:n toimiin suunnatut suuret odotukset.

2.4 Vaikutusten arviointi

Samaan aikaan tämän ehdotuksen kanssa julkaistaan vaikutustenarviointikertomus ja sen tiivistelmä. Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan EU:n jätehuoltotilastojen parantamisen eri vaihtoehtojen ympäristö-, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vaikutustenarvioinnissa tarkastellaan erilaisia tavoitetasoja ja niitä verrataan ”perusskenaarioon". Tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat parhaat välineet ja tavoitteet, joilla voidaan minimoida kustannukset ja maksimoida hyödyt.

Komission vaikutustenarviointilautakunta antoi vaikutustenarvioinnista myönteisen lausunnon 8. huhtikuuta 2014, vaikkakin se teki joitakin suosituksia sen viimeistelyä varten. Lautakunta pyysi selventämään ongelmanmäärittelyä ja uusien keskipitkän aikavälin tavoitteiden tarvetta, vahvistamaan kaatopaikalle sijoittamista koskevaa kieltoa tukevia perusteita toissijaisuuden ja suhteellisuuden näkökulmasta ja selostamaan yksityiskohtaisemmin, miten jäsenvaltioiden erot jätehuollon tasossa otetaan ehdotuksessa huomioon.

Vaikutusten arvioinnissa esille tuotujen toimintavaihtoehtojen tarkempi tarkastelu on johtanut päätelmään siitä, että vaihtoehtojen 2 ja 3.7 yhdistelmästä saadaan seuraavat hyödyt:

– hallinnollinen taakka vähenee erityisesti pienillä laitoksilla ja yrityksillä, täytäntöönpano yksinkertaistuu ja paranee muun muassa siten, että tavoitteet pidetään tarkoituksenmukaisina;

– työpaikkojen syntyminen – vuoteen 2030 mennessä on mahdollisuus luoda yli 180 000 suoraa työpaikkaa, joista suurinta osaa on mahdotonta siirtää EU:n ulkopuolelle;

– kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen – vuosina 2014–2030 on mahdollista välttää noin 443 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt;

– positiiviset vaikutukset EU:n jätehuolto- ja kierrätysaloihin sekä EU:n valmistusalaan (parempi laajennettu tuottajan vastuu, raaka-aineiden saantiin liittyvien riskien väheneminen);

– uusioraaka-aineiden tulo EU:n talouteen, mikä puolestaan vähentää EU:n riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista.

3.           EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

3.1 Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotuksen tärkeimmät muutokset ovat seuraavat:

– määritelmien yhdenmukaistaminen ja tarpeettomien oikeudellisten vaatimusten poistaminen;

– raportointivaatimusten yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen;

– varhaisvaroitusjärjestelmän käyttöönotto kierrätystavoitteiden saavuttamisen seurannassa;

– laajennetun tuottajan vastuun vähimmäistoimintaedellytysten käyttöönotto;

– niiden tavoitteiden kiristäminen, jotka koskevat yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä (70 % vuoteen 2030 mennessä);  

– pakkausjätteen uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteiden kiristäminen;

– muun kuin jäännösyhdyskuntajätteen kaatopaikalle sijoittamisen rajoittaminen vuoteen 2030 mennessä;

– säädösten mukauttaminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 ja 291 artiklaan.

Edellä mainittu asettaisi tarvittavat puitteet jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskeville jäsenvaltioiden politiikoille ja lainsäädännölle.

3.2 Oikeusperusta ja oikeus toimia

Tällä direktiivillä muutetaan kuutta eri jätetyyppejä käsittelevää jätehuoltodirektiiviä. Neljä näistä direktiiveistä (direktiivi 2008/98/EY, direktiivi 1999/31/EY, direktiivi 2000/53/EY ja direktiivi 2012/19/EU) hyväksyttiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan1 kohdan nojalla, kun taas direktiivi 2006/66/EY hyväksyttiin sekä SEUT-sopimuksen 192 artiklan 2 kohdan että SEUT-sopimuksen 114 artiklan nojalla ja direktiivi 94/62/EY SEUT-sopimuksen 114 kohdan nojalla. Näin ollen tämän direktiivin oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta ja 2 artiklan osalta SEUT-sopimuksen 114 artikla.

Direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdassa asetetaan 50 prosentin tavoite kotitalous- ja vastaavan jätteen uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle ja 70 prosentin tavoite muun kuin vaarallisen rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle sekä muulle materiaalien talteenotolle vuoteen 2020 mennessä. Mainitun direktiivin 11 artiklan 4 kohdan mukaan komission on viimeistään 31. joulukuuta  2014 tarkasteltava näitä tavoitteita, jotta niitä voitaisiin tarvittaessa vahvistaa ja voitaisiin harkita tavoitteiden asettamista muille jätevirroille ottaen huomioon tavoitteiden asettamisesta ympäristölle aiheutuvat sekä taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Direktiivin 9 artiklan c kohdan mukaan komission olisi vuoden 2014 loppuun mennessä asetettava jätteen syntymisen ehkäisemistä ja kasvun ja jätteen välisen kytköksen purkua koskevat tavoitteet ja tarvittaessa tarkistettava 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita. Lopuksi 37 artiklan 4 kohdan mukaan komissio arvioi ensimmäisessä raportissaan, joka on toimitettava 12. joulukuuta 2014 mennessä, useita toimenpiteitä, mukaan lukien erityisiä jätevirtoja koskevat tuottajan vastuujärjestelmät, tavoitteet, indikaattorit ja toimenpiteet, jotka liittyvät kierrätykseen, sekä materiaalien ja energian hyödyntämistoimintoja, jotka voivat edistää 1 ja 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Direktiivin 1999/31/EY 5 artiklan 2 kohdassa asetetaan kolme tavoitetta biohajoavan yhdyskuntajätteen ohjaamiselle pois kaatopaikoilta ja tiettyjen jätevirtojen kaatopaikoille sijoittamisen kieltämiselle. Jäsenvaltioiden on saavutettava viimeinen tavoite, joka koskee biohajoavan yhdyskuntajätteen ohjaamista pois kaatopaikoilta viimeistään 16. heinäkuuta 2016. Direktiivin 5 artiklan 2 kohdan mukaan vaatimusta on tarkasteltava uudelleen ennen 16. heinäkuuta 2014 sen vahvistamiseksi tai muuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa ympäristönsuojelun korkea taso jäsenvaltioiden kahden edellisen tavoitteen saavuttamisessa saamien käytännön kokemusten valossa.

Direktiivin 94/62/EY 6 artiklan 1 kohdassa asetetaan pakkausjätteen hyödyntämis- ja kierrätystavoitteet, jotka 6 artiklan 5 kohdan mukaan on vahvistettava viiden vuoden välein jäsenvaltioiden saaman käytännön kokemuksen sekä tieteellisen tutkimuksen ja tulosten arviointitekniikkojen, kuten elinkaarianalyysien ja kustannus-hyötyanalyysien perusteella.

3.3 Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Ehdotus noudattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta, joista määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa. Siinä rajoitutaan edellä mainittujen direktiivien muuttamiseen ja luodaan puitteet yhteisille tavoitteille samalla kun jäsenvaltioille jätetään vapaus päättää tarkoista toteutustavoista.

3.4 Selittävät asiakirjat

Jäljempänä esitetyistä syistä komissio katsoo, että on tarpeen laatia selittäviä asiakirjoja, jotta voidaan parantaa niiden tietojen laatua, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Jätelainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä tapahtuu jäsenvaltioissa usein hyvin hajautetusti alueellisella tai paikallisella tasolla ja useiden säädösten myötä jäsenvaltion hallinnollisesta rakenteesta riippuen. Tästä syystä saattaessaan muutettuja direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöään jäsenvaltioiden on mahdollisesti muutettava useita säädöksiä kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

Tällä direktiivillä muutetaan kuutta eri jätedirektiiviä ja se vaikuttaa merkittävään määrään oikeudellisesti sitovia velvollisuuksia, mukaan lukien kattavat muutokset jätepolitiikan puitedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin ja pakkausjätedirektiivin tavoitteisiin sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivin, laajennetun tuottajan vastuun ja paristoja ja akkuja koskevan direktiivin yksinkertaistaminen. Ehdotuksella muutetaan jätelainsäädäntöä merkittävästi ja se vaikuttaa mahdollisesti useisiin kansallisiin säädöksiin.

Tässä muutetussa direktiivissä asetettavat tarkistetut jätehuoltotavoitteet liittyvät toisiinsa ja tästä syystä ne olisi saatettava huolellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sisällytettävä myöhemmin kansallisiin jätehuoltojärjestelmiin.

Muutettujen direktiivien säännökset vaikuttavat useisiin yksityisiin ja julkisiin sidosryhmiin jäsenvaltioissa ja niillä on merkittävä vaikutus suunniteltuihin investointeihin ja tuleviin infrastruktuureihin jätehuoltojärjestelmissä. Muutettujen direktiivin täydellinen ja asianmukainen täytäntöönpano on oleellista niiden tavoitteiden (kuten ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu, resurssitehokkuuden parantaminen sekä sisämarkkinoiden toiminnan varmistaminen ja kaupan esteiden ja kilpailun rajoitusten välttäminen) saavuttamiseksi.

Edellä mainitut tekijät todennäköisesti lisäävät riskiä siitä, että direktiivi saatetaan puutteellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä tai että se pannaan epäasianmukaisesti täytäntöön, sekä vaikeuttavat komission tehtävää seurata EU:n lainsäädännön soveltamista. On tärkeää, että saatavilla on selkeitä ohjeita tarkistettujen jätedirektiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näin voidaan varmistaa niiden säännösten ja kansallisen lainsäädännön yhdenmukaisuus.

Vaatimus selittävien asiakirjojen toimittamisesta voi aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista rasitetta tietyille jäsenvaltioille. Selittäviä asiakirjoja kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan todentaa tehokkaasti, onko direktiivi saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kokonaan ja asianmukaisesti, mikä taas on tärkeää edellä mainituista syistä. Käytettävissä ei ole muita tehokkaita todentamiskeinoja, joista aiheutuisi pienempi taakka. Selittävät asiakirjat voivat lisäksi vaikuttaa merkittävästi täytäntöönpanon seurannasta komissiolle aiheutuvan hallinnollisen työmäärän vähentämiseen; ilman niitä tarvittaisiin merkittäviä resursseja ja lukuisia yhteydenottoja kansallisiin viranomaisiin, jotta voitaisiin seurata täytäntöönpanomenetelmiä kaikissa jäsenvaltioissa. Selittävistä asiakirjoista mahdollisesti aiheutuva hallinnollinen lisätaakka on siksi oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään, joka on tarkistettujen direktiivien säännösten saattaminen tosiasiallisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden kaikkien tavoitteiden saavuttaminen.

