30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/13

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 126 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

Kun vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2005 uudistettiin, pyrittiin lisäämään sopimuksen vaikuttavuutta ja vahvistamaan sen talousteoreettista perustaa sekä turvaamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä. Sillä pyrittiin varmistamaan, että erityisesti talouden tilanne ja talousarviotilanne otettaisiin täysin huomioon liiallista alijäämää koskevan menettelyn kaikissa vaiheissa. Vakaus- ja kasvusopimuksen tarjoama kehys tukee tällä tavoin julkisen talouden rahoitusaseman ripeään tervehdyttämiseen tähtäävää hallitusten politiikkaa, jossa otetaan huomioon talouden tilanne.

(4)

Neuvosto teki 27 päivänä huhtikuuta 2009 Euroopan yhtesön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, 104 artiklan 6 kohdan mukaisen päätöksen, jonka mukaan Kreikassa on liiallinen alijäämä, ja antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (1) 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti suosituksia, joiden mukaan liiallinen alijäämä olisi poistettava viimeistään vuonna 2010. Neuvosto myös asetti tuloksellisten toimien toteuttamisen määräajaksi 27 päivän lokakuuta 2009.

(5)

Kreikan huhtikuussa 2009 ilmoittamia toteutunutta ja ennakoitua julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevia tietoja tarkistettiin ylöspäin vuoden 2009 lokakuussa annetussa ilmoituksessa. Vuoden 2008 alijäämäluku nousi 7¾— prosenttiin suhteessa BKT:hen (verrattuna huhtikuussa 2009 ilmoitettuun 5 prosenttiin suhteessa BKT:hen), ja velkasuhteen ilmoitettiin kasvaneen 99 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2008 lopussa (verrattuna huhtikuussa 2009 ilmoitettuun 97,6 prosenttiin). Komissio (Eurostat) esitti Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 (2) 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti yleisvarauman Kreikan ilmoittamien toteutuneiden tietojen laadun suhteen, sillä Kreikan lukuihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Kreikan julkisen talouden tilastoja koskevaa komission (Eurostat) varaumaa ei ole vielä peruutettu, minkä vuoksi Kreikan julkisen talouden tilastoja ei ole tällä hetkellä vahvistettu ja niihin voidaan joutua tekemään lisätarkistuksia. Komission yksiköiden syksyn 2009 ennusteiden ja tammikuussa 2010 tarkistetun Kreikan vakausohjelman, jäljempänä ’vuoden 2009 tarkistus’, mukaan julkisen talouden alijäämä oli 12¾ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun vuoden 2009 tarkistuksen tavoite oli 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun otetaan huomioon kokonaistuotannon kasvu, joka on virallisen ennusteen mukaan – ¼ prosenttia vuonna 2010, julkisen talouden tavoite on 8,7 prosenttia suhteessa BKT:hen eli selvästi yli 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen.

(6)

Neuvosto on 2 päivänä joulukuuta 2009 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti todennut, ettei Kreikka ollut toteuttanut tuloksellisia toimia EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla 27 päivänä huhtikuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen, jäljempänä ’neuvoston 27 päivänä huhtikuuta 2009 antama suositus’, johdosta.

(7)

Eurooppa-neuvosto arvioi 11 päivänä helmikuuta 2010 Kreikan julkisen talouden tilannetta, antoi tukensa Kreikan hallituksen pyrkimyksille ja sitoutumiselle tehdä kaikki voitava, uusien toimenpiteiden hyväksyminen mukaan lukien, sen varmistamiseksi, että vakausohjelmassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan, ja se kehotti Kreikan hallitusta panemaan kaikki toimenpiteet täytäntöön tarkasti ja määrätietoisesti, jotta julkisen talouden alijäämäävoidaan tehokkaasti vähentää neljällä prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen vuonna 2010.

