(1)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)

Kyseinen luettelo voidaan saattaa ajan tasalle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti joko komission aloitteesta tai hakemuksen johdosta.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II mukaan askorbiinihappo (E 300), natriumaskorbaatti (E 301) ja kalsiumaskorbaatti (E 302), jäljempänä ’kyseiset elintarvikelisäaineet’, on nykyisin hyväksytty elintarvikelisäaineina muun muassa ryhmässä 09.1.1 ”Jalostamaton kala” ja ryhmässä 09.2 ”Jalostettu kala ja jalostetut kalastustuotteet, myös nilviäiset ja äyriäiset”, quantum satis -periaatteella. Elintarvikealan tiedekomitea piti niiden käyttöä hapettumisenestoaineina hyväksyttävänä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, vahvisti kyseisten elintarvikelisäaineiden turvallisuuden uudelleenarviointia koskevassa tieteellisessä lausunnossaan (3), ettei niiden käyttöön elintarvikelisäaineina liity turvallisuushuolia ilmoitetuilla käyttötavoilla ja käyttömäärillä eikä numeerinen hyväksyttävän päiväsaannin arvo ole tarpeen. Tällainen päätelmä tarkoittaa, että kyseiseen aineeseen liittyy hyvin vähäinen huoli turvallisuuden kannalta, altistumisesta ja toksisuudesta on luotettavaa tietoa ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haitallisten vaikutusten todennäköisyys on vähäinen annoksilla, jotka eivät aiheuta ravitsemuksellista epätasapainoa eläimillä. Nykyisin kyseisiä elintarvikelisäaineita varten ei ole vahvistettu enimmäismäärää lukuarvona, ja niitä on käytettävä hyvien tuotantotapojen mukaisesti enintään halutun tarkoituksen saavuttamiseksi tarvittava määrä edellyttäen, että kuluttajia ei johdeta harhaan.

(4)

Jalostamattomassa kalassa hapettumisenestoaineita käytetään hidastamaan kalanlihan värinmuutosta ja eltaantumista. Jalostamattomassa tonnikalassa kuluttajat yhdistävät tuoreuden tuoreen tonnikalanlihan luonnollisen punaiseen väriin.

(5)

Sulatettujen tonnikalafileiden, joita pidetään kaupan ”tuoreena” tonnikalana, on määrä tulla kalastuksen jälkeen alle –18 °C:ssa jäädytetystä tonnikalasta, jäljempänä ’tuore tonnikala’, kun taas muita sulatettuja tonnikalafileitä on määrä käyttää ainoastaan säilykkeeksi, jäljempänä ’säilykkeeksi tarkoitettu tonnikala’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (4) mukaisesti. Kyseisten elintarvikelisäaineiden käyttö suurina määrinä säilykkeeksi tarkoitetussa tonnikalassa tuoreen tonnikalanlihan värin palauttamiseksi keinotekoisesti antaa mahdollisuuden markkinoida kyseistä säilykkeeksi tarkoitettua tonnikalaa vilpillisesti tuoreena tonnikalana ja myydä sitä korkeampaan hintaan, mikä johtaa kuluttajia harhaan tuotteen suhteen ja altistaa heidät histamiinimyrkytyksen riskille.

(6)

Tällainen kyseisten elintarvikelisäaineiden käyttö ei kuitenkaan täytä niitä yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat elintarvikelisäaineiden sisällyttämistä unionin luetteloihin ja niiden käyttöä eikä quantum satis –periaatetta.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (5) nojalla tehtyjen elintarvikepetoksia koskevien tutkimusten johdosta toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat säännöllisesti tapauksista, joissa tuoreina myytyjen tonnikalafileiden on todettu sisältävän kyseisiä elintarvikelisäaineita suurempina määrinä kuin mitä kyseiset toimivaltaiset viranomaiset pitävät tarpeellisena tyypillisen hapettumisenestovaikutuksen saavuttamiseksi tuoreessa tonnikalassa. Tällä perusteella toimivaltaiset viranomaiset epäilevät, että kyseisiä elintarvikelisäaineita käytetään säilykkeeksi tarkoitetussa tonnikalassa sen värin palauttamiseksi ja sen pitämiseksi kaupan tuoreena.

(8)

Koska on kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tehtävänä todeta, että quantum satis –periaatetta ei ole noudatettu, ja tämä voi olla vaikeaa, jäsenvaltiot ja erityisesti Espanja ovat pyytäneet komissiota vahvistamaan asianmukaisen enimmäismäärän kyseisten elintarvikelisäaineiden käytölle hapettumisenestoaineina sulatetussa tonnikalassa, joka myydään tuoreena tonnikalana (jalostamattomana) tai marinoituna tonnikalana (jalostettuna).

(9)

Oikeusvarmuuden vuoksi sekä kuluttajansuojan korkean tason ja hyvän kauppatavan mukaisen elintarvikekaupan varmistamiseksi on sen vuoksi aiheellista vahvistaa kyseisille elintarvikelisäaineille niiden käyttöä tonnikalassa koskeva enimmäismäärä asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevan E osan elintarvikeryhmissä 09.1.1 ja 09.2.

(10)

Enimmäismäärän olisi mahdollistettava oikeutetun käytön nykyisten määrien säilyttäminen hyvien tuotantotapojen mukaisesti. Niiden tietojen perusteella, jotka toimiala on toimittanut elintarviketurvallisuusviranomaiselle kyseisten elintarvikelisäaineiden turvallisuuden uudelleenarviointia varten, pidetään asianmukaisena enimmäismäärää 300 mg/kg. Tämä määrä on toimialan ilmoittama korkein käyttömäärä elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisessä lausunnossa luetellun mukaisesti.

(11)

Komission tietoon on saatettu kalateollisuuden tekemiä tutkimuksia sekä yhden toimivaltaisen viranomaisen lausunto, jonka päätelmänä oli, että kyseisten elintarvikelisäaineiden käyttö tasolla 900 mg/kg on tarpeen hapettumisen torjumiseksi tonnikalafileissä, joita pidetään alle 4 °C:ssa kymmenen päivää. Kuitenkin edellä esitettyjen tietojen valossa ja erityisesti ottaen huomioon se tosiasia, että joidenkin muiden toimivaltaisten viranomaisten suorittama virallinen valvonta osoitti, että kymmenen päivän säilyvyysaika voidaan saavuttaa sulatetun tonnikalan käsittelyssä määrällä 300 mg/kg ilman, että alkuperäinen väri muuttuu, määrä 300 mg/kg vaikuttaa riittävältä halutun hapettumisenestovaikutuksen saavuttamiseksi.

(12)

Sillä, että asetetaan enimmäismäärä askorbiinihapon (E 300), natriumaskorbaatin (E 301) ja kalsiumaskorbaatin (E 302) käytölle hapettumisenestoaineina tonnikalassa, ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti ei ole tarpeen pyytää elintarviketurvallisuusviranomaisen lausuntoa.

(13)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitettä II olisi muutettava.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,