EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52020PC0459

Muutettu ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä, EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta, EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta, EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta

COM/2020/459 final

Bryssel 29.5.2020

COM(2020) 459 final

2018/0224(COD)

Muutettu ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä,

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta,

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta,

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Covid-19-pandemia on aiheuttanut laajalle levinneen vaikean kansanterveyskriisin, jolla on vakavia vaikutuksia kansalaisiin, yhteiskuntiin ja talouteen kaikkialla maailmassa. Kriisi ja sen hillitsemiseksi toteutetut toimenpiteet ovat poikkeuksellisen mittavia. Tämän vuoksi on hyvin vaikea arvioida, miten syvällekäyviä sosioekonomisia vaikutuksia kriisillä on. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo varmaa, että se aiheuttaa ennennäkemättömiä ja akuutteja haasteita jäsenvaltioiden rahoitus- ja talousjärjestelmille. Komission kevään talousennusteen 1 mukaan EU:n BKT supistuu tänä vuonna noin 7,5 prosenttia – eli huomattavasti enemmän kuin maailmanlaajuisen finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009 – ja kasvaa vain 6 prosenttia vuonna 2021.

Jäsenvaltiot ovat kriisin johdosta ottaneet käyttöön poikkeuksellisia päätösperäisiä taloudellisia ja rahoituksellisia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet ja nk. automaattiset vakauttajat eli maksut, jotka suoritetaan työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmien perusteella, ja verotulojen menetykset rasittavat huomattavasti jäsenvaltioiden julkista taloutta. Seurauksena on, että sekä euroalueella että koko EU:ssa yhteenlaskettu julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen kasvaa tänä vuonna jyrkästi 8,5 prosenttiin, kun se vuonna 2019 oli 0,6 prosenttia.

Covid-19-pandemialla on suuri vaikutus kaikkialla maailmassa myös yhteiskuntiin, terveydenhuoltojärjestelmistä aina vakaviin maailmanlaajuisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin saakka. EU:n toimintastrategian on oltava kokonaisvaltainen, johdonmukainen ja yhdennetty, ja sen on katettava sekä kansanterveydelliset että sosioekonomiset haasteet. Vähiten kehittyneet maat ovat kaikkein haavoittuvimpia covid-19-kriisissä, koska niiden heikkojen terveydenhuoltojärjestelmien resilienssi on puutteellinen ja niillä on monimutkaisia sosioekonomisia ja hallinnollisia haasteita. Jo nyt on selvää, että covid-19 vaikuttaa merkittävästi EU:n kumppanimaiden talous- ja makrotalousjärjestelmiin. Hallitusten haasteena on ylläpitää makrotalouden vakautta ja julkisen talouden liikkumavaraa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, yritysten ja työntekijöiden suojelemiseksi sekä jatkaa sosiaalisten peruspalvelujen tarjoamista.

Tämä poikkeuksellinen tilanne edellyttää johdonmukaista ja yhtenäistä lähestymistapaa unionin tasolla.

Kattava suunnitelma Euroopan elpymiseksi edellyttää mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja Euroopan tasolla talouden piristämiseksi, laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja koronaviruksen aiheuttamien välittömien vahinkojen korjaamiseksi. Sen vuoksi komissio ehdottaa, että kaikki EU:n talousarvion tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään investointien liikkeelle saamiseksi ja taloudellisen tuen antamiseksi etupainotteisesti elpymisen ratkaisevan tärkeinä ensimmäisinä vuosina seuraavien pohjalta:

Euroopan unionin elpymisväline poikkeuksellisena toimenpiteenä, joka perustuu

SEUT-sopimuksen 122 artiklaan ja jonka rahoitus perustuu omia varoja koskevaan päätösehdotukseen sisältyvään valtuutukseen.  Näillä varoilla voidaan toteuttaa nopeavaikutteisia toimenpiteitä elinkeinojen turvaamiseksi, ennaltaehkäisevien toimien lisäämiseksi sekä palautumiskyvyn ja elpymisen vahvistamiseksi vastauksena kriisiin.

·Lujitettu monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027

Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisia elpymis- ja palautumistoimenpiteitä toteutetaan käyttämällä komission vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen ehdottamien unionin ohjelmien mukaisia olemassa olevia täytäntöönpanovälineitä, joita ovat muun muassa seuraavat:

tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ja sen täytäntöönpanoa koskeva erityisohjelma Euroopan horisontti

naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Sen vuoksi on tarpeen muuttaa edellä mainittuihin unionin ohjelmiin liittyviä komission ehdotuksia.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

·Oikeusperusta

EU:n toimet ovat perusteltuja SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 1 ja 4 kohdan, 183 artiklan, 188 artiklan, 209 artiklan ja 212 artiklan nojalla.

·Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Asetusehdotuksen [ERI] perusteluissa esitetään yksityiskohtaisesti toissijaisuutta ja suhteellisuutta koskevat näkökohdat.

Lisäksi seuraavien komission ehdotusten perusteluissa esitetään yksityiskohtaisesti asianomaisiin ohjelmiin liittyvät toissijaisuutta ja suhteellisuutta koskevat näkökohdat:

COM(2018) 392: Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta, jäljempänä ’komission ehdotus COM(2018) 392’

COM(2018) 435: Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä, jäljempänä ’komission ehdotus COM(2018) 435’

COM(2018) 436: Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta, jäljempänä ’komission ehdotus COM(2018) 436’

COM(2018) 460: Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta, jäljempänä ’komission ehdotus COM(2018) 460’.

·Toimintatavan valinta

Tällä ehdotuksella muutetaan komission ehdotuksia COM(2018) 392, COM(2018) 435, COM(2018) 436 ja COM(2018) 460.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

·Sidosryhmien kuuleminen

Seuraavien komission alkuperäisten ehdotusten perusteluissa esitetään tarkat tiedot toteutetuista julkisista ja sidosryhmien kuulemisista: COM(2018) 392, COM(2018) 435, COM(2018) 436 ja COM(2018) 460.

·Arvioinnit ja vaikutustenarvioinnit

Seuraavien komission alkuperäisten ehdotusten perusteluissa esitetään tarkat tiedot ehdotusten tueksi toteutettujen väli- ja jälkiarviointien tuloksista: COM(2018) 392, COM(2018) 435, COM(2018) 436 ja COM(2018) 460.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Unioni asettaa saataville yhteensä 14 647 miljoonaa euroa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa ”Euroopan horisontti” varten, yhteensä 16 483 miljoonaa euroa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa varten ja yhteensä 11 448 miljoonaa euroa ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kasvattamiseen naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen yhteydessä. Viimeksi mainittua lisätukea voidaan myöntää liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) liitteessä I luetelluille edunsaajamaille ja -kohteille. Unionin tarjoama lisärahoitus asetetaan saataville Euroopan unionin elpymisvälineen kautta uudessa omia varoja koskevassa päätöksessä säädetyn valtuutuksen perusteella.  

Lisätietoja talousarviovaikutuksista annetaan rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

·Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotus koostuu seuraaviin komission ehdotuksiin tehtävistä kohdennetuista muutoksista: COM(2018) 392, COM(2018) 435, COM(2018) 436 ja COM(2018) 460.

Muutoksilla pyritään pääasiassa

mahdollistamaan Euroopan unionin elpymisvälineen perustamista koskevassa asetusehdotuksessa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpano tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston täytäntöönpanomekanismien avulla;

mahdollistamaan rahoitus Euroopan unionin elpymisvälineestä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

varmistamaan asianmukaisten ristiviittausten avulla, että Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta annetun asetusehdotuksen 4 artiklassa vahvistettuja kohdennettuja määräaikoja noudatetaan.

2018/0224 (COD)

Muutettu ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä,

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta,


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta,


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta

Muutetaan komission ehdotukset COM(2018) 435, COM(2018) 436, COM(2018) 460 ja COM(2018) 392 seuraavasti:

1.Muutetaan komission ehdotus COM(2018) 435 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä seuraavasti:

(1)Lisätään johdanto-osaan 15 a kappale seuraavasti:

”(15 a)    Tämän ohjelman yhteydessä olisi toteutettava asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] mukaisesti ja siinä osoitettujen varojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, joilla voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia.  Tällaisia lisävaroja käytettäessä olisi varmistettava asetuksessa [ERI] säädettyjen määräaikojen noudattaminen.”

(2)Lisätään 9 a artikla seuraavasti:

”9 a artikla
Euroopan unionin elpymisvälineestä peräisin olevat varat

Asetuksen [ERI] 2 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet pannaan tässä ohjelmassa täytäntöön mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan v alakohdassa tarkoitetuilla määrillä, jollei sen 4 artiklan 4 ja 8 kohdasta muuta johdu.

Näitä määriä pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.”