(8)

SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdassa määrätään, että jos jäsenvaltio ei edelleenkään noudata neuvoston suosituksia, neuvosto voi päättää vaatia jäsenvaltiota määräajassa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun neuvosto päättää osoittaa Kreikalle SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen. Neuvosto päätti 17 päivänä helmikuuta 2005 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan mukaisesti vaatia Kreikkaa toteuttamaan liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen edellyttämiä toimenpiteitä.

(9)

Seuraavat tekijät olisi otettava huomioon määritettäessä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen sisältöä, liiallisen alijäämän korjaamiseksi asetettava määräaika mukaan luettuna. Ensinnäkin arvio vuoden 2009 alijäämätoteutumasta oli huomattavasti korkeampi kuin neuvoston 27 päivänä huhtikuuta 2009 antamaa suositusta annettaessa ennakoitiin, ja menoylitykset ja tulovaje vähintäänkin kumoavat vuoden 2009 aikana toteutettujen julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden vaikutuksen. Liiallisen alijäämän korjaamiseksi tarvittava kokonaissopeutus on yli 9¾ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Toiseksi julkista taloutta on vuoden 2009 tarkistuksen mukaan tarkoitus sopeuttaa nimellisesti 4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen; Kreikan viranomaisten mukaan kaksi kolmannesta tästä sopeutuksesta saavutetaan pysyvien toimenpiteiden avulla.

(10)

Näiden tekijöiden perusteella näyttää siltä, että Kreikan liiallisen alijäämän poistamiseksi 27 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa neuvoston suosituksessa asetettua määräaikaa olisi vuoden 2010 tammikuun tarkistuksen mukaisesti pidennettävä jo pelkästään tarvittavan sopeutuksen määrän vuoksi kahdella vuodella vuoteen 2012.

(11)

Neuvosto antoi 16 päivänä helmikuuta 2010 Kreikalle suosituksen (3) talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa yhteensopimattoman Kreikan talouspolitiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi, jäljempänä ’neuvoston 16 päivänä helmikuuta 2010 antama suositus’.

(12)

Kun otetaan huomioon julkisen talouden näkymiin liittyvät riskit ja se, että komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan kokonaistuotanto kasvaa vuonna 2010 – ¼ prosenttia ja vuonna 2011 ¾ prosenttia, on äärimmäisen tärkeää toteuttaa vuoden 2010 talousarvio tiukalla tavalla, jotta julkinen talous saadaan käännettyä uralle, joka johtaa liiallisen alijäämän korjaamiseen viimeistään vuonna 2012. Vuosina 2011 ja 2012 on toteutettava konkreettisia pysyviä toimenpiteitä, jotta julkisen talouden alijäämä olisi enintään 5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Alijäämää supistavalle uralle pääsemiseksi tarvittavan rakenteellisen julkisen talouden sopeutuksen olisi oltava vähintään 3½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2010 ja 2011 ja 2½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012.

(13)

Liiallisen alijäämän korjaamiseksi tarvitaan julkisen talouden menoihin kohdistuvia kohdennettuja leikkauksia (erityisesti palkkamenojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen alentaminen ja julkisen sektorin työpaikkojen vähentäminen) ja tulonlisäyksiä (erityisesti verouudistus sekä valmisteverojen ja kiinteistöverojen korotukset) sekä monenlaisia parannuksia Kreikan julkisen talouden kehykseen (kuten keskipitkän aikavälin budjetointi, julkista taloutta koskevien sääntöjen vahvistaminen ja monet institutionaaliset muutokset). Kreikan viranomaiset ovat itse esitelleet useimmat näistä toimenpiteistä vuoden 2010 tarkistuksessa. Olisi vaadittava nimenomaisesti, että kaikki tarpeelliset toimenpiteet pannaan asetetuissa määräajoissa täytäntöön kaikilta osin, sillä se näyttää olevan ehdottoman välttämätöntä Kreikan julkisen talouden tilanteen normalisoimiseksi uskottavalla ja kestävällä tavalla. Suunniteltuun julkisen talouden vakauttamisuraan liittyvät riskit huomioiden Kreikan on, kuten vakausohjelmassa ilmoitetaan, oltava valmiina hyväksymään lisätoimenpiteitä ja panemaan ne täytäntöön sen varmistamiseksi, että vakauttamisuraa noudatetaan.

(14)

Koska julkisen talouden tilastojen laatimisessa on Kreikassa todettu toistuvasti vakavia puutteita ja jotta Kreikan julkisen talouden tilannetta voitaisiin seurata riittävästi, tarvitaan lisätoimia nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaisesti vaadittavien julkista taloutta koskevien tietojen keräämisen ja käsittelyn parantamiseksi, erityisesti tehostamalla menettelyjä, joilla varmistetaan näiden tietojen oikea-aikainen ja asianmukainen toimittaminen. Tämä käsittää julkista taloutta koskevien tilastojen laatimisen neljännesvuosittain ja vuosittain asetusten (EY) N:o 2223/96 (4), (EY) N:o 264/2000 (5), (EY) N:o 1221/2002 (6), (EY) N:o 501/2004 (7), (EY) N:o 1222/2004 (8), (EY) N:o 1161/2005 (9) ja (EY) N:o 479/2009 mukaisesti sekä valtion talousarvion toteutumista koskevien tietojen julkistamisen kuukausittain sekä sosiaaliturvaa, paikallishallintoa ja talousarvion ulkopuolisia varoja koskevien rahoitustietojen nopean saatavuuden. Ottaen huomioon, että julkista taloutta koskevien luotettavien tilastojen laatimisen edellyttämien hallinnollisten muutosten tekeminen voi kestää, on kuitenkin tärkeää seurata säännöllisesti julkisen velan kehittymistä ja määritellä niin alijäämää kuin velan kehittymistä koskevat poliittiset tavoitteet.

(15)

Julkisen bruttovelan arvioidaan ylittävän 113 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2009 lopussa. Julkisen velan suhde BKT:hen on unionin korkeimpia ja selvästi yli SEUT-sopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Yhdistettynä markkinakehitykseen ja asiaan liittyvään riskien uudelleenhinnoitteluun tämä paitsi lisää mahdollisen uuden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun kustannuksia, myös kasvattaa nykyisen julkisen velan jälleenrahoituskustannuksia. Nettoluotonoton lisäksi myös muiden tekijöiden vaikutus velkatasoon on ollut suuri. Kreikan on välttämätöntä toteuttaa lisätoimia näiden tekijöiden hillitsemiksi pienentääkseen velkasuhdetta riittävän nopeasti julkisen talouden rahoitusasemaa ja nimellisen BKT:n kasvua koskevien ennusteiden mukaisesti. Julkisen velan vuosien 2010–2012 nimellistason vuotuisen muutoksen olisi vastattava alijäämätavoitteita ja ¼ prosentin vuotuista virta–varanto-korjauserää suhteessa BKT:hen vuosina 2010, 2011 ja 2012.

(16)

Kreikan olisi toimitettava viimeistään 16 päivänä maaliskuuta 2010 kertomus toimenpiteistä, joilla julkisen talouden vuoden 2010 tavoitteet on tarkoitus saavuttaa, ja niiden toteutuksen aikataulusta. Kreikan olisi myös säännöllisesti toimitettava neuvostolle ja komissiolle kertomuksia, joissa kuvaillaan tässä päätöksen mainittujen toimenpiteiden toteuttamista. Kreikan julkisen talouden tilanteen vakavuus huomioon ottaen kertomukset olisi toimitettava säännöllisesti 15 päivästä toukokuuta 2010 alkaen ja julkistettava. Kertomuksissa olisi erityisesti kuvailtava julkisen talouden vakauttamiseksi ja sen pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi toteutetut ja vuonna 2010 toteutettavat toimenpiteet. Kun otetaan huomioon julkisen talouden vakauttamisen sekä rakenneuudistuksen tarpeen ja kilpailukyvyn parantamisen tarpeen välinen vuorovaikutus, Kreikan olisi sisällytettävä kertomuksiinsa myös toimenpiteet, jotka toteutetaan neuvoston 16 päivänä helmikuuta 2010 antaman suosituksen johdosta. Lisäksi kertomuksissa olisi oltava tietoja seuraavista: valtion talousarvion kuukausittainen toteutus, sosiaaliturvan ja paikallishallinnon talousarvion toteutus, joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku, julkisen sektorin työllisyyden kehitys; maksamattomat menot ja, ainakin vuosittain, julkisten yritysten rahoitustilanne. Kun otetaan huomioon julkisen talouden vakauttamisen sekä rakenneuudistuksen tarpeen ja kilpailukyvyn parantamisen tarpeen välinen vuorovaikutus, neuvosto on kehottanut Kreikkaa raportoimaan tämän päätöksen mukaisesti neljännesvuosittain annettavissa kertomuksissa neuvoston 16 päivänä helmikuuta 2010 antaman suosituksen johdosta toteutetuista toimenpiteistä. Komissio ja neuvosto tarkastelevat kertomuksia arvioidakseen liiallisen alijäämän korjaamisen edistymistä.

(17)

Euroopan unionin valtion- ja hallitusten päämiesten 11 päivänä helmikuuta 2010 antamassa lausumassa kehotettiin komissiota seuraamaan tarkasti tämän päätöksen täytäntöönpanoa yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa ja ehdottamaan tarvittavia lisätoimenpiteitä.

(18)

Liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen Kreikan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaan rakenteellisesti tasapainoiseen talousarvioon päästään mahdollisimman pian. Tätä varten Kreikan viranomaisten olisi edelleen varmistettava sellaisten pysyvien toimenpiteiden toteuttaminen, joilla hillitään juoksevia perusmenoja, mukaan luettuina erityisesti palkkakustannukset, sosiaaliset tulonsiirrot, tuet ja muut siirrot. Lisäksi Kreikan olisi varmistettava, että julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä myös parannetaan julkisen talouden laatua ja edistetään talouden kilpailukyvyn elpymistä osana kattavaa uudistusohjelmaa, ja samalla nopeasti toteutettava uusia toimia verohallinnon uudistamiseksi edelleen. Kun otetaan huomioon kasvava velkamäärä ja väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitu kasvu, Kreikan viranomaisten olisi parannettava edelleen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä,

a)

siirrettävä 10 prosenttia vuoden 2010 talousarvioon otetuista valtion yksikköjen talousarviomäärärahoista (lukuun ottamatta palkkoja ja eläkkeitä) varaukseen ennakoimattomia menoja varten, kunnes määrärahat on kohdennettu uudelleen yksikköjen kesken ja järkiperäistämistä tarvitsevat meno-ohjelmat on yksilöity, mikä johtaa menojen vähentämiseen tuntuvasti pysyvällä tavalla;

b)

hillittävä palkkamenoja, myös jäädyttämällä nimellispalkat valtionhallinnossa, paikallishallinnossa, valtion virastoissa ja muissa julkisissa laitoksissa sekä vähentämällä työpaikkoja; lopetettava vuonna 2010 tapahtuvat uudet palvelukseen otot ja peruutettava valtionhallinnon avoimet työpaikat, määräaikaiset työsopimukset mukaan luettuina, erityisesti siten, ettei eläkkeelle siirtyviä vakinaisia virkamiehiä korvata uusilla;

c)

alennettava valtion virkamiehille maksettavia erityislisiä (talousarvion ulkopuolisilta tileiltä maksettavat lisät mukaan luettuina), mikä johtaa julkisen sektorin kokonaispalkkasumman pienenemiseen ensimmäisenä askeleena kohti palkkajärjestelmän parantamista ja julkisen sektorin palkkataulukon suoraviivaistamista;

d)

leikattava nimellisesti sosiaaliturvan tulonsiirtoja muun muassa toimenpitein, joilla rajoitetaan etuuksien indeksointia;

e)

sovellettava progressiivista verotusta kaikkiin tulolähteisiin ja horisontaalisesti yhdennettyä verotuskohtelua ansio- ja pääomatuloihin;

f)

kumottava verojärjestelmän kaikki poikkeukset ja itsenäiset verotusta koskevat säännökset, valtion virkamiehille maksettavista erityislisistä saatavat tulot mukaan luettuina;

g)

otettava käyttöön itsenäisiin ammatinharjoittajiin sovellettava harkintaverotus;

h)

otettava käyttöön rakennuksista perittävä pysyvä maksu ja korotettava kiinteistöveroa 31 päivästä joulukuuta 2009 alkaen käytössä olleisiin verokantoihin verrattuna;

i)

korotettava tupakan, alkoholin ja polttoaineiden valmisteveroja 31 päivästä joulukuuta 2009 alkaen käytössä olleisiin verokantoihin verrattuna;

j)

esitettävä yksityiskohtaisesti suunnitteilla olevat verojärjestelmän uudistukset ja pantava ne täytäntöön vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä käyttäen tehokkuuden lisääntymisen myötä mahdollisesti saatava hyöty alijäämän supistamiseksi edelleen.

a)

Sikäli kuin 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun alijäämän enimmäismäärään ja 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun velan enimmäismäärään liittyvät riskit toteutuvat Kreikan on 16 päivänä maaliskuuta 2010 esitettävässä kertomuksessa ilmoitettava uusista toimenpiteistä niiden lisäksi, joista on säädetty 2 artiklan A kohdassa, varmistaakseen, että vuoden 2010 julkista taloutta koskeva tavoite saavutetaan. Lisätoimenpiteissä olisi keskityttävä menoleikkauksiin (esimerkiksi uusiin juokseviin ja pääomamenoihin kohdistuviin leikkauksiin, mukaan lukien talousarviossa ennakoimattomiin menoihin ohjattujen määrärahojen peruuttaminen) mutta niihin olisi myös sisällyttävä tuloja kasvattavia toimenpiteitä (kuten arvonlisäveroista saatavien tulojen lisääminen, ylellisyystuotteista, myös yksityisautoista, kannettavien valmisteverojen käyttöönotto ja energiatuotteiden valmisteverojen korottaminen). Tätä koskeva ensimmäinen arvio suoritetaan ensimmäisen kertomuksen esittämisen yhteydessä 16 päivänä maaliskuuta 2010.

a)

hyväksyttävä uudistuksia, joita tarvitaan ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi merkittävällä tavalla terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmien uudistuksella, joka on vahvistettava talouspoliittisen komitean vertaisarvioinnissa, ja erityisesti uudistettava eläkejärjestelmäänsä liittyviä parametreja eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden varmistamiseksi väestön ikääntyessä; uudistukseen olisi tätä varten sisällytettävä eläkkeiden ylärajan alentaminen, sekä naisten että miesten lakisääteisen eläkeiän nostaminen asteittain ja eläkkeiden myöntämismallin muuttaminen siten, että se vastaisi paremmin asianomaisen koko työelämän aikana suoritettuja maksuja, parantaisi sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja järkiperäistäisi erityisetuuksien järjestelmää pienten eläkkeiden kohdalla;

b)

vähennettävä työpaikkoja koko valtionhallinnossa leikkaamalla määräaikaisten työsopimusten lukumäärää edelleen ja soveltamalla sääntöä, jonka mukaan jokaista viittä eläkkeelle siirtyjää kohtaan palkataan ainoastaan yksi uusi työntekijä;

c)

uudistettava julkisen hallinnon suoraan työllistämien työntekijöiden palkkajärjestelmää ottamalla käyttöön palkkoja vahvistettaessa ja määritettäessä noudatettavat yhdennetyt periaatteet; suoraviivaistettava palkkataulukkoa ja pyrittävä samalla alentamaan palkkamenoja; myös paikallisella tasolla on pyrittävä säästämään palkkamenoissa; uutta yhdennettyä palkkataulukkoa on laajennettava mutta myös hienosäädettävä ja sovellettava myös paikallishallinnossa ja erilaisissa muissa laitoksissa; lisäksi on varmistettava, että parhaiten suoriutuvat pidetään julkisella sektorilla;

d)

tehostettava määrätietoisesti veronkierron ja petosten torjuntaa (erityisesti ALV:n, yhtiöverojen ja itsenäisten ammatinharjoittajien tuloihin sovellettavan verojärjestelmän osalta), myös tehostamalla veronkannon täytäntöönpanoa ja käyttämällä mahdollinen tuotto alijäämän edelleen supistamiseen;

e)

jatkettava verohallinnon nykyaikaistamista muun muassa perustamalla veronkannosta vastaava virasto, joka on täysin vastuuvelvollinen toiminnastaan ja jonka olisi asetettava vuotuiset tavoitteet ja joka soveltaa verovirastojen tuloksen valvontaa ja arviointia koskevaa järjestelmää; osoitettava tarvittavat resurssit siltä osin kuin on kyse koulutetusta henkilöstöstä, infrastruktuurista ja laitteista, hallinto-organisaatiosta ja tiedonjakojärjestelmistä, joiden osalta olisi annettava riittävät takeet poliittista vaikutusta vastaan;

f)

esitettävä yksityiskohtaisesti toimenpiteet, jotka toteutetaan vuosina 2011 ja 2012 vuoden 2010 tarkistuksen tavoitteiden noudattamiseksi;

g)

lujitettava valtiovarainministeriön asemaa suhteessa muiden alojen vastuuministeriöihin vuotuista talousarviolakia laadittaessa ja vahvistettava talousarvion toteutuksen aikana sen käytössä olevia valvontamekanismeja; lisäksi on varmistettava ohjelmabudjetoinnin tehokas täytäntöönpano;

h)

jatkettava yleisen kirjanpitoviraston nykyaikaistamista muun muassa perustamalla talousarviota varten osasto, joka on täysin vastuuvelvollinen toiminnastaan ja jonka olisi asetettava monivuotiset menotavoitteet ja sovellettava tulosten valvontaa ja arviointia koskevaa järjestelmää; osoitettava tarvittavat resurssit siltä osin kuin on kyse koulutetusta henkilöstöstä, infrastruktuurista ja laitteista, hallinto-organisaatiosta ja tiedonjakojärjestelmistä, joiden osalta olisi annettava riittävät takeet poliittista vaikutusta vastaan;

i)

hyväksyttävä keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehys, joka sisältää monivuotiseen menosääntöön perustuvat sitovat menokatot, ja perustettava riippumaton finanssipolitiikan virasto, joka julkistaa hyvissä ajoin talousarviosuunnitelmia ja talousarvion toteutusta kaikissa julkishallinnon yksiköissä koskevat tiedot;

j)

edellä i alakohdassa tarkoitetun keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen puitteissa ilmoitettava viipymättä keskipitkällä aikavälillä menojen supistamiseksi toteutettavat pysyvät lisätoimenpiteet;

k)

tehostettava määrätietoisesti julkishallinnossa ilmenevän lahjonnan torjuntaa erityisesti julkisen sektorin palkkojen ja lisien, julkisten hankintojen sekä veronmääräytymisen ja -kannon osalta;

l)

toteutettava tarvittavat toimenpiteet julkisen velan keskimääräisen erääntymisajan lyhentymisen välttämiseksi;

m)

jatkettava toimia muiden velkatason muutokseen vaikuttavien tekijöiden kuin nettoluotonoton hallitsemiseksi.

a)

toteutettava vuosina 2011 ja 2012 ennen kaikkea juokseviin menoihin keskittyviä pysyviä sopeutustoimenpiteitä; hyväksyttävä erityisesti menoleikkauksia, joiden tavoitteena on saada aikaan pysyviä säästöjä julkisissa kulutusmenoissa, palkkamenot ja sosiaaliset tulonsiirrot mukaan luettuina, ja vähennettävä julkisen sektorin työpaikkoja;

b)

keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen puitteissa jatkettava määrätietoisesti verohallinnon uudistusta ja osoitettava mahdollisesti saatavat tulot alijäämän supistamiseen;

c)

parannettava institutionaalisia järjestelyjä siten, että on mahdollista tuottaa luotettavia ja realistisia julkista taloutta koskevia virallisia ennusteita, joissa otetaan huomioon käytettävissä olevat tiedot viimeaikaisesta kehityksestä ja kehitysnäkymistä. Tätä varten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi tarkasteltava uudelleen viralliset makrotalouden ennusteet. Vertailukohtana on pidettävä komission yksiköiden talousennustetta;

d)

oltava sisällyttämättä kertaluonteisia alijäämää supistavia toimenpiteitä julkisen talouden tavoitteisiin;

e)

keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen puitteissa toteutettava menoja supistavia pysyviä lisätoimenpiteitä lähellä tasapainoa olevan tai ylijäämäisen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi.

a)

hyväksyttävä 15 päivään toukokuuta 2010 mennessä lainsäädäntö, joka velvoittaa julkistamaan talousarvion toteutusta koskevat tiedot kuukausittain enintään 10 päivän kuluessa kuukauden päättymisestä;

b)

valvottava sosiaaliturvarahastoihin ja sairaaloihin tällä hetkellä sovellettavaa oikeudellista velvoitetta julkistaa vuosittain virallinen kirjanpito ja tase;

c)

jatkettava edelleen toimia julkista taloutta koskevien tietojen keräämisen ja käsittelyn parantamiseksi erityisesti parantamalla tilastoviranomaisten ja yleisen kirjanpitoviraston valvontamenetelmiä ja varmistamalla henkilökohtaisen vastuun tosiasiallinen soveltaminen tapauksissa, joissa on ilmoitettu vääriä tietoja, sen varmistamiseksi, että asetuksissa (EY) N:o 2223/96, (EY) N:o 264/2000, (EY) N:o 1221/2002, (EY) N:o 501/2004, (EY) N:o 1222/2004, (EY) N:o 1161/2005, (EY) N:o 223/2009 (10) ja (EY) N:o 479/2009 vaaditut julkista taloutta koskevat laadukkaat tiedot toimitetaan oikea-aikaisesti;

d)

tehtävä yhteistyötä komission (Eurostat) kanssa sopiakseen pikaisesti toimintasuunnitelmasta tilastollisten, institutionaalisten ja hallinnollisten puutteiden ratkaisemiseksi;

e)

tehtävä yhteistyötä komission (Eurostat) kanssa ja otettava vastaan asianmukaista teknistä apua julkisen talouden tilastojen ja muiden makrotalouden tilastojen laatimiseksi.

a)

konkreettiset toimenpiteet, jotka on toteutettu kertomuksen esittämispäivään mennessä tämän päätöksen noudattamiseksi, mukaan lukien niiden määrinä ilmoitetut vaikutukset julkiseen talouteen;

b)

konkreettiset toimenpiteet, jotka on tarkoitus toteuttaa kertomuksen esittämispäivän jälkeen tämän päätöksen noudattamiseksi, niiden toteutuksen aikataulu sekä arvio niiden vaikutuksista julkiseen talouteen;

c)

valtion talousarvion kuukausittainen toteuttaminen;

d)

vuotta lyhyemmän aikavälin osalta talousarvion toteutus sosiaaliturvan osalta, paikallishallinnoissa ja talousarvion ulkopuolisten varojen osalta;

e)

valtion velkakirjojen liikkeeseenlasku ja takaisinlunastus;

f)

julkisen sektorin pysyvien ja väliaikaisten työpaikkojen kehitys;

g)

maksamattomat valtion menot (kertyneet maksurästit);

h)

julkisten yritysten ja muiden julkisten yksiköiden taloudellinen tilanne (nämä tiedot olisi annettava vuosittain).