Edellä mainitun vuoksi on aiheellista pyytää jäsenvaltioita liittämään ilmoitukseen, joka koskee toimenpiteitä direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, yksi tai useampi asiakirja, josta käy ilmi suhde tämän jätelainsäädäntöä muuttavan direktiivin säännösten ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien välillä.

3.5 Säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen komissiolle

Tämän ehdotuksen 1 artiklan 2, 3, 5, 7, 8, 13, 14, 16, 18, 20 ja 21 kohdassa, 2 artiklan 2, 5, 6, 8 ja 9 kohdassa sekä 3 artiklan 6 ja 7 kohdassa, 4 artiklassa ehdotetussa muutoksessa sekä 6 artiklan 1 kohdassa yksilöidään komissiolle direktiiveillä 2008/98/EY, 94/62/EY ja 1999/36/EY siirretty säädös- ja täytäntöönpanovalta ja vahvistetaan vastaavat menettelyt näiden säädösten hyväksymiseksi.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutusta Euroopan unionin talousarvioon, mistä syystä sen liitteeksi ei ole laadittu rahoitusselvitystä, josta säädetään varainhoitoasetuksen (unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012) 31 artiklassa.

2014/0201 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY, pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY, kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY, romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta 

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan ja tämän direktiivin 2 artiklan osalta 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[11],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[12],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi.

(2)       Direktiiveihin 1999/31/EY, 2000/53/EY, 2006/66/EY, 2008/98/EY ja 2012/19/EU tehtävien muutosten oikeusperusta on näin ollen perussopimuksen 192 artikan 2 kohta. Direktiiviin 94/62/EY tehtävien muutosten oikeusperustana olisi kuitenkin oltava perussopimuksen 114 artikla, koska tällä direktiivillä pyritään osaltaan varmistamaan sisämarkkinoiden toiminta. Yksinkertaistamisen ja toimenpiteiden lukumäärän rajoittamiseksi on asianmukaista muuttaa kaikki nämä direktiivit yhdellä säädöksellä.

(3)       Komissio on tarkastellut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY[13] 11 artiklan 2 kohdassa, neuvoston direktiivin 1999/31/EY[14] 5 artiklan 2 kohdassa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY[15] 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja tavoitteita. Komissio totesi tässä uudelleentarkastelussa, että on asianmukaista muuttaa näitä tavoitteita, jotta ne vastaisivat paremmin kiertotalouden tarpeita siten, että lisätään yhdyskunta- ja pakkausjätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja sen kierrätystä ja vaarattomien jätteiden kaatopaikoille suunnatun jätteen sijoittaminen kaatopaikoille lopetetaan.

(4)       Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä kehittäneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi ja suunnittelevat investointeja parhaillaan. Näin ollen on tärkeää asettaa selkeät toimintapoliittiset tavoitteet sen välttämiseksi, että uusioraaka-aineet lukitaan jätehierarkian pohjalle.

(5)       Yhdyskuntajäte muodostaa 7–10 prosenttia unionissa syntyvän jätteen kokonaismäärästä; tämä jätevirta on kuitenkin yksi hankalimmista käsiteltävistä ja sen käsittelytapa antaakin selkeän kuvan maan jätehuoltojärjestelmän laadusta kokonaisuudessaan. Yhdyskuntajätehuollon haasteet johtuvat yhdyskuntajätteen monimutkaisesta koostumuksesta, syntyvän jätteen sijainnista lähellä kansalaisia sekä suuresta julkisesta näkyvyydestä. Tämän seurauksena sen käsittely edellyttää erittäin monimuotoista jätehuoltojärjestelmää ja tehokasta keräysjärjestelmää, kansalaisten ja yritysten aktiivista osallistumista, erityisjätteen koostumukseen mukautettua infrastruktuuria sekä yksityiskohtaista rahoitusjärjestelmää. Maat, jotka ovat kehittäneet tehokkaita yhdyskuntajätehuoltojärjestelmiä, hoitavat yleensä paremmin koko jätehuoltonsa.

(6)       Pakkausjäte ja biohajoava yhdyskuntajäte muodostavat suuren osan yhdyskuntajätteestä sekä kotitalous- ja vastaavasta jätteestä. Näin ollen on tarpeen samalla tutkia, millaisia vaikutuksia olisi tavoitteiden asettamisella näiden jätevirtojen käsittelylle samaan aikaan.

(7)       Teollisuus- kaupallinen ja kaivosjäte ovat koostumukseltaan ja määrältään äärimmäisen vaihtelevia ja myös hyvin erilaisia riippuen jäsenvaltion taloudellisesta rakenteesta, jätettä aiheuttavan teollisuuden tai kaupan alan rakenteesta tai teollisen tai kaupallisen toiminnan määrästä tietyllä maantieteellisellä alueella. Näin ollen suurimmalle osalle teollisuus- ja kaivosjätettä sopivin ratkaisu[16] olisi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia vertailuasiakirjoja (BREF) hyödyntävä teollisuussuuntautunut lähestymistapa tietyn tyyppisten jätteiden käsittelyyn liittyvien erityiskysymysten käsittelemiseksi. Teollisuusjäte ja kaupallinen pakkausjäte kuuluvat kuitenkin edelleen direktiivien 94/62/EY ja direktiivin 2008/98/EY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina, soveltamisalaan.

(8)       Yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevien voimassa olevien tavoitteiden vaiheittaisella tiukentamisella sekä kaatopaikalle sijoittamisen vähentämisellä enintään 25 prosenttiin vastaavan jätteen määrästä vuoteen 2025 mennessä varmistettaisiin, että taloudellisesti arvokkaat jätemateriaalit hyödynnetään vaiheittain ja tehokkaasti asianmukaisen jätehuollon avulla ja jätehierarkian mukaisesti. Näin olisi varmistettava, että jätteen sisältämät arvokkaat materiaalit syötetään takaisin Euroopan talouteen ja edistetään näin raaka-ainealoitteen[17] täytäntöönpanoa ja jätettä resurssina käyttävän kiertotalouden muodostumista.

(9)       Direktiiveissä 2008/98/EY, 94/62/EY ja 1999/31/EY vahvistettujen tavoitteiden osalta tarkastelu osoittaa, että yhdyskunta- ja pakkausjätteen uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämisestä (alkaen helposti kierrätettävistä jätevirroista, kuten muoveista, metalleista, lasista, paperista, puusta ja biojätteestä) saataisiin selkeitä ympäristöetuja sekä taloudellisia ja sosiaalisia etuja.

(10)     Erilliskierrätysjärjestelmien perustamista paperia, metallia, muovia ja lasia varten koskevan velvoitteen noudattaminen on oleellista yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteen nostamiseksi jäsenvaltioissa. Lisäksi tässä ehdotuksessa ehdotettavalla biojätteen erilliskeräyksellä estettäisiin kierrätettävien materiaalien saastumista.

(11)     Tämän ehdotuksen kierrätystavoitteiden ja kaatopaikkarajoitusten yhdistelmän johdosta pakkausjätteelle ei ole enää tarpeen vahvistaa direktiivissä 94/62/EY säädettyjä unionin laajuisia energian hyödyntämistä ja kierrätystavoitteiden enimmäismääriä koskevia tavoitteita ja ne olisi näin ollen poistettava.

(12)     Tähän ehdotukseen sisältyvien tavoitteiden perusteella jäsenvaltioiden olisi tuettava uusiomateriaalien, kuten kierrätyspaperin ja puun, käyttöä, jotta noudatetaan jätehierarkiaa ja varmistetaan raaka-aineen tarjonta,  sekä unionin siirtymistä kierrätysyhteiskuntaan, ja niiden olisi mahdollisuuksien mukaan oltava tukematta tällaisten uusiomateriaalien sijoittamista kaatopaikalle tai niiden polttamista. Jäsenvaltioiden ei tulisi tukea sellaisen jätteen polttamista, jonka kierrättäminen on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista ympäristön kannalta turvallisissa olosuhteissa. Direktiivin 2008/98/EY johdanto-osan kappaletta 29 olisi tulkittava tässä yhteydessä.

(13)     Tässä ehdotuksessa pyritään asettamaan selkeä suunta unionin jätehuollolle ja suojaamaan tällä tavalla jäsenvaltioiden ja teollisuuden investoinnit. Jäsenvaltioiden olisi kehittäessään kansallisia jätehuoltostrategioita ja suunnitellessaan investointeja jätehuoltoinfrastruktuuriin hyödynnettävä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja asianmukaisesti jätehierarkiaa noudattaen edistäessään jätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja sen kierrätystä.

(14)     Komissio on asettanut vuotta 2025 koskevat tavoitteet muovisen pakkausjätteen kierrätykselle ottaen huomioon direktiivin tarkistuksen aikaisen teknisen toteutettavuuden; komissio voi ehdottaa uusia tavoitetasoja muoville vuotta 2030 varten; nämä tasot perustuisivat arviointiin jäsenvaltioiden edistymisestä tavoitteiden saavuttamisessa ja ehdotuksissa otettaisiin huomioon myös markkinoille saatetut muovityypit ja uusien kierrätysteknologioiden kehittyminen.

(15)     Rautametallien ja alumiinin erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä saataisiin merkittäviä taloudellisia ja ympäristöhyötyjä, koska talteenotetun alumiinin määrä nousisi. Metallipakkausten uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteet olisi näin ollen erotettava näitä kahta jätetyyppiä koskeviksi erillisiksi tavoitteiksi.

(16)     Jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja jätehuollossa, erityisesti yhdyskuntajätteen osalta. Jätelainsäädännön paremman, nopeamman ja yhdenmukaisemman täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä täytäntöönpanon heikkouksien ennakoimiseksi olisi otettava käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, joka helpottaisi puutteiden löytämistä ja toimien toteuttamista ennen määräaikoja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.

(17)     Direktiivissä 2008/98/EY säädetään jätehuoltoa koskevista perusmääritelmistä. Jätelainsäädännön suuremman yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi direktiivin 94/62/EY ja 1999/31/EY määritelmät mukautettava direktiivin 2008/98/EY määritelmiin.

(18)     Direktiiviin 2008/98/EY olisi sisällytettävä yhdyskuntajätettä, elintarvikejätettä sekä maantäyttötoimia koskevat määritelmät ja direktiivissä 1999/31/EY vahvistettu jäännösjätettä koskeva määritelmä näiden käsitteiden soveltamisalan selkeyttämiseksi.

(19)     Jäsenvaltioiden raportoimat tilastotiedot ovat oleellinen osa komission suorittamaa jätelainsäädännön noudattamisen arviointia. Yhden vastaanottopisteen käyttöönotto jätetiedolle, tarpeettomien raportointivaatimusten poistaminen ja kansallisten raportointimenetelmien vertaaminen sekä kolmannen osapuolen suorittama tiedon laadun todentaminen ovat toimia, joilla olisi parannettava tilastojen laatua ja luotettavuutta.