2.Lisätään komission ehdotukseen COM(2018) 436 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta 4 a artikla seuraavasti:

”4 a artikla
Euroopan unionin elpymisvälineestä peräisin olevat varat

Asetuksen [puiteohjelma-asetus] 9 a artiklan mukaisesti asetuksen [ERI] 2 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet pannaan tässä erityisohjelmassa täytäntöön mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan v alakohdassa tarkoitetuilla määrillä, jollei sen 4 artiklan 4 ja 8 kohdasta muuta johdu.”

3.Muutetaan komission ehdotus COM(2018) 460 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta seuraavasti:

(1)Lisätään johdanto-osaan 36 a kappale seuraavasti:

”(36 a) Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen yhteydessä olisi toteutettava asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] mukaisesti ja siinä osoitettujen varojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, joilla voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia.  Tällaisia lisävaroja käytettäessä olisi varmistettava asetuksessa [ERI] säädettyjen määräaikojen noudattaminen.”

(2)Lisätään 6 a artikla seuraavasti:

”6 a artikla
Euroopan unionin elpymisvälineestä peräisin olevat varat

(1)Jäljempänä 26 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn määrä myönnetään asetuksen [ERI] 4 artiklan 6 kohdassa säädetyin edellytyksin, lukuun ottamatta makrotaloudellisia rahoitusaputoimia, jotka myönnetään mainitun asetuksen [ERI] 4 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Tästä määrästä tuetaan myös toimia IPA III -asetuksen liitteessä I lueteltujen edunsaajien alueella.

(2)Asetuksen [ERI] 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu määrä käytetään tämän asetuksen mukaisen ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen varainhoitoasetuksen 211 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainittujen varojen lisäksi sekä asetuksen [ERI] 2 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jollei sen 4 artiklan 8 kohdasta muuta johdu.

Varainhoitoasetuksen 211 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta rahoitusasteesta johtuvaa rahoitusta laskettaessa otetaan varainhoitoasetuksen 211 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen varojen lisäksi huomioon enintään 11 285 762 000 euroa. 

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua määrää pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.”

(3)Muutetaan 26 artikla seuraavasti:

(a)Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Unioni voi taata ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä enintään 130 000 000 000 euron arvosta toimia, joista on allekirjoitettu sopimukset 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisenä aikana.

Tästä määrästä enintään 70 000 000 000 euroa osoitetaan asetuksen [ERI] 2 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanotoimenpiteisiin, ja määrä on käytettävissä vasta kyseisen asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen.”

(b)Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. EKKR+:sta ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimia kumppanimaissa, jotka sijaitsevat 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla maantieteellisillä alueilla. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä rahoitetaan 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritettyjen maantieteellisten ohjelmien talousarviosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 a artiklan soveltamista, ja varat siirretään yhteiseen vararahastoon. EKKR+:sta ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä voidaan myös tukea toimia asetuksen [IPA III] liitteessä I lueteltujen edunsaajien alueella. EKKR+:sta näitä toimia varten myönnettävä rahoitus samoin kuin ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittaminen perustuvat asetukseen [IPA], sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 6 a artiklan 1 kohdan soveltamista. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittaminen EINS-asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kolmansille maille myönnettäviä lainoja varten perustuu kyseiseen asetukseen.”

(4)Korvataan 39 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Päätös N:o 466/2014/EU ja asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2021. Asetus (EU) 2017/1601 kumotaan 31 päivästä joulukuuta 2021.”

4.Muutetaan komission ehdotus COM(2018) 392 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta seuraavasti:

(1)Lisätään johdanto-osaan uusi 71 a kappale seuraavasti:

”(71 a) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston yhteydessä olisi toteutettava asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] mukaisesti ja siinä osoitettujen varojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, joilla voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia.  Tällaisia lisävaroja käytettäessä olisi varmistettava asetuksessa [ERI] säädettyjen määräaikojen noudattaminen.”

(2)Lisätään uusi 84 a artikla seuraavasti:

”84 a artikla
Euroopan unionin elpymisvälineestä peräisin olevat varat

(1)Asetuksen [ERI] 2 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet pannaan täytäntöön maaseuturahaston osalta 16 483 miljoonan euron (käypinä hintoina) määrällä mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohdassa tarkoitetusta määrästä, jollei sen 4 artiklan 3, 4 ja 8 kohdasta muuta johdu.

Tätä määrää pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Se asetetaan saataville lisävaroina maaseuturahaston vuosien 2022, 2023 ja 2024 talousarviositoumuksia varten 83 artiklassa vahvistettujen kokonaismäärärahojen lisäksi seuraavasti:

2022: 8 117 miljoonaa euroa

2023: 4 140 miljoonaa euroa

2024: 4 226 miljoonaa euroa

(2)Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen lisävarojen jakautuminen jäsenvaltioittain vahvistetaan 83 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(3)Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lisävaroihin perustuviin talousarviositoumuksiin sovelletaan [COM ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi YMP:n rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta] 32 artiklassa vahvistettuja vapauttamista koskevia sääntöjä.

