31990L0496

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 24 päivänä syyskuuta 1990,

elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä (90/496/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

on tärkeää toteuttaa toimenpiteet sisämarkkinoiden asteittaiseksi toteuttamiseksi 31 päivään joulukuuta 1992 mennessä; sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus taataan,

yleinen mielenkiinto ruokavalion ja terveyden väliseen suhteeseen ja yksilöllisiin tarpeisiin soveltuvan ruokavalion valintaan on kasvamassa,

neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat katsoivat Euroopan syövän vastaisesta ohjelmasta 7 päivänä heinäkuuta 1986 antamassaan päätöslauselmassa ravitsemuksen parantamisen olevan tärkeintä,

tiedot ravitsemuksen pääperiaatteista ja tarvittavat ravintoarvomerkinnät elintarvikkeissa edistäisivät osaltaan merkittävästi kuluttajan mahdollisuuksia tehdä näitä valintoja,

ravintoarvomerkintöjä koskevan säännöksen tulisi olla avuksi yleisön ravitsemuskasvatuksessa,

toisaalta kuluttajan hyödyksi ja toisaalta mahdollisten kaupan teknisten esteiden välttämiseksi ravintoarvomerkinnät tulisi esittää standardoidulla, koko yhteisössä noudatettavalla tavalla,

elintarvikkeiden, joissa on ravintoarvomerkintöjä, tulisi täyttää tämän direktiivin säännökset,

kaikki muut ravintoarvomerkintätavat tulisi kieltää, mutta elintarvikkeiden, joissa ei ole ravintoarvomerkintöjä, tulisi antaa liikkua vapaasti,

keskivertokuluttajan huomion herättämiseksi ja tietojen saamiseksi palvelemaan sitä tarkoitusta, jonka vuoksi ne esitetään, ja ottaen huomioon nykyisen alhaisen tiedontason ravitsemusasioissa annettujen tietojen tulisi olla yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä,

kun tätä direktiiviä on sovellettu jonkin aikaa, voidaan asiasta saada arvokasta kokemusta, sekä voidaan arvioida kuluttajan suhtautumista tapaan, jolla ravintoarvotietoja annetaan, jolloin komissio voi arvioida säännöksiä ja ehdottaa tarvittavia muutoksia niihin,

saadakseen ne, joita asia koskee, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, tekemään ravintoarvomerkintöjä mahdollisimman moniin tuotteisiin, tulisi toimenpiteitä, joilla tiedot saadaan täydellisemmiksi ja tasapuolisemmiksi, ottaa käyttöön asteittain,

tässä direktiivissä annetuissa säännöksissä tulisi myös ottaa huomioon Codex Alimentarius -ohjeet ravintoarvomerkinnöistä, ja

yleiset merkitsemistä koskevat säännökset ja määritelmät sisältyvät kuluttajalle myytäviksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä joulukuuta 1978 annettuun neuvoston direktiiviin 79/112/ETY(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 89/395/ETY(5); tässä direktiivissä voidaan sen vuoksi rajoittua ravintoarvomerkintöjä koskeviin säännöksiin,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1 Tämä direktiivi koskee kuluttajalle sellaisenaan myytävien elintarvikkeiden ravintoarvomerkintöjä. Sitä sovelletaan myös elintarvikkeisiin, jotka on tarkoitettu toimitettaviksi ravintoloille, sairaaloille, työpaikkaruokaloille ja muille vastaaville suurtalouksille, jäljempänä `suurtaloudet`.

2 Tätä direktiiviä ei sovelleta:

- luonnon kivennäisvesiin tai muihin juomavesiin;

- erityisvalmisteisiin/ravintoainevalmisteisiin.

3 Tätä direktiiviä sovelletaan rajoittamatta erityisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 3 päivänä toukokuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/398/ETY(6) ja mainitun direktiivin 4 artiklassa tarkoitetuissa erityisdirektiiveissä annettujen merkintöjä koskevien säännösten soveltamista.

