EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.10.2022

COM(2022) 540 final

2022/0344(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin 2000/60/EY, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun direktiivin 2006/118/EY ja ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annetun direktiivin 2008/105/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2022) 540 final} - {SWD(2022) 540 final} - {SWD(2022) 543 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU:n vesilainsäädännön yleisenä tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä myrkyllisten ja/tai hitaasti hajoavien yhdisteiden yhteisvaikutuksilta. Tämä aloite koskee direktiiviä 2000/60/EY (vesipolitiikan puitedirektiivi) 1 ja sen kahta johdannaisdirektiiviä, direktiiviä 2006/118/EY 2 (pohjavesidirektiivi) ja direktiiviä 2008/105/EY 3 (ympäristönlaatunormeista annettu direktiivi), joissa yhdessä keskitytään pohja- ja pintavesien suojeluun 4 . Niillä täydennetään muita vesialan säädöksiä, kuten direktiivi (EU) 2020/2184 (juomavesidirektiivi) 5 , neuvoston direktiivi 91/271/ETY 6 (yhdyskuntajätevesidirektiivi), direktiivi 2008/56/EY 7 (meristrategiapuitedirektiivi), direktiivi 2006/7/EY 8 (uimavesidirektiivi), direktiivi 2007/60/EY 9 (tulvadirektiivi) ja neuvoston direktiivi 91/676/ETY 10 (nitraattidirektiivi).

Lainsäädäntö sisältää luettelot pilaavista aineista ja laatunormeista sekä vaatimuksia niiden säännöllisestä tarkistamisesta 11 . Vesipolitiikan puitedirektiivin 16 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että komissio tarkistaa säännöllisesti vähintään joka neljäs vuosi luettelon prioriteettiaineista, jotka aiheuttavat riskin vesiympäristölle (sekä pinta- että pohjavesille). Pintavesien osalta ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin 8 artiklassa edellytetään, että komissio tarkastelee uudelleen vesipuitedirektiivin liitettä X (prioriteettiaineiden luettelo), kun taas pohjavesien osalta direktiivin 10 artiklassa edellytetään, että komissio tarkastelee uudelleen joka kuudes vuosi vesipolitiikan puitedirektiivin liitteitä I ja II. Tämän tarkistuksen ja vaikutustenarvioinnin avulla raportoidaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin 8 artiklan mukaisesti.

Tarve päivittää luetteloita vahvistettiin vuoden 2019 toimivuustarkastuksessa 12 , jossa todettiin myös, että muut lainsäädännön parannukset lisäisivät niiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Kun otetaan huomioon EU:n vesipolitiikan yleinen tavoite, tämän aloitteen yleisinä tavoitteina on:

(1)lisätä EU:n kansalaisten ja luonnon ekosysteemien suojelua biodiversiteettistrategian 13 ja saasteettomuustoimintasuunnitelman 14 mukaisesti. Ne molemmat sisältyvät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan 15 ;

(2)lisätä lainsäädännön tehokkuutta ja vähentää sen hallinnollista taakkaa, jotta EU voi reagoida nopeammin kehittymässä oleviin riskeihin.

Juomaveden kautta tapahtuva kemiallinen altistuminen voi johtaa erilaisiin lyhyen ja pitkän aikavälin terveysvaikutuksiin. Kemikaalit vaarantavat myös vesiympäristön, mikä johtaa valtalajien muutoksiin ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen tai häviämiseen. Vesimuodostumissa olevia kemikaaleja koskevien ympäristönlaatunormien asettamisella ja valvomisella täydennetään lähde- ja reittilainsäädäntöä vaatimalla tarvittaessa tiukempia tuotanto-, päästö- tai käyttönormeja ja vähentämällä juomaveden käsittelystä aiheutuvia kustannuksia.

1.saattaa pinta- ja pohjavesiin vaikuttavien pilaavien aineiden luettelot ajan tasalle lisäämällä ja poistamalla aineita ja saattamalla voimassa olevat laatunormit ajan tasalle;

2.parantaa kemiallisten seosten seurantaa, jotta voidaan paremmin arvioida yhteisvaikutuksia ja ottaa huomioon epäpuhtauksien pitoisuuksien kausivaihtelut;

3.yhdenmukaistaa tarpeen mukaan sitä, miten pinta- ja pohjaveden pilaavia aineita käsitellään kaikkialla EU:ssa;

4.varmistaa, että oikeudellinen kehys voidaan sovittaa nopeammin yhteen tieteellisten havaintojen kanssa, jotta voidaan reagoida nopeammin uusiin huolta aiheuttaviin pilaaviin aineisiin;

5.parantaa tietojen saatavuutta, avoimuutta ja uudelleenkäyttöä, parantaa sääntöjen noudattamista, vähentää hallinnollista taakkaa ja parantaa johdonmukaisuutta kemikaaleja koskevan laajemman EU:n oikeudellisen kehyksen kanssa.  

Aloitteen perimmäisenä tavoitteena on asettaa uudet normit huolta aiheuttaville kemiallisille aineille, jotta voidaan puuttua veden kemialliseen pilaantumiseen, helpottaa täytäntöönpanon valvontaa yksinkertaistetun ja johdonmukaisemman oikeudellisen kehyksen pohjalta, varmistaa dynaamiset ja ajantasaiset tiedot veden tilasta Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) avustuksella sekä luoda joustavampi kehys uusia huolta aiheuttavien epäpuhtauksien käsittelyä varten. Tämä perustuisi sidosryhmien laajaan osallistumiseen sekä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) vankkaan tieteelliseen tukeen, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri synergia ja johdonmukaisuus EU:n kemikaalisäädösten välillä.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

·Biodiversiteettistrategia ja Pellolta pöytään -strategia 18 , joilla pyritään vähentämään torjunta-aineiden käyttöä, lannoitteiden käyttöä, ravinnehävikkiä ja mikrobilääkkeiden myyntiä vuoteen 2030 mennessä. Suuri osa torjunta-aineiden käytön vähentämisestä on määrä saavuttaa komission ehdotuksella 19 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä ja asetuksen (EU) 2021/2115 muuttamisesta. Myös kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1107/2009 20 tulevalla uudelleentarkastelulla voisi olla merkitystä.

·EU:n muovistrategia 21 ja tuleva EU:n mikromuovialoite, joilla pyritään saavuttamaan saasteettomuustoimintasuunnitelman tavoitteet jätteen, merten muoviroskan ja ympäristöön päästettyjen mikromuovien vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä;

·Direktiivi (EU) 2019/904 22 (kertakäyttömuovidirektiivi), jolla pyritään rajoittamaan kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä esimerkiksi ottamalla käyttöön jätehuolto- ja puhdistusvelvoitteita tuottajille (mukaan lukien laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät);

·Kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma 23 , jossa ilmoitetaan erityisesti toimenpiteistä mikromuovien vähentämiseksi ja arvioidaan neuvoston direktiiviä 86/278/ETY 24 (puhdistamolietedirektiivi), jolla säännellään maataloudessa käytettävän lietteen laatua;

·Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia 25 , jossa tunnustetaan, että kemikaalit ovat välttämättömiä nykyaikaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille, mutta pyritään suojelemaan kansalaisia ja ympäristöä paremmin niiden mahdollisilta vaarallisilta ominaisuuksilta. Strategiassa asetetaan myös tavoitteeksi siirtyä ”yksi aine, yksi arviointi” -lähestymistapaan parantamalla kemikaalien turvallisuusarviointien tehokkuutta, vaikuttavuutta, johdonmukaisuutta ja avoimuutta kaikessa asiaankuuluvassa lainsäädännössä. Tästä syystä tässä ehdotuksessa annetaan kemikaalivirastolle keskeinen rooli, jotta se voi ottaa tieteellisen tuen roolin veden pilaavien aineiden tulevassa tunnistamisessa ja ehdottaa asiaankuuluvia laatustandardeja. Vuoden 2019 strategisessa lähestymistavassa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin 26 (joka perustuu suoraan ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin vuoden 2013 tarkistukseen) ja Euroopan lääkestrategiassa 27 korostetaan lääkejäämien aiheuttaman pilaantumisen ympäristövaikutuksia ja mahdollisia terveysvaikutuksia ja luetellaan joukko toimia, joilla näihin haasteisiin pyritään vastaamaan. Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevan lainsäädännön tulevan tarkistamisen odotetaan tarjoavan asianmukaiset jatkotoimet. Samoin tämä ehdotus on johdonmukainen mikrobilääkeresistenssiä koskevan EU:n strategian kanssa, koska siinä luetellaan useita mikrobilääkkeitä sekä metallihopeaa.

·Euroopan datastrategia 28 , jossa korostetaan, että julkisen sektorin tuottaman datan olisi oltava yhteisen edun mukaista, jotta esimerkiksi tutkijat, muut julkiset laitokset ja pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) voivat käyttää sitä asianmukaisesti.

·Tämä ehdotus on yhdenmukainen myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportin ja siihen sisältyvien kansalaisten nimenomaisesti saasteettomuutta koskevien yleisten suositusten ja erityisesti saastumisen torjuntaa koskevien ehdotusten kanssa. Seuraavat lopulliset ehdotukset ovat tässä yhteydessä erityisen merkityksellisiä:

oEhdotus 1.4: ”Vähennetään merkittävästi erityisesti kemiallisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä nykyisten tavoitteiden mukaisesti siten, että varmistetaan kuitenkin elintarviketurva, ja tukemaan tutkimusta kestävämpien ja luonnonmukaisempien vaihtoehtojen kehittämiseksi.”

oEhdotus 2.7: ”Suojellaan veden lähteitä ja torjutaan jokien ja valtamerten pilaantumista muun muassa tutkimalla ja torjumalla mikromuovisaastetta”.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

EU:n pinta- ja pohjavesimuodostumat ovat useiden epäpuhtauksien saastuttamia. Pilaantuminen kulkeutuu alavirtaan ja maan alla, ja 60 prosenttia Euroopan vesistöalueista on kansainvälisiä (joko jäsenvaltioiden kesken tai jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisen maan kesken). Tästä syystä jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää ja EU:n tason toimia tarvitaan, jotta voidaan puuttua saastumiseen ja muihin rajat ylittäviin vaikutuksiin vahvistamalla yhdenmukaistetut standardit ja ottamalla käyttöön yhdenmukaistetut tiedonkeruu- ja tiedonjakojärjestelmät. Ilman EU:n tason toimia saastumisen torjunta olisi kohtuuttoman kallista erityisesti tuotantoketjun loppupään jäsenvaltioissa.

EU:n vesilainsäädännön toimivuustarkastus vuonna 2019 vahvisti, että vesipolitiikan puitedirektiivi ja sen kaksi johdannaisdirektiiviä ovat käynnistäneet tai tehostaneet toimia vesivaroihin kohdistuvien rajatylittävien paineiden torjumiseksi vesistöalueiden tasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Erityisesti pilaavien aineiden osalta lainsäädännössä erotetaan toisistaan aineet, joiden katsotaan aiheuttavan riskin EU:n tasolla, ja aineet, jotka aiheuttavat huolta alueellisesta tai kansallisesti, ja käsitellään niitä eri tavoin. Tällä aloitteella pyritään parantamaan sitä, miten jäsenvaltiot käsittelevät alueellisesti ja kansallisesti huolta aiheuttavia aineita.

Kun EU:n ympäristönlaatunormit asetetaan, EU ottaa käyttöön yhteisiä tavoitteita saasteettomuustavoitteen saavuttamiseksi tieteellisen näytön perusteella, mutta jättää jäsenvaltioille joustovaraa päättää kustannustehokkaimmasta tavasta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ottaen huomioon asiaan liittyvän lähdeperusteisen EU:n lainsäädännön. Näin (yhteiset tavoitteet ja joustavuus niiden saavuttamiseksi) luodaan yhteys lähteeseen perustuvaan EU:n tason lainsäädäntöön (kuten torjunta-aineiden kestävään käyttöön) ja autetaan varmistamaan, että kyseisessä lainsäädännössä asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti.

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Vuonna 2019 saatiin päätökseen EU:n vesilainsäädännön toimivuustarkastus, joka kattoi vesipolitiikan puitedirektiivin, ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin, tulvadirektiivin ja pohjavesidirektiivin. Toimivuustarkastuksessa todettiin, että vaikka lainsäädäntö on suurelta osin tarkoituksenmukaista, kemiallisen pilaantumisen torjunnassa on parantamisen varaa. Lisäksi havaittiin, että lainsäädännön yleisten tavoitteiden saavuttamisessa on yleisesti ottaen edistytty vain vähän seuraavista kolmesta syystä:

vesiä koskevien tavoitteiden riittämätön sisällyttäminen muihin asiaankuuluviin politiikkoihin;

riittämättömät investoinnit veteen liittyviin hankkeisiin ja ohjelmiin jäsenvaltioissa;

riittämättömät täytäntöönpanotoimet.

Täytäntöönpanon osalta tuotiin esiin useita kemialliseen saastumiseen liittyviä puutteita: kansallisesti merkityksellisten epäpuhtauksien laatunormien suuri moninaisuus, raportointiin liittyvä hallinnollinen taakka, ilmoitettujen tietojen epätarkkuus ja oikea-aikaisuuden puute sekä paljon resursseja kuluttava ja aikaa vievä prosessi pilaavien aineiden luetteloiden päivittämiseksi. Tällä ehdotuksella puututaan näihin puutteisiin. Lisäksi siinä otetaan huomioon merkittävämmän kemikaalilainsäädännön toimivuustarkastuksen asiaankuuluvat havainnot vuodelta 2019 30 ja kestävyyttä edistävässä kemikaalistrategiassa tehdyt sitoumukset. Erityisesti siinä otetaan askel kohti kokonaisvaltaisempaa (seosten) seurantaa ottamalla käyttöön vaikutusperusteisten menetelmien käyttö, ja siihen sisältyy säännöksiä, joilla parannetaan vaarojen ja riskien arvioinnin oikea-aikaisuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta (esimerkiksi helpottamalla tietojen jakamista ja ”yksi aine, yksi arviointi” -lähestymistavan soveltamista).

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen (REFIT)

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin vaihtoehtoja työn yksinkertaistamiseksi ja työtaakan vähentämiseksi. Aineiden poistaminen pintavesien pilaavien aineiden luettelosta merkitsee taakan vähenemistä jossakin määrin, kuten myös tarkkailtavien aineiden luettelon tarkistaminen kolmen vuoden välein kahden vuoden sijaan sekä pinta- ja pohjavesien pilaavien aineiden luettelojen tarkistaminen delegoiduilla säädöksillä yhteispäätösmenettelyn sijaan. Vesipolitiikan puitedirektiivin ja ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin mukaisen automaattisen tietojentoimitusmekanismin luominen vähentää jäsenvaltioiden raportointitaakkaa samoin kuin vesipolitiikan puitedirektiivin 15 artiklan 3 kohdan mukaisen toimenpideohjelmaa koskevan välikertomuksen poistaminen. Vaikutusperusteisia toimenpiteitä koskevien nykyisten suuntaviivojen parantaminen ja yhdenmukaistetun methologian kehittäminen mikromuovien seurantaa varten yksinkertaistaa jäsenvaltioiden työtä näillä aloilla.

Vaikutustenarviointia laadittaessa on sovellettu pk-yritystestin perusominaisuuksia, ja tulokset on esitetty erityisesti 6 jaksossa. Pk-yritykset tuottavat ja käyttävät kyseisiä pilaavia aineita. On huomattava, että vaikutusten tarkka tunnistaminen ja kvantifiointi ei yleisesti ole mahdollista, koska vaikutukset riippuvat toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot toteuttavat lainsäädännön tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sääntelyntarkastelulautakunnan lausunto

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi myönteisen lausunnon tietyin varauksin 24. kesäkuuta 2022. Se pyysi muutoksia erityisesti seuraavien kolmen näkökohdan korjaamiseksi: 1) vaihtoehtojen suunnittelu, koska sitä pidettiin liian monimutkaisena eikä keskeisiä poliittisia valintoja tuoda esiin selkeästi; 2) vaikutukset pk-yrityksiin ja kansalaisiin, koska analyysiä ei katsottu riittäväksi eikä raportissa arvioida, miten vaikutukset voivat kohdistua yksittäisiin jäsenvaltioihin; 3) raportin ei katsottu olevan selkeä odotettujen vaikutusten laajuuden osalta eikä siinä arvioitu kriittisesti kuvaavien hyöty- ja kustannusarvioiden pätevyyttä ja niiden merkityksellisyyttä aloitteen kannalta eikä vaihtoehtojen vertailua, jonka ei katsottu perustuvan niiden vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja johdonmukaisuuteen.

Tämän vuoksi toimintavaihtoehtoja on yksinkertaistettu vähentämällä vaihtoehtojen määrää ja yhdistämällä vaihtoehtoja. Pk-yrityksiin kohdistuvia vaikutuksia on kehitetty edelleen koko tekstissä samoin kuin tietoja vaikutuksista kuluttajiin ja jäsenvaltioihin. Kustannus- ja hyötylukujen tulkintaa on selkeytetty, jotta vältytään siltä vaikutelmalta, että ne liittyvät yksinomaan tähän aloitteeseen. Teksti ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteesta on täytetty. Lopuksi tekstiin on lisätty vaihtoehtojen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja johdonmukaisuuden arviointi.

•Sidosryhmien kuuleminen

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

JRC tarjosi sisäistä asiantuntemusta erityisesti pintavesien pilaavien aineiden valinnassa ja ympäristönlaatunormien laatimisessa. Kemikaaleja ja pohjavettä käsittelevien työryhmien asiantuntijat tarjosivat ulkopuolista teknistä asiantuntemusta muun muassa pohjaveden pilaavista aineista. Komission vaikutustenarvioinnin tukena oli ulkopuolisten konsulttien laatima tutkimus, jossa tarkasteltiin erilaisten mahdollisten toimintavaihtoehtojen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia ottaen huomioon nykyisten ja suunniteltujen EU:n tason politiikkojen odotetut vaikutukset ja sidosryhmien panokset. Aineita koskevat YKT:n asiakirja-aineistot, pohjavesityöryhmän raportit, konsulttien tutkimusraportti ja sidosryhmien työpajaraportit ovat saatavilla CIRCABC-sivustolla 31 .

•Vaikutustenarviointi

Ehdotetulla toimenpidepaketilla varmistetaan, että lainsäädännön muutokset pysyvät oikeasuhteisina ja että taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt ovat suuremmat kuin toimista aiheutuvat kustannukset ja että niissä keskitytään kysymyksiin, joihin voidaan parhaiten puuttua EU:n tasolla.