(20)     Tavaroiden ja tuotteiden valmistajien olisi oltava vastuussa kuluttajavaiheen päättyessä syntyvän jätteen käsittelystä. Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ovat oleellinen osa tehokasta jätehuoltoa, mutta niiden tehokkuus ja suorituskyky vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. On tarpeen vahvistaa laajennetulle tuottajan vastuulle vähimmäisedellytykset, joiden tavoitteena on ottaa huomioon käyttöiän lopun käsittelykustannukset korkeimpien ympäristönormien mukaisesti ja kannustaa tuottajia ottamaan huomioon ympäristönäkökohdat tuotteen elinkaaren aikana suunnitteluvaiheesta käyttöiän loppuun tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi ja sisämarkkinoiden toimintaesteiden välttämiseksi.

(21)     Vaarallisen jätteen asianmukainen käsittely on edelleen ongelma unionissa, ja sitä koskevia tietoja puuttuu osittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa tietojen kirjaamista ja jäljitettävyysmekanismeja perustamalla jäsenvaltioihin sähköisiä vaarallisen jätteen rekisterejä. Sähköinen tiedonkeruu olisi ulotettava muihin jätevirtoihin yritysten ja viranomaisten tietojen kirjaamisen yksinkertaistamiseksi ja jätevirtojen seurannan parantamiseksi unionissa.

(22)     Kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuuden vuoksi ja raaka-aineita koskevan aloitteen sekä raaka-aineiden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden[18] tavoitteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia merkittäviä määriä kriittisiä raaka-aineita[19] sisältävien jätteiden parhaan mahdollisen jätehuollon tason saavuttamiseksi jätehierarkian mukaisesti ja ottaen huomioon toteutettavuus talouden ja teknologian kannalta sekä ympäristöhyödyt. Tämän direktiivin toimenpiteillä, kuten esimerkiksi yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteilla ja metallien, myös käytöstä poistetuissa tuotteissa olevan metallin, käsittelykiellolla vaarattomille jätteille tarkoitetuilla kaatopaikoilla tuetaan kansallisella tasolla toteutettuja toimenpiteitä.

(23)     Raaka-ainealoitteen tehokkaan täytäntöönpanon edistämiseksi edelleen jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä jätehuoltosuunnitelmiinsa kansallisesti asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät merkittäviä määriä kriittisiä raaka-aineita sisältävien jätteiden keräämiseen ja hyödyntämiseen.

(24)     Kun otetaan huomioon elintarvikejätteen kielteiset vaikutukset ympäristöön ja niiden seuraukset, olisi asianmukaista vahvistaa toimintakehys, jonka mukaisesti jäsenvaltiot keräävät elintarvikejätettä ja raportoivat sen määrästä vertailukelpoisella tavalla kaikilla sektoreilla, ja kehottaa laatimaan kansallisia elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia suunnitelmia, joiden tavoitteena on täyttää kunnianhimoinen tavoite elintarvikejätteen vähentämisestä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

(25)     Määritellessään kansallisia elintarvikejätteen ehkäisemistä koskevia strategioitaan jäsenvaltioiden olisi asetettava jätehierarkiaan perustuvat prioriteetit: jätteen syntymisen ehkäiseminen, uudelleenkäyttöön valmistelu, kierrätys, hyödyntäminen ja loppukäsittely. Elintarvikejätteen osalta olisi arvioitava huolellisesti, olisiko elintarvikejätteen ja minkä elintarvikejäteluokkien osalta lahjoittaminen sekä mahdollinen entisten elintarvikkeiden käyttäminen eläinten rehuissa asetettava etusijalle kompostoinnin, elintarvikkeiden käyttämisen uusiutuvissa energiamuodoissa ja kaatopaikalle sijoittamisen sijaan. Tässä arvioinnissa olisi otettava huomioon erityisesti taloudelliset olosuhteet, terveys- ja laatunormit ja sen olisi aina oltava elintarvikkeita ja elintarviketurvallisuutta koskevan lainsäädännön mukaista.

(26)     Roskaantumisella, erityisesti muovien aiheuttamalla roskaantumisella, on välittömiä ja kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, ja lisäksi korkeat puhdistuskustannukset ovat tarpeeton taloudellinen taakka. Tämän ongelman ratkaisua helpottaisivat erityisten toimenpiteiden käyttöönotto jätehuoltosuunnitelmissa, tuottajien taloudellinen tuki laajennettua tuottajan vastuuta koskeviin järjestelmiin sekä toimivaltaisen viranomaisten suorittama asianmukainen sääntöjen valvonta.

(27)     Komission tiedonannossa "Sääntelyn toimivuus ja tuloksellisuus (REFIT): tulokset ja jatkotoimet"[20] todetaan, että komissio arvioi, yksinkertaistaa tai kumoaa unionin lainsäädäntötoimia yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseksi sekä kasvun ja työpaikkojen syntymisen edistämiseksi. REFITin keskeisenä toimena on pienille laitoksille ja yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentäminen. Pk-yrityksiltä on pyydetty mielipiteitä kymmenestä työläimmästä säädöksestä[21], ja jätelainsäädäntö nimettiin alueeksi, jolta mahdollisesti olisi vähennettävä hallinnollista taakka. Tämän vetoomuksen ja 16. syyskuuta 2013 pidetyn asiaa koskevan pienten laitosten ja yritysten kuulemisen perusteella olisi yksinkertaistettava pienten laitosten ja yritysten lupa- ja rekisteröintivaatimuksia.

(28)     Jäsenvaltioiden joka kolmas vuosi laatimat täytäntöönpanokertomukset eivät ole osoittautuneet tehokkaaksi välineeksi säännösten noudattamisen todentamisessa ja hyvän täytäntöönpanon varmistamisessa, vaan ne aiheuttavat tarpeettomia hallinnollisia toimia. Näin ollen on asianmukaista kumota säännökset, jotka velvoittavat jäsenvaltiot laatimaan tällaisia kertomuksia ja velvoittaa ne sen sijaan käyttämään sääntöjen noudattamisen seurantatarkoituksissa ainoastaan niitä tilastotietoja, joita ne raportoivat komissiolle vuosittain ja jotka osoittavat, milloin tavoitteet todennäköisesti saavutetaan.

(29)         On edelleen tarpeen raportoida Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/53/EY[22] tiettyjen näkökohtien täytäntöönpanosta. Tämän direktiivn täytäntöönpanon seuraamisen helpottamiseksi kertomus olisi laadittava vuosittain.

(30)         Jätehuollon tilastotietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden tasapuolisten toimintaedellytysten kannalta. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi jätelainsäädännössä vahvistettujen tavoitteiden noudattamista koskevia kertomuksia laatiessaan käytettävä uusinta komission ja kansallisten tilastotoimistojen kehittämää menetelmää.

(31)     Direktiivin 94/62/EY täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä perustamissopimuksen 290 mukaisesti valta antaa 3 artiklan 1 kohtaa, 11 artiklan 3 kohtaa, 19 artiklan 2 kohtaa ja 20 artiklan 1 kohtaa koskevia säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaisi asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(32)     Direktiivin 2008/98/EY täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä perussopimuksen 290 mukaisesti valta antaa 5 artiklan 2 kohtaa, 6 artiklan 2 kohtaa, 7 artiklan 1 kohtaa, 27 artiklan 1 kohtaa, 27 artiklan 4 kohtaa, 38 artiklan 1 kohtaa, 38 artiklan 2 kohtaa ja 38 artiklan 3 kohtaa koskevia säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaisi asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(33)     Direktiivin 1999/31/EY täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä perustamissopimuksen 290 mukaisesti valta antaa 16 artiklaa koskevia säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaisi asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Liitteitä olisi voitava muuttaa ainoastaan tämän direktiivin periaatteiden mukaisesti liitteissä mainitulla tavalla. Tätä varten liitteen II osalta komission olisi otettava huomioon liitteessä II esitetyt testausta ja kelpoisuusperusteita koskevat yleiset periaatteet ja menettelyt; jokaiselle kaatopaikkaluokalle olisi vahvistettava erityisperusteet ja/tai testausmenetelmät ja niihin liittyvät raja-arvot, mukaan lukien tarvittaessa erityiset kaatopaikkatyypit kussakin luokassa, mukaan lukien maanalaiset varastot. Komissio hyväksyy liitteisiin liittyvät valvonnan, näytteiden oton ja analyysimenetelmien standardointiehdotukset kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

(34)     Jotta voidaan varmistaa direktiivin 94/62/EC yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa 12 artiklan 3 b kohdan ja 19 artiklan 1 kohdan osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[23] mukaisesti.

(35)     Jotta voidaan varmistaa direktiivin 1999/31/EC yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa 3 artiklan 3 kohdan ja 5 artiklan 2 kohdan, 5 artiklan 2 a kohdan, 5 artiklan 2 b kohdan, liitteessä I olevan 3.5 kohdan ja liitteessä II olevan 5 kohdan osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[24] mukaisesti.

(36)     Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2008/98/EC yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa 9 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan, 24 artiklan 2 kohdan, 29 artiklan 4 kohdan, 33 artiklan 2 kohdan, 35 artiklan 4 kohdan, 37 artiklan 4 kohdan ja 38 artiklan 4 kohdan osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[25] mukaisesti.

(37)     Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Lainsäätäjä pitää tämän direktiivin osalta tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(38)         Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on unionin jätehuollon parantaminen ja sen myötä ympäristön suojelu, säilyttäminen ja sen laadun parantumisen sekä luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö unionin alueella, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2008/98/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2008/98/EY seuraavasti:

1) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 1 a kohta seuraavasti:

"1 a). 'yhdyskuntajätteellä' liitteessä VI tarkoitettua jätettä;";

b) lisätään 4 a ja 4 b kohdat seuraavasti:

"4 a). 'elintarvikejätteellä' elintarviketta (syötäväksi kelpaamattomat osat mukaan lukien), joka on pudonnut pois elintarvikeketjusta, lukuun ottamatta materiaalikäyttöön siirrettyjä elintarvikkeita, kuten biopohjaiset tuotteet tai eläinten rehu, tai uudelleen jakeluun toimitettuja elintarvikkeita;

4b). ’rakennus- ja purkujätteellä’ komission päätöksen 2000/532/EY ja sen myöhempien muutosten liitteessä olevassa nimikeryhmässä 17 esitettyjä jäteluokkia vastaavaa jätettä, lukuun ottamatta vaarallista jätettä ja luokassa 17 05 04 määriteltyjä luonnosta peräisin olevia aineksia;";

c) Lisätään 15 a kohta seuraavasti:

'15(a). ’materiaalin hyödyntämisellä’ mitä tahansa hyödyntämistointa, lukuun ottamatta energian hyödyntämistä ja uudelleenkäsittelyä materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina;";

d) Lisätään 17 a kohta seuraavasti:

"17 a). 'maantäyttötoimilla' mitä tahansa seuraavista hyödyntämismuodoista:

i) hyödyntämistoimia, joissa jätettä käytetään louhituilla alueilla, kuten maanalaisissa kaivoksissa tai sorakuopissa maantäyttöön, turvallisuustarkoituksiin tai maisemointiin;

ii) hyödyntämistoimia, joissa jätettä käytetään rakentamiseen, kaivosten ja louhosten täyttämisen, maan ottamiseen uudestaan viljelykäyttöön, maan käyttöönottoon tai maisemointiin ja jossa jätteellä korvataan muita materiaaleja, jotka eivät ole jätettä ja joita olisi muussa tapauksessa käytetty tähän tarkoitukseen;";

e) Lisätään 20 a kohta seuraavasti:

"20 a). 'pienillä laitoksilla tai yrityksillä' tarkoitetaan laitoksia, jotka työllistävät alle 250 henkilöä ja joiden vuosiliikevaihto ei ylitä 50 miljoonaa euroa tai joiden taseen loppusumma ei ylitä 43 miljoonaa euroa;";

2) Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 1 kohtaan e alakohta seuraavasti:

"e) muut edellytykset, jotka 2 kohdassa tarkoitettujen erityisten aineiden tai tavaroiden on täytettävä."

b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2. Siirretään komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä niiden perusteiden määrittelemiseksi, jotka yksittäisten aineiden tai esineiden on täytettävä, jotta niitä voidaan pitää sivutuotteina eikä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna jätteenä.";

3) Korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2. Siirretään komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden hyväksymistä ja niiden jätetyyppien yksilöimistä, joihin tällaisia perusteita on sovellettava. Jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia erityisperusteita olisi harkittava muun muassa ainakin kiviainekselle, paperille, lasille, metallille, renkaille, tekstiileille ja biojätteille.';

4) Korvataan 6 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3. Jätettä, joka on lakannut olemasta jätettä 1 ja 2 kohdan mukaisesti,  pidetään kierrätettynä tässä direktiivissä, direktiiveissä 94/62/EY, 2000/53/EY ja 2006/66/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/19/EU* asetettujen tavoitteiden laskemiseksi, ellei materiaaleja ole tarkoitettu käytettäväksi polttoaineena tai, lukuun ottamatta rakennus- ja purkujätteestä saatua kiviainesta, maantäyttöaineena.";

*Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38).

5) Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"1. Siirretään komissiolle valta hyväksyä  38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka liittyvät päätöksellä 2000/532/EU vahvistetun jäteluettelon päivittämiseen,";

b) Poistetaan 5 kohta.

6) Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"1 a. Laajennetulla tuottajan vastuulla tarkoitetaan, että tuottajan toiminnallinen ja/tai taloudellinen vastuu tuotteesta laajennetaan kattamaan tuotteen elinkaaren kuluttajavaiheen jälkeinen vaihe.";

b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tuotteiden suunnittelun edistämiseksi, jotta voitaisiin vähentää niiden ympäristövaikutuksia ja jätteen syntymistä tuotannon ja tuotteen myöhemmän käytön aikana niin, etteivät tällaiset toimenpiteet vääristä sisämarkkinoita.

Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä toimenpiteitä, joilla edistetään sellaisten tuotteiden kehittämistä, tuotantoa ja markkinoille saattamista, jotka ovat monikäyttöisiä ja teknisesti kestäviä ja jotka jätteeksi muututtuaan soveltuvat uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen jätehierarkian asianmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi. Toimenpiteissä on otettava huomioon tuotteiden koko elinkaaren vaikutukset.";

c) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

"3. Laajennettua tuottajan vastuuta kehittäessään ja soveltaessaan jäsenvaltioiden on noudattava liitteessä VII asetettuja vähimmäisvaatimuksia.";

7) Korvataan 9 artikla seuraavasti:

9 artikla

Jätteen syntymisen ehkäiseminen

"1. Jätevaltioiden on toteutettava asianmukaisia jätteen syntymistä ehkäiseviä toimenpiteitä.

2. Euroopan ympäristökeskuksen on julkaistava vuosittain kertomus, jossa osoitetaan edistyminen jätteen syntymisen ehkäisyssä kussakin jäsenvaltiossa ja koko unionin alueella, mukaan lukien jätteen syntymisen kytkeminen irti talouskasvusta.

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava  toimenpiteitä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi koko elintarvikeketjussa. Näillä toimenpiteillä on pyrittävä varmistamaan, että elintarvikejätteen määrä vähenee valmistusteollisuudessa, vähittäismyynti-, jakelu-, ravitsemistoiminta-, majoituspalvelu- ja kotitalousaloilla vähintään 30 prosentilla 1 päivän tammikuuta 2017 ja 31 päivänä joulukuuta 2025 välisenä aikana.

Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä täytäntöönpanosäädöksiä yhdenmukaisten edellytysten luomiseksi jäsenvaltioiden elintarvikejätteen vähentämistoimenpiteiden täytäntöönpanon seuraamiselle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”;

8) Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a) Muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i) korvataan a kohta seuraavasti: "a) viimeistään 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä yhdyskuntajätteen kierrätys- ja uudelleenkäytön valmisteluaste on nostettava vähintään 50 painoprosenttiin; ";

ii) lisätään c alakohta seuraavasti:

"c) viimeistään 1 päivään tammikuuta  2030 mennessä yhdyskuntajätteen kierrätys- ja uudelleenkäyttöön valmisteluaste on nostettava vähintään 70 painoprosenttiin; ";

b) korvataan 3, 4 ja 5 kohta seuraavasti:

'3. Komissio voi hyväksyä tarvittavia täytäntöönpanosäädöksiä maantäyttötoimia koskevien 2 kohdan b alakohdassa asetettujen tavoitteiden yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Jotta voitaisiin laskea, ovatko 2 kohdan a ja c alakohdassa asetetut tavoitteet täytetty, uudelleenkäyttöä varten valmistellun ja kierrätetyn jätteen painona pidetään lopulliseen uudelleenkäyttöön valmisteluun tai kierrätysprosessiin toimitetun jätteen painoa vähennettynä niiden materiaalien painolla, jotka on poistettu käytöstä tämän prosessin aikana epäpuhtaussisällön vuoksi ja jotka on loppukäsiteltävä tai toimitettava muuten hyödynnettäväksi.

Jos käytöstä poistettujen materiaalien paino on enintään kaksi prosenttia tähän prosessiin syötetyn jätteen painosta, uudelleenkäyttöä varten valmistellun ja kierrätetyn jätteen painona pidetään lopulliseen uudelleenkäyttöön valmisteluun tai kierrätysprosessiin toimitetun jätteen painoa."

5. Jotta voitaisiin laskea, onko 2 kohdan b alakohdassa asetettu tavoite täytetty, uudelleenkäyttöä varten valmistellun ja materiaaliltaan hyödynnetyn jätteen painona pidetään lopulliseen uudelleenkäyttöön valmisteluun, kierrätykseen tai muuhun materiaalin hyödyntämisprosessiin toimitetun jätteen painoa vähennettynä niiden materiaalien painolla, jotka on poistettu käytöstä tämän prosessin aikana epäpuhtaussisällön vuoksi ja jotka on loppukäsiteltävä tai toimitettava muuten hyödynnettäväksi. 

Jos käytöstä poistettujen materiaalien paino on enintään kaksi prosenttia tähän prosessiin syötetyn jätteen painosta, uudelleenkäyttöä varten valmistellun ja kierrätetyn jätteen painona pidetään lopulliseen uudelleenkäyttöön valmisteluun tai kierrätysprosessiin toimitetun jätteen painoa."

9) Lisätään 11 a artikla seuraavasti:

"11 a artikla

Varhaisvaroitusjärjestelmä

1. Komissio julkaisee Euroopan ympäristökeskuksen tuella seuraavat kertomukset:

a) Vuonna 2017 kertomuksen 11 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä;

b) Vuonna 2022 kertomuksen 9 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä;

c) Vuonna 2027 kertomuksen 11 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä;

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin sisällyttävä:

a)      tavoitteiden saavuttamista koskeva arvio kunkin jäsenvaltion osalta;

b)      arvio siitä, milloin kukin jäsenvaltio saavuttaa tavoitteet, ja

c)      luettelo niistä jäsenvaltioista, joiden osalta on vaarana, että nämä tavoitteet eivät täyty annetuissa määräajoissa, sekä asianmukaiset suositukset.

Kertomuksessa voidaan tarvittaessa käsitellä myös muiden kuin 1 kohdassa lueteltujen vaatimusten täytäntöönpanoa.

3. Niiden jäsenvaltioiden, joiden osalta on riski, etteivät tavoitteet täyty, on kuuden kuukauden kuluessa komission kertomuksen julkaisemisesta toimitettava komissiolle tavoitteiden noudattamista koskeva suunnitelma, jossa on yksityiskohtaiset tiedot toimenpiteistä, jotka ne aikovat toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Sääntöjen noudattamista koskevassa suunnitelmassa on otettava huomioon 2 kohdan c alakohdassa yksilöidyt komission suositukset, liitteessä VIII vahvistetut toimenpiteet tai muut asianmukaiset toimenpiteet. Suunnitelmassa on myös mainittava sääntöjen noudattamisen määräaika.

4. Kun jäsenvaltiot toimittavat tavoitteiden noudattamista koskevat suunnitelmansa komission 1 a kohdan nojalla laatiman kertomuksen mukaisesti, jäsenvaltiot voivat pyytää jatkamaan 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyä määräaikaa enintään kolmella vuodella.

Ellei komissio vastusta tavoitteiden noudattamista koskevaa suunnitelmaa viiden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta, katsotaan määräajan pidentämistä koskeva pyyntö hyväksytyksi.

Jos suunnitelmaa vastustetaan, se pyytää kyseessä olevaa jäsenvaltiota toimittamaan tarkistetun tavoitteiden noudattamista koskevan suunnitelman kahden kuukauden kuluessa komission kommenttien vastaanottamisesta.

Komissio arvioi tarkistetun tavoitteiden noudattamista koskevan suunnitelman kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta ja ilmoittaa määräajan pidentämistä koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä kirjallisesti. Jos komissio ei ole reagoinut suunnitelmaan määräajan kuluessa, katsotaan määräajan pidentämistä koskeva pyyntö hyväksytyksi.";

10) Korvataan 17 artikla seuraavasti:

"17 artikla

Vaarallisen jätteen valvonta

Jäsenvaltioiden on toteuttava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vaarallisen jätteen tuottaminen, kerääminen ja kuljettaminen sekä sen varastoiminen ja käsitteleminen toteutetaan olosuhteissa, joissa varmistetaan ympäristön ja ihmisten terveyden suojelu 13 artiklan periaatteiden noudattamiseksi, mukaan luettuina toimet, joilla varmistetaan vaarallisen jätteen jäljitettävyys syntypaikalta lopulliseen käsittelypaikkaan, sekä sen valvonta 35 ja 36 artiklan vaatimusten täyttämiseksi.