4 Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) `ravintoarvomerkinnällä` pakkauksessa olevaa tietoa, joka koskee:

i) energiasisältöä;

ii) seuraavia ravintoaineita:

- proteiini,

- hiilihydraatti,

- rasva,

- ravintokuitu,

- natrium,

- vitamiinit ja kivennäisaineet, jotka on lueteltu liitteessä ja joita esiintyy liitteessä määriteltyjä merkitseviä määriä.

Muutokset vitamiinien, kivennäisaineiden ja niiden suositeltujen päiväannosten luetteloon tehdään 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen;

b) `ravitsemuksellisella väitteellä` esitystä ja mainonnallista ilmoitusta, jossa ilmoitetaan, viitataan tai annetaan ymmärtää elintarvikkeella olevan erityisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia energiasisältönsä (kaloriarvonsa) osalta, jota siitä

- saa,

- saa vähennettyinä tai lisättyinä määrinä tai

- ei saa,

tai ravintoaineidensa vuoksi, joita se

- sisältää,

- sisältää vähennettyinä tai lisättyinä määrinä tai

- ei sisällä.

Maininta ravintoaineen laadusta tai määrästä ei ole ravitsemuksellinen väite, mikäli lainsäädännössä vaaditaan sitä.

Jäljempänä 10 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti voidaan tietyissä tapauksissa päättää, onko tässä kohdassa kuvatut ehdot täytetty;

c) `proteiinilla` proteiinisisältöä, joka on laskettu käyttämällä kaavaa: proteiini = Kjeldahl-kokonaistyppi × 6,25;

d) `hiilihydraatilla` hiilihydraattia, joka metaboloituu ihmisessä, myös polyoleja;

e) `sokereilla` ruoassa olevia monosakkarideja ja disakkarideja, mutta ei polyoleja;

f) `rasvalla` lipidejä, myös fosfolipidejä;

g) `tyydyttyneillä` rasvahappoja, joissa ei ole kaksoissidoksia;

h) `monotyydyttymättömillä` rasvahappoja, joissa on yksi cis-kaksoissidos;

i) `polytyydyttymättömillä` rasvahappoja, joissa on cis, cis-metyleenin erottamia kaksoissidoksia;

j) `ravintokuidulla` ainetta, joka määritellään 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ja mitataan analyysimenetelmällä, josta päätetään edellä tarkoitettua menettelyä noudattaen;

k) `keskiarvolla` arvoa, joka parhaiten esittää sen ravintoaineen määrää, jota kyseinen elintarvike sisältää, ja joka kuvaa poikkeamia, jotka johtuvat vuodenaikojen vaihtelusta, kulutusmalleista ja muista tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa vaihteluja todellisessa arvossa.

2 artikla

1 Jollei 2 kohdassa toisin säädetä, ravintoarvomerkintöjen tekeminen on vapaaehtoista.

2 Jos pakkauksessa, esillepanossa tai mainonnassa, lukuun ottamatta yleismainontaa, esiintyy ravitsemuksellinen väite, ravintoarvomerkinnät ovat pakollisia.

3 artikla

Sallittuja ovat ainoastaan energia-arvoa koskevat ja 1 artiklan 4 kohdan a alakohdan ii alakohdassa lueteltuihin ravintoaineisiin viittaavat ravitsemukselliset väitteet sekä niihin aineisiin liittyvät väitteet, jotka kuuluvat kyseisiin ravintoaineryhmiin tai ovat osana niissä. Tässä artiklassa tarkoitettuja ravitsemuksellisia väitteitä rajoittavat tai kieltävät säännökset annetaan 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4 artikla

1 Jos ravintoarvomerkintöjä tehdään, annettavissa tiedoissa on oltava joko ryhmän 1 tai ryhmän 2 tiedot seuraavassa järjestyksessä:

Ryhmä 1

a) energiasisältö;

b) proteiinin, hiilihydraatin ja rasvan määrät.

Ryhmä 2

a) energiasisältö;

b) proteiinin, hiilihydraatin, sokerien, rasvan, tyydyttyneiden rasvahappojen, ravintokuidun ja natriumin määrät.

2 Jos ravitsemuksellinen väite koskee sokereita, tyydyttyneitä rasvahappoja, ravintokuitua tai natriumia, tiedoissa on oltava ryhmän 2 tiedot.