Tämän aloitteen kustannusten ja erityisesti sen hyötyjen kvantifiointi on vaikeaa, koska se on liittyy (ja tukeutuu) muihin poliittisiin aloitteisiin tiettyjen EU:n laajuisten toimenpiteiden osalta. Lisäksi jäsenvaltiot voivat suurelta osin valita, mitä toimenpiteitä ne toteuttavat vaatimusten noudattamiseksi: ne vaihtelevat siis kansallisten/paikallisten olosuhteiden mukaan.

Pintavesien osalta odotetaan merkittäviä välittömiä kustannuksia esimerkiksi ibuprofeenin, glyfosaatin, PFAS-yhdisteiden ja bisfenoli-A:n lisäämisestä prioriteettiaineiden luetteloon sekä polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH), elohopean ja nikkelin ympäristönlaatunormien muuttamisesta. Tämä aiheuttaa todennäköisesti tuotekehityskustannuksia teollisuudelle ja korvaamiskustannuksia kyseisten aineiden käyttäjille, myös maatalousalalla.

Pohjaveden osalta suurimmat kustannukset aiheutuvat todennäköisesti PFAS-yhdisteiden laatunormien lisäämisestä. Kustannukset voivat liittyä torjunta-aineiden tai teollisuuskemikaalien käytön rajoittamiseen, esimerkiksi saastuneiden biojätemassojen hallintaan ja jäteveden käsittelyn tehostamiseen. Parhaaksi arvioidun digitalisoinnin, hallinnon virtaviivaistamisen ja parempien riskinhallintavaihtoehtojen kustannukset ovat luonteeltaan hallinnollisia, ne toteutuisivat alun perin EU:n tasolla ja olisivat yleisesti ottaen alhaiset, lukuun ottamatta mahdollista automaattista tietojen toimitusmekanismia. Kustannuksia ei voida kohdistaa yksinomaan tähän aloitteeseen, mikä johtuu väistämättömästä vuorovaikutuksesta ja synergiasta monien muiden samoja aineita koskevien EU:n politiikkojen kanssa. Pilaantumiskustannukset otetaan huomioon pääasiassa käyttämällä teollisuuspäästödirektiiviä ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettua direktiiviä, kaikkien PFAS-yhdisteiden kieltäminen välttämättömiä käyttötarkoituksia lukuun ottamatta, sekä tulevan mikromuoveja koskevan aloitteen täytäntöönpanoa ja muita aloitteita. Esimerkiksi yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin tarkistaminen tehostaa monien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen parantamista, ja kustannusten kattamiseksi sillä otetaan käyttöön laajennettu tuottajan vastuu, mikä vähentää merkittävästi pinta- ja pohjavesiin tulevien mikroepäpuhtauksien määrää.

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Selittävät asiakirjat

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

(1)Direktiivin 2000/60/EY muuttaminen

1 artiklaa, 7 artiklan 2 kohtaa, 11 artiklan 3 kohdan k alakohtaa, 4 artiklan 1 kohtaa ja liitettä V (kohtia 1.4.3, 2.3.2 ja 2.4.5) sekä liitettä VII (kohtaa 7.7) muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon 16 ja 17 artiklan ehdotettu poisto (katso jäljempänä).

Määritelmiä koskevaa 2 artiklaa muutetaan, jotta ”pintaveden hyvän kemiallisen tilan”, ”prioriteettiaineiden” ja ”ympäristönlaatunormien” määritelmät saatetaan ajan tasalle ja otetaan käyttöön ”vaarallisten prioriteettiaineiden” ja ”vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden” määritelmät. Nämä muutokset ovat tarpeen, jotta voidaan 1) ottaa huomioon ehdotus ympäristönlaatunormien hyväksymistä koskevan nykyisen yhteispäätösmenettelyn korvaamisesta delegoiduilla säädöksillä; 2) laajentaa ”kemiallisen tilan” käsitettä niin, että se kattaa myös ”vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet”; tähän asti se on ollut osa liitteessä V esitettyä ekologisen tilan määritelmää; 3) ottaa huomioon mahdolliset tulevat vaikutusperusteiset kynnysarvot osana ”ympäristölaatunormien” määritelmää.

Vesipiirien hallinnollista yhteensovittamista koskevaa 3 artiklaa muutetaan siten, että kaikkien mahdollisesti kärsineiden vesimuodostumien toimivaltaisille viranomaisille, myös alajuoksun jäsenvaltioissa, asetetaan velvoite varoittaa toisiaan ja tehdä yhteistyötä vahinkojen minimoimiseksi ja seurausten korjaamiseksi, kun kyseessä ovat poikkeukselliset luonnonolot, tai ylivoimaiset esteet, erityisesti äärimmäiset tulvat, pitkittynyt kuivuus tai merkittävät pilaantumistapahtumat.

Edellä mainitun 16 artiklan poistamisen huomioon ottamiseksi tehdyn muutosten lisäksi tavoitteita koskevaa 4 artiklaa muutetaan sen varmistamiseksi, että sen a kohdan iv alakohtaan sisältyy nimenomainen velvoite, jonka mukaan jäsenvaltioiden on vähennettävä asteittain myös vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden aiheuttamaa pilaantumista eikä pelkästään prioriteettiaineiden aiheuttamaa pilaantumista.

Veden tilan analysointi- ja seurantamenetelmiä koskevaa 8 artiklan 3 kohtaa muutetaan komitologiamenettelyn mukauttamiseksi Lissabonin sopimukseen kanssa korvaamalla aiempi ”valvonnan käsittävä sääntelymenettely” 21 artiklassa tarkoitetulla ”tarkastelumenettelyllä”. Lisäksi samaan kohtaan lisätään uusi valtuutus antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaisempia tietoja uusista velvoitteista asettaa ympäristökeskuksen seurantatiedot saataville sekä tilaa koskevat tiedot saataville säännöllisemmin uusien 4 ja 5 kohtien mukaisesti. Nämä muutokset ovat täysin linjassa direktiivin 2007/2/EY (Inspire) nykyisten velvoitteiden kanssa. Direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltiot asettamaan julkisesti saataville paikkatietoaineistoja, jotka koskevat muun muassa ympäristönseurantalaitosten sijaintia ja toimintaa, niihin liittyviä päästömittauksia ja ympäristön osa-alueiden (ilma, vesi, maaperä) tilaa. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi myös tietojen levittämistä olisi virtaviivaistettava edelleen EU:n digitaalistrategian, avoimesta datasta annetun direktiivin (EU) 2019/1024 ja kestävän kemikaalistrategian ”yksi aine yksi arviointi” -lähestymistavan mukaisesti.

Piste- ja hajakuormituslähteitä koskevaa yhdistettyä lähestymistapaa koskevaa 10 artiklaa muutetaan päivittämällä viittaukset eri direktiiveihin, jotka koskevat pistekuormitusta ja hajakuormitusta. (Ne on tarkoitus kumota ja korvata).

12 artiklaa kysymyksistä, joita jäsenvaltiot yksin eivät voi käsitellä, muutetaan jäsenvaltioiden välisen yhteistyömenettelyn vahvistamiseksi ja virallistamiseksi.

15 artiklan 3 kohta, joka koskee toimenpideohjelmien edistymistä koskevaa kolmivuotista väliraportointia, poistetaan, koska siitä johtuvaa hallinnollista taakkaa pidetään suhteettomana verrattuna täytäntöönpanon valvonnan ja ohjauksen paranemisesta saataviin hyötyihin.

Direktiivistä poistetaan 16 ja 17 artikla menettelystä, jonka mukaisesti komission oli laadittava lainsäädäntöehdotuksia pintavesimuodostumien ja pohjavesimuodostumien ympäristönlaatunormien luettelemiseksi ja määrittämiseksi, koska artiklat ovat vanhentuneet.

18 artiklan 2 kohdan e alakohtaa muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon 16 artiklan ehdotettu poistaminen, kun taas 18 artiklan 4 kohtaa muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon 15 artiklan 3 kohdan ehdotettu poistaminen.

Muutetaan teknisiä mukautuksia koskeva 20 artikla seuraavasti: 1) korvataan delegoitujen säädösten menettelyllä nykyinen valvonnan käsittävä sääntelymenettely liitteiden I ja III muuttamiseksi; 2) korvataan tarkastelumenettelyllä nykyinen sääntelymenettely liitteiden II ja V täytäntöönpanoa koskevien suuntaviivojen hyväksymiseksi ja tietojen toimittamista ja käsittelyä koskevien mallien vahvistamiseksi.

Uudessa 20 a artiklassa otetaan käyttöön säännökset, jotka liittyvät delegoitujen säädösten hyväksymismenettelyyn Lissabonin sopimuksen mukaisesti.

Komiteamenettelyä koskevaan 21 artiklaan tehdyllä muutoksella pyritään korvaamaan viittaus aiempaan ”komitologiapäätökseen” nykyisin sovellettavalla ”komitologia-asetuksella”.

Kumoamista ja siirtymäsäännöksiä koskevaa 22 artiklaa muutetaan viittausten päivittämiseksi ottaen huomioon direktiivien 2000/60/EY ja 2008/105/EY asianomaisiin liitteisiin ehdotetut muutokset.

Edellä mainittujen 16 artiklan poistamisen huomioon ottamiseksi tehtyjen mukautusten lisäksi muutetaan liite V seuraavasti: 1) poistetaan vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet ekologisen tilan määritelmistä ja sisällytetään ne kemiallisen tilan määritelmään sen varmistamiseksi, että sekä prioriteettiaineiden että vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden seuranta tapahtuu paitsi silloin, kun nämä pilaavat aineet päästetään veteen, myös silloin, kun ne johdetaan ilmaan; 2) siirretään komissiolle valta hyväksyä interkalibrointimenettelyn tulokset delegoiduilla säädöksillä; 3) annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus hyödyntää uusia seurantatekniikoita, mukaan lukien maapallon havainnointi ja kaukokartoitus.

Tärkeimpien pilaavien aineiden alustavaa luetteloa koskevaa liitettä VIII muutetaan sisällyttämällä siihen mikromuovit ja mikrobilääkeresistenssigeenit.

Poistetaan liite X, koska siinä oleva luettelo korvataan direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa olevalla luettelolla.

(2)Pohjavesidirektiivin 2006/118/EY muuttaminen

Nimeä muutetaan sen selventämiseksi, että tämä direktiivi koskee ainoastaan pohjavesien pilaantumista eikä pohjavesien määrällistä tilaa.

Direktiivin tarkoitusta koskevaa 1 artiklaa muutetaan siten, että siinä poistetaan viittaus vesipuitedirektiivin 17 artiklaan, koska se muodostaa perustan direktiivin antamiselle ja on siten vanhentunut.

Määritelmiä koskevaa 2 artiklaa muutetaan siten, että siihen sisällytetään jäsenvaltioiden tasolla vahvistettujen raja-arvojen lisäksi EU:n tasolla vahvistetut raja-arvot.

Pohjaveden kemiallisen tilan arviointiperusteita koskevaa 3 artiklaa muutetaan EU:n tasolla vahvistettujen raja-arvojen uuden määritelmän huomioon ottamiseksi.

Pohjaveden kemiallisen tilan arviointimenettelyä koskevaa 4 artiklaa muutetaan samasta syystä kuin 3 artiklaa.

Lisätään uusi 6 a artikla, jolla tehdään pohjavesimuodostumien ”tarkkailtavien aineiden luettelon mekanismista” pakollinen ympäristönlaatunormeja koskevan direktiivin 8 b artiklan säännösten mukaisesti. Tällä mekanismilla luodaan kolmivuotinen prosessi, jossa komissio asettaa kemikaaliviraston avustuksella ja priorisoi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa aineet pohjavedessä tapahtuvaa seurantaa varten. Tuloksena saatavat tiedot otetaan huomioon liitteeseen I sisällyttämistä koskevien laatunormien puolivuotistarkistuksessa. Säännökseen sisältyy myös kemikaaliviraston velvollisuus asettaa tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvät tieteelliset raportit julkisesti saataville.

Muutetaan teknisiä mukautuksia koskeva 8 artikla seuraavasti: 1) korvataan täytäntöönpanosäädöksiin perustuva menettely delegoituihin säädöksiin perustuvalla menettelyllä liitteessä II olevan A ja C osan sekä liitteiden III ja IV mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen; 2) siirretään komissiolle valta sisällyttää uusia pohjavesien pilaavia aineita liitteeseen I ja vahvistaa niitä koskevat uudet EU:n laajuiset laatunormit sekä luetteloida liitteessä II olevaan B osaan ne pilaavat aineet, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava kansallisten raja-arvojen asettamista; 3) siirretään komissiolle valta tarvittaessa ja jopa sellaisten pilaavien aineiden tai pilaavien aineiden ryhmien osalta, jotka eivät aiheuta EU:n laajuista huolta, asettaa kynnysarvot EU:n tasolla, jotta voidaan parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun tasoa ja saavuttaa yhdenmukaisempi täytäntöönpano; 4) selkeytetään kemikaaliviraston keskeistä roolia tässä yhteydessä ja kemikaaliviraston velvoitetta saattaa mahdollisia muutoksia koskevat tieteelliset raportit julkisesti saataville.

Uudessa 8 a artiklassa otetaan käyttöön säännökset, jotka liittyvät delegoitujen säädösten hyväksymismenettelyyn Lissabonin sopimuksen mukaisesti.

Komiteamenettelyä koskevaan 9 artiklaan tehdyllä muutoksella pyritään korvaamaan viittaus aiempaan ”komitologiapäätökseen” viittauksella nykyisin sovellettavaan ”komitologia-asetukseen”.

Liitteiden I ja II tarkistamista yhteispäätösmenettelyllä koskeva 10 artikla poistetaan 8 ja 8 a artiklassa säädetyn delegoituja säädöksiä koskevan uuden menettelyn huomioon ottamiseksi.

Pohjaveden pilaavia aineita koskevia EU:n laajuisia laatunormeja koskevaa liitettä I muutetaan lisäämällä siihen uusia pohjaveden pilaavia aineita ja niihin liittyviä laatunormeja joidenkin per- ja polyfluorattujen alkyyliaineiden (PFAS-yhdisteet), lääkeaineiden ja torjunta-aineiden ei-merkityksellisten aineenvaihduntatuotteiden osalta.

Muutetaan pohjaveden pilaavien aineiden kansallisia raja-arvoja koskeva liite II seuraavasti: 1) lisätään lääkeaine primidoni niiden synteettisten aineiden luetteloon, joille jäsenvaltioiden on harkittava kansallisten raja-arvojen asettamista; 2) selvennetään, että liitteen B ja C osat koskevat ainoastaan mekanismia, jolla raja-arvot asetetaan kansallisella tasolla, 3) varmistetaan, että jäsenvaltiot ilmoittavat asiasta kemikaalivirastolle, jotta viimeksi mainittu voi saattaa nämä tiedot julkisesti saataville; ja 4) lisätään uusi D osa, joka sisältää yhdenmukaistetut raja-arvot aineryhmälle ”trikloorietyleenin ja tetrakloorietyleenin summa”.

Pohjaveden kemiallisen tilan arviointia koskevaa liitettä III ja merkittävien ja pysyvien nousevien muutossuuntien määrittämistä ja kääntämistä koskevaa liitettä IV muutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon ”EU:n tasolla vahvistettujen raja-arvojen” uusi käsite.

(3)Ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin 2008/105/EY muuttaminen

Otsikkoa muutetaan sen selventämiseksi, että direktiivi koskee pintavesien pilaantumista.

Ympäristönlaatunormeja koskevaa 3 artiklaa muutetaan uusien ja tarkistettujen ympäristönlaatunormien soveltamispäivien selventämiseksi. Myös 2 kohdassa esitettyjä eliöstön seurantavelvoitteita ja 6 kohdassa tarkoitettuja pitkän aikavälin kehityssuuntien arviointeja koskevia velvoitteita yksinkertaistetaan selventämällä niiden soveltamisalaa liitteessä. Artiklan 7 kohta poistetaan, jotta voidaan ottaa huomioon ehdotettu yhteispäätösmenettelyn korvaaminen delegoituja säädöksiä koskevalla menettelyllä prioriteettiaineiden luettelon muuttamiseksi.

Päästöselvityksiä koskevaa 5 artiklaa muutetaan raportointivelvollisuuden yksinkertaistamiseksi ja sen yhtenäistämiseksi mahdollisuuksien mukaan muuhun EU:n lainsäädäntöön, jotta voidaan puuttua suurista teollisuuslaitoksista peräisin oleviin päästöihin (lainsäädäntöä tarkistetaan parhaillaan) ja mahdollistaa yksinkertaistettu raportointi teollisuuspäästöportaaliin. Yksityiskohtaiset tiedot vahvistetaan tulevassa täytäntöönpanosäädöksessä. Näin ollen vesipiirin hoitosuunnitelmien puitteissa tapahtuvaa raportointia sovelletaan edelleen vain hajapäästöihin.

EU:n kemikaalilainsäädännön eri osien yhteensovittamista koskevaa 7 a artiklaa muutetaan siten, että siihen sisällytetään viittaus EU:n lääkelainsäädäntöön, ja siinä otetaan huomioon ehdotettu yhteispäätösmenettelyn korvaaminen delegoiduilla säädöksillä ympäristönlaatunormien päivittämiseksi tai vahvistamiseksi.

Muutetaan 8 artikla seuraavasti: 1) siirretään Euroopan komissiolle valta tarkistaa liitettä I kuuden vuoden välein, jotta voidaan harkita uusien prioriteettiaineiden ja niihin liittyvien ympäristönlaatunormien sisällyttämistä luetteloon kemikaaliviraston tietojen perusteella; 2) siirretään komissiolle valta tarkistaa säännöllisesti luetteloa vesistöaluekohtaisista pilaavien aineiden luokista, jotka sisältyvät nyt uudessa liitteessä II olevaan B osaan (tämä liite II korvaa tässä tarkoituksessa vesipuitedirektiivin 1.2.6 kohdan ja liitteen VIII, joita muutetaan vastaavasti vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden poistamiseksi ekologisen tilan määritelmästä ja niiden sisällyttämiseksi kemialliseen tilaan sovellettavaan järjestelmään); 3) siirretään komissiolle valta hyväksyä tarvittaessa EU:n laajuiset ympäristönlaatunormit vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille ja luetteloida ne liitteessä II olevassa C osassa (ehdotuksen C osassa luetellaan neljä prioriteettiainetta, jotka on aiemmin sisällytetty liitteeseen I mutta jotka on poistettu luettelosta, koska niiden ei enää katsota aiheuttavan huolta EU:n tasolla); 4) selvennetään kemikaaliviraston keskeistä roolia ympäristönlaatunormien laatimisessa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa ja sen velvollisuutta saattaa liitteiden muuttamiseen liittyvät tieteelliset raportit julkisesti saataville.