Tämän soveltamiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä 35 artiklan nojalla kerättyjä toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettuja tietoja.";

11) Korvataan 22 artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Jätemateriaalien saastumisen minimoimiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava biojätteen erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä.

Komissio suorittaa biojätehuoltoa koskevan arvioinnin tehdäkseen tarvittaessa sitä koskevan ehdotuksen. Arvioinnissa tarkastellaan mahdollisuutta asettaa vähimmäisvaatimuksia biojätehuollolle sekä laatuvaatimuksia biojätekomposteille ja mädätteelle, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso.";

12) Korvataan 24 artikla seuraavasti:

"24 artikla

Poikkeukset luvanvaraisuudesta

Jäsenvaltiot voivat vapauttaa laitokset tai yritykset 23 artiklan 1 kohdan vaatimuksesta seuraavien toimintojen osalta:

a) vaarattoman jätteen kerääminen;

b) vaarattoman jätteen kuljetus;

c) laitoksen tai yrityksen omien vaarattomien jätteiden loppukäsittely tuotantopaikalla; tai

d) jätteen hyödyntäminen.";

13) Korvataan 26 artikla seuraavasti:

"26 artikla

Rekisteröinti

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen pitää rekisteriä seuraavista toimijoista, jos luvanvaraisuus ei koske niitä:

a) laitokset ja yritykset, jotka keräävät tai kuljettavat jätettä ammattimaisesti;

b) kauppiaat tai välittäjät; ja

c) laitokset tai yritykset, joita koskevat 24 artiklan mukaiset poikkeukset luvanvaraisuudesta.

Toimivaltaisten viranomaisten olemassa olevaa asiakirja-aineistoa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä tätä rekisteröintiprosessia varten tarvittavien tietojen saamiseksi, jotta hallinnollinen rasitus voidaan rajoittaa mahdollisimman vähiin.

2. Jäsenvaltiot voivat myöntää 1 kohdassa säädetystä vaatimuksesta poikkeuksen pienille laitoksille ja yrityksille, jotka keräävät tai kuljettavat hyvin pieniä määriä vaarattomia jätteitä.

Komissio voi antaa tarvittavia täytäntöönpanosäädöksiä sen vahvistamiseksi, miten hyvin pientä määrää koskeva raja on määritettävä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.";

14) Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1. Siirretään komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sellaisten teknisten vähimmäisnormien asettamista, joita sovelletaan käsittelytoimintoihin, jotka edellyttävät 23 artiklan nojalla lupaa, jos voidaan todistaa, että ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu hyötyisivät tällaisista vähimmäisnormeista.";

b) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4. Siirretään komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sellaisten vähimmäisnormien asettamista, joita sovelletaan toimintoihin, jotka edellyttävät 26 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan nojalla lupaa, jos voidaan todistaa, että ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu tai sisämarkkinoiden häiriöiden välttäminen hyötyisivät tällaisista vähimmäisnormeista.";

15) Muutetaan 28 artikla seuraavasti:

a) Muutetaan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

"b) nykyiset keräysjärjestelmät ja tärkeimmät loppukäsittely- ja hyödyntämislaitokset, mukaan lukien mahdolliset jäteöljyjä, vaarallisia jätteitä, merkittäviä määriä kriittisiä raaka-aineita sisältäviä jätteitä tai unionin erityislainsäädännössä säänneltyjä jätevirtoja koskevat erityisjärjestelyt;

b) Lisätään 3 kohtaan f alakohta seuraavasti:

"f) roskaamisen välttämistä koskevat toimenpiteet.";

c) Korvataan 5 kohta seuraavasti:

"5. Jätehuoltosuunnitelmien on oltava direktiivin 94/62/EY 14 artiklassa ja tämän direktiivin 11 artiklan 2 kohdassa sekä direktiivin 1999/31/EY 5 artiklassa asetettujen vaatimusten mukaisia.";

16) Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 2 kohtaan virke seuraavasti:

"Jäsenvaltioiden on sisällytettävä ohjelmiinsa erityisiä toimenpiteitä, jotka on suunniteltu vähentämään elintarvikejätteen muodostumista, kuten tämän direktiivin 9 artiklan 3 kohdassa on yksilöity.";

b) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien indikaattoreiden vahvistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.";

17) Korvataan 33 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2. Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset näiden suunnitelmien ja ohjelmien hyväksymistä ja merkittävää tarkistamista koskevien tietojen ilmoittamismuodon vahvistamisesta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.";

18) Muutetaan 35 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1. Edellä 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen laitosten ja yritysten, jätteen tuottajien ja laitosten ja yritysten, jotka keräävät ja kuljettavat jätettä ammattimaisesti tai jotka toimivat jätteen kauppiaina ja välittäjinä, on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjanpitoa jätteen määrästä, laadusta ja alkuperästä sekä tarvittaessa määränpäästä, keräilytiheydestä, kuljetustavasta ja käsittelymenetelmistä, ja annettava nämä tiedot toimivaltaisille viranomaisille seuraavasti:

a) vaarallisen jätteen osalta nämä tiedot on toimitettava vuosittain 31 päivään joulukuuta mennessä;

b) vaarattoman jätteen osalta nämä tiedot on toimitettava toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.";

b) Lisätään 4 kohta seuraavasti:

"4. Jäsenvaltioiden on perustettava sähköinen rekisteri tai yhteen sovitettuja rekistereitä vaarallisia jätteitä ja tarvittaessa muita jätevirtoja, jotka kattavat koko kyseessä olevan jäsenvaltion maantieteellisen alueen, koskevien tietojen tallettamiseksi. Jäsenvaltioiden on käytettävä jätetietoja, jotka teollisuuden toiminnanharjoittajat ovat toimittaneet asetuksen (EY) N:o 166/2006 nojalla perustetun epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin (EPRT) mukaisesti**.

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä tällaisten rekisterien toimintaa koskevien vähimmäisedellytysten antamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.";

**Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 033, 4.2.2006, s. 1).

19) Korvataan 36 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet jätteen hylkäämisen tai valvomattoman sijoittamisen taikka valvomattoman jätehuollon, mukaan luettuna roskaaminen, kieltämiseksi.";

20) Korvataan 37 artikla seuraavasti:

"37 artikla

Raportointi

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava 9 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 11 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 11 artiklan 2 kohdan c alakohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle sähköisesti vuosittain sitä vuotta seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään mennessä, jonka osalta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 6 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välinen aika.

2. Kun jäte lähetetään toiseen jäsenvaltioon valmisteltavaksi uudelleenkäyttöä varten, kierrätettäväksi tai muutoin materiaaleina hyödynnettäväksi, se voidaan 1 kohdassa tarkoitettuja kertomuksia varten ottaa huomioon ainoastaan sen jäsenvaltion tavoitteissa, joissa jäte on kerätty.

3. Jäte, joka on viety unionista uudelleenkäyttöön valmisteltavaksi tai kierrätettäväksi, otetaan huomioon 11 artiklan 2 kohdassa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta ainoastaan, jos viejä voi asetuksen (EY) N:o 1013/2006 mukaisesti osoittaa, että käsittely unionin ulkopuolella on tapahtunut tämän asiaa koskevan unionin ympäristölainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

4. Edellä 11 artiklan 2 kohdan b alakohdan noudattamisen todentamiseksi maankäyttötoimiin käytetyn jätteen määrä on raportoitava erillään uudelleenkäyttöä varten valmistellusta tai kierrätetystä tai muuhun materiaalin hyödyntämistoimeen käytetystä jätteestä. Myös jätteen uudelleenkäsittely maantäyttötoimissa käytettäviksi materiaaleiksi on ilmoitettava maantäyttötoimena.

5. Jäsenvaltioiden tämän artiklan mukaisesti raportoimiin tietoihin on liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus, ja riippumattoman kolmannen osapuolen on todennettava ne.

6. Komissio voi antaa tarvittavia täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhdenmukaiset edellytykset 9 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 11 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 11 artiklan 2 kohdan c alakohdassa asetettujen tavoitteiden noudattamisen todentamiselle ja näihin tavoitteisiin liittyvien tietojen raportointimuodot sekä vähimmäisedellytykset kolmannen osapuolen suorittamalle todentamiselle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.";

21) Muutetaan 38 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Siirretään komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä II olevassa R1 kohdassa tarkoitettujen polttolaitosten kaavan soveltamisen yksilöimiseksi. Paikalliset ilmasto-olosuhteet, esimerkiksi huomattava kylmyys ja lämmityksen tarve, voidaan ottaa huomioon, jos ne vaikuttavat energiamääriin, joita voidaan teknisesti käyttää tai tuottaa sähkön, lämmön, jäähdyttämisen tai höyryn muodossa. Perussopimuksen 299 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa tunnustettujen syrjäisimpien alueiden ja vuoden 1985 liittymisasiakirjan 25 artiklassa mainittujen alueiden paikalliset olosuhteet voidaan myös ottaa huomioon.";

b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2. Siirretään komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden I–V muuttamiseksi tieteen ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi.";

c) Lisätään 3 ja 4 kohta seuraavasti:

"3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 38 a artiklan mukaisesti liitteiden VII ja VIII muuttamiseksi. 4. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä liitteen VI tarkistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.";

22) Lisätään 38 a artikla seuraavasti:

"38 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 5 artiklan 2 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa, 27 artiklan 1 kohdassa, 27 artiklan 4 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdassa, 38 artiklan 2 kohdassa ja 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän tarkistuksen voimaantulopäivä] alkaen.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 2 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa, 27 artiklan 1 kohdassa, 27 artiklan 4 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdassa, 38 artiklan 2 kohdassa ja 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan  5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 1 kohdan, 27 artiklan 1 kohdan, 27 artiklan 4 kohdan, 38 artiklan 1 kohdan, 38 artiklan 2 kohdan ja 38 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.";

23) Korvataan 39 artikla seuraavasti:

"39 artikla

Komiteamenettely

1. Edellä 9 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 24 artiklan 2 kohdan, 29 artiklan 4 kohdan, 33 artiklan 2 kohdan, 35 artiklan 4 kohdan, 37 artiklan 4 kohdan ja 38 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi komissiota avustaa tällä direktiivillä perustettu direktiivin 2008/98/EY mukauttamista tieteen ja tekniikan kehitykseen ja täytäntöönpanoa käsittelevä komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 *** tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).";

24) Muutetaan liitteet VI, VII ja VIII tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Direktiivin 94/62/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 94/62/EY seuraavasti:

1) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a) poistetaan 1 kohdassa teksti seuraavasti:

"Komissio tarkastelee tarvittaessa liitteessä I tarkoitettuja pakkauksen määritelmän kuvaavia esimerkkejä ja muuttaa niitä tarpeen mukaan. Ensisijaisina käsitellään seuraavia tuotteita: CD-levykotelot ja videokasettikotelot, kukkaruukut, putkilot ja rullat, joiden ympärille on kiedottu joustavaa materiaalia, etikettitarrojen taustapaperit ja käärepaperi. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.";

b) korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2. ’pakkausjätteellä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetun määritelmän soveltamisalaan kuuluvia pakkauksia tai pakkausmateriaaleja*;";

*Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

c) poistetaan 3–10 kohta;

d) Lisätään 13 kohta seuraavasti:

"13) Direktiivin 2008/98/EY 3 artiklassa säädettyjä ’jätteen’, ’yhdyskuntajätteen’, ’vaarallisen jätteen’, ’jätteen syntymisen ehkäisemisen’, ’uudelleenkäyttöön valmistelun’, ’uudelleenkäytön’, ’hyödyntämisen’, ’kierrätyksen’, ’loppukäsittelyn’, ’jätehuollon’, ’jätteen tuottajan’ ja ’jätteen haltijan’ määritelmiä on sovellettava.";

2) Lisätään 3 a artikla seuraavasti:

”3 a artikla

Liitteen I muuttaminen

"Siirretään komissiolle valta antaa 21 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä I lueteltujen kuvaavien esimerkkien muuttamiseksi.

3) Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a) Korvataan otsikko otsikolla "Uudelleenkäyttöä varten valmistelu, kierrätys ja hyödyntäminen";

b) Lisätään 1 kohtaan f–k alakohdat seuraavasti:

"f) vuoden 2020 loppuun mennessä on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai kierrätettäväksi vähintään 60 prosenttia pakkausjätteen painosta;

g) vuoden 2020 loppuun mennessä on täytettävä uudelleen käyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteen sisältämien erityismateriaalien osalta:

i) muovi: 45 prosenttia;

ii) puu: 50 prosenttia;

iii) rautametallit: 70 prosenttia;

iv) alumiini: 70 prosenttia;

v) lasi: 70 prosenttia;

vi) paperi ja kartonki: 85 prosenttia;

h) vuoden 2025 loppuun mennessä on valmisteltava uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten vähintään 70 prosenttia pakkausjätteen painosta;

i) vuoden 2025 loppuun mennessä on täytettävä uudelleen käyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteen sisältämien erityismateriaalien osalta:

i) muovi: 60 prosenttia;

ii) puu: 65 prosenttia;

iii) rautametallit: 80 prosenttia;

iv) alumiini: 80 prosenttia;

v) lasi: 80 prosenttia;

vi) paperi ja kartonki: 90 prosenttia;

j) vuoden 2030 loppuun mennessä on valmisteltava uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten vähintään 80 prosenttia pakkausjätteen painosta;

k) vuoden 2030 loppuun mennessä on täytettävä uudelleen käyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteen sisältämien erityismateriaalien osalta:

ii) puu: 80 prosenttia;

ii) rautametallit: 90 prosenttia;

iv) alumiini: 90 prosenttia;

iv) lasi: 90 prosenttia;";

c) Lisätään 1 a kohta seuraavasti:

"1 a. Jotta voitaisiin laskea, ovatko 6 artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa asetetut tavoitteet täytetty, uudelleenkäyttöä varten valmistellun ja kierrätetyn jätteen painona pidetään lopulliseen uudelleenkäyttöön valmisteluun tai kierrätysprosessiin toimitetun jätteen painoa vähennettynä sellaisten materiaalien painolla, jotka on poistettu käytöstä tämän prosessin aikana epäpuhtaussisällön vuoksi ja jotka on loppukäsiteltävä tai toimitettava muuten hyödynnettäväksi.

Jos käytöstä poistettujen materiaalien paino on enintään kaksi prosenttia tähän prosessiin syötetyn jätteen painosta, uudelleenkäyttöä varten valmistellun ja kierrätetyn jätteen painona pidetään lopulliseen uudelleenkäyttöön valmisteluun tai kierrätysprosessiin toimitetun jätteen painoa. ';

d) Lisätään 1 b kohta seuraavasti:

"1b. Jos pakkaus koostuu eri materiaaleista, kukin materiaali on otettava erikseen huomioon 6 artiklan 1 kohdan f–k alakohdassa vahvistettuja tavoitteita laskettaessa;";

e) poistetaan 3, 5, 8 ja 9 kohta;

f) Lisätään 12 kohta seuraavasti:

"12. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet pakkausten suunnittelun edistämiseksi, jotta voitaisiin vähentää niiden ympäristövaikutuksia ja jätteen syntymistä tuotannon ja pakkausten myöhemmän käytön aikana edellyttäen, että tällaiset toimenpiteet eivät vääristä sisämarkkinoita ja haittaa tämän direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä toimenpiteitä, joilla edistetään sellaisten pakkausten kehittämistä, tuotantoa ja markkinoille saattamista, jotka ovat monikäyttöisiä ja teknisesti kestäviä ja jotka jätteeksi muututtuaan soveltuvat uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen jätehierarkian asianmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi. Toimenpiteissä on otettava huomioon pakkausten kaikki elinkaarivaikutukset.";

4) Lisätään 6 a artikla seuraavasti:

"6 a artikla

Varhaisvaroitusjärjestelmä

1. Komissio julkaisee Euroopan ympäristökeskuksen tuella seuraavat kertomukset:

a)       Vuonna 2017 kertomuksen 6 artiklan 1 kohdan f ja g alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä;

b)      Vuonna 2022 kertomuksen 6 artiklan 1 kohdan h ja i alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä;

c)       Vuonna 2027 kertomuksen 6 artiklan 1 kohdan j ja k alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä;

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin sisältyy:

a)       tavoitteiden saavuttamista koskeva arvio kunkin jäsenvaltion osalta;

b)      arvio siitä, milloin kukin jäsenvaltio saavuttaa tavoitteet, ja

c)       luettelo niistä jäsenvaltioista, joiden osalta on vaarana, että nämä tavoitteet eivät täyty annetuissa määräajoissa, sekä asianmukaiset suositukset.

Kertomuksessa voidaan tarvittaessa käsitellä myös muiden kuin 1 kohdassa lueteltujen vaatimusten täytäntöönpanoa.

3. Niiden jäsenvaltioiden, joiden osalta on riski, etteivät tavoitteet täyty, on kuuden kuukauden kuluessa komission kertomuksen julkaisemisesta toimitettava komissiolle tavoitteiden noudattamista koskeva suunnitelma, jossa on yksityiskohtaiset tiedot toimenpiteistä, jotka ne aikovat toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Sääntöjen noudattamista koskevassa suunnitelmassa on otettava huomioon 2 kohdan c alakohdassa yksilöidyt komission suositukset, direktiivin 2008/98/EY liitteessä VIII vahvistetut toimenpiteet tai muut asianmukaiset toimenpiteet. Suunnitelmassa on myös mainittava sääntöjen noudattamisen määräaika.";

5) Korvataan 11 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 21 a artiklan mukaisesti niiden edellytysten määrittämiseksi, joiden mukaan 1 kohdassa tarkoitettuja pitoisuustasoja ei sovelleta kierrätettyihin materiaaleihin ja suljetuissa ja valvotuissa tuoteketjuissa oleviin tuotekiertoihin, sekä pakkaustyypit, jotka on vapautettu 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetusta vaatimuksesta.";

6) Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

a) Korvataan otsikko otsikolla "Tietojärjestelmät ja raportointi";

b) Poistetaan 3 kohta.

c) Lisätään 3 a–3 d kohdat seuraavasti:

"3a. Jäsenvaltioiden on toimitettava 6 artiklan 1 kohdan a–k alakohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle sähköisesti vuosittain sitä vuotta seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään mennessä, jota varten tiedot on kerätty. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta [tämän muutetun säädöksen voimaantulovuosi + 1 vuotta] ja 31 päivän joulukuuta [tämän muutetun säädöksen voimaantulovuosi + 1 vuotta] välinen ajanjakso.

3b. Kun jäte lähetetään toiseen jäsenvaltioon valmisteltavaksi uudelleenkäyttöä varten, kierrätettäväksi tai muutoin materiaaleina hyödynnettäväksi, se voidaan 1 kohdassa tarkoitettuja kertomuksia varten ottaa huomioon ainoastaan sen jäsenvaltion tavoitteissa, joissa jäte on kerätty.

3c. Pakkausjäte, joka on viety unionista valmisteltavaksi uudelleenkäyttöön tai kierrätettäväksi, otetaan huomioon 6 artiklan 1 kohdan a–k alakohdissa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ainoastaan, jos viejä voi asetuksen (EY) N:o 1013/2006 mukaisesti osoittaa, että käsittely unionin ulkopuolella on tapahtunut asiaa koskevan unionin ympäristölainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

3d. Komissio voi antaa tarvittavia täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhdenmukaiset edellytykset 6 artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa asetettujen tavoitteiden noudattamisen todentamiselle ja näihin tavoitteisiin liittyvien tietojen raportointimuodot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.";

d) Poistetaan 5 kohta;

7) Poistetaan 17 artikla;

8) Korvataan 19 artikla seuraavasti:

"1. Komissio antaa tarvittavat täytäntöönpanosäädökset 8 artiklan 2 kohdassa ja 10 artiklan toisen kohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettujen tunnistamisjärjestelmien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehityksen mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2.  Komissio antaa tarvittavat täytäntöönpanosäädökset 12 artiklan 3 d kohdassa tarkoitettujen raportointimuotojen vahvistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.";

 9) Korvataan 20 artikla seuraavasti:

"20 artikla

Erityistoimenpiteet

Siirretään komissiolle valta antaa tarvittavia delegoituja säädöksiä 21 a artiklan mukaisesti niiden tämän direktiivin säännösten soveltamista koskevien ongelmien ratkaisemiseksi, jotka liittyvät erityisesti inertteihin pakkausmateriaaleihin, joita saatetaan yhteisön markkinoille hyvin pieninä määrinä (eli noin 0,1 painoprosenttia), sairaalatarvikkeiden ja lääketuotteiden kuluttajapakkauksiin, pieniin pakkauksiin ja ylellisyystuotteiden pakkauksiin.";

10) Korvataan 21 artikla seuraavasti:

" 21 artikla

Komiteamenettely

1. Edellä 12 artiklan 3 b kohdan ja 19 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi komissiota avustaa direktiivin 2008/98/EY 39 artiklalla perustettu direktiivin 2008/98/EY mukauttamista tieteen ja tekniikan kehitykseen ja täytäntöönpanoa käsittelevä komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011(**) tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).";

11) Lisätään 21 a artikla seuraavasti:

"21 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään artiklan 1 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa ja 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulosta].