(4)Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lisävaroihin ei sovelleta 86 artiklaa.

(5)Enintään 4 prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen lisävarojen kokonaismäärästä voidaan osoittaa jäsenvaltioiden aloitteesta tekniseen tukeen osana maaseuturahaston rahoitusta jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmille.

(6)Edellä 1 kohdassa tarkoitetut lisävarat käytetään 6 artiklassa vahvistettuja erityistavoitteita täydentävän uuden erityistavoitteen mukaisesti tukemaan talouden elpymistä valmistelevia toimia.”

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.    PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

   1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

   1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

   1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

   1.4.    Tavoite (Tavoitteet)

   1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

   1.6.    Kesto ja rahoitusvaikutukset

   1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.    HALLINNOINTI

   2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

   2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

   2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.    EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

   3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

   3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin 

   3.2.1.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

   3.2.2.    Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

   3.2.3.    Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

   3.2.4.    Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

   3.2.5.    Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

   3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin



SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

Ehdotuksen/aloitteen nimi

Muutetut ehdotukset EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä (COM(2018) 435); EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta (COM(2018)436); EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä (COM(2018) 392); EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta,

Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

01 Tutkimus ja innovointi

Ulkosuhteet

08 Maatalous- ja meripolitiikka

Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 2  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

X yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

Ehdotuksen/aloitteen perustelut

Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Näitä kohdennettuja muutoksia Euroopan horisontti -ohjelmaan, tutkimuksen ja innovoinnin erityisohjelmaan sekä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen (NDICI) ja YMP:n strategiasuunnitelmien mukaisiin maaseuturahaston tukitoimiin ehdotetaan tarkistetun monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen puitteissa, johon kuuluu myös Euroopan unionin elpymisväline (EURI). Tästä uudesta välineestä myönnetään näille ohjelmille rajoitetuksi ajaksi varoja, jotka ylittävät monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumus- ja maksumäärärahoille vahvistetut enimmäismäärät, varainhoitoasetuksen 21 artiklassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

Rahoitustuki ja komission siihen liittyvät toimet olisi pääsääntöisesti toteutettava etupainotteisesti vuoden 2024 loppuun mennessä. Sellaisen rahoitustuen osalta, josta ei makseta takaisin ainakaan 60 prosenttia, toimet olisi aloitettava vuoden 2022 loppuun mennessä. Sen vuoksi komission olisi käytettävä jäljellä olevat vuodet vuoden 2024 jälkeen monivuotisen rahoituskehyksen päättymiseen saakka asiaankuuluvien toimien täytäntöönpanon edistämiseen kentällä ja odotetun elpymisen saavuttamiseen asianomaisilla talous- ja sosiaalialoilla sekä palautumiskyvyn ja lähentymisen tukemiseen.

EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

(1)    Jäsenvaltiot ja kolmannet maat ovat hyväksyneet ennennäkemättömiä toimenpiteitä hillitäkseen koronaviruksen aiheuttaman, Maailman terveysjärjestön 11 päivänä maaliskuuta 2020 pandemiaksi julistaman taudin, jäljempänä ’covid-19’, leviämistä. Nämä toimenpiteet ovat aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä taloudelliselle toiminnalle. Ne ovat erityisesti häirinneet toimitusketjuja ja tuotantoa, eivätkä työntekijät ole päässeet työpaikoilleen. Yleisesti ottaen nämä toimenpiteet ovat jo johtaneet tai johtavat monien unionin ja kolmansien maiden yritysten taloudellisen tilanteen vakavaan heikkenemiseen.

(2)    Kriisi on levinnyt nopeasti unionin alueella ja kolmansissa maissa. Kasvun ennakoidaan nyt hidastuvan unionissa jyrkästi vuonna 2020 ja tilanteen jatkuvan vuoteen 2021. Uhkana on, että elpymisessä on jäsenvaltioiden välillä suuria eroja, mikä puolestaan lisää kansantalouksien eriytymistä toisistaan. Jäsenvaltioiden erilaiset finanssipoliittiset mahdollisuudet tarjota taloudellista tukea siellä, missä sitä eniten tarvitaan elpymistä varten, ja kansallisten toimenpiteiden erot vaarantavat sisämarkkinat.