3 Ravintoarvotiedoissa voidaan myös ilmoittaa yhden tai useamman seuraavan aineen määrät:

- tärkkelys;

- polyolit;

- monotyydyttymättömät rasvahapot;

- polytyydyttymättömät rasvahapot;

- kolesteroli;

- mikä tahansa liitteessä lueteltu kivennäisaine tai vitamiini, jota esiintyy tuossa liitteessä säädetty merkitsevä määrä.

4 Niiden aineiden, jotka kuuluvat 1 ja 3 alakohdassa tarkoitettuihin ravintoaineryhmiin tai ovat osa sitä, ilmoittamisen on oltava pakollista, jos ravitsemuksellinen väite esitetään.

Lisäksi, jos polytyydyttymättömien tai monotyydyttymättömien rasvahappojen tai kolesterolin määrä ilmoitetaan, on ilmoitettava myös tyydyttyneiden rasvahappojen määrä, jolloin viimeksi mainitun ilmoittaminen ei muodosta 2 kohdassa tarkoitettua ravitsemuksellista väitettä.

5 artikla

1 Ilmoitettava energiasisältö on laskettava käyttämällä seuraavia muuntokertoimia:

>TAULUKON PAIKKA>

2 Seuraavia seikkoja koskevat säännökset annetaan 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen:

- 1 alakohdassa mainittuja muuntokertoimia koskevat muutokset;

- sellaisten aineiden lisääminen 1 alakohdassa olevaan luetteloon, jotka kuuluvat siinä alakohdassa tarkoitettuun ravintoaineryhmään tai ovat osa sitä, sekä niiden kertointen lisääminen elintarvikkeiden energiasisällön laskemiseksi tarkemmin.

6 artikla

1 Energiasisältö ja ravintoaineiden tai niiden osien osuudet on ilmoitettava numeroin. Käytettävät yksiköt ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2 Tiedot on ilmoitettava 100 grammaa tai 100 millilitraa kohti. Lisäksi tämä tieto voidaan antaa annosta kohti, jonka suuruus ilmoitetaan pakkauksessa, tai yksikköä kohti, jos pakkauksessa olevien yksiköiden lukumäärä ilmoitetaan.

3 Noudattaen 10 artiklassa säädettyä menettelyä voidaan päättää, että 1 ja 2 kohdassa säädetyt tiedot voidaan myös ilmoittaa määritellyissä muodoissa graafisesti.

4 Edellä mainittujen määrien on oltava samat kuin myytävien elintarvikkeiden. Tarvittaessa nämä tiedot voivat koskea elintarviketta valmistuksen jälkeen, jos riittävän yksityiskohtaiset valmistusohjeet annetaan ja tiedot koskevat nautittavaksi valmistettua elintarviketta.

5 a) Tiedot vitamiineista ja kivennäisaineista on myös ilmoitettava prosentteina liitteessä annetusta suositeltavasta päiväannoksesta (RDA) 2 alakohdassa tarkoitettujen määrien yhteydessä.

b) Vitamiinien ja kivennäisaineiden prosenttiosuus suositeltavasta päiväannoksesta (RDA) voidaan myös ilmoittaa graafisesti. Säännökset tämän alakohdan täytäntöönpanosta annetaan 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6 Jos sokerit tai polyolit tai tärkkelys ilmoitetaan, ne on ilmoitettava välittömästi hiilihydraattisisällön jälkeen seuraavalla tavalla:

>TAULUKON PAIKKA>

joista:

>TAULUKON PAIKKA>

7 Jos rasvahappojen määrä tai tyyppi tai kolesterolin määrä ilmoitetaan, tämän ilmoituksen on välittömästi seurattava kokonaisrasvan ilmoittamista seuraavalla tavalla:

>TAULUKON PAIKKA>

josta:

>TAULUKON PAIKKA>

8 Ilmoitettujen arvojen on tapauksen mukaan oltava keskiarvoja, jotka perustuvat:

a) valmistajan tekemään analyysiin elintarvikkeesta;

b) laskelmaan, joka on tehty käytettyjen ainesosien tunnettujen tai todellisten keskiarvolukujen perusteella;

c) laskelmaan, joka perustuu yleisesti tunnettuun ja hyväksyttyyn tietoon.