Muutetaan 8 a artikla seuraavasti: 1) yksinkertaistetaan tapaa, jolla jäsenvaltiot voivat esittää kaikkialla esiintyvien PBT-aineiden kemiallisen tilan erillään yleisestä kemiallisesta tilasta; 2) annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus valvoa joitakin aineita vähemmän intensiivisesti; 3) edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat vaikutusperusteista seurantaa estrogeenihormonien esiintymisen arvioimiseksi vesimuodostumissa, jotta tulevaisuudessa voidaan asettaa vaikutuksiin perustuvia kynnysarvoja.

Muutetaan 8 b artikla seuraavasti: 1) parannetaan tarkkailtavien aineiden luettelon mekanismin seuranta- ja uudelleentarkastelujaksoa siten, että se on nykyisen kahden vuoden syklin sijaan kolme vuotta. Tämä antaa enemmän aikaa tietojen käsittelyyn ennen luettelon tarkistamista. Sen kanssa yhdessä seurantasyklin ehdotettu pidentäminen 12 kuukaudesta 24 kuukauteen, mahdollistaa sen, että pilaavien aineiden (esim. torjunta-aineet/biosidit) kausittaisten päästömallien eri tiheydet voidaan ottaa paremmin huomioon; 2) sallitaan mikromuovien ja tiettyjen mikrobilääkeresistenssigeenien sisällyttäminen seuraavaan tarkkailtavien aineiden luetteloon edellyttäen, että asianmukaiset seuranta- ja analyysimenetelmät määritetään kemikaaliviraston avustuksella.

Uuteen 8 d artiklaan sisältyy jäsenvaltioiden velvollisuus asettaa ympäristönlaatunormit uudessa liitteessä II olevassa A osassa luetelluille vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille. Tämä korvaa vesipolitiikan puitedirektiivin liitteessä V olevassa 1.2.6 kohdassa tällä hetkellä muotoillun velvoitteen, joka vastaa ehdotusta varmistaa, että vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet sisällytetään pintavesimuodostumien kemiallisen eikä ekologisen tilan arviointiin. Säännöksellä pyritään myös varmistamaan, että jos tietyille vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille on vahvistettu EU:n laajuiset ympäristönlaatunormit, ne ovat ensisijaisia kansallisella tasolla vahvistettuihin ympäristönlaatunormeihin nähden. Lopuksi tarkistuksella velvoitetaan jäsenvaltiot ilmoittamaan asiasta kemikaalivirastolle, jotta se voi julkistaa kaikki pilaavien aineiden luetteloon merkitsemistä ja/tai ympäristönlaatunormien asettamista koskevat aikomukset avoimuuden ja synergioiden lisäämiseksi.

Direktiivistä poistetaan 10 artikla, jonka mukaan vesipuitedirektiivin liite X korvataan direktiivin 2008/105/EY liitteessä II olevalla tekstillä, koska direktiivin 2008/105/EY liitettä II ei ole. Lisäksi liite X poistetaan, koska direktiiviin 2008/105/EY sisällytetään delegoituja säädöksiä koskeva menettely prioriteettiaineiden luettelon mukauttamiseksi ja vastaavien ympäristönlaatunormien asettamiseksi.

Liitteen I otsikkoa muutetaan siten, että siitä poistetaan ”muiden pilaavien aineiden” käsite, joka on vanhentunut, koska siinä viitattiin aineisiin, jotka kuuluivat muun lainsäädännön piiriin ennen ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin hyväksymistä. Pioriteettiaineiden ja ”muiden pilaavien aineiden” erottaminen toisistaan ei ole enää tarpeen. Liitteen A osa, jossa luetellaan aineet ja niiden ympäristönlaatunormit, korvataan uudella liitteellä, jossa lisätään prioriteettiaineiden luetteloon 23 uutta ainetta: lääkkeet, teollisuusaineet, torjunta-aineet ja metallit. Liitteessä mainitaan myös aineet, jotka ovat vaarallisia, ne, jotka ovat kaikkialla esiintyviä PBT-aineita, sekä aineet, jotka edellyttävät pitkän aikavälin kehityssuunnan arviointia.

Direktiiviin lisätään uusi liite II ja sen A osassa vahvistetaan ohjeellinen luettelo vesistöaluekohtaisista pilaavista aineista, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava ympäristönlaatunormien asettamista ja sovellettava niitä, jos ne aiheuttavat huolta. Liitteen B osassa esitetään yleiset periaatteet ja viitataan tätä koskeviin ohjeisiin, kun taas C osa sisältää yhdenmukaistetut ympäristönlaatunormit vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille. Viimeksi mainittua mukautetaan tulevilla delegoiduilla säädöksillä, joiden avulla komissio vahvistaa EU:n laajuiset ympäristönlaatunormit tietyille muille vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille silloin, kun se osoittautuu tarpeelliseksi riittävän ja yhdenmukaistetun ympäristönsuojelun varmistamiseksi myös sellaisten pilaavien aineiden osalta, jotka eivät tai eivät vielä aiheuta huolta EU:n laajuisesti.

2022/0344 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin 2000/60/EY, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun direktiivin 2006/118/EY ja ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annetun direktiivin 2008/105/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 33 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 34 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Pintavesien ja pohjavesien kemiallinen pilaantuminen aiheuttaa uhkan vesiympäristölle, koska se voi aiheuttaa muun muassa välitöntä ja kroonista myrkyllisyyttä vesieliöissä, pilaavien aineiden kertymistä ekosysteemiin sekä luontotyyppien ja luonnon monimuotoisuuden häviämistä, ja se on uhka myös ihmisten terveydelle. Ympäristönlaatunormien asettaminen auttaa saavuttamaan myrkytöntä ympäristöä koskevan saasteettomuustavoitteen.

(2)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti unionin ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteelle sekä periaatteille, joiden mukaan ennalta ehkäiseviin toimiin on ryhdyttävä ja ympäristövahingot on torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan on maksettava.

(3)Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 35 on unionin strategia, jolla varmistetaan vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraali ja puhdas kiertotalous, jossa optimoidaan resurssien hallinta ja minimoidaan saasteet. Kestävyyttä edistävässä EU:n kemikaalistrategiassa 36 ja saasteettomuustoimintasuunnitelmassa 37 käsitellään erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyviä saastumisnäkökohtia. Muita erityisen tarkoituksenmukaisia ja täydentäviä toimia ovat vuoden 2018 EU:n muovistrategia 38 , vuoden 2021 Euroopan lääkestrategia 39 , biodiversiteettistrategia 40 , Pellolta pöytään -strategia 41 , vuoteen 2030 ulottuva EU:n maaperästrategia 42 , EU:n digitaalistrategia 43 ja Euroopan datastrategia 44 .

(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/60/EY 45 vahvistetaan puitteet sisämaan pintavesien, jokisuiden vaihettumisalueiden, rannikkovesien ja pohjaveden suojelulle. Näihin puitteisiin kuuluu prioriteettiaineiden yksilöiminen niiden aineiden joukosta, joista aiheutuu unionin tasolla merkittävä riski vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/105/EY 46 vahvistetaan unionin laajuiset ympäristönlaatunormit direktiivin 2000/60/EY liitteessä X luetelluille 45 prioriteettiaineelle ja kahdeksalle muulle pilaavalle aineelle, joita säänneltiin unionin tasolla jo ennen kuin liite X otettiin käyttöön Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2455/2001/EY 47 . Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/118/EY 48 vahvistetaan unionin laajuiset pohjaveden laatunormit nitraatteja ja torjunta-aineissa olevia tehoaineita varten sekä perusteet muiden pohjaveden pilaavien aineiden kansallisten raja-arvojen vahvistamiseksi. Siinä vahvistetaan myös vähintään 12 pilaavan aineen luettelo, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava tällaisten kansallisten raja-arvojen vahvistamista, ja niitä koskevat indikaattorit Pohjaveden laatunormit vahvistetaan direktiivin 2006/118/EY liitteessä I.

(5)Aineiden sisällyttämistä direktiivin 2000/60/EY liitteeseen X tai direktiivin 2006/118/EY liitteeseen I tai II harkitaan aineiden ihmisille ja vesiympäristölle aiheuttaman riskin arvioinnin perusteella. Arvioinnin keskeisiä osatekijöitä ovat tiedot aineiden pitoisuuksista ympäristössä, mukaan lukien tarkkailtavien aineiden luettelon seurannasta kerätyt tiedot, sekä aineiden (eko)toksikologiasta sekä niiden hajoavuudesta, biokertyvyydestä, karsinogeenisuudesta, mutageenisuudesta, lisääntymismyrkyllisyydestä ja hormonitoimintaa häiritsevistä vaikutuksista.

(6)Komissio on tarkastellut uudelleen direktiivin 2000/60/EY liitteessä X olevaa prioriteettiaineiden luetteloa kyseisen direktiivin 16 artiklan 4 kohdan ja direktiivin 2008/105/EY 8 artiklan mukaisesti sekä tarkastellut uudelleen direktiivin 2006/118/EY liitteissä I ja II olevia aineiden luetteloita mainitun direktiivin 10 artiklan mukaisesti ja todennut uuden tieteellisen tietämyksen perusteella, että on aiheellista muuttaa kyseisiä luetteloita lisäämällä niihin uusia aineita, asettamalla ympäristönlaatunormit tai pohjaveden laatunormit kyseisille lisätyille aineille, tarkistamalla ympäristönlaatunormeja joidenkin olemassa olevien aineiden osalta tieteen kehityksen mukaisesti ja asettamalla eliöstön ympäristönlaatunormit tietyille olemassa oleville ja vastikään lisätyille aineille. Komissio on myös yksilöinyt, mitkä muut aineet todennäköisesti kertyvät sedimenttiin tai eliöstöön, ja selventänyt, että tällaisten aineiden kehityssuuntia olisi seurattava sedimentissä tai eliöstössä. Aineiden luettelon tarkistamisen tueksi on kuultu laajasti komission yksiköiden, jäsenvaltioiden, sidosryhmien sekä terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevä tiedekomitean asiantuntijoita.

(7)Useimpien pilaavien aineiden osalta tehokkaat toimet niiden elinkaaren aikana edellyttävät lähteiden valvonnan ja jälkikäsittelytoimenpiteiden yhdistelmää, johon kuuluvat tarpeen mukaan kemiallinen suunnittelu, lupa tai hyväksyntä, valmistuksen ja käytön tai muiden prosessien aikana syntyvien päästöjen valvonta sekä jätteen käsittely. Siten uusien tai tiukempien laatunormien asettaminen vesimuodostumille täydentää unionin muuta lainsäädäntöä, jolla puututaan tai voitaisiin puuttua pilaantumisongelmaan yhdessä tai useammassa näistä vaiheista, ja on johdonmukaista tämän lainsäädännön kanssa, johon kuuluvat muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 49 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009 50 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012 51 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6 52 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY 53 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY 54 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU 55 ja neuvoston direktiivi 91/271/ETY 56 .

(8)Uusi tieteellinen tietämys viittaa merkittävään riskiin, joka johtuu useista muista vesimuodostumissa esiintyvistä pilaavista aineista niiden lisäksi, joita jo säännellään. Pohjavedessä on havaittu erityinen ongelma per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-aineiden) ja lääkkeiden vapaaehtoisen seurannan avulla. PFAS-aineita on havaittu yli 70 prosentissa unionin pohjaveden mittauspisteistä, ja nykyiset kansalliset raja-arvot ylittyvät selvästi hyvin monissa paikoissa. Lisäksi on laajalti löydetty myös lääkeaineita. Pintavesissä perfluoro-oktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS) on jo lueteltu prioriteettiaineina, mutta nyt katsotaan, että myös muut PFAS-aineet aiheuttavat riskin. Direktiivin 2008/105/EY 8 b artiklan mukainen tarkkailtavien aineiden seuranta on vahvistanut useiden lääkeaineiden aiheuttaman riskin pintavesissä, minkä vuoksi ne olisi lisättävä prioriteettiaineiden luetteloon.

(9)Direktiivissä 2000/60/EY edellytetään, että jäsenvaltiot yksilöivät vesimuodostumat, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon, seuraavat niitä ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, joilla vältetään niiden laadun huononeminen, eikä ihmisten käyttöön kelpaavan veden tuottamiseen tarvita niin paljon puhdistuskäsittelyä. Tässä yhteydessä mikromuovien on todettu aiheuttavan mahdollisen riskin ihmisten terveydelle, mutta mikromuoveista tarvitaan enemmän seurantatietoja, jotta voidaan vahvistaa tarve asettaa ympäristönlaatunormi pinta- ja pohjavesissä oleville mikromuoveille. Mikromuovit olisi sen vuoksi sisällytettävä pinta- ja pohjavesien seurantaluetteloihin, ja niiden seuranta olisi aloitettava heti, kun komissio on määrittänyt soveltuvat seurantamenetelmät. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon juomavedessä olevien mikromuovien riskien seuranta- ja arviointimenetelmät, jotka on kehitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 57 nojalla.

(10)Mikrobilääkeresistenssin kehittymisen riski, joka johtuu mikrobilääkkeille resistenttien mikro-organismien ja mikrobilääkeresistenssigeenien esiintymisestä vesiympäristössä, on herättänyt huolta, mutta seuranta on ollut vähäistä. Myös asiaankuuluvat mikrobilääkeresistenssigeenit olisi sisällytettävä pinta- ja pohjavedessä tarkkailtavien aineiden luetteloihin ja niitä olisi seurattava heti, kun soveltuvat seurantamenetelmät on kehitetty. Tämä vastaa komission kesäkuussa 2017 hyväksymää mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävää eurooppalaista yhteinen terveys -toimintasuunnitelmaa sekä Euroopan lääkestrategiaa, jossa myös käsitellään tätä ongelmaa.

(11)Kun otetaan huomioon kasvava tietoisuus seosten merkityksestä ja siten vaikutusperusteisesta seurannasta kemiallisen tilan määrittämiseksi ja se, että estrogeeniaineille on jo olemassa riittävän vankat vaikutusperusteiset seurantamenetelmät, jäsenvaltioiden olisi sovellettava tällaisia menetelmiä arvioidakseen estrogeenisten aineiden kumulatiivisia vaikutuksia pintavesissä vähintään kahden vuoden ajan. Näin voidaan verrata vaikutusperusteisia tuloksia direktiivin 2008/105/EY liitteessä I lueteltujen kolmen estrogeenisen aineen tavanomaisten seurantamenetelmien käytön tuloksiin. Vertailua käytetään arvioitaessa, voidaanko vaikutuksiin perustuvia seurantamenetelmiä käyttää luotettavina seulontamenetelminä. Tällaisten seulontamenetelmien käytön etuna olisi se, että direktiivin 2008/105/EY liitteessä I lueteltujen aineiden lisäksi voitaisiin ottaa huomioon kaikkien niiden estrogeenisten aineiden vaikutukset, joilla on samanlaiset vaikutukset. Direktiivissä 2000/60/EY olevaa ympäristönlaatunormien määritelmää olisi muutettava sen varmistamiseksi, että se voi tulevaisuudessa kattaa myös kynnysarvot, jotka voidaan asettaa vaikutusperusteisen seurannan tulosten arviointia varten.

(12)Unionin vesilainsäädännön 58 arvioinnissa, jäljempänä ’arviointi’, todettiin, että pinta- ja pohjaveteen vaikuttavien pilaavien aineiden yksilöinti- ja luettelointiprosessia sekä niitä koskevien laatunormien asettamista tai tarkistamista uuden tieteellisen tietämyksen perusteella voitaisiin nopeuttaa. Jos komissio hoitaisi nämä tehtävät sen sijaan, että sovelletaan direktiivin 2000/60/EY 16 ja 17 artiklassa ja direktiivin 2006/118/EY 10 artiklassa säädettyä tavallista lainsäätämisjärjestystä, voitaisiin parantaa pinta- ja pohjaveden tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvien mekanismien toimintaa erityisesti tulosten luetteloinnin, seurannan ja arvioinnin ajoituksen ja järjestyksen osalta, voitaisiin vahvistaa tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvän mekanismin ja pilaavien aineiden luetteloiden tarkistamisen välisiä yhteyksiä sekä pilaavien aineiden luetteloihin tehtävissä muutoksissa voitaisiin ottaa nopeammin huomioon tieteellinen kehitys. Sen vuoksi ja ottaen huomioon tarve muuttaa pilaavien aineiden luetteloita ja niihin liittyviä ympäristönlaatunormeja viipymättä uuden tieteellisen ja teknisen tietämyksen perusteella komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2008/105/EY liitettä I kyseisen liitteen A osassa olevan prioriteettiaineiden luettelon ja vastaavien ympäristönlaatunormien osalta sekä direktiivin 2006/118/EY liitettä I kyseisessä liitteessä olevan pohjaveden pilaavien aineiden luettelon ja laatunormien osalta. Tässä yhteydessä komission olisi otettava huomioon pinta- ja pohjavesissä tarkkailtavien aineiden luettelossa olevien aineiden seurannan tulokset. Tämän vuoksi olisi kumottava direktiivin 2000/60/EY 16 ja 17 artikla ja liite X sekä direktiivin 2006/118/EY 10 artikla.

(13)Arvioinnissa todettiin myös, että jäsenvaltioiden välillä on liikaa eroja vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille ja pohjaveden pilaaville aineille kansallisella tasolla asetetuissa laatunormeissa ja raja-arvoissa. Tähän mennessä vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet, joita ei ole määritelty direktiivin 2000/60/EY mukaisiksi prioriteettiaineiksi, ovat kuuluneet kansallisten ympäristönlaatunormien piiriin, ja ne on laskettu pintavesien ekologisen tilan arviointia tukeviksi fysikaalis-kemiallisiksi laatutekijöiksi. Pohjavesissä jäsenvaltiot ovat myös voineet asettaa omat raja-arvonsa, myös synteettisille aineille. Tämä joustavuus on johtanut epätyydyttäviin tuloksiin, kun on pyritty vertailemaan vesimuodostumien tilaa jäsenvaltioiden välillä, ja ympäristönsuojelun osalta. Sen vuoksi on tarpeen säätää menettelystä, jonka avulla voidaan sopia unionin tasolla ympäristönlaatunormeista ja raja-arvoista, joita sovelletaan kyseisiin aineisiin, jos ne on todettu kansallisesti huolestuttaviksi, ja laatia luettelot sovellettavista ympäristönlaatunormeista ja raja-arvoista.