(3)    Tarvitaan talouden elpymistä tukevaa kattavaa toimenpidekokonaisuutta, joka puolestaan edellyttää merkittävää määrää julkisia ja yksityisiä investointeja talouden piristämiseksi, laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja covid-19-pandemian aiheuttamien välittömien vahinkojen korjaamiseksi.

(4)    Tämä poikkeuksellinen tilanne edellyttää johdonmukaista ja yhtenäistä lähestymistapaa unionin tasolla, jotta voidaan estää talouden heikkeneminen entisestään ja edistää taloudellisen toiminnan tasapainoista elpymistä, mikä johtaa jatkuvuuteen sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään kohdistuvien investointien kasvuun. Tässä yhteydessä on sen vuoksi tarpeen perustaa EU:n elpymisväline covid-19-pandemian seurauksiin puuttumiseksi tai sellaisen rahoituksen tarjoamiseksi, jota tarvitaan välittömästi covid-19-pandemian uudelleen ilmaantumisen estämiseksi.

(5) Tämän logiikan mukaisesti välineellä olisi vahvistettava Euroopan horisontti -ohjelman kautta tukea terveyteen ja ilmastoon liittyville tutkimus- ja innovointitoimille. Tällä voidaan parantaa valmiutta reagoida tehokkaasti ja nopeasti hätätilanteisiin ja investoida tieteeseen perustuviin ratkaisuihin sekä varmistaa johdonmukaisuus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa.

(6) Kauppa- ja taloussuhteilla naapuri- ja kehitysmaihin, erityisesti Länsi-Balkanille, Euroopan naapurialueiden ja Afrikan maihin, on suuri merkitys unionin taloudelle. Tästä syystä ja unionin maailmanlaajuisen roolin ja vastuun sekä sen arvojen mukaisesti NDICI-välineen kautta ohjattavia elpymisvälineen varoja olisi käytettävä myös tukemaan näiden maiden pyrkimyksiä hillitä covid-19-pandemian vaikutusta ja toipua siitä.

(7) Elpymisvälineellä olisi myös lisättävä tukea Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) kautta, jotta jäsenvaltiot voivat saada poikkeuksellisia lisävaroja auttaakseen pahoin kärsineitä maatalous- ja elintarvikealoja covid-19-kriisin aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi ja talouden elpymisen valmistelemiseksi.

Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ulkosuhteiden osalta ulkoisen toiminnan rahoitusvälineitä koskevassa väliarviointikertomuksessa 3  todetaan, että nykyisessä kriisien ja konfliktien täyteisessä toimintaympäristössä EU:n monivuotista rahoituskehystä tulee voida mukauttaa nopeasti muuttuvien painopisteiden ja ennakoimattomien tapahtumien mukaan, ja apu on saatava toimitettua perille nopeasti. Välineissä on niin ikään oltava riittävästi taloudellista liikkumavaraa, ja niiden on oltava muiltakin osin riittävän joustavia, jotta EU pystyy ulkoisilla toimillaan reagoimaan maailmanpolitiikassa ilmeneviin moninaisiin haasteisiin. Joustavuutta on lisättävä eri tasoilla. Sitä pitää olla talousarviossa, jonka varantojen pitäisi olla nykyistä suuremmat, sekä monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa, ja joustoa olisi lisättävä myös täytäntöönpanon yksinkertaistamistoimilla avun tehokkuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi. Tällä ehdotuksella vastataan näihin päätelmiin lisäämällä lisäresurssien saatavuutta covid-19-pandemian aiheuttaman ennakoimattoman kriisin ratkaisemiseksi.