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 1 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa ja 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan  1 artiklan 1 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan ja 20 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.";

3 artikla

Direktiivin 1999/31/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 1999/31/EY seuraavasti:

 1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) Korvataan a kohta seuraavasti:

"a) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY* 3 artiklassa säädettyjä ’jätteen’, ’yhdyskuntajätteen’, ’vaarallisen jätteen’, ’hyödyntämisen’, ’kierrätyksen’, ’loppukäsittelyn’, ’jätteen tuottajan’ ja ’jätteen haltijan’ määritelmiä on sovellettava;

*Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).";

b) Lisätään aa kohta seuraavasti:

"aa) 'jäännösjätteellä' hyödyntämistoimesta, kierrätys mukaan luettuna, aiheutunut jäte, jota ei voida enää hyödyntää ja joka on näin ollen loppukäsiteltävä;";

c) Poistetaan b, c ja n kohdat;

d) Korvataan d kohta seuraavasti:

"d) 'vaarattomalla jätteellä' jätettä, joka ei kuulu direktiivissä 2008/98/EY vahvistetun vaarallisen jätteen soveltamisalaan;";

e) Korvataan m alakohta seuraavasti:

"m) 'biohajoavalla jätteellä' puuta, elintarvike- ja puutarhajätettä, pahvia ja kartonkia sekä mitä tahansa muuta jätettä, joka voi hajota anaerobisesti ja aerobisesti;";

2) Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

  a) Lisätään 2 a, 2 b ja 2 c kohdat seuraavasti:

"2 a. Jäsenvaltiot eivät saa sallia seuraavien jätteiden sijoittamista vaarattomien jätteiden kaatopaikoille 1 päivän tammikuuta 2025 jälkeen: muovit, metallit, lasi, paperi ja kartonki sekä muut biohajoavat jätteet.

2b. Jäsenvaltiot eivät saa sallia, että vaarattomien jätteiden kaatopaikoille sijoitetaan 1 päivän tammikuuta 2025 jälkeen vuosittain enemmän kuin 25 prosenttia edellisen vuoden aikana syntyneen yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

2c. Jäsenvaltioiden on pyrittävä siihen, että 1 päivän tammikuuta 2030 jälkeen vaarattomien jätteiden kaatopaikoille hyväksytään ainoastaan jäännösjätteitä niin, ettei näille kaatopaikoille sijoitettavien jätteiden yhteismäärä ylitä viittä prosenttia edellisen vuoden aikana syntyneen yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Komissio tarkastelee tätä tavoitetta uudelleen vuoteen 2025 mennessä ja tekee lainsäädäntöehdotuksen vuotta 2030 koskevasta oikeudellisesti sitovasta kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrän vähentämistä koskevasta tavoitteesta.

2d. Jäsenvaltiot eivät saa hyväksyä yhdyskuntajätteiden sijoittamista inerttien jätteiden kaatopaikoille.

Komissio arvioi muun kuin jäännösjätteen sijoittamista pysyvien jätteiden kaatopaikoille koskevien kieltojen toteutettavuutta ja laatii vuoteen 2018 mennessä kertomuksen päätelmistään ja antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.";

3) Lisätään 5 a artikla seuraavasti:

"5 a artikla

Varhaisvaroitusjärjestelmä

1. Komissio julkaisee Euroopan ympäristökeskuksen tuella seuraavat kertomukset:

a) Vuonna 2022 kertomuksen 5 artiklan 2 a kohdan a alakohdassa ja 5 artiklan 2 b kohdan a alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä;

b) Vuonna 2027 kertomuksen 5 artiklan 2 a kohdan b alakohdassa ja 5 artiklan 2 b kohdan b alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanossa edistymisestä;

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin sisältyy:

a) tavoitteiden saavuttamista koskeva arvio kunkin jäsenvaltion osalta;

b) arviointi siitä, milloin kukin jäsenvaltio saavuttaa tavoitteet, ja

c) luettelo niistä jäsenvaltioista, joiden osalta on vaarana, että nämä tavoitteet eivät täyty annetuissa määräajoissa, sekä asianmukaiset suositukset.

Kertomuksessa voidaan tarvittaessa käsitellä myös muiden kuin 1 kohdassa lueteltujen vaatimusten täytäntöönpanoa.

3. Niiden jäsenvaltioiden, joiden osalta on riski, etteivät tavoitteet täyty, on kuuden kuukauden kuluessa komission kertomuksen julkaisemisesta toimitettava komissiolle tavoitteiden noudattamista koskeva suunnitelma, jossa on yksityiskohtaiset tiedot toimenpiteistä, jotka jäsenvaltio aikoo toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Sääntöjen noudattamista koskevassa suunnitelmassa on otettava huomioon 2 kohdan c alakohdassa yksilöidyt komission suositukset, direktiivin 2008/98/EY liitteessä VIII vahvistetut toimenpiteet tai muut asianmukaiset toimenpiteet. Suunnitelmassa on myös mainittava sääntöjen noudattamisen määräaika.";

4) Poistetaan 11 artiklan 2 kohdan toinen alakohta.

5) Muutetaan 12 artiklan c kohta seuraavasti:

"c) Asetuksen (EY) N:o 765/2008[26] mukaisesti akkreditoidut toimivaltaiset laboratoriot suorittavat 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen valvonta- ja seurantamenettelyjen tai analyysien analyyttisten toimintojen laadunvalvonnan.";

6) Korvataan 15 artikla seuraavasti:

"15 artikla

Raportointi

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 kohdan, 2 a kohdan ja 2 b kohdan tavoitteiden ja vaatimusten täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle sähköisesti vuosittain sitä vuotta seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään mennessä, jota varten tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 3 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta [tämän tarkistetun säädöksen voimaantulovuosi + 1 vuotta] ja 31 päivän joulukuuta [tämän tarkistetun säädöksen voimaantulovuosi + 1 vuotta] välinen ajanjakso.

2. Jäsenvaltioiden on raportoitava 5 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevat tiedot 1 päivään tammikuuta 2025 saakka.

3. Komissio voi antaa tarvittavia täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan vähimmäisedellytykset 5 artiklan 2, 2 a ja 2 b kohdissa asetettujen tavoitteiden noudattamisen todentamiselle ja näihin tavoitteisiin liittyvien tietojen raportointimuodot sekä vähimmäisedellytykset kolmannen osapuolen suorittamalle todentamiselle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän direktiivin 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Jäsenvaltioiden 1 ja 2 kohdan mukaisesti raportoimiin tietoihin, jotka riippumaton kolmas osapuoli todentaa, on liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus.

7) Korvataan 16 artikla seuraavasti:

"16 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirrettään komissiolle valta antaa 17 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joita tarvitaan liitteiden mukauttamiseksi tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen.";

8) Korvataan 17 artikla seuraavasti:

"17 artikla

Komiteamenettely

1. Edellä 3 artiklan 3 kohdan, 5 artiklan 2 kohdan, 5 artiklan 2 a kohdan, 5 artiklan 2 b kohdan, liitteessä I olevan 3.5 kohdan ja liitteessä II olevan 5 kohdan soveltamiseksi komissiota avustaa direktiivin 2008/98/EY 39 artiklalla perustettu direktiivin 2008/98/EY mukauttamista tieteen ja tekniikan kehitykseen ja täytäntöönpanoa käsittelevä komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea**. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.";

** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

9) Lisätään 17 a artikla seuraavasti:

"17 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 16 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän muutetun säädöksen voimaantulopäivä].

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan 16 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.";

4 artikla

Direktiivin 2000/53/EY muuttaminen

 Lisätään direktiivin 2000/53/ETY 9 artiklaan 1 a – 1 c kohdat seuraavasti:

"1 a. Jäsenvaltioiden on käytettävä 7 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen todentamista koskevissa kertomuksissa komission 7 artiklan 2 kohdan kolmannen (viimeisen) alakohdan mukaisesti vahvistamia raportointimuotoja. Tiedot on toimitettava komissiolle 31 päivään joulukuuta mennessä sitä vuotta seuraavana vuonna, jota varten tiedot on kerätty.

1b. Jäsenvaltioiden tämän artiklan mukaisesti raportoimiin tietoihin on liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus ja riippumattoman kolmannen osapuolen on todennettava tiedot.

1c. Komissio voi antaa tarvittavia täytäntöönpanosäädöksiä kolmansien osapuolten suorittamia todentamisia koskevien yhdenmukaisten vähimmäisedellytysten antamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 11 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.";

5 artikla

Direktiivin 2006/66/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2006/66/EY seuraavasti:

1) Kumotaan 22 artikla;

2) Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"Komissio laatii viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja sen vaikutuksista ympäristöön ja sisämarkkinoiden toimintaan.";

b) Korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:

"Komissio sisällyttää kertomukseensa arvion tämän direktiivin seuraavista näkökohdista;".

6 artikla

Direktiivin 2012/19/EU muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2012/19/EU seuraavasti:

 1) Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

a) Kumotaan 5 kohta seuraavasti:

"5 a. Jäsenvaltioiden on toimitettava 16 artiklan 4 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle sähköisesti vuosittain sitä vuotta seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään mennessä, jota varten tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 5 d kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta [muutetun säädöksen voimaantulovuotta seuraava vuosi] ja 31 päivän joulukuuta [muutetun säädöksen voimaantulovuotta seuraava vuosi] välinen ajanjakso.

5c. Jäsenvaltioiden 5 a kohdan mukaisesti raportoimiin tietoihin, jotka riippumaton kolmas osapuoli todentaa, on liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus.

5d. Komissio voi antaa tarvittavia täytäntöönpanosäädöksiä kolmansien osapuolien toteuttamia todentamisia koskevien yhdenmukaisten vähimmäisedellytysten antamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”;

 2) Korvataan 21 artikla seuraavasti:

"21 artikla

Komiteamenettely

1. Edellä 7 artiklan 5 kohdan, 8 artiklan 5 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 16 artiklan 3 kohdan, 16 artiklan 6 ja 23 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi komissiota avustaa direktiivin 2008/98/EY 39 artiklalla perustettu jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY mukauttamista tieteen ja tekniikan kehitykseen ja sen täytäntöönpanoa käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.";

7 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.           Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [kahdentoista kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.           Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

9 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

[2]               Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).

[3]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/42/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä ( EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10).

[4]               KOM(2011) 571.

[5]               Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” ( EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).

[6]               Jätehierarkiassa asetetaan etusijalle jätteen syntymisen ehkäiseminen ja sen jälkeen uudelleenkäyttö ja kierrätys ennen hyödyntämistä energiana ja loppukäsittelyä, johon sisältyvät sekä kaatopaikalle sijoittaminen ja polttaminen ilman hyödyntämistä energiana.

[7]               COM(2013) 442.

[8]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista (EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34–43).

[9]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta (EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1–14).

[10]             http://www.wastetargetsreview.eu/

http://www.eea.europa.eu/publications/waste-opportunities-84-past-and 

http://www.wastemodel.eu/

[11]             EUVL C , , s. .

[12]             EUVL C , , s. .

[13]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

[14]             Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).

[15]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/42/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä ( EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10).