(14)Lisäksi vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden sisällyttäminen pintavesien kemiallisen tilan määritelmään varmistaa koordinoidumman, johdonmukaisemman ja avoimemman lähestymistavan pintavesimuodostumien kemiallisen tilan seurantaan ja arviointiin sekä siihen liittyvään yleisötiedottamiseen. Se myös helpottaa kohdennetumpaa lähestymistapaa sellaisten toimenpiteiden yksilöimiseen ja toteuttamiseen, joilla voidaan käsitellä kaikkia kemikaaleihin liittyviä kysymyksiä kokonaisvaltaisemmin, vaikuttavammin ja tehokkaammin. Sen vuoksi ’ekologisen tilan’ ja ’kemiallisen tilan’ määritelmiä olisi muutettava ja ’kemiallisen tilan’ soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan myös vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet, jotka ovat tähän asti olleet osa direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevaa ’ekologisen tilan’ määritelmää. Tämän vuoksi direktiiviin 2008/105/EY olisi sisällytettävä vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden ympäristönlaatunormien käsite ja asiaan liittyvät menettelyt.

(15)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2006/118/EY liitteessä II olevaa B osaa mukauttamalla luetteloa pilaavista aineista, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava kansallisten raja-arvojen vahvistamista.

(16)Kun otetaan huomioon tarve mukautua nopeasti tieteelliseen ja tekniseen tietämykseen ja varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden osalta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2008/105/EY liitettä II kyseisessä liitteessä olevassa A osassa vahvistetun pilaavien aineiden luettelon osalta ja liitteessä II olevaa C osaa vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden tai niiden ryhmien yhdenmukaistettujen ympäristönlaatunormien osalta. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava näitä yhdenmukaistettuja ympäristönlaatunormeja arvioidessaan pintavesimuodostumiensa tilaa, kun on todettu, että näistä pilaavista aineista aiheutuu riski.

(17)Direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa olevan prioriteettiaineiden luettelon uudelleentarkastelussa on päädytty siihen, että useat prioriteettiaineet eivät enää aiheuta unionin laajuista huolta ja sen vuoksi ne olisi poistettava kyseisen direktiivin liitteessä I olevasta A osasta. Kyseiset aineet olisi sen vuoksi katsottava vesistöaluekohtaisiksi pilaaviksi aineiksi, ja ne olisi sisällytettävä direktiivin 2008/105/EY liitteessä II olevaan C osaan yhdessä niitä vastaavien ympäristönlaatunormien kanssa. Koska näiden pilaavien aineiden ei enää katsota aiheuttavan huolta unionin laajuisesti, ympäristönlaatunormeja on sovellettava vain, jos kyseiset pilaavat aineet voivat edelleen aiheuttaa huolta kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti.

(18)Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja mahdollistaa vesimuodostumien tilan vertailtavuus jäsenvaltioiden välillä, on tarpeen yhdenmukaistaa joidenkin pohjaveden pilaavien aineiden kansalliset raja-arvot. Sen vuoksi luettelo kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti huolta aiheuttavien pohjaveden pilaavien aineiden yhdenmukaistetuista raja-arvoista olisi sisällytettävä direktiivin 2006/118/EY liitteeseen II uutena D osana. Kyseisessä luettelossa vahvistettuja yhdenmukaistettuja raja-arvoja on sovellettava ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, joissa pilaavat aineet, joihin kyseisiä raja-arvoja sovelletaan, vaikuttavat pohjaveden tilaan. Kahden synteettisen pilaavan aineen, trikloorietyleenin ja tetrakloorietyleenin, summan osalta on tarpeen yhdenmukaistaa kansalliset raja-arvot, koska kaikki jäsenvaltiot, joissa pilaavat aineet ovat merkityksellisiä, eivät sovella raja-arvoa näiden pilaavan aineen summaan eivätkä kaikki asetetut kansalliset raja-arvot ole samat. Yhdenmukaistetun raja-arvon olisi oltava yhdenmukainen direktiivin (EU) 2020/2184 mukaisesti juomavedessä olevien pilaavien aineiden summalle asetetun muuttujan arvon kanssa.

(19)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joilla muutetaan direktiivin 2006/118/EY liitteessä II olevaa D osaa mukauttamalla yhdenmukaistettujen raja-arvojen luetteloa tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi luetteloon siihen sisältyvien pilaavien aineiden ja yhdenmukaistettujen raja-arvojen osalta.

(20)Kaikkia pohjaveden kemiallisen tilan arviointia koskevia direktiivin 2006/118/EY säännöksiä olisi mukautettava ottamaan huomion kyseisen direktiivin liitteeseen II lisättävässä D osassa käyttöön otettava kolmas yhdenmukaistettujen raja-arvojen luokka kyseisen direktiivin liitteessä I vahvistettujen laatunormien ja kyseisen direktiivin liitteessä II olevassa A osassa vahvistetun menetelmän mukaisesti vahvistettujen kansallisten raja-arvojen lisäksi.

(21)Tehokkaan ja johdonmukaisen päätöksenteon varmistamiseksi ja synergioiden kehittämiseksi muun unionin kemikaalilainsäädännön puitteissa tehtävän työn kanssa Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) olisi annettava pysyvä ja selkeästi rajattu rooli niiden aineiden priorisoinnissa, jotka sisällytetään tarkkailtavien aineiden luetteloihin ja direktiivin 2008/105/EY liitteissä I ja II sekä direktiivin 2006/118/EY liitteissä I ja II esitettyihin aineiden luetteloihin, sekä asianmukaisten tieteeseen perustuvien laatunormien johtamisessa. Kemikaaliviraston riskinarviointikomitean (RAC) ja sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean (SEAC) olisi helpotettava tiettyjen kemikaalivirastolle annettujen tehtävien hoitamista antamalla lausuntoja. Kemikaaliviraston olisi myös varmistettava parempi koordinointi eri ympäristösäädösten välillä lisäämällä avoimuutta tarkkailtavien aineiden luettelossa olevien pilaavien aineiden osalta tai kehittämällä unionin laajuisia tai kansallisia ympäristönlaatunormeja tai raja-arvoja asettamalla asiaankuuluvat tieteelliset raportit julkisesti saataville. 

(22)Arvioinnissa todettiin, että unionin vesilainsäädännön täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan parantamiseksi tarvitaan tiheämpää ja virtaviivaisempaa sähköistä raportointia. Koska saasteettomuustoimintasuunnitelman mukaisesti Euroopan ympäristökeskuksen tehtävänä on myös seurata saastumisen tilaa säännöllisemmin, ympäristökeskuksen olisi helpotettava tällaista jäsenvaltioiden tiheämpää ja virtaviivaisempaa raportointia. On tärkeää, että unionin pinta- ja pohjavesien tilaa koskevat ympäristötiedot asetetaan oikea-aikaisesti yleisön ja komission saataville. Jäsenvaltiot olisi sen vuoksi velvoitettava asettamaan komission ja Euroopan ympäristökeskuksen saataville direktiivin 2000/60/EY puitteissa kerätyt seurantatiedot automatisoitujen raportointi- ja tiedontoimitusmekanismien avulla käyttämällä sovellusrajapintaa tai vastaavia mekanismeja. Hallinnollisen taakan odotetaan olevan rajallinen, koska jäsenvaltioiden edellytetään jo nyt asettavan julkisesti saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY 59 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024 60 soveltamisalaan kuuluvat paikkatietoryhmät. Näihin paikkatietoryhmiin kuuluvat ympäristön tilan seurantalaitteiden sijainti ja käyttö, niihin liittyvät päästöjen mittaukset ja ympäristön osa-alueiden tila.

(23)Euroopan ympäristökeskukselle unionin vesilainsäädännön mukaisesti raportoitujen tietovirtojen ja erityisesti direktiivissä 2008/105/EY edellytettyjen päästöselvitysten sekä teollisuuden päästöportaaliin direktiivin 2010/75/EU ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 61 mukaisesti raportoitujen tietovirtojen parempi yhdentäminen tekee direktiivin 2008/105/EY 5 artiklan mukaisesta inventaarioraportoinnista yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa. Samalla se vähentää hallinnollista taakkaa ja työhuippua vesipiirin hoitosuunnitelmien valmistelussa. Tämä yksinkertaistettu raportointi yhdessä sen kanssa, että poistetaan toimenpideohjelmien edistymistä koskeva väliraportointi, joka ei ole osoittautunut tehokkaaksi, antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tehdä enemmän työtä sellaisten päästöjen raportoinnissa, jotka eivät kuulu teollisuuden päästöjä koskevan lainsäädännön soveltamisalaan mutta jotka kuuluvat direktiivin 2008/105/EY 5 artiklan mukaisen päästöraportoinnin soveltamisalaan. 

(24)Lissabonin sopimuksessa erotetaan toisistaan komissiolle siirretty valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia (delegoidut säädökset), ja komissiolle annettu valta antaa säädöksiä oikeudellisesti velvoittavien unionin säädösten yhdenmukaiseksi täytäntöönpanemiseksi (täytäntöönpanosäädökset). Direktiivit 2000/60/EY ja 2006/118/EY olisi mukautettava Lissabonin sopimuksella käyttöön otettuun oikeudelliseen kehykseen.

(25)Direktiivin 2000/60/EY 20 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja liitteessä V olevan 1.4.1 kohdan ix alakohdassa, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käytöstä, säädetty valtuus täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 1 kohdassa määrätyt kriteerit, koska ne koskevat mainitun direktiivin liitteiden muuttamista ja direktiiviä täydentävien sääntöjen antamista. Ne olisi sen vuoksi muutettava valtuuksiksi, joilla komissio valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä. 

(26)Direktiivin 2006/118/EY 8 artiklassa, jossa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käytöstä, säädetty valtuus täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 1 kohdassa määrätyt kriteerit, koska se koskee mainitun direktiivin liitteiden muuttamista. Se olisi sen vuoksi muutettava valtuudeksi, jolla komissio valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä.

(27)On erityisen tärkeää, että komissio delegoituja säädöksiä valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(28)Direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 3 kohdassa, jossa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käytöstä, säädetty valtuus täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 2 kohdassa määrätyt kriteerit, koska se koskee teknisten eritelmien ja standardoitujen menetelmien vahvistamista veden tilan analysointia ja seurantaa varten ja sillä pyritään näin ollen varmistamaan yhdenmukaiset edellytykset kyseisen direktiivin yhdenmukaiselle täytäntöönpanolle. Se olisi sen vuoksi muutettava valtuudeksi, jolla komissio valtuutetaan antamaan täytäntöönpanosäädöksiä. Tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi valtuuden olisi myös laajennettava siten, että siihen sisällytetään 8 artiklan 4 kohdan mukaisten seuranta- ja tilatietojen raportointimuotojen vahvistaminen. Komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 62 mukaisesti.

(29)Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2000/60/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä teknisiä malleja seurantatietojen ja veden tilaa koskevien tietojen raportoimiseksi direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(30)Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2008/105/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä standardoidut mallit sellaisten pistekuormituspäästöjen raportoimiseksi Euroopan ympäristökeskukselle, jotka eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... 63 + soveltamisalaan. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(31)On tarpeen ottaa huomioon tieteen ja tekniikan kehitys vesimuodostumien tilan seurannassa direktiivin 2000/60/EY liitteessä V vahvistettujen seurantavaatimusten mukaisesti. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää kaukokartoitusteknologioista, maan havainnoinnista (Copernicus-palvelut) ja in situ -sensoreista ja -laitteista saatavaa dataa ja palveluja tai kansalaistieteestä saatavaa dataa hyödyntämällä tekoälyn sekä kehittyneen datan analyysin ja käsittelyn tarjoamia mahdollisuuksia. 

(32)Kun otetaan huomioon ennalta arvaamattomien sääilmiöiden, erityisesti erittäin voimakkaiden tulvien ja pitkittyneen kuivuuden, lisääntyminen sekä merkittävät pilaantumistapahtumat, jotka aiheuttavat tai pahentavat valtioiden rajat ylittävää tahatonta pilaantumista, jäsenvaltioita olisi vaadittava varmistamaan, että tällaisista vaaratilanteista tiedotetaan välittömästi muille jäsenvaltioille, joihin asia mahdollisesti vaikuttaa, ja tekemään tehokasta yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin asia mahdollisesti vaikuttaa, tapahtuman tai vaaratilanteen vaikutusten lieventämiseksi. Direktiivin 2000/60/EY 12 artiklan mukaisesti on myös tarpeen vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja virtaviivaistaa rajat ylittävän yhteistyön menettelyjä silloin, kun on kyse pitkäaikaisemmista rajat ylittävistä ongelmista, jotka eivät ole onnettomuuden aiheuttamia ja joita ei voida ratkaista jäsenvaltioiden tasolla. Jos tarvitaan EU:n apua, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat lähettää avunpyyntöjä komission hätäavun koordinointikeskukselle, joka koordinoi mahdollisia avuntarjouksia ja avustustoimia unionin pelastuspalvelumekanismin kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 1313/2013 64  15 artiklan mukaisesti.

(33)Sen vuoksi direktiivejä 2000/60/EY, 2006/118/EY ja 2008/105/EY olisi muutettava.

(34)Koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat ympäristönsuojelun korkean tason varmistaminen ja Euroopan makeiden vesien ympäristölaadun parantaminen, vaan ne voidaan vesien pilaantumisen rajat ylittävän luonteen takia saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2000/60/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2000/60/EY seuraavasti:

(1)Korvataan 1 artiklan neljäs luetelmakohta seuraavasti:

”— edistetään asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien sopimukset, joilla pyritään ehkäisemään meriympäristön pilaantumista ja poistamaan se, toteuttamalla unionin toimia, joilla lopetetaan kerralla tai vaiheittain vaarallisten prioriteettiaineiden päästöt ja häviöt, ja pitäen perimmäisenä tavoitteena saavuttaa meriympäristössä lähellä tausta-arvoja olevat pitoisuudet luonnonaineiden osalta ja lähellä nollatasoa olevat pitoisuudet synteettisten aineiden osalta.”

(2)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 24 alakohta seuraavasti:

”24) ’Pintaveden hyvällä kemiallisella tilalla’ tarkoitetaan kemiallista tilaa, jota edellytetään tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen pintavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, eli sellaista pintavesimuodostuman kemiallista tilaa, jossa pilaavien aineiden pitoisuudet eivät ylitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/105/EY* liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeja eivätkä kyseisen direktiivin 8 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 8 d artiklan 1 kohdan mukaisesti asetettuja vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeja.

(b)korvataan 30 alakohta seuraavasti:

”30) ’Prioriteettiaineilla’ tarkoitetaan direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa lueteltuja aineita eli aineita, jotka aiheuttavat merkittävän riskin vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä suuressa osassa jäsenvaltioita.”

(c)lisätään 30 a ja 30 b alakohta seuraavasti:

”30 a) ’Vaarallisilla prioriteettiaineilla’ tarkoitetaan prioriteettiaineita, jotka on merkitty vaarallisiksi sillä perusteella, että ne on tieteellisissä raporteissa, asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä tai asiaankuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa tunnustettu myrkyllisiksi, hitaasti hajoaviksi ja mahdollisesti eliöihin kertyviksi tai ne antavat aihetta vastaavaan huoleen, jos tällä huolella on merkitystä vesiympäristön kannalta.

30 b) ’Vesistöaluekohtaisilla pilaavilla aineilla’ tarkoitetaan pilaavia aineita, joita ei ole luokiteltu tai ei enää luokitella prioriteettiaineiksi mutta jotka jäsenvaltiot ovat tämän direktiivin liitteen II mukaisen pintavesimuodostumiin kohdistuvien paineiden ja vaikutusten arvioinnin perusteella todenneet aiheuttavan merkittävän riskin alueellaan sijaitsevalle vesiympäristölle tai alueellaan sijaitsevan vesiympäristön välityksellä.”

(d)korvataan 35 alakohta seuraavasti:

”35) ’Ympäristönlaatunormilla’ tarkoitetaan sellaisia tietyn pilaavan aineen tai pilaavien aineiden ryhmän pitoisuuksia vedessä, sedimentissä tai eliöstössä, joita ei saa ylittää ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi, tai tällaisen pilaavan aineen tai pilaavien aineiden ryhmän ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheuttamien haitallisten vaikutusten kynnysarvoa, joka mitataan asianmukaisella vaikutusperusteisella menetelmällä.”

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY pintavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84).”

(3)Lisätään 3 artiklaan 4 a kohta seuraavasti:

”4 a. Kun on kyse poikkeuksellisista luonnonoloista tai ylivoimaisesta esteestä, erityisesti erittäin voimakkaista tulvista ja pitkittyneestä kuivuudesta tai merkittävistä pilaantumistapahtumista, jotka voivat vaikuttaa muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin alajuoksun vesimuodostumiin, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaisten jäsenvaltioiden alajuoksun vesimuodostumista vastaaville toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle ilmoitetaan asiasta välittömästi ja että käynnistetään tarvittava yhteistyö poikkeuksellisten olosuhteiden tai tapahtumien tutkimiseksi ja niiden seurausten käsittelemiseksi.”

(4)Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(a)korvataan a alakohdan iv alakohta seuraavasti:

”iv) jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, joilla voidaan asteittain vähentää prioriteettiaineista ja vesistöaluekohtaisista pilaavista aineista aiheutuvaa pilaantumista sekä lopettaa kerralla tai vaiheittain vaarallisten prioriteettiaineiden päästöt ja häviöt.” 

(b)korvataan b alakohdan iii alakohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Muutossuuntien kääntämiseksi tarvittavat toimenpiteet on pantava täytäntöön direktiivin 2006/118/EY 5 artiklan ja kyseisen direktiivin liitteen IV mukaisesti, jollei tämän artiklan 6 ja 7 kohdan soveltamisesta muuta johdu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 8 kohdan soveltamista.”

(5)Korvataan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikissa 1 kohdan mukaisesti yksilöidyissä vesimuodostumissa saavutetaan 4 artiklan mukaiset tavoitteet tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti sekä pintavesimuodostumien osalta lisäksi unionin tasolla vahvistetut laatunormit ja että niistä asianmukaisella vedenkäsittelyllä ja unionin lainsäädännön mukaisesti saatava vesi täyttää myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 vaatimukset*.

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).”

(6)Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tekniset eritelmät ja yhtenäistetyt menetelmät veden tilan analysointia ja seurantaa varten liitteen V mukaisesti sekä mallit seuranta- ja tilatietojen raportointia varten 4 kohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

(b)lisätään 4 ja 5 kohta seuraavasti:

”4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä V olevan 1.3.4 kohdan mukaisesti kerätyt saatavilla olevat yksittäiset seurantatiedot ja tiedot liitteen V mukaisesti tuloksena olevasta tilasta asetetaan yleisön ja Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) saataville vähintään kerran vuodessa sähköisesti koneellisesti luettavassa muodossa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY*, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY** ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024*** mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltioiden on käytettävä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettuja malleja.