Tutkimus ja innovointi (T&I) ja etenkin Euroopan horisontti -lippulaivaohjelma vastaavat kansalaisten kannalta ensisijaisiin kysymyksiin, edistävät Euroopan tuottavuutta ja kilpailukykyä ja muodostavat ratkaisevan edellytyksen, mikäli haluamme säilyttää sosioekonomisen mallimme ja arvomme kestävällä pohjalla ja mahdollistaa ratkaisut, joilla haasteisiin vastataan kokonaisvaltaisemmalla tavalla. Nykyisissä poikkeusolosuhteissa Eurooppa tarvitsee nopeita tutkimukseen ja innovointiin perustuvia ratkaisuja ja syvällisempää tieteellistä ymmärrystä tartuntataudeista. Lisäys mahdollistaisi tuntuvat T&I-investoinnit kohtuuhintaisiin ja innovatiivisiin suojatoimenpiteisiin, virologiaan, rokotteisiin, hoitoihin ja diagnostiikkaan sekä tutkimustulosten muuntamiseen kansanterveyspoliittisiksi toimenpiteiksi. On olennaisen tärkeää osoittaa enemmän resursseja ilmastoa koskevaan tutkimukseen ja innovointiin EU:n teollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi siihen liittyvillä talouden aloilla ja sen varmistamiseksi, että elpyminen on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaista. T&I-investoinnit voivat auttaa torjumaan päästöjen jyrkkää kasvua ja luonnon pilaantumista, joilla on suuri vaikutus terveyteen (esim. zoonoosit). Lisäyksellä tuettaisiin yrityksiä, jotka tekevät tutkimusta ja innovoivat, jotta voitaisiin asteittain luopua fossiilisista polttoaineista ja investoida murrokselliseen teknologiaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Se tarjoaisi mahdollisuuden pk-yritysten, startup-yritysten ja mid cap -yritysten uusien ja läpimurtoinnovaatioiden (lisä)rahoittamiseen. Ehdotus täydentää muita jo toteutettuja toimenpiteitä, joilla helpotetaan maatalousalaa. On toteutettu lainsäädännöllisiä toimia, kuten mukautettu valtiontukisääntöjä tai helpotettu kausityöntekijöiden saatavuutta.

Komissio on myös mukauttanut kahta maatalousalan rahastoa, maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa, koskevia sääntöjä ja tehnyt rahastoihin muutoksia, jotta Euroopan rakenne- ja investointirahastoja voidaan käyttää poikkeuksellisen joustavasti covid-19-pandemiassa (koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite). Lisäksi nykyisen poikkeustilanteen vuoksi on toteutettu muita toimenpiteitä. Toimenpiteet ovat yhdenmukaisia asetusehdotuksessa (EU) XXX/XX esitetyn Euroopan unionin elpymisvälinettä koskevan komission ehdotuksen kanssa.

Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Euroopan horisontti -ohjelman, NDICI:n ja YMP:n strategiasuunnitelmien mukaisten maaseuturahaston tukitoimien osalta niitä koskevissa vuonna 2018 annetuissa komission ehdotuksissa jo mainittujen synergioiden lisäksi tässä tarkistetussa monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa esitetyssä aloitteessa luodaan vahvoja synergioita näiden ohjelmien ja ehdotetussa asetuksessa (EU) XXX/XX vahvistetun uuden Euroopan unionin elpymisvälineen välille. Viimeksi mainittu mahdollistaa rahoituksen myöntämisen näille alakohtaisille ohjelmille rajoitetuksi ajaksi yli monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien, mikä johtuu näiden välineiden tavoitteiden ja toiminnan täydentävyydestä sekä edellä kohdassa 1.4.2 esitetyistä perusteista ja lisäarvosta.



Kesto ja rahoitusvaikutukset 

 kesto on rajattu

   toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

   maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

X kestoa ei ole rajattu

Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2021,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 4  

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

X    toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

X Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

X kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

X kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

X Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

X varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

X julkisoikeudellisille yhteisöille

X sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

X sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

X henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Huomautuksia:

Komissio voi päättää siirtää osan Euroopan horisontti -ohjelman lisämäärärahoista toimeenpanovirastolle toimia varten päätetyn hallinnointitavan mukaisesti.

HALLINNOINTI

Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Ks. komission ehdotusten rahoitusselvitykset: COM(2018) 460 final, COM(2018) 435 final, COM(2018) 436 final, (COM(2018) 392) final

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

Ks. komission ehdotusten rahoitusselvitykset: COM(2018) 460 final, COM(2018) 435 final, COM(2018) 436 final, (COM(2018) 392) final

Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Ks. komission ehdotusten rahoitusselvitykset: COM(2018) 460 final, COM(2018) 435 final, COM(2018) 436 final, (COM(2018) 392) final

 EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolelle ehdotetut uudet budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Nimike 1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

JM/ EI-JM 5 .

EFTA-mailta 6

ehdokasmailta 7

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet

1

01 01 01 01, 01 01 01 02, 01 01 01 03, 01 01 01 61, 01 01 01 62, 01 01 01 62, 01 01 01 63, 01 01 01 64 Euroopan horisontti -ohjelman tukimenot, mukaan lukien ohjelman täytäntöönpanosta vastaavien toimeenpanovirastojen rahoitusosuudet

EI-JM

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

EI

1

01 02 02 10 klusteri ”Terveys”

Jaks.

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

EI

1

01 02 02 40 klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”

Jaks.

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

EI

1

01 02 02 50    klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”

Jaks.