[16]             Teollisuus- ja kaivostoiminnot kuuluvat teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17) ja kaivannaisjätteistä annetun direktiivin 2006/21/EY (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 15) nojalla laadittujen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien vertailuasiakirjojen (BREF) soveltamisalaan. Näissä asiakirjoissa on tietoja resurssien käytön ja jätteiden syntymisen ehkäisemisestä, uudelleenkäytöstä, kierrätyksestä ja hyödyntämisestä. BREF-asiakirjojen meneillään oleva tarkistaminen ja komission hyväksymät BAT-päätelmät vahvistavat näiden BREF-asiakirjojen vaikutusta teollisuuskäytäntöihin ja lisäävät resurssitehokkuushyötyjä sekä jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä.

[17]             COM(2013) 442.

[18]             http://ec.europa.eu/eip/raw-materials/en/content/about-european-innovation-partnership-eip-raw-materials

[19]             COM(2014) 297.

[20]             Komission tiedonanto, annettu 2 päivänä lokakuuta 2013, Sääntelyn toimivuus ja tuloksellisuus (REFIT): Tulokset ja jatkotoimet (COM(2013)685).

[21]             http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/public-consultation-new/index_en.htm.

[22]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista (EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34).

[23]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

[24]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

[25]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

[26]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

LIITE VI

Yhdyskuntajätteen koostumus

Yhdyskuntajätteeseen sisältyy kotitalousjäte ja vähittäiskaupan, pienten yritysten, toimistorakennusten ja laitosten (kuten koulut, sairaalat, viranomaisten rakennukset) jätteet, jotka muistuttavat luonteeltaan ja koostumukseltaan kotitalousjätettä ja jotka kunnat tai niiden puolesta toimiva taho kerää.

Siihen sisältyy:

– karkea jäte (muun muassa kodinkoneet, huonekalut ja patjat);

– puutarhajäte, lehdet, nurmikonleikkuujäte, kadunlakaisujäte, roskasäiliöiden sisältö ja torialueiden puhdistusjäte;

– tiettyjen kunnallisten palvelujen jäte, kuten puistojen ja puutarhojen hoidosta kertyvä jäte sekä katujen puhdistuspalvelujen aiheuttama jäte;

Siihen sisältyy myös samoista lähteistä peräisin oleva ja luonteeltaan sekä koostumukseltaan vastaava jäte,

– jota ei kerätä kuntien puolesta vaan jonka keräyksestä vastaavat suoraan tuottajien vastuujärjestelmät tai yksityiset voittoa tavoittelemattomat elimet uudelleenkäyttö- ja kierrätystarkoituksissa pääasiassa erilliskeräyksellä,

– joka on peräisin maaseutualueilta, joilla ei ole säännöllistä jätehuoltopalvelua.

Siihen ei sisälly

– viemäriverkostosta ja jäteveden käsittelystä peräisin oleva jäte, puhdistamoliete mukaan lukien,

– rakennus- ja purkujäte.

LIITE VII

Laajennetun tuottajan vastuun vähimmäisvaatimukset

Jäsenvaltioiden on kehittäessään ja soveltaessaan laajennettua tuottajan vastuuta:

1. otettava huomioon järjestelmän tekninen ja taloudellinen toteutettavuus sekä ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutukset ihmisten terveyteen ja kunnioitettava tarvetta varmistaa sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta;

2. varmistettava, että laajennetun tuottajan vastuun täytäntöönpanoon osallistuvien toimijoiden, mukaan lukien unionin markkinoille tuotteita saattavat valmistajat ja maahantuojat ja heidän sääntöjen noudattamista koskevat järjestelmänsä, yksityisten tai julkisten jätehuoltotoimijoiden, paikallisviranomaisten ja tarvittaessa sosiaalisen talouden toimijoiden, tehtävät ja vastuut määritellään selkeästi;

3. määriteltävä mitattavissa olevat tavoitteet jätteen syntymisen ehkäisemiselle, valmistelulle uudelleenkäyttöä varten, uudelleenkäytölle, kierrätykselle ja/tai hyödyntämiselle vähintään voimassa olevien unionin asiaa koskevassa jätelainsäädännössä hyväksyttyjen määrällisten tavoitteiden täyttämiseksi;

4. varmistettava, että laajennetun tuottajan vastuun soveltamisalaan kuuluville jätteiden haltijoille annetaan tarvittavat tiedot käytettävissä olevista keräysjärjestelmistä;

5. vahvistettava raportointimenettely, jonka tavoitteena on kerätä tietoja markkinoille saatetuista tuotteista, ja näiden tuotteiden tullessa käyttöikänsä loppuun, niiden keräyksestä ja käsittelystä jätehierarkian mukaisesti ja materiaalivirrat tarpeen mukaan erotellen;

6. varmistettava unionin markkinoille saatettujen tuotteiden valmistajien ja maahantuojien laajennettua tuottajan vastuuta koskeviin järjestelmiin maksamien rahoitusosuuksien osalta seuraavaa:

6.1. niillä katetaan koko jätehuollon kustannukset, mukaan lukien erilliskeräys ja käsittely, riittävän tiedon tarjoaminen jätteiden haltijoille sekä tietojen kerääminen ja niistä raportoiminen,

6.2. niissä otetaan huomioon jätteestä saatavien uusioraaka-aineiden myynnistä saatavat tulot,

6.3. ne lasketaan todellisten jätehuoltokustannusten mukaan, jotka aiheutuvat järjestelmään kuuluvien yksittäisten unionin markkinoille saatettujen tuotteiden käyttöiän päättymisen jälkeen;

6.4. niillä tuetaan roskaamisen estämiseen ja puhdistamiseen liittyviä aloitteita;

7. otettava käyttöön laajennettua tuottajan vastuuta koskeva tunnustamismenettely, jonka tavoitteena on:

7.1. varmistaa järjestelmien avoimuus tuottajien maksamien maksuosuuksien osalta, mukaan lukien vaikutus myyntihintoihin ja vaikutus kilpailukykyyn ja pienten yritysten ja laitosten liittymismahdollisuudet;

7.2. määrittää järjestelmien maantieteellinen kattavuus;

7.3. varmistaa kotimaisten tuottajien ja maahantuojien tasapuolinen kohtelu;

7.4. varmistaa itsesäätelymekanismin toiminta säännöllisten kolmannen osapuolen suorittamien tarkastusten avulla. Tarkastukset koskevat:

– 7.4.1 järjestelmän kestävää taloushallintoa - kokonaiskustannusten laskeminen tuotetyyppien osalta; kerättyjen varojen käyttö ja;

– 7.4.2 jätteen asianmukainen kerääminen ja käsittely, jätekuljetusten laillisuuden ja tietojen laadun ja raportoinnin valvonta;

8. määritettävä oikeasuhtaiset rangaistukset, jos tavoitteita ei saavuteta ja/tai jos näitä vaatimuksia ei noudeta;

9. vahvistettava riittävät seuranta- ja valvontakeinot sekä järjestettävä virallinen ja säännöllinen dialogi asianomaisten toimijoiden kesken.

LIITE VIII

Direktiivin 11 a artiklassa tarkoitetussa suunnitelmassa (varhaisvaroitusjärjestelmä) tarkasteltavat toimenpiteet

Seuraavia toimenpiteitä on tarkasteltava niissä sääntöjen noudattamista koskevissa suunnitelmissa, joita ehdottavat sellaiset jäsenvaltiot, jotka eivät mahdollisesti täytä tavoitteita:

– toimenpiteet tilastojen laadun parantamiseksi ja selkeiden jätehuoltokapasiteettia sekä tämän direktiivin 11 artiklan 2 kohdassa, direktiivin 94/62/EY 6 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 1999/31/EY 5 artiklan 2 a, 2 b ja 2 c kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamistilannetta koskevien ennusteiden laatiminen

– keskeisten taloudellisten välineiden parempi käyttö, mukaan lukien

– kaatopaikkaverojen nostaminen asteittain kaikissa jäteluokissa (yhdyskuntajäte, pysyvä jäte, muut);

– jätteenpolttoveron käyttöönotto tai korottaminen tai erityisten kierrätettävissä olevien jätteiden polttokiellot;

– "maksa itse omat jätekustannuksesi"-järjestelmien asteittainen käyttöönotto koko jäsenvaltioiden alueella yhdyskuntajätteen tuottajien kannustamiseksi vähentämään, käyttämään uudelleen tai kierrättämään jätteensä;

– toimenpiteet nykyisten ja tulevien tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien kustannustehokkuuden parantamiseksi (mukaan lukien yksityiskohtaiset toimenpiteet ja aikataulut liitteessä VII vahvistettujen laajennettua tuottajan vastuuta koskevien vähimmäisvaatimusten panemiseksi täytäntöön). Tuottajan vastuun laajentaminen uusiin jätevirtoihin;

– taloudelliset kannustimet paikallisille viranomaisille jätteen syntymisen ehkäisemisen sekä erilliskeräysjärjestelmien kehittämisen ja lisäämisen edistämiseksi;

– toimenpiteet uudelleenkäyttösektorin kehittämisen tueksi;

– toimenpiteet sellaisten tukien poistamiseksi, jotka eivät ole jätehierarkian mukaisia;

– tekniset ja verotukselliset toimenpiteet uudelleenkäyttöön tulevien tuotteiden ja kierrätysmateriaalien (myös kompostoitujen materiaalien) markkinoiden kehittämiseksi sekä kierrätysmateriaalien laadun parantamiseksi;

– toimenpiteet yleisön tietämyksen lisäämiseksi asianmukaisesta jätehuollosta ja roskaamisen vähentämisestä, mukaan lukien tapauskohtaiset kampanjat sen varmistamiseksi, että jätteiden syntymistä estetään niiden lähteellä ja että erilliskeräysjärjestelmien käyttöaste on korkea;

– toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jätehuoltoon osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten toimet sovitetaan asianmukaisesti yhteen ja että keskeiset sidosryhmät voivat osallistua;

– Euroopan rakenne- ja investointirahastoja käytetään paremmin asiaa koskevien tavoitteiden täyttämiseen tarvittavan jätehuoltoinfrastruktuurin kehittämisen rahoittamiseksi;

– kaikki vaihtoehtoiset tai lisätoimenpiteet, joilla on samat tavoitteet.

Suunnitelma on laadittava nykyisten jätehuoltosuunnitelmien pohjalta ja asiaan liittyvien sidosryhmien sekä jätehuollosta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten kuulemisten jälkeen. Siihen on liitettävä näiden kuulemisten tulokset sekä arvio niistä vaikutuksista, joita sillä odotetaan saatavan suunnitelmaan kuuluvien asiaa koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Siihen on liitettävä myös ehdotettujen toimenpiteiden soveltamisen tarkka aikataulu.

Jos on tarpeen, suunnitelmaan sisällytetään tarvittavan infrastruktuurin tarkistettu suunnitelma ja aikataulu, jonka mukaisesti 28 artiklassa määritellyt voimassaolevat kansalliset tai alueelliset jätehuoltosuunnitelmat ja muut 29 artiklassa määritellyt jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevat ohjelmat on mukautettava. '.