5. Euroopan ympäristökeskuksen on varmistettava, että 4 kohdan mukaisesti saataville asetettuja tietoja käsitellään ja analysoidaan säännöllisesti, jotta ne voidaan asettaa saataville asiaankuuluvien unionin portaalien kautta, niin että komissio ja asiaankuuluvat unionin virastot voivat käyttää niitä uudelleen ja komissiolle, jäsenvaltioille ja yleisölle voidaan toimittaa ajantasaista, objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa erityisesti tilasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 401/2009**** mukaisesti. 

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).

**** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 401/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta (EUVL L 126, 21.5.2009, s. 13).”

(7)Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Tämän direktiivin mukaisesti vahvistettujen tavoitteiden, laatunormien ja raja-arvojen noudattamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että vahvistetaan ja pannaan täytäntöön

a) päästöjen hallinta, joka perustuu parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan;

b) asianmukaiset päästöraja-arvot;

c) hajakuormituspäästöjen hallinnassa ympäristön kannalta parhaat käytännöt, siten kuin niistä säädetään

–Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/128/EY*;

–Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU**;

–neuvoston direktiivissä 91/271/ETY***;

–neuvoston direktiivissä 91/676/ETY****;

–muussa unionin lainsäädännössä, jolla on merkitystä pistekuormituslähteen tai hajakuormituksen torjumisen kannalta.

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

*** Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

**** Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).”

(b)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jos tämän direktiivin, direktiivien 2006/118/EY tai 2008/105/EY tai muun unionin lainsäädännön mukaisesti vahvistettu laatutavoite, laatunormi tai raja-arvo vaatii tiukempia ehtoja kuin 2 kohdan soveltamisesta johtuvat, on käytettävä tehokkaampia keinoja päästöjen hallitsemiseksi.”

(8)Korvataan 11 artiklan 3 kohdan k alakohta seuraavasti:

”k) toimenpiteet, joilla estetään vaarallisten prioriteettiaineiden aiheuttama pintavesien pilaantuminen ja joilla vähennetään vaiheittain muiden aineiden aiheuttamaa pilaantumista, joka muutoin estäisi jäsenvaltioita saavuttamasta pintavesimuodostumille 4 artiklassa asetetut ympäristötavoitteet;”

(9)Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Seikat, joita ei voida käsitellä jäsenvaltioiden tasolla

1. Jos jäsenvaltio havaitsee seikan, jolla on vaikutusta sen vesien hoitoon mutta jota kyseinen jäsenvaltio ei pysty ratkaisemaan, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja mille tahansa muulle jäsenvaltiolle, jota asia koskee, ja tehtävä suosituksia sen ratkaisemiseksi.

2. Asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä 1 kohdassa tarkoitettujen seikkojen lähteiden tunnistamiseksi ja kyseisten seikkojen ratkaisemiseksi tarvittavien toimenpiteiden määrittämiseksi.

Jäsenvaltioiden on vastattava toisilleen hyvissä ajoin ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun toinen jäsenvaltio on antanut ilmoituksen 1 kohdan mukaisesti.

(10)3. Komissiolle on ilmoitettava 2 kohdassa tarkoitetusta yhteistyöstä ja se on kutsuttava siihen mukaan. Komissio harkitsee tarvittaessa 13 artiklan nojalla laaditut kertomukset huomioon ottaen, onko unionin tasolla toteutettava lisätoimia vesimuodostumiin kohdistuvien maasta toiseen ulottuvien vaikutusten vähentämiseksi.”

(11)Kumotaan 15 artiklan 3 kohta 

(12)Kumotaan 16 ja 17 artikla. 

(13)Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e) yhteenveto ehdotuksista, hallintatoimista ja strategioista kemiallisen pilaantumisen torjumiseksi tai vaarallisten aineiden käytön lopettamiseksi kerralla tai vaiheittain;” 

(b)kumotaan 4 kohta; 

(14)Korvataan 20 artikla seuraavasti:

”20 artikla

Direktiivin tekninen mukauttaminen ja täytäntöönpano

”1. Siirretään komissiolle valta antaa 20 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä I ja III sekä liitteessä V olevaa 1.3.6 kohtaa toimivaltaisia viranomaisia koskevien tietovaatimusten, taloudellisen analyysin sisällön ja valittujen seurantanormien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 20 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä määrittämällä jäsenvaltioiden seurantajärjestelmien luokituksille vahvistetut arvot liitteessä V olevassa 1.4.1 kohdassa vahvistetun interkalibrointimenettelyn mukaisesti.

3. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tekniset mallit 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Näitä malleja vahvistettaessa komissiota avustaa tarvittaessa Euroopan ympäristökeskus.”

(15)Lisätään 20 a artikla seuraavasti:

”20 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto lisää tämän direktiivin voimaantulopäivän] alkaen määräämättömäksi ajaksi 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 20 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

(16)Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011* tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tällöin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”

(17)Korvataan 22 artiklan 4 kohta seuraavasti:

 ”4. Ympäristötavoitteita, joista säädetään 4 artiklassa, sekä ympäristönlaatunormeja, jotka on vahvistettu direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa, ja vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille asetettuja raja-arvoja, jotka vahvistetaan mainitun direktiivin 8 ja 8 d artiklan nojalla, on pidettävä ympäristönlaatunormeina direktiivin 2010/75/EU tarkoituksia varten.”

(18)Muutetaan liite V tämän direktiivin liitteen I mukaisesti.

(19)Korvataan liitteessä VII olevan A osan 7.7 kohta seuraavasti:

”7.7 yhteenveto toimista, jotka on toteutettu prioriteettiaineiden päästöjen vähentämiseksi ja vaarallisten prioriteettiaineiden päästöjen lopettamiseksi asteittain;”

(20)Muutetaan liite VIII tämän direktiivin liitteen II mukaisesti. 

(21)Kumotaan liite X.

2 artikla

Direktiivin 2006/118/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2006/118/EY seuraavasti:

(1)Korvataan nimi seuraavasti:

”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta”

(2)Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tällä direktiivillä vahvistetaan erityiset toimenpiteet pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat erityisesti seuraavat:

a) pohjaveden hyvän kemiallisen tilan arviointiperusteet;

b) perusteet merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien toteamiseksi ja kääntämiseksi sekä niiden kohtien määrittämiseksi, joissa muutossuunnat käännetään laskeviksi.”

(3)Korvataan 2 artiklan 2 alakohta seuraavasti:

2) ’raja-arvolla’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti asettamaa tai unionin tasolla 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti asetettua pohjaveden laatunormia”; 

(4)Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

(a)lisätään 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan c alakohta seuraavasti:

”c) raja-arvot, jotka on vahvistettu unionin tasolla 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja lueteltu tämän direktiivin liitteessä II olevassa D osassa.”

(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut raja-arvot voidaan vahvistaa jäsenvaltion tasolla, vesienhoitoalueen tai kansainvälisen vesienhoitoalueen jonkin jäsenvaltion alueella sijaitsevan osan tasolla taikka pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän tasolla.”

(c)korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Kaikki 1 kohdassa tarkoitetut raja-arvot, mukaan luettuna yhteenveto tämän direktiivin liitteessä II olevassa C osassa tarkoitetuista tiedoista, on julkaistava direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisesti toimitettavissa vesienhoitosuunnitelmissa.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kansalliset raja-arvot viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta]. Kemikaaliviraston on asetettava nämä tiedot julkisesti saataville.”

(d)korvataan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on tarkistettava alueellaan sovellettavien raja-arvojen luetteloa aina, kun pilaavia aineita, pilaavien aineiden ryhmiä tai pilaantumisen indikaattoreita koskevista uusista tiedoista käy ilmi, että on vahvistettava raja-arvo uudelle aineelle, että voimassa olevaa raja-arvoa on muutettava tai että luettelosta aiemmin poistettu raja-arvo on lisättävä siihen uudelleen. Jos asiaankuuluvat raja-arvot vahvistetaan tai niitä muutetaan unionin tasolla, jäsenvaltioiden on mukautettava alueellaan sovellettavien raja-arvojen luettelo kyseisiin arvoihin.”

(5)Korvataan 4 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) liitteessä I luetellut pohjaveden laatunormien arvot ja vastaavat 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut raja-arvot eivät ylity missään kyseisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän seurantapaikassa; tai”

(6)Lisätään 6 a artikla seuraavasti:

”6 a artikla

Tarkkailtavien aineiden luettelo

1. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa kemikaaliviraston laatimat tieteelliset raportit huomioon ottaen vahvistetaan tarkkailtavien aineiden luettelo aineista, joista jäsenvaltioiden on kerättävä unionin laajuisia seurantatietoja, ja vahvistetaan mallit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä raportoidessaan seurannan tuloksista ja niihin liittyvistä tiedoista komissiolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkkailtavien aineiden luettelossa voi olla enintään viisi ainetta tai aineryhmää, ja siinä on ilmoitettava seurantamatriisit ja mahdolliset analyysimenetelmät kunkin aineen osalta. Näistä seurantamatriisista ja -menetelmistä ei saa aiheutua kohtuuttomia kustannuksia toimivaltaisille viranomaisille. Tarkkailtavien aineiden luetteloon sisällytettävät aineet on valittava niiden aineiden joukosta, joista saatavilla olevat tiedot osoittavat, että ne voivat unionin tasolla aiheuttaa vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä merkittävän riskin, ja joita koskevat seurantatiedot ovat riittämättömät. Tarkkailtavien aineiden luetteloon on sisällytettävä uutta huolta aiheuttavia aineita.

Heti kun mikromuoveille ja tietyille mikrobilääkeresistenssigeeneille on löydetty sopivia seurantamenetelmiä, kyseiset aineet on sisällytettävä tarkkailtavien aineiden luetteloon.

Kemikaalivirasto laatii tieteellisiä raportteja, jotka auttavat komissiota valittaessa aineita tarkkailtavien aineiden luetteloon, ottaen huomioon seuraavat tiedot:

(a)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/105/EY* liite I ja kyseisen liitteen tuoreimman uudelleentarkastelun tulokset;

(b)direktiivin 2008/105/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184** mukaisesti laaditut tarkkailtavien aineiden luettelot;

(c)maaperän pilaantumisen torjuntaa koskevat vaatimukset, mukaan lukien asiaan liittyvät seurantatiedot;

(d)jäsenvaltioiden direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tekemä vesienhoitoalueen ominaispiirteiden analysointi ja mainitun direktiivin 8 artiklan mukaisesti laadittujen seurantaohjelmien tulokset;

(e)tiedot tietyn aineen tai aineryhmän tuotantomääristä, käyttötavoista, luontaisista ominaisuuksista (mukaan lukien kulkeutuvuus maaperässä ja tarvittaessa hiukkaskoko), pitoisuuksista ympäristössä ja haitallisista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja vesiympäristöön, mukaan lukien tiedot, jotka on kerätty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006***, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009****, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012*****, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/6******, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY******* ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY******** mukaisesti;

(f)tutkimushankkeet ja tieteelliset julkaisut, mukaan lukien mallinnuksen tai muiden ennakoivien arviontien perusteella saatavat tiedot suuntauksista ja ennusteista, sekä kaukokartoitusteknologioista, maan havainnoinnista (Copernicus-palvelut) sekä in situ -sensoreista ja -laitteista saatava data tai kansalaistieteestä saatava data hyödyntämällä tekoälyn sekä kehittyneen datan analyysin ja käsittelyn tarjoamia mahdollisuuksia;

(g)sidosryhmien suositukset.

Kemikaalivirasto laatii joka kolmas vuosi raportin, jossa esitetään yhteenveto neljännen alakohdan mukaisesti laadittujen tieteellisten raporttien tuloksista, ja asettaa kyseisen raportin julkisesti saataville. Ensimmäinen raportti asetetaan saataville viimeistään X päivänä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on tämän direktiivin voimaantulopäivää seuraavan kahdennenkymmenennenensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä].

2. Ensimmäinen tarkkailtavien aineiden luettelo vahvistetaan viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 24 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta]. Tarkkailtavien aineiden luettelo päivitetään sen jälkeen 36 kuukauden välein.

Tarkkailtavien aineiden luetteloa ajan tasalle saattaessaan komissio poistaa olemassa olevasta tarkkailtavien aineiden luettelosta aineet tai aineryhmät, joiden osalta se katsoo, että vesiympäristölle aiheutuva riski voidaan arvioida ilman täydentäviä seurantatietoja. Kun tarkkailtavien aineiden luetteloa päivitetään, yksittäinen aine tai aineryhmä voidaan säilyttää tarkkailtavien aineiden luettelossa vielä kolmen vuoden ajan, jos tarvitaan täydentäviä seurantatietoja vesiympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi. Päivitettävään tarkkailtavien aineiden luetteloon myös lisätään aineet, joiden osalta komissio katsoo kemikaaliviraston tieteelliset raportit huomioon ottaen, että vesiympäristölle voi aiheutua riski.

3. Jäsenvaltioiden on seurattava kutakin tarkkailtavien aineiden luettelossa olevaa ainetta tai aineryhmää tietyillä edustavilla seuranta-asemilla vähintään 24 kuukauden ajan. Seurantajakso alkaa kuuden kuukauden kuluessa tarkkailtavien aineiden luettelon laatimisesta.

Kunkin jäsenvaltion on valittava ainakin yksi seuranta-asema sekä sellainen määrä asemia, joka vastaa jäsenvaltion kokonaispinta-alaa neliökilometreinä jaettuna 60 000:lla (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun).

Edustavien seuranta-asemien ja kunkin aineen tai aineryhmän seurantatiheyden ja -ajoituksen valinnassa jäsenvaltioiden on otettava huomioon aineen tai aineryhmän käyttötavat ja mahdollinen esiintyminen. Seurantatiheyden on oltava vähintään kerta vuodessa.

Jos jäsenvaltio pystyy toimittamaan riittävät, vertailukelpoiset, edustavat ja tuoreet seurantatiedot tietystä aineesta tai aineryhmästä olemassa olevien seurantaohjelmien tai tutkimusten pohjalta, se voi päättää olla ryhtymättä kyseisen aineen osalta tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvän mekanismin mukaiseen täydentävään seurantaan edellyttäen, että aineen tai aineryhmän seuranta on tehty käyttäen menetelmiä, jotka ovat tarkkailtavien aineiden luettelon laatimista koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitettujen seurantamatriisien ja analyysimenetelmien mukaisia.

4. Jäsenvaltioiden on asetettava tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun seurannan tulokset saataville direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti sekä 1 kohdan mukaisesti annetun tarkkailtavien aineiden luettelon vahvistamista koskevan täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti. Niiden on myös asetettava saataville tiedot seuranta-asemien edustavuudesta ja seurantastrategiasta.

5. Kemikaalivirasto tarkastelee seurannan tuloksia 3 kohdassa tarkoitetun 24 kuukauden määräajan päättyessä ja arvioi, mitä aineita tai aineryhmiä on seurattava vielä 24 kuukauden ajan ja ne on sen vuoksi säilytettävä tarkkailtavien aineiden luettelossa ja mitkä aineet tai aineryhmät voidaan poistaa tarkkailtavien aineiden luettelosta.

Jos komissio toteaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kemikaaliviraston arvioinnin perusteella, ettei vesiympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi enää tarvita lisäseurantaa, kyseinen arviointi otetaan huomioon 8 artiklassa tarkoitetussa liitteen I tai II uudelleentarkastelussa.

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY pintavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

**** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

***** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).

****** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eläinlääkkeistä (EUVL L 4, 7.1.2019, s. 43).

******* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).

******** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).

(7)Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Liitteiden I–IV uudelleentarkastelu

1. Komissio tarkastelee uudelleen ensimmäisen kerran viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen joka kuudes vuosi liitteessä I esitettyä pilaavien aineiden luetteloa ja näille pilaaville aineille kyseisessä liitteessä asetettuja laatunormeja sekä liitteessä II olevassa B osassa esitettyä pilaavien aineiden ja niiden indikaattorien luetteloa.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen lisäämällä tai poistamalla kyseisessä liitteessä esitettyjä pohjaveden pilaavia aineita ja niiden laatunormeja sekä B osan mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen lisäämällä siihen pilaavia aineita tai indikaattoreita, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava kansallisten raja-arvojen vahvistamista.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä II olevaa D osaa sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen lisäämällä tai muuttamalla yhdenmukaistettuja raja-arvoja yhden tai useamman kyseisessä liitteessä olevassa B osassa luetellun epäpuhtauden osalta.

4. Hyväksyessään 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä komissio ottaa huomioon kemikaaliviraston tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti laatimat tieteelliset raportit.

5. Siirretään komissiolle valta antaa 8 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä II olevaa A ja C osaa ja liitettä III ja IV niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

6. Kemikaalivirasto laatii tieteellisiä raportteja avustaakseen komissiota liitteiden I ja II uudelleentarkastelussa. Näissä raporteissa on otettava huomioon seuraavat:

a) kemikaaliviraston riskinarviointikomitean ja sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean lausunnot;

b) direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti perustettujen seurantaohjelmien tulokset;

c) tämän direktiivin 6 a artiklan 4 kohdan mukaisesti kerätyt seurantatiedot;

d) direktiivin 2008/105/EY ja direktiivin (EU) 2020/2184 liitteiden uudelleentarkastelujen tulokset;

e) tiedot ja vaatimukset maaperän pilaantumisen torjumiseksi;

f) unionin tutkimusohjelmat ja tieteelliset julkaisut, mukaan lukien kaukokartoitusteknologioista, maan havainnoinnista (Copernicus-palvelut), in situ -sensoreista ja -laitteista saatava tieto ja/tai kansalaistieteestä saatava data hyödyntämällä tekoälyn sekä kehittyneen datan analyysin ja käsittelyn tarjoamia mahdollisuuksia;

g) asianomaisilta sidosryhmiltä saadut huomautukset ja tiedot.

6. Kemikaalivirasto laatii ja asettaa julkisesti saataville kuuden vuoden välein raportin, jossa esitetään yhteenveto 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun tuloksista. Ensimmäinen raportti on toimitettava komissiolle ... päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä].

(8)Lisätään 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto lisää tämän direktiivin voimaantulopäivän] alkaen määräämättömäksi ajaksi 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 8 artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

(9)Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011* tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tällöin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.” 

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).” 

(10)Kumotaan 10 artikla.

(11)Korvataan liite I tämän direktiivin liitteessä III olevalla tekstillä.

(12)Muutetaan liite II tämän direktiivin liitteen IV mukaisesti.