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

EI

1

01 02 03 01 Euroopan innovaationeuvosto

Jaks.

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

EI

Nimike 3. Luonnonvarat ja ympäristö

JM/ EI-JM 8 .

EFTA-mailta 9

ehdokasmailta 10

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet

3

08 01 02 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tukimenot

EI-JM

EI

EI

EI

EI

3

08 03 01 03 EURI:sta rahoitettavien YMP:n strategiasuunnitelmien mukaiset maaseudun kehittämisen tukitoimityypit

Jaks.

Lukumäärä

Lukumäärä

Lukumäärä

EI

3

08 03 02 Maaseuturahasto – operatiivinen tekninen apu

Jaks.

Lukumäärä

Lukumäärä

Lukumäärä

EI

Nimike 6. Naapurialueet ja muu maailma

JM/ EI-JM 11 .

EFTA-mailta 12

ehdokasmailta 13

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet

6

15 01 01 Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen tukimenot

EI-JM

EI

EI

EI

EI

6

15 02 01 07 EURI-rahoitus ulkosuhdetoimien takuujärjestelylle

Jaks.

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

EI

Arvioidut vaikutukset menoihin

Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

< 1, 3 & 6 >

 [otsake 1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous, otsake 3 – Luonnonvarat ja ympäristö, otsake 6 – Naapuruus ja muu maailma]

Asetusehdotuksen COM(2018) 435 (Euroopan horisontti -puiteohjelmaa koskeva asetus) 9 artiklassa ja Euroopan horisontti -puiteohjelman erityisohjelmaa koskevan päätösehdotuksen 4 artiklassa määriteltyjen määrärahojen lisäksi on varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina käytettävissä 14 647 miljoonaa euroa (käypinä hintoina) Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituksena. Tästä enintään 689,160 miljoonaa euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin, ulkopuolinen henkilöstö mukaan lukien.

Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevien menojen ohjeellinen jako on seuraava:

[Euroopan horisontti]

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

EURI:n ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat toimintamenot

Sitoumukset

(1)

4 919,020

4 739,320

2 558,890

1 740,610

13 957,840

Maksut

(2)

433,668

3 479,853

2 708,187

2 475,285

1 978,160

1 860,712

909,443

112,532

13 957,840

EURI:n ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat hallinnolliset tukimenot

Sitoumukset = Maksut

(3)

126,980

197,680

132,110

106,390

51,000

37,000

38,000

689,160

Ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot yhteensä

Sitoumukset

=1+3

5 046,000

4 937,000

2 691,000

1 847,000

51,000

37,000

38,000

14 647,000

Maksut

=2+3

560,648

3 677,533

2 840,297

2 581,675

2 029,160

1 897,712

947,443

112,532

14 647,000

Asetusehdotuksen COM(2018) 392 (YMP:n strategiasuunnitelmien mukaiset maaseuturahaston tukitoimet) 83 artiklassa määriteltyjen määrärahojen lisäksi on varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina vuosille 2022–2024 14 käytettävissä 16 483 miljoonaa euroa (käypinä hintoina) Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituksena. Tästä enintään 6,000 miljoonaa euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin, ulkopuolinen henkilöstö mukaan lukien. Operatiivinen tekninen apu sisältyy toimintamenojen määrään, ja se lasketaan, kun 1 kohdassa tarkoitettu lisävarojen jakauma jäsenvaltioittain vahvistetaan ehdotuksen COM(2018) 392 83 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevien menojen ohjeellinen jako on seuraava:

[Maaseuturahasto]

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

EURI:n ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista rahoitettavat toimintamenot

Sitoumukset

(1)

8 116,000

4 139,000

4 222,000

16 477,000

Maksut

(2)

2 029,000

3 875,350

4 938,950

3 531,000

1 680,500

422,200

16 477,000

Maaseuturahasto – operatiivinen tekninen apu (rahoitus EURI:n ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista)

Sitoumukset

(1)

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Maksut

(2)

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Hallinnolliset tukimenot (rahoitus EURI:n ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista)

Sitoumukset = Maksut

(3)

1,000

1,000

1,000

1,000

1,000

1,000

6,000

Ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot yhteensä

Sitoumukset

=1+3

8 117,000

4 140,000

4 223,000

1,000

1,000

1,000

16 483,000

Maksut

=2+3

2 030,000

3 876,350

4 939,950

3 532,000

1 681,500

423,200

16 483,000

Asetuksen COM(2018) 460 final (NDICI) 6 artiklassa määriteltyjen määrärahojen lisäksi on varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina käytettävissä 11 448,070 miljoonaa euroa (käypinä hintoina) Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituksena. Tästä enintään 162,308 miljoonaa euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin, ulkopuolinen henkilöstö mukaan lukien.

Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevien menojen ohjeellinen jako on seuraava:

[Ulkosuhdetoimien takuujärjestely – NDICI]

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

EURI:n ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat toimintamenot

Sitoumukset

(1)

3 265,383

3 331,093

2 274,063

2 320,063

27,383

33,389

34,389

11 285,762

Maksut

(2)

23,133

1 883,383

1 883,383

1 883,383

1 883,383

1 888,389

1 840,709

11 285,762

EURI:n ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat hallinnolliset tukimenot

Sitoumukset = Maksut

(3)

24,617

24,617

24,617

24,617

24,617

19,611

19,611

162,308

Ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot yhteensä

Sitoumukset

=1+3

3 290,000

3 355,710

2 298,680

2 344,680

52,000

53,000

54,000

11 448,070

Maksut

=2+3

47,750

1 908,000

1 908,000

1 908,000

1 908,000

1 908,000

1 860,320

11 448,070



Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

-

-

-

-

-

-

-

-

Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

-

-

-

-

-

-

-

-

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 15  

Henkilöresurssit – ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (tutkimus)

6,000

6,000

6,000

4,800

2,400

1,600

1,200

28,000

Muut hallintomenot  ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (tutkimus)

120,980

191,680

126,110

101,590

48,600

35,400

36,800

661,160

Ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (tutkimus), välisumma

126,980

197,680

132,110

106,390

51,000

37,000

38,000

689,160

Henkilöresurssit – ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (muu kuin tutkimus) – NDICI

16,440

16,440

16,440

16,440

16,440

11,434

11,434

105,068

Muut hallintomenot  ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (muu kuin tutkimus) – NDICI

8,177

8,177

8,177

8,177

8,177

8,177

8,177

57,240

Henkilöresurssit – ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (muu kuin tutkimus) – maaseuturahasto

0,000

0,720

0,720

0,720

0,720

0,720

0,000

3,600

Muut hallintomenot  ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (muu kuin tutkimus) – maaseuturahasto

0,000

0,280

0,280

0,280

0,280

0,280

1,000

2,400

Ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (muu kuin tutkimus), välisumma

24,617

25,617

25,617

25,617

25,617

20,611

20,611

168,307

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

151,597

223,297

157,727

132,007

76,617

57,611

58,611

857,467

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Lisähenkilöstö on ainoastaan ulkopuolista henkilöstöä ja rahoitetaan yksinomaan käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

EU:n ulkopuoliset edustustot

Tutkimustoiminta

Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)  16

Otsake 7

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 rahoitettavat 

– päätoimipaikassa

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Ohjelman määrärahoista rahoitettavat 17

– päätoimipaikassa

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Muu: ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (tutkimus) 18  

75

75

75

60

30

20

15

Muu: ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (muu kuin tutkimus) – NDICI

150

150

150

150

150

105

105

Muu: ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (muu kuin tutkimus) – maaseuturahasto

0

9

9

9

9

9

YHTEENSÄ

225

234

234

219

189

134

120

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Lisähenkilöstö on ainoastaan ulkopuolista henkilöstöä ja rahoitetaan yksinomaan käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Ulkopuolinen henkilöstö

Ulkopuolinen henkilöstö avustaa virkamiehiä ja väliaikaisia toimihenkilöitä ERI-asetuksessa tarkoitettujen ja asianomaisista ohjelmista toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanossa.

Arvioidut vaikutukset tuloihin

X    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

   vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin X    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 19

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja). 

[…]

(1)    Euroopan talousennuste, Institutional Paper 125, toukokuu 2020.
(2)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(3)    COM(2017) 720 final
(4)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  
(5)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(6)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(7)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(8)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(9)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(10)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(11)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(12)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(13)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(14)    Hallintomenoista rahoitettavista toimista esimerkiksi täytäntöönpanon valvomiseksi, mukaan lukien tarkastukset ja taloushallinto, ja ohjelmien päättämisprosessiin osallistumiseksi voidaan tehdä sitoumuksia vuoteen 2027 saakka (tarkemmat tiedot edellä olevassa taulukossa).
(15)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(16)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
(17)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(18)    Näissä arvioissa ei oteta kantaa resursseihin kohdistuvan vaikutuksen perusteellisen arvioinnin perusteella toimeenpanovirastoissa tarvittavaan lisähenkilöstöön, joka rahoitetaan käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.
Top