Yksityiskohtaiset säännökset ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi erityisesti ilmoitettujen lukuarvojen ja viranomaistarkastuksissa saatujen lukuarvojen välisten erojen osalta annetaan 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

7 artikla

1 Tässä direktiivissä tarkoitetut tiedot on esitettävä yhtenä kokonaisuutena taulukon muodossa, numeroarvot suorassa linjassa, jos tilaa on. Jos tilaa ei ole, tiedot on annettava vaakasuorilla riveillä.

Ne on painettava luettavilla ja pysyvillä merkeillä ja helposti havaittavaan paikkaan.

2 Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tässä direktiivissä tarkoitetut tiedot ovat ostajien helposti ymmärtämällä kielellä, jollei ostajan tiedonsaannista varmistuta muilla keinoin. Tällä säännöksellä ei estetä ilmoittamasta tätä tietoa useammalla kielellä.

3 Jäsenvaltioiden on oltava säätämättä ravintoainemerkinnöistä yksityiskohtaisempia vaatimuksia kuin tässä direktiivissä jo säädetään.

8 artikla

Kuluttajalle tai suurtalouksille myytävien pakkaamattomien elintarvikkeiden ja ostajan pyynnöstä myyntihetkellä pakattavien elintarvikkeiden tai välitöntä myyntiä varten pakattujen elintarvikkeiden osalta 4 artiklassa tarkoitetun tiedon laajuus ja esitystapa voidaan vahvistaa kansallisin säännöksin tai määräyksin, kunnes yhteisön säännökset annetaan 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

9 artikla

Toimenpiteistä, joilla saattaa olla kansanterveyteen kohdistuvia vaikutuksia, päätetään vasta sen jälkeen, kun päätöksellä 74/234/ETY(7) perustettua elintarvikealan tiedekomiteaa on kuultu.

10 artikla

1 Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa päätöksellä 69/414/ETY(8) perustetun pysyvän elintarvikekomitean, jäljempänä `komitea`, käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

2 Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3 a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

c) Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

11 artikla

1 Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Nämä toimenpiteet on pantava täytäntöön siten, että:

- tämän direktiivin mukaisten tuotteiden pitäminen kaupan sallitaan 1 päivästä huhtikuuta 1992 alkaen;

- niiden tuotteiden pitäminen kaupan, jotka eivät ole tämän direktiivin mukaisia, kielletään 1 päivästä lokakuuta 1993 alkaen.

2 Ravintoarvomerkintöjen tekeminen vapaaehtoisesti tai ravitsemuksellisen väitteen vuoksi yhdestä tai useammasta seuraavasta ravintoaineesta: sokerit, tyydyttyneet rasvahapot, ravintokuitu, natrium, ei saa 1 päivään lokakuuta 1995 asti aiheuttaa 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyä velvoitetta ilmoittaa kaikkia näitä ravintoaineita.

3 Komissio antaa 1 päivään lokakuuta 1998 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. Samalla se tarvittaessa antaa neuvostolle aiheelliset muutosehdotukset.

12 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 24 päivänä syyskuuta 1990.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. SACCOMANDI

(1) EYVL N:o C 282, 5.11.1988, s. 8 ja EYVL N:o C 296, 24.11.1989, s. 3

(2) EYVL N:o C 158, 26.6.1989, s. 250 ja EYVL N:o C 175, 16.7.1990, s. 76

(3) EYVL N:o C 159, 26.6.1989, s. 41

(4) EYVL N:o L 33, 8.2.1979, s. 1

(5) EYVL N:o L 186, 30.6.1989, s. 17

(6) EYVL N:o L 186, 30.6.1989, s. 27

(7) EYVL N:o L 136, 20.5.1974, s. 1

(8) EYVL N:o L 291, 19.11.1969, s. 9

LIITE

>TAULUKON PAIKKA>

Päätettäessä siitä, mikä on merkitsevä määrä, tulisi yleensä ottaa huomioon 15 prosenttia tässä liitteessä määritellystä suositeltavasta annoksesta, joka saadaan 100 grammasta tai 100 millilitrasta tai pakkauksesta, jos pakkaus sisältää vain yhden annoksen.