(13)Korvataan liitteessä III olevan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:

” c) muut merkitykselliset tiedot mukaan lukien seurantapaikassa havaittujen asianomaisten pilaavien aineiden pitoisuuksien vuosittainen aritmeettinen keskiarvo, jota on verrattu liitteessä I esitettyihin pohjaveden laatunormeihin ja 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin raja-arvoihin.”

(14)Korvataan liitteessä IV olevan B osan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien kääntämiseksi laskeviksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin, kun pilaavan aineen pitoisuus nousee 75 prosenttiin liitteessä I vahvistettujen pohjaveden laatunormien ja 3 artiklan 1 alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen raja-arvojen arvoista, paitsi jos”

3 artikla

Direktiivin 2008/105/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2008/105/EY seuraavasti:

(1)Korvataan nimi seuraavasti:

”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, pintavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta”

(2)Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

(a)lisätään 1 a kohdan ensimmäiseen alakohtaan iii alakohta seuraavasti:

”iii) aineet, joiden numerot liitteessä I olevassa A osassa ovat 5, 9, 13, 15, 17, 21, 23, 24, 28, 30, 34, 37, 41 ja 44 ja joille vahvistetaan tarkistetut ympäristönlaatunormit, ja vastikään yksilöidyt aineet, joiden numerot liitteessä I olevassa A osassa ovat 46–70, voimassaolon alkaessa ... päivästä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen tarkoituksin ehkäistä pintavesimuodostumien kemiallisen tilan huononeminen ja saavuttaa pintaveden hyvä kemiallinen tila näiden aineiden osalta.”

(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä I olevassa A osassa esitettyä eliöstön ympäristönlaatunormia tai sedimentin ympäristönlaatunormia niiden aineiden osalta, joille tällainen ympäristönlaatunormi on vahvistettu.

Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä I olevan A osan mukaista veden ympäristönlaatunormia muihin kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin aineisiin.”

(c)korvataan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on järjestettävä sellaisten liitteessä I olevassa A osassa yksilöityjen prioriteettiaineiden pitoisuuksien pitkäaikaisten muutossuuntien analysointi, joita yleensä kerääntyy sedimenttiin ja/tai eliöstöön, direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti suoritettavan pintaveden tilan seurannan osana tehtävän sedimentin tai eliöstön seurannan perusteella.” 

(d)kumotaan 7 kohta;

(e)korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8. Siirretään komissiolle valta antaa 9 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevan B osan 3 kohtaa sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.”

(3)Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltioiden on direktiivin 2000/60/EY 5 ja 8 artiklan mukaisesti kerättyjen tietojen ja muiden saatavilla olevien tietojen perusteella laadittava selvitys sekä mahdollisuuksien mukaan kartat kaikkien tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen prioriteettiaineiden ja kaikkien tämän direktiivin liitteessä II olevassa A osassa lueteltujen pilaavien aineiden päästöistä ja häviöistä kunkin alueellaan sijaitsevan vesipiirin tai vesipiirin osan osalta, mukaan luettuna tarvittaessa niiden pitoisuudet sedimenteissä ja eliöstössä.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta päästöihin ja häviöihin, joista on ilmoitettu komissiolle sähköisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... mukaisesti 65+. ”

(b)kumotaan 2 ja 3 kohta;

(c)korvataan 4 kohta seuraavasti: 

”4. Jäsenvaltioiden on ajantasaistettava selvityksensä direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen analyysien tarkistusten yhteydessä, ja niiden on varmistettava, että päästöt, joita ei ole raportoitu asetuksen (EU) .../…++ nojalla perustettuun teollisuuspäästöportaaliin, julkaistaan jäsenvaltioiden 13 artiklan 7 kohdan mukaisesti ajantasaistetuissa vesipiirien hoitosuunnitelmissa.

Viitejakso arvojen määrittämiselle ajantasaistetuissa selvityksissä on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen analyysien päätökseen saattamista edeltävä vuosi.

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 soveltamisalaan kuuluvien prioriteettiaineiden tai pilaavien aineiden osalta arvot voidaan kuitenkin laskea keskiarvoina kolmelta vuodelta, jotka edeltävät ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun analyysin saattamista päätökseen.

Sellaisten pistelähteistä peräisin olevien päästöjen osalta, joita ei ole raportoitu asetuksen (EU) ../… +++ mukaisesti, koska ne eivät kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan tai koska ne alittavat kyseisessä asetuksessa vahvistetut vuotuisen raportoinnin raja-arvot, tämän artiklan ensimmäisessä alakohdassa säädetty raportointivelvollisuus on täytettävä raportoimalla päästöt sähköisesti kyseisen asetuksen nojalla perustettuun teollisuuspäästöportaaliin.

Komissio hyväksyy Euroopan ympäristökeskuksen avustamana täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan neljännessä alakohdassa tarkoitetun raportoinnin muoto, tarkkuustaso ja tiheys. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

(d)Kumotaan 5 kohta;

(4)Korvataan 7 a artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1. Asetuksen (EY) N:o 1907/2006, asetuksen (EY) N:o 1107/2009, asetuksen (EU) N:o 528/2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/6* tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY**, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY*** tai direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien prioriteettiaineiden osalta komissio arvioi osana direktiivin 2000/60/EY 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kertomusta, ovatko unionin ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettavat toimet riittäviä, jotta saavutetaan prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormit ja tavoite vaarallisten prioriteettiaineiden päästöjen ja häviöiden lopettamisesta kerralla tai vaiheittain direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eläinlääkkeistä ja direktiivin 2001/82/EY kumoamisesta (EUVL L 4, 7.1.2019, s. 43).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).”

(5)Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Liitteen I ja II uudelleentarkastelu

”1. Komissio tarkastelee uudelleen ensimmäisen kerran viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen joka kuudes vuosi liitteessä I olevassa A osassa esitettyä prioriteettiaineiden luetteloa ja kyseisten aineiden ympäristönlaatunormeja sekä liitteessä II olevassa A osassa esitettyä pilaavien aineiden luetteloa.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 9 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa otetaan huomioon Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti laatimat tieteelliset raportit, liitteen I muuttamiseksi sen mukauttamiseksi tieteen ja teknologian kehitykseen

a)    lisäämällä tai poistamalla aineita prioriteettiaineiden luettelosta;

b)    nimeämällä tiettyjä aineita kyseisessä luettelossa vaarallisiksi prioriteettiaineiksi ja/tai kaikkialla esiintyviksi hitaasti hajoaviksi, biokertyviksi ja myrkyllisiksi aineiksi (uPBT) ja/tai aineiksi, jotka yleensä kertyvät sedimenttiin ja/tai eliöstöön, tai poistamalla tällainen nimeäminen kyseisessä luettelossa;

c)    asettamalla tarvittaessa vastaavat ympäristönlaatunormit pintavedelle, sedimentille tai eliöstölle.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 9 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa otetaan huomioon Euroopan kemikaaliviraston tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti laatimat tieteelliset raportit, liitteen II muuttamiseksi sen mukauttamiseksi tieteen ja teknologian kehitykseen

(a)lisäämällä pilaavia aineita liitteessä II olevassa A osassa olevaan pilaavien aineiden luokkien luetteloon tai poistamalla niitä kyseisestä luettelosta;

(b)saattamalla ajan tasalle liitteessä II olevassa B osassa esitetyt menetelmät;

(c)luettelemalla tämän direktiivin liitteessä II olevassa C osassa ne vesialuekohtaiset pilaavat aineet, joiden osalta siinä on vahvistettu, että unionin tasolla asetettuja ympäristönlaatunormeja on tarvittaessa sovellettava, jotta voidaan varmistaa direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden yhdenmukainen ja tieteeseen perustuva täytäntöönpano, ja luettelemalla näitä pilaavia aineita koskevat vastaavat ympäristönlaatunormit tämän direktiivin liitteessä II olevassa C osassa.

4. Määrittäessään vesialuekohtaisia pilaavia aineita, joille voisi olla tarpeen asettaa ympäristönlaatunormit unionin tasolla, komissio ottaa huomioon seuraavat perusteet:

a) pilaavien aineiden aiheuttama riski, mukaan lukien niihin liittyvä vaara, niiden pitoisuudet ympäristössä ja pitoisuus, jonka ylittyessä vaikutuksia voidaan odottaa;

b) eri jäsenvaltioiden vesialuekohtaisille pilaaville aineille asettamien kansallisten ympäristönlaatunormien väliset erot ja se, missä määrin nämä erot ovat perusteltuja;

c) niiden jäsenvaltioiden määrä, jotka ovat jo panneet täytäntöön ympäristönlaatunormit tarkasteltavana oleville vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille.

5. Prioriteettiaineet, jotka on 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun seurauksena poistettu prioriteettiaineiden luettelosta, koska ne eivät enää aiheuta unionin laajuista riskiä, sisällytetään liitteessä II olevaan C osaan, jossa 8 d artiklan mukaisesti luetellaan vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet ja niihin liittyvät yhdenmukaistetut ympäristönlaatunormit, jotka on pantava täytäntöön, jos pilaavat aineet aiheuttavat huolta kansallisesti tai alueellisesti.

6. Kemikaalivirasto laatii tieteellisiä raportteja avustaakseen komissiota liitteiden I ja II uudelleen tarkastelussa. Näissä tieteellisissä raporteissa on otettava huomioon seuraavat:

a) kemikaaliviraston riskinarviointikomitean ja sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean lausunnot;

b) direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti perustettujen seurantaohjelmien tulokset;

c) tämän direktiivin 8 b artiklan 4 kohdan mukaisesti kerätyt seurantatiedot;

d) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY* ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184** liitteiden uudelleentarkastelujen tulokset;

e) maaperän pilaantumisen torjuntaa koskevat vaatimukset, mukaan lukien asiaan liittyvät seurantatiedot;

f) unionin tutkimusohjelmat ja tieteelliset julkaisut, mukaan lukien kaukokartoitusteknologioista, maan havainnoinnista (Copernicus-palvelut), in situ -sensoreista ja -laitteista saatava tieto ja/tai kansalaistieteestä saatava data hyödyntämällä tekoälyn sekä kehittyneen datan analyysin ja käsittelyn tarjoamia mahdollisuuksia;    

e) asianomaisilta sidosryhmiltä saadut huomautukset ja tiedot.

7. Kemikaalivirasto laatii ja asettaa julkisesti saataville kuuden vuoden välein raportin, jossa esitetään yhteenveto 6 kohdan mukaisesti laadittujen tieteellisten raporttien tuloksista. Ensimmäinen raportti toimitetaan komissiolle ... päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä].

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).”

(6)Korvataan 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Tiettyjä aineita koskevat erityissäännökset

1. Direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisissa vesipiirin hoitosuunnitelmissa, rajoittamatta kuitenkaan kyseisen direktiivin liitteessä V olevassa 1.4.3 kohdassa esitettyjen, yleisen kemiallisen tilan esittämistä koskevien vaatimusten sekä mainitun direktiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa asetettujen tavoitteiden ja velvoitteiden soveltamista, jäsenvaltiot voivat laatia lisäkarttoja, joissa esitetään yhden tai useamman jäljempänä mainitun aineen kemiallista tilaa koskevat tiedot erillään tiedoista, jotka koskevat muita tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa yksilöityjä aineita:

(a)aineet, jotka on määritelty liitteessä I olevassa A osassa aineiksi, jotka käyttäytyvät kaikkialla esiintyvien PBT-aineiden tavoin;

(b)aineet, jotka on vastikään yksilöity 8 artiklan mukaisessa viimeisimmässä uudelleentarkastelussa;

(c)aineet, joille on vahvistettu tiukemmat ympäristönlaatunormit 8 artiklan mukaisessa viimeisimmässä uudelleentarkastelussa.

Jäsenvaltiot voivat ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen aineiden osalta esittää myös, missä määrin ympäristönlaatunormin arvosta mahdollisesti poiketaan direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisesti laadituissa vesipiirin hoitosuunnitelmissa. Tällaisia ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja lisäkarttoja laativien jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan niiden keskinäinen vertailukelpoisuus vesistöalueen ja unionin tasolla ja asetettava tiedot saataville direktiivin 2003/4/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY* ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024** mukaisesti.

2. Jäsenvaltiot voivat seurata aineita, jotka on liitteessä I olevassa A osassa yksilöity kaikkialla esiintyvien PBT-aineiden tavoin käyttäytyviksi aineiksi, tämän direktiivin 3 artiklan 4 kohdassa ja direktiivin 2000/60/EY liitteessä V prioriteettiaineiden osalta edellytettyä harvemmin, jos seuranta on edustavaa ja näiden aineiden esiintymisestä vesiympäristössä on jo käytettävissä tilastollisesti vankat lähtötiedot. Seuranta olisi tämän direktiivin 3 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan mukaisesti toteutettava pääsääntöisesti kolmen vuoden välein, jollei muu aikaväli ole teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvioiden johdosta perusteltu.

3. Jäsenvaltioiden on [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen seurattava kahden vuoden ajan estrogeeniaineiden esiintymistä vesimuodostumissa vaikutuksiin perustuvia seurantamenetelmiä käyttäen. Niiden on suoritettava seuranta vähintään neljä kertaa kumpanakin vuonna paikoissa, joissa tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa lueteltuja kolmea estrogeenihormonia, 7-beta-estradioli (E2), estroni (E1) ja alfa-etinyyli-estradioli (EE2), seurataan tavanomaisilla määritysmenetelmillä direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan ja kyseisen direktiivin liitteen V mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat käyttää seurantapaikkojen verkostoa, joka on nimetty edustavien pintavesimuodostumien seurantaa varten direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevan 1.3.1 kohdan mukaisesti.

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).”

(7)Korvataan 8 b artikla seuraavasti:

”8 b artikla

Tarkkailtavien aineiden luettelo

”1. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa kemikaaliviraston laatimat tieteelliset raportit huomioon ottaen vahvistetaan tarkkailtavien aineiden luettelo aineista, joista on tarpeen kerätä unionin laajuisia seurantatietoja jäsenvaltioista, ja vahvistetaan mallit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä raportoidessaan seurannan tuloksista ja asiaan liittyvistä tiedoista komissiolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkkailtavien aineiden luettelossa voi kerrallaan olla enintään 10 ainetta tai aineryhmää, ja siinä on ilmoitettava seurantamatriisit ja mahdolliset analyysimenetelmät kunkin aineen osalta. Nämä seurantamatriisit ja -menetelmät eivät saa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia toimivaltaisille viranomaisille. Tarkkailtavien aineiden luetteloon sisällytettävät aineet on valittava niiden aineiden joukosta, joista saatavilla olevat tiedot osoittavat, että ne voivat unionin tasolla aiheuttaa vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä merkittävän riskin, ja joiden seurantatiedot ovat riittämättömät. Tarkkailtavien aineiden luetteloon on sisällytettävä uutta huolta aiheuttavat aineet.

Heti kun mikromuoveille ja valituille mikrobilääkeresistenssigeeneille on löydetty sopivia seurantamenetelmiä, kyseiset aineet on sisällytettävä tarkkailtavien aineiden luetteloon.

Ympäristökeskus laatii tieteellisiä raportteja, jotka auttavat komissiota valittaessa aineita tarkkailtavien aineiden luetteloon, ottaen huomioon seuraavat tiedot:

(a)tämän direktiivin liitteen I viimeisimmän säännöllisen uudelleentarkastelun tulokset;

(b)direktiivin 2008/105/EY 8 artiklassa tarkoitettujen sidosryhmien suositukset;

(c)jäsenvaltioiden direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tekemä vesienhoitoalueen ominaispiirteiden analysointi ja mainitun direktiivin 8 artiklan mukaisesti laadittujen seurantaohjelmien tulokset;

(d)tiedot aineen tiedot tuotantomääristä, käyttötavoista, luontaisista ominaisuuksista (mukaan lukien tarvittaessa hiukkaskoko), ympäristössä esiintyvistä pitoisuuksista ja haitallisista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja vesiympäristöön, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 1907/2006, asetuksen (EY) N:o 1107/2009, asetuksen (EU) N:o 528/2012, asetuksen (EU) 2019/6, direktiivin 2001/83/EY ja direktiivin 2009/128/EY mukaisesti kerätyt tiedot;

(e)tutkimushankkeet ja tieteelliset julkaisut, mukaan lukien mallinnuksen tai muiden ennakoivien arviontien perusteella saatavat tiedot suuntauksista ja ennusteista sekä kaukokartoitusteknologioista, maan havainnoinnista (Copernicus-palvelut) sekä in situ -sensoreista ja -laitteista saatavat data ja tiedot tai kansalaistieteestä saatava data hyödyntämällä tekoälyn sekä kehittyneen datan analyysin ja käsittelyn tarjoamia mahdollisuuksia.

Kemikaalivirasto laatii joka kolmas vuosi raportin, jossa esitetään yhteenveto neljännen alakohdan mukaisesti laadittujen tieteellisten raporttien tuloksista, ja asettaa kyseisen raportin julkisesti saataville. Kemikaaliviraston ensimmäinen raportti asetetaan saataville viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on tämän direktiivin voimaantulopäivää seuraavan kahdennenkymmenennenensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä].

2. Tarkkailtavien aineiden luettelo päivitetään viimeistään X päivänä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on tämän direktiivin voimaantulopäivää seuraavan kahdennenkymmenennenkolmannen kuukauden ensimmäinen päivä] ja sen jälkeen 36 kuukauden välein. Tarkkailtavien aineiden luetteloa ajan tasalle saattaessaan komissio poistaa olemassa olevasta tarkkailtavien aineiden luettelosta aineet, joiden osalta se katsoo, että vesiympäristölle aiheutuva riski voidaan arvioida ilman täydentäviä seurantatietoja. Kun tarkkailtavien aineiden luetteloa päivitetään, yksittäinen aine tai aineryhmä voidaan säilyttää tarkkailtavien aineiden luettelossa enintään kolmen vuoden ajan, jos tarvitaan täydentäviä seurantatietoja vesiympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi. Kuhunkin päivitettävään tarkkailtavien aineiden luetteloon myös lisätään uudet aineet, joiden osalta komissio katsoo kemikaaliviraston tieteellisten raporttien perusteella, että vesiympäristölle voi aiheutua riski.

3. Jäsenvaltioiden on seurattava kutakin tarkkailtavien aineiden luettelossa olevaa ainetta tai aineryhmää tietyillä edustavilla seuranta-asemilla vähintään 24 kuukauden ajan. Seurantajakso alkaa kuuden kuukauden kuluessa aineen sisällyttämisestä luetteloon.

Kunkin jäsenvaltion on valittava ainakin yksi seuranta-asema, johon on lisättävä yksi seuranta-asema, jos asukkaita on yli miljoona, sekä sellainen määrä asemia, joka vastaa jäsenvaltion maantieteellistä aluetta neliökilometreinä jaettuna 60 000:lla (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun), ja sellainen määrä asemia, joka vastaa jäsenvaltion väestöä miljoonan tarkkuudella jaettuna viidellä miljoonalla (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun).

Edustavien seuranta-asemien ja kunkin aineen tai aineryhmän seurantatiheyden ja -ajoituksen valinnassa jäsenvaltioiden on otettava huomioon aineen tai aineryhmän käyttötavat ja mahdollinen esiintyminen. Seurantatiheyden on oltava vähintään kaksi kertaa vuodessa, lukuun ottamatta aineita, jotka ovat herkkiä ilmasto- tai kausivaihteluille ja joiden osalta seuranta on suoritettava useammin, kuten 1 kohdan nojalla hyväksytyssä tarkkailtavien aineiden luettelon vahvistamista koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä säädetään.

Jos jäsenvaltio pystyy keräämään ja toimittamaan komissiolle riittävät, vertailukelpoiset, edustavat ja tuoreet seurantatiedot tietystä aineesta tai aineryhmästä olemassa olevien seurantaohjelmien tai tutkimusten pohjalta, se voi päättää olla ryhtymättä kyseisen aineen osalta tarkkailtavien aineiden luetteloon liittyvän mekanismin mukaiseen täydentävään seurantaan edellyttäen, että aineen tai aineryhmän seuranta on tehty käyttäen menetelmiä, jotka ovat tarkkailtavien aineiden luettelon laatimista koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitettujen seurantamatriisien ja analyysimenetelmien sekä direktiivin 2009/90/EY* mukainen.

4. Jäsenvaltioiden on asetettava tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun seurannan tulokset saataville direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti sekä 1 kohdan mukaisesti annetun tarkkailtavien aineiden luettelon vahvistamista koskevan täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti. Niiden on myös asetettava saataville tiedot seuranta-asemien edustavuudesta ja seurantastrategiasta.

5. Kemikaalivirasto tarkastelee seurannan tuloksia 3 kohdassa tarkoitetun 24 kuukauden määräajan päättyessä ja arvioi, mitä aineita tai aineryhmiä on seurattava vielä 24 kuukauden ajan ja ne on sen vuoksi säilytettävä tarkkailtavien aineiden luettelossa ja mitkä aineet tai aineryhmät voidaan poistaa tarkkailtavien aineiden luettelosta.

Jos komissio toteaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kemikaaliviraston arvioinnin perusteella, ettei vesiympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi enää tarvita lisäseurantaa, kyseinen arviointi otetaan huomioon 8 artiklassa tarkoitetussa liitteen I tai II uudelleentarkastelussa.”

* Komission direktiivi 2009/90/EY, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2009, veden tilaa koskevan kemiallisen analysoinnin ja seurannan teknisten eritelmien määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY mukaisesti (EUVL L 201, 1.8.2009, s. 36).”

(8)Lisätään 8 d artikla seuraavasti:

”8 d artikla

Vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet

”1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava ympäristönlaatunormit tämän direktiivin liitteessä II olevassa A osassa lueteltuihin luokkiin kuuluville vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille ja sovellettava niitä, jos kyseiset pilaavat aineet aiheuttavat riskin niiden vesimuodostumille yhdessä tai useammassa vesipiirissä direktiivin 2000/60/EU 5 artiklan mukaisten analyysien ja tarkastelujen perusteella, tämän direktiivin liitteessä II olevassa B osassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan kemikaalivirastolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista ympäristönlaatunormeista viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta]. Kemikaaliviraston on asetettava nämä tiedot julkisesti saataville.

2. Jos unionin tasolla on vahvistettu vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita koskevat ympäristönlaatunormit ja ne on lueteltu liitteessä II olevassa C osassa 8 artiklan mukaisesti, kyseiset ympäristönlaatunormit ovat ensisijaisia vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita koskeviin ympäristönlaatunormeihin nähden, jotka on vahvistettu kansallisella tasolla 1 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä unionin tasolla vahvistettuja ympäristönlaatunormeja myös sen määrittämiseksi, aiheuttavatko liitteessä II olevassa C osassa luetellut vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet riskin.

3. Jotta vesimuodostuma olisi hyvässä kemiallisessa tilassa, direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 24 alakohdassa esitetyn määritelmän mukaisesti on tarvittaessa noudatettava sovellettavia kansallisia ympäristönlaatunormeja tai unionin tasolla vahvistettuja ympäristönlaatunormeja.”

(9)Kumotaan 10 artikla;

(10)Muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen V mukaisesti.

(11)Lisätään liite II tämän asetuksen liitteen VI mukaisesti.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta].

2. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

SAASTEETTOMUUSPAKETIN RAHOITUSSELVITYS

PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

Ehdotuksen/aloitteen nimi

Toimintalohko(t) 

Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 66  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

Tavoite (Tavoitteet)

Yleistavoitteet

Erityistavoitteet

Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Tulosindikaattorit

Ehdotuksen/aloitteen perustelut

Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Vastaavista toimista saadut kokemukset

Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

 kesto on rajattu

    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

 kestoa ei ole rajattu

Täytäntöönpano käynnistysvaiheena vuodesta 2024 (yhdyskuntajätevesien käsittelyn osalta), vuodesta 2024 ja vuoteen 2025 (integroitu vesihuolto), vuosina 2024–2027 (ilmanlaatulainsäädäntö),

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 67  

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

 yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

 toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

 kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

 kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

 Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

 varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

 julkisoikeudellisille yhteisöille

 sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

 sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

 henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

HALLINNOINTI

Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä. 

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Edellä kohdassa 09 02 02 ilmoitettu määrä tarvitaan rahoittamaan hallinnollista järjestelyä JRC:n kanssa ja 100 000 euron vuotuista lisärahoitustukea seuraaviin tehtäviin:

Tuetaan ja ohjataan ilman pilaantumisen seurantaan ja ilmanlaadun mallintamiseen liittyvien tehostettujen lähestymistapojen kehittämistä;

Tuetaan metodologisia parannuksia, jotka liittyvät ilmanlaadun seurannan, yhdenmukaistettujen ilmanlaadun arviointien ja lähteiden osoittamisen alueelliseen edustavuuteen;

Tuetaan käytännön ohjeiden laatimista ilmanlaadun seurantaa ja mallintamista koskevan ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanoa varten;

Organisoidaan ja johdetaan keskeisiä tukiverkostoja ilmapolitiikan täytäntöönpanon edistämiseksi kansallisella, alueellisella ja kaupunkitasolla (esim. AQUILA ja FAIRMODE);

Tuetaan ilmanlaadun seurantaan ja mallintamiseen liittyvien standardien kehittämistä yhteistyössä Euroopan standardointikomitean (CEN) kanssa.

Kemikaaliviraston kustannuksiin sisältyvät 11 kokoaikaisen lisätyöntekijän kustannukset, jotka jaetaan 7 väliaikaisen toimihenkilön ja neljän sopimussuhteisen toimihenkilön kesken, tarkoituksena:

 JRC:n, ympäristöasioiden pääosaston toimeksisaajien ja terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston SCHEER -komitean tällä hetkellä tarjoama tieteellinen tuki (tällä hetkellä 6,35 kokoaikaista työntekijää vuodessa; kemikaaliviraston ehdotuksen mukaan tämä olisi noin 5,15 kokoaikaista työntekijää; tämä tarkoittaa resurssien tehokasta uudelleenkohdentamista)

 Ehdotuksen uusista velvoitteista johtuva tieteellinen tuki:

-    EU:n laajuisten ympäristönlaatunormien asettaminen ”kansallisille/alueellisille” epäpuhtauksille (1 kokoaikavastaava vuodessa pohjavesiä ja 1 kokoaikavastaava pintavesia varten)

-    pohjavesiä koskevan liitteen I päivittäminen (1 kokoaikaista työntekijää vuodessa)

-    tuki pohjaveden tarkkailtavien aineiden luetteloa varten (0,6 kokoaikaista työntekijää vuodessa)

-    mikromuovien ja mikrobilääkeresistenssigeenien seuranta- ja analysointimenetelmien määrittäminen/kehittäminen (noin 0,5 kokoaikaista työntekijää sekä noin yksi kokoaikainen IT-tukihenkilö ja 1,5 kokoaikaista työntekijää hallintoa varten)

Ympäristökeskuksen kustannuksiin sisältyvät kahdeksan kokoaikaisen lisätyöntekijän kustannukset (5 väliaikaista toimihenkilöä ja 3 sopimussuhteista toimihenkilöä) sekä toimintamenot, joiden tarkoituksena on

seuranta- ja tilatietojen raportointia Euroopan ympäristökeskukselle koskevan lisävelvoitteen täyttäminen järjestelmien välisen raportoinnin avulla (automaattinen tietojen toimitusmekanismi): 4 kokoaikaista työntekijää (joista 3 on ylimääräisiä/uusia väliaikaisia toimihenkilöitä ja yksi Euroopan ympäristökeskuksessa siirretty) sekä 130 K konsulttitukea ensimmäisenä vuonna ja 80 K vuonna 2 ja siitä eteenpäin. Veden uudelleenkäyttöä koskevan standardoidun tietokannan kehittäminen (veden uudelleenkäytöstä annetun asetuksen (EU) 2020/741 täytäntöönpanon yhteydessä) ja siihen liittyvien tietovirtojen hallinta sekä EU:n laajuisten katsausten laatiminen. Euroopan ympäristökeskuksen on varmistettava valvonnan laatu sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot raportoivat säännöllisesti yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla (kaksi uutta sopimussuhteista toimihenkilöä). Euroopan ympäristökeskukselle myönnettävät lisäresurssit integroitua vesihuoltoa koskevaan raportointiin ja veden uudelleenkäyttöön liittyvään työhön ovat yhteensä viisi kokoaikaista työntekijää, jotka jaetaan kolmeen väliaikaiseen toimihenkilöön ja kahteen sopimussuhteiseen toimihenkilöön.

Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin asiantuntija (yksi uusi sopimussuhteinen toimihenkilö) ja IT-tuki tietokantojen perustamiseksi ja mukauttamiseksi yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin uudelleenlaatimista koskevan ehdotuksen 20 artiklan mukaisesti. Sillä myös tuetaan uusien vaatimustenmukaisuusindikaattorien kehittämistä esimerkiksi energian ja mikroepäpuhtauksien osalta, kuten direktiivin uudessa lainsäädäntöehdotuksessa tällä hetkellä todetaan. Sitä käytetään myös yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin maaprofiilien tarkistamiseen ja päivittämiseen, jotka nyt korvaavat kansalliset raportit (https://water.europa.eu/freshwater/countries/uwwtIt), ja nykyisten tietovirtojen tarkistamiseen, jotta niissä voidaan ottaa huomioon uudet raportointivaatimukset. Järkeistämistä jatketaan asiaan liittyvien tietovirtojen (esim. EPRTR ja WISE) kanssa. IT-tuen tarve on yhteensä 760 K, josta 240 K vuonna 1, 260 K vuonna 2 ja sen jälkeen 130 K.

Ilmanlaatua koskevien tietojen raportointiin ja vaihtoon liittyvät tehtävät edellyttävät resursseja nykyisen ilmanlaatuportaalin ja tietovaraston laajentamiseen ja myöhempään ylläpitoon. Ilmanlaadun arviointiin liittyvät tehtävät edellyttävät resursseja tällä hetkellä vuosittain tehtävien ilmanlaadun arviointien laajentamiseen, erityisesti siltä osin kuin on kyse esiin nousevista ilman epäpuhtauksista, joihin liittyy uusia huolenaiheita, sekä ilman pilaantumisen, ilmastonmuutoksen sekä ihmisten ja ekosysteemien terveyden välisistä yhteyksistä. Tämä edellyttää lisäpätevyyttä ja siten lisää pitkäaikaista asiantuntijahenkilöstöä (kaksi kokoaikaista työntekijää, joista molemmat väliaikaisia toimihenkilöitä).

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Ympäristöasioiden pääosaston lisähenkilöstö (1 AD-virka integroituun vesihuoltoon ja 1 AD-virka ilmanlaatuun):

Valmistelee ja johtaa uusien komission täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä laatimalla pinta- ja pohjaveden tarkkailtavien aineiden luetteloita uutta huolta aiheuttavista pilaavista aineista niiden seurantaa varten, jotta voidaan arvioida tarvetta asettaa EU:n normit;

Valmistelee ja johtaa uusien komission delegoitujen säädösten hyväksymistä kuuden vuoden välein pilaavien aineiden luettelon ja vastaavien EU:n laajuisten normien tarkistamiseksi ja saattamiseksi ajan tasalle ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi;

Jatkaa vesienhoitoa koskevaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden, Euroopan ympäristökeskuksen ja kemikaaliviraston kanssa, myös asiaankuuluvien asiantuntijaryhmien ja komiteoiden puitteissa;

Valmistelee ja johtaa uuden ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien komission uusien täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten hyväksymistä.

Tukee työryhmää tarkistetun ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanossa erityisesti sellaisten uusien säännösten osalta, jotka edellyttävät tiiviimpää yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Valmistelee ja johtaa tarkistukseen perustuvien teknisten ohjeiden laatimista seurannan, mallintamisen ja ilmanlaatusuunnitelmien alalla.

Henkilöresursseja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Arvioidut vaikutukset ECHAn, EEA:n ja komission hallintomäärärahoihin

Arvioidut vaikutukset kemikaaliviraston henkilöresursseihin

    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna):

Arvioidut vaikutukset ympäristökeskuksen henkilöresursseihin

    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna):

Hallintomäärärahojen arvioitu tarve komissiossa

Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

     Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Henkilöresurssien arvioitu tarve

    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

Life-ohjelman määrärahoja (budjettikohta 09.02.02) käytetään ECHA:n ja EEA:n tuen lisäyksen kompensoimiseen.

    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotus/aloite

    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Arvioidut vaikutukset tuloihin 

    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

    vaikutukset omiin varoihin

    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19).

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84).

(4)    Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).

(6)    Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (EYVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37).

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (EUVL L 288, 6.11.2007, s. 27).

(10)    Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).

(11)    Direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 4 ja 7 kohta; direktiivin 2008/105/EY 7 artikla ja direktiivin 2006/118/EY 10 artikla.

(12)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja vesipuitedirektiivin, pohjavesidirektiivin, ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin ja tulvadirektiivin toimivuustarkastuksesta (SWD(2019) 439 final).

(13)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM(2020) 380 final).

(14)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Terve maapallo kaikille EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021) 400 final).

(15)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final).

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/741, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 177, 5.6.2020, s. 32).

(17)        COM (2022) 156 final/3 ja COM/2022/157 final.

(18)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Pellolta pöytään ‑strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten (COM/2020/381 final);

(19)    COM(2022) 305 final.

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(21)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa (COM(2018) 028 final).

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/904, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä (EUVL L 155, 12.6.2019, s. 1).

(23)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma: Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta (COM(2020) 98 final).

(24)    Neuvoston direktiivi 86/278/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä (EYVL L 181, 4.7.1986, s. 6).

(25)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä” (COM(2020) 667 final).

(26)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin (COM(2019) 128 final).

(27)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Euroopan lääkestrategia (COM(2020) 761 final).

(28)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Euroopan datastrategia, COM(2020) 66 final.

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(30)    Commission Staff Working Document Fitness Check of the most relevant chemicals legislation (excluding REACH), as well as related aspects of legislation applied to downstream industries, SWD(2019) 199 final.

(31)     wfd - Library (europa.eu)

(32)    Ares(2022)4634431) 24. kesäkuuta 2022

(33)    EUVL C , , s. .

(34)    EUVL C , , s. .

(35)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final).

(36)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä (COM(2020) 667 final).

(37)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma: Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta (COM(2021) 400 final).

(38)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa (COM(2018) 028 final).

(39)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan lääkestrategia (COM(2020) 761 final).

(40)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM(2020) 380 final).

(41)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Pellolta pöytään ‑strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten (COM/2020/381 final).

(42)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoteen 2030 ulottuva EU:n maaperästrategia – Terveestä maaperästä hyötyä ihmisille, elintarvikkeille, luonnolle ja ilmastolle (COM/2021/699 final).

(43)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa     (COM/2020/67 final).

(44)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan datastrategia (COM(2020) 66 final).

(45)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta, (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84).

(47)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2455/2001/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2001, vesipolitiikan ensisijaisten aineiden luettelon vahvistamisesta ja direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).

(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19).

(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) ja Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(50)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(51)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).

(52)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eläinlääkkeistä ja direktiivin 2001/82/EY kumoamisesta (EUVL L 4, 7.1.2019, s. 43).

(53)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).

(54)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).

(55)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(56)    Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

(57)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).

(58)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja vesipuitedirektiivin, pohjavesidirektiivin, ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin ja tulvadirektiivin toimivuustarkastuksesta, SWD(2019) 439 final.

(59)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(60)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).

(61)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1).

(62)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(63) +    Julkaisutoimisto: Tekstiin lisätään asiakirjassa COM (2022) 157 olevan asetuksen numero, ja alaviitteeksi lisätään kyseisen direktiivin numero, päivämäärä ja EUVL-julkaisuviite.

(64)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(65) +    Julkaisutoimisto lisää tekstiin asiakirjassa COM (2022) 157 olevan asetuksen numeron.++ Julkaisutoimisto lisää tekstiin asiakirjassa COM (2022) 157 olevan asetuksen numeron.+++    Julkaisutoimisto lisää tekstiin asiakirjassa COM (2022) 157 olevan asetuksen numeron.

(66)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(67)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(68)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(69)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(70)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(71)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(72)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(73)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(74)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(75)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(76)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.10.2022

COM(2022) 540 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi

yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin 2000/60/EY, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun direktiivin 2006/118/EY ja ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annetun direktiivin 2008/105/EY muuttamisesta

{SEC(2022) 540 final} - {SWD(2022) 540 final} - {SWD(2022) 543 final}

LIITE I

Muutetaan direktiivin 2000/60/EY liite V seuraavasti:

(1)Korvataan 1.1.1–1.1.4. kohta seuraavasti:

”1.1.1   Joet

Biologiset tekijät

Vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet

Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet

Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne

Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät

Hydrologinen järjestelmä

virtauksen määrä ja dynamiikka

yhteys pohjavesimuodostumiin

Joen esteettömyys

Morfologiset tekijät

joen syvyyden ja leveyden vaihtelu

pohjan rakenne ja laatu

rantavyöhykkeen rakenne

Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät

Lämpöolot

Happitilanne

Suolaisuus

Happamoitumistilanne

Ravinneolot

1.1.2 Järvet

Biologiset tekijät

Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa

Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet

Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet

Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne

Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät

Hydrologinen järjestelmä

virtauksen määrä ja dynamiikka

viipymä

yhteys pohjavesimuodostumaan

Morfologiset tekijät

järven syvyyden vaihtelu

pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu

rantavyöhykkeen rakenne

Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät

Näkösyvyys

Lämpöolot

Happitilanne

Suolaisuus

Happamoitumistilanne

Ravinneolot

1.1.3   Jokisuiden vaihettumisalueet

Biologiset tekijät

Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa

Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet

Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet

Kalaston koostumus ja runsaussuhteet

Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät

Morfologiset tekijät

syvyyden vaihtelu

pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu

vuorovesivyöhykkeen rakenne

Vuorovesi

suolattoman veden virtaus

aaltojen vaikutus

Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät

Näkösyvyys

Lämpöolot

Happitilanne

Suolaisuus

Ravinneolot

1.1.4 Rannikkovedet

Biologiset tekijät

Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa

Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet

Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet

Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät

Morfologiset tekijät

syvyyden vaihtelu

pohjan rakenne ja laatu rannikolla

vuorovesivyöhykkeen rakenne

Vuorovesi

päävirtausten suunta

aaltojen vaikutus

Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät

Näkösyvyys

Lämpöolot

Happitilanne

Suolaisuus

Ravinneolot”

(2)Korvataan 1.2.1 kohdassa oleva taulukko ”Fysikaalis-kemialliset laatutekijät” seuraavasti:

”Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät 

(3)Korvataan 1.2.2 kohdassa oleva taulukko ”Fysikaalis-kemialliset laatutekijät” seuraavasti:

”Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät

(4)Korvataan 1.2.3 kohdassa oleva taulukko ”Fysikaalis-kemialliset laatutekijät” seuraavasti:

”Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät

(5)Korvataan 1.2.4 kohdassa oleva taulukko ”Fysikaalis-kemialliset laatutekijät” seuraavasti:

   ”Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät

(6)Muutetaan 1.2.5 kohdassa oleva taulukko seuraavasti:

(a)poistetaan viides rivi ”Yksilöidyt synteettiset pilaavat aineet”

(b)poistetaan kuudes rivi ”Yksilöidyt ei-synteettiset pilaavat aineet”

(c)poistetaan seitsemäs rivi, jolla on taulukon huomautus 1

(7)Kumotaan 1.2.6 kohta

(8)Lisätään 1.3 kohtaan neljäs ja viides alakohta seuraavasti:

”Jos seurantaverkkoon kuuluu paikallisten näytteenottopaikkojen sijasta maapallon havainnointia ja kaukokartoitusta tai muita innovatiivisia tekniikoita, seurantaverkoston kartan on sisällettävä tiedot laatutekijöistä ja vesimuodostumista tai vesimuodostumaryhmistä, joita on seurattu tällaisia seurantamenetelmiä käyttäen. On viitattava CEN-tai ISO-standardeihin tai muihin kansainvälisiin tai kansallisiin standardeihin, joita on sovellettu sen varmistamiseksi, että saadut ajalliset ja paikkatiedot ovat yhtä luotettavia kuin ne, jotka saadaan käyttämällä tavanomaisia seurantamenetelmiä paikallisissa näytteenottopaikoissa.

Jäsenvaltiot voivat soveltaa diffuusioon perustuvia menetelmiä kemiallisten pilaavien aineiden seurantaan, tarvittaessa erityisesti seulontaa varten, edellyttäen, että näissä näytteenottomenetelmissä ei aliarvioida niiden pilaavien aineiden pitoisuuksia, joihin sovelletaan ympäristönlaatunormeja, ja että näin voidaan luotettavasti tunnistaa se, että ”hyvää tilaa ei saavuteta”, ja että vesi-, eliöstö- tai sedimenttinäytteiden kemiallinen analyysi suoritetaan sovellettavien ympäristönlaatunormien mukaisesti aina, kun havaitaan, että hyvää tilaa ei saavuteta. Jäsenvaltiot voivat soveltaa myös vaikutusperusteisia näytteenottomenetelmiä samoin edellytyksin.”

(9)Korvataan 1.3.1 kohdassa oleva viimeinen alakohta ”Laatutekijöiden valinta” seuraavasti:

”Laatutekijöiden valinta

Perusseurantaa on harjoitettava vesipiirin hoitosuunnitelmajakson aikana kaikilla paikoilla vuoden ajan. Perusseurannan on katettava seuraavat:

a) kaikkia biologisia laatutekijöitä indikoivat muuttujat,

b) kaikkia hydrologis-morfologisia laatutekijöitä indikoivat muuttujat,

c) kaikkia yleisiä fysikaalis-kemiallisia laatutekijöitä indikoivat muuttujat,

d) ne prioriteettilistan pilaavat aineet, joita päästetään vesistöalueelle tai sen osa-alueelle,

e) muut pilaavat aineet, joita päästetään merkittävissä määrin vesistöalueelle tai sen osa-alueelle.

Jos aiempi perusseuranta on kuitenkin osoittanut, että kyseinen vesimuodostuma on saavuttanut hyvän tilan eikä liitteen II mukainen katsaus ihmistoiminnan vaikutuksiin osoita, että vesimuodostumaan kohdistuvat vaikutukset olisivat muuttuneet, perusseurantaa on suoritettava kerran kolmen peräkkäisen vesipiirin hoitosuunnitelman kattaman ajanjakson aikana.”

(10)Muutetaan 1.3.2 kohta seuraavasti:

a) korvataan kolmannen alakohdan ”Seurantapaikkojen valinta” ensimmäinen virke seuraavasti:

”Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä vesimuodostumissa, joiden osalta on joko liitteen II mukaisesti tehdyn vaikutusarvioinnin tai perusseurannan mukaan vallitsee riski, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, tai joihin päästetään tai joihin muuten joutuu prioriteettilistan aineita tai joihin päästetään tai joihin muuten joutuu vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita merkittävissä määrin.”

b) korvataan neljännen kohdan ”Laatutekijöiden valinta” toinen luetelmakohta seuraavasti:

”– kaikkia prioriteettilistan aineita, joita päästetään tai joita muuten joutuu vesimuodostumiin ja kaikkia vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita, joita päästetään tai joita muuten joutuu vesimuodostumiin merkittäviä määriä,”

(11)Korvataan 1.3.4 kohdassa olevassa taulukossa otsikon ”Fysikaalis-kemialliset” alla olevalla kuudennella rivillä ilmaisu ”Muut pilaavat aineet” ilmaisulla ”Vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet”

(12)Muutetaan 1.4.1 kohta seuraavasti:

(a)poistetaan vii alakohdan toinen virke

(b)kumotaan viii alakohta

(c)korvataan ix alakohta seuraavasti:

”ix) Interkalibrointimenettelyn tulokset ja jäsenvaltioiden seurantajärjestelmien luokitteluille määritellyt arvot, jotka on vahvistettu i–viii alakohdan mukaisesti, julkaistaan kuuden kuukauden kuluessa delegoidun säädöksen 20 artiklan mukaisesta hyväksymisestä.”

(13)Kumotaan 1.4.2 kohdan iii alakohta

(14)Korvataan 1.4.3 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Vesimuodostuman katsotaan saavuttaneen hyvä kemiallinen tila, jos se täyttää kaikki direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa vahvistetut ympäristönlaatunormit ja mainitun direktiivin 8 ja 8 d artiklan mukaisesti vahvistetut ympäristönlaatunormit.”

(15)Lisätään 2.2.1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jos seurantaverkkoon kuuluu paikallisten näytteenottopaikkojen sijasta maapallon havainnointia ja kaukokartoitusta tai muita innovatiivisia tekniikoita, on viitattava CEN-tai ISO-standardeihin tai muihin kansainvälisiin tai kansallisiin standardeihin, joita on sovellettu sen varmistamiseksi, että saadut ajalliset ja paikkatiedot ovat yhtä luotettavia kuin ne, jotka saadaan käyttämällä tavanomaisia seurantamenetelmiä paikallisissa näytteenottopaikoissa.”

(16)Korvataan 2.3.2 kohta seuraavasti:

”2.3.2.   Pohjaveden hyvän kemiallisen tilan määritelmä

(17)Lisätään 2.4.1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jos seurantaverkkoon kuuluu paikallisten näytteenottopaikkojen sijasta maapallon havainnointia ja kaukokartoitusta tai muita innovatiivisia tekniikoita, on viitattava CEN-tai ISO-standardeihin tai muihin kansainvälisiin tai kansallisiin standardeihin, joita on sovellettu sen varmistamiseksi, että saadut ajalliset ja paikkatiedot ovat yhtä luotettavia kuin ne, jotka saadaan käyttämällä tavanomaisia seurantamenetelmiä paikallisissa näytteenottopaikoissa.”

(18)Korvataan 2.4.5 kohta seuraavasti:

”2.4.5 Pohjaveden kemiallisen tilan tulkinta ja esittäminen

Arvioitaessa pohjaveden kemiallista tilaa pohjavesimuodostuman eri seurantapaikkojen tulokset yhdistetään. Pohjavesimuodostuman tai muodostumaryhmän jokaisen paikan seurantatuloksien keskiarvo lasketaan seuraavien muuttujien osalta:

a) kemialliset muuttujat, joille on vahvistettu laatustandardit direktiivin 2006/118/EY liitteessä I,

b) kemialliset muuttujat, joille on vahvistettu kansalliset raja-arvot direktiivin 2006/118/EY 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti,

c) kemialliset muuttujat, joille on vahvistettu unionin laajuiset raja-arvot direktiivin 2006/118/EY 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja keskiarvoja käytetään osoittamaan pohjaveden hyvä kemiallinen tila, joka on määritelty viittaamalla ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuihin laatunormeihin ja raja-arvoihin.

Jollei 2.5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on laadittava pohjaveden kemiallista tilaa esittävä kartta, jossa käytetään värejä seuraavasti:

hyvä: vihreä

huono: punainen.

Jäsenvaltioiden on myös osoitettava kartalla mustilla pisteillä ne pohjavesimuodostumat, joissa on todettu pilaavien aineiden pitoisuuksissa merkittäviä ja pysyviä nousevia muutossuuntia, jotka johtuvat ihmistoiminnasta. Laskeviksi kääntyneet muutossuunnat merkitään sinisillä pisteillä.

Nämä kartat on liitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmaan.”

LIITE II

Muutetaan direktiivin 2000/60/EY liite VIII seuraavasti:

1) Korvataan 10 kohta seuraavasti:

”10. Suspendoituneet aineet, myös mikro-/nanomuovit”

2) Lisätään 13 kohta seuraavasti:

”13. Mikro-organismit, geenit tai geneettiset materiaalit, jotka ilmentävät mikrobilääkkeille resistenttien mikro-organismien esiintymistä, erityisesti ihmisille tai karjalle patogeenisiä mikro-organismeja.”

LIITE III

”LIITE I

POHJAVEDEN LAATUNORMIT

Huomautus 1: Kohdassa 3–7 lueteltuja pilaavia aineita koskevia laatunormeja sovelletaan … [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä sen jälkeen, kun 18 kuukautta on kulunut tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen, ja tavoitteena on saavuttaa veden hyvä kemiallinen tila 22 päivään joulukuuta 2033 mennessä.

(1)CAS: Chemical Abstracts Service

(2)EU-numero: Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (EINECS) tai Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS).

(3)Tämä muuttuja on vuosikeskiarvona ilmaistu laatunormi. Sitä sovelletaan kaikkien aineiden ja isomeerien kokonaispitoisuuteen, jollei toisin mainita.

(4)’Torjunta-aineilla’ tarkoitetaan kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 2 artiklassa tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita ja biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklassa tarkoitettuja biosidivalmisteita.

(5)”Yhteensä” tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten torjunta-aineiden summaa, mukaan luettuna niiden merkitykselliset aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet.

(6)Tällä tarkoitetaan seuraavia yhdisteitä, jotka on lueteltu CAS-numerolla, EU-numerolla ja suhteellisella vaikutusteholla (RPF): Perfluorioktaanihappo (PFOA) (CAS 335-67-1, EU 206-397-9) (RPF 1), Perfluoro-oktaanisulfonihappo (PFOS) (CAS 1763-23-1, EU 217-179-8) (RPF 2), Perfluoriheksaanisulfonihappo (PFHxS) (CAS 355-46-4, EU 206-587-1) (RPF 0,6)), Perfluorononaanihappo (PFNA) (CAS 375-95-1, EU 206-801-3) (RPF 10), Perfluorobutaanisulfonihappo (PFBS) (CAS 375-73-5, EU 206-793-1) (RPF 0,001), Perfluoroheksaanihappo (PFHxA) (CAS 307-24-4, EU 206-196-6) (RPF 0,01), Perfluorobutaanihappo (PFBA) (CAS 375-22-4, EU 206-786-3) (RPF 0,05), Perfluoropentaanihappo (PFPeA) (CAS 2706-90-3, EU 220-300-7) (RPF 0,03), Perfluoropentaanisulfonihappo (PFPeS) (CAS 2706-91-4, EU 220-301-2) (RPF 0,3005), Perfluorodekaanihappo (PFDA) (CAS 335-76-2, EU 206-400-3) (RPF 7), Perfluorododekaanihappo (PFDoDA tai PFDoA) (CAS 307-55-1, EU 206-203-2) (RPF 3), Perfluoroundekaanihappo (PFUnDA tai PFUnA) (CAS 2058-94-8, EU 218-165-4) (RPF 4), Perfluoroheptaanihappo (PFHpA) (CAS 375-85-9, EU 206-798-9) (RPF 0,505), Perfluorotridekaanihappo (PFTrDA) (CAS 72629-94-8, EU 276-745-2) (RPF 1,65), Perfluoroheptaanisulfonihappo (PFHpS) (CAS 375-92-8, EU 206-800-8) (RPF 1,3), Perfluorodekaanisulfonihappo (PFDS) (CAS 335-77-3, EU 206-401-9) (RPF 2), Perfluorotetradekaanihappo (PFTeDA) (CAS 376-06-7, EU 206-803-4) (RPF 0,3), Perfluoroheksadekaanihappo (PFHxDA) (CAS 67905-19-5, EU 267-638-1) (RPF 0,02), Perfluoro-oktadekaanihappo (PFODA) (CAS 16517-11-6, EU 240-582-5) (RPF 0,02), Ammoniumperfluoro (2-metyyli-3-oksoheksanoaatti) (HFPO-DA tai Gen X) (CAS 62037-80-3) (RPF 0,06), Propionihappo / Ammonium 2,2,3-trifluori-3-(1,1,2,2,3,3-heksafluori-3-(trifluorimetoksi)propoksi)propionaatti (ADONA) (CAS 958445-44-8) (RPF 0,03), 2- (Perfluoriheksyyli)etyylialkoholi (6:2 FTOH) (CAS 647-42-7, EU 211-477-1) (RPF 0,02), 2-(Perfluorioktyyli)etanoli (8:2 FTOH) (CAS 678-39-7, EU 211-648-0) (RPF 0,04) ja Etikkahappo / 2,2-difluori-2-((2,2,4,5-tetrafluori-5-(trifluorimetoksi)-1,3-dioksolaani-4-yyli)okso)- (C6O4) (CAS 1190931-41-9) (RPF 0,06).

(7)Laatunormi viittaa alaviitteessä 6 lueteltujen 24:n PFAS-aineen summaan, joka ilmaistaan PFOA-ekvivalentteina ja joka perustuu aineiden vaikutustehoon suhteessa PFOA:n vaikutustehoon eli alaviitteessä 6 mainittuihin RPF-arvoihin.

(8)”Yhteensä” tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja kvantifioitujen yksittäisten lääkeaineiden summaa, mukaan lukien niiden merkitykselliset aineenvaihdunta- ja hajoamistuotteet.

(9)Voidaan soveltaa ”tietoköyhiin” torjunta-aineiden ei-merkityksellisiin metaboliitteihin eli niihin, joiden osalta ei ole saatavilla luotettavia kokeellisia tietoja niiden kroonisista tai akuuteista vaikutuksista taksonomiseen ryhmään, jonka ennustetaan luotettavasti olevan herkin.

(10)Voidaan soveltaa ”tiedoiltaan kohtuullisiin” torjunta-aineiden ei-merkityksellisiin metaboliitteihin eli niihin, joiden osalta on saatavilla luotettavia kokeellisia tietoja niiden kroonisista tai akuuteista vaikutuksista taksonomiseen ryhmään, jonka ennustetaan luotettavasti olevan herkin, mutta tiedot eivät ole riittäviä, jotta aineita voitaisiin pitää ”tietorikkaina”.

(11)Sovelletaan ”tietorikkaisiin” torjunta-aineiden ei-merkityksellisiin metaboliitteihin eli niihin, joista on saatavilla luotettavia kokeellisia tietoja tai vaihtoehtoisilla tieteellisesti validoiduilla menetelmillä saatuja yhtä luotettavia tietoja ei-merkityksellisten metaboliittien kroonisista tai akuuteista vaikutuksista vähintään yhteen yhteen niin levä- kuin kalalajiin samoin kun selkärangattomien lajiin, mikä mahdollistaa herkimmän taksonomisen ryhmän varmistumisen luotettavasti, ja joiden osalta laatunormi voidaan laskea käyttäen determinististä lähestymistapaa, joka perustuu luotettavaan krooniseen kokeelliseen toksisuustietoon kyseisestä taksonomisesta ryhmästä. Jäsenvaltiot voivat soveltaa tätä varten direktiivin 2000/60/EY yhteisen täytäntöönpanostrategian puitteissa laadittuja uusimpia ohjeita (ohjeasiakirja nro 27, sellaisena kuin se on päivitettynä). Yksittäisiin torjunta-aineiden ei-merkityksellisiin metaboliitteihin sovelletaan 2,5:n laatunormia, paitsi jos deterministisellä menetelmällä laskettu laatunormi on korkeampi, jolloin sovelletaan 5:n ympäristönlaatunormia.

(12)’Yhteensä’ tarkoittaa torjunta-aineiden kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten ei-merkityksellisten metaboliittien summaa.”

LIITE IV

Muutetaan direktiivin 2006/118/EY liite II seuraavasti:

(1)Lisätään A osaan ensimmäisen kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat Euroopan kemikaalivirastolle pilaavia aineita koskevista raja-arvoista ja pilaantumisen indikaattoreista. Kemikaalivirasto julkaisee nämä tiedot viipymättä.”   

(2)Korvataan B osan 2 kohta seuraavasti:

”2.    Synteettiset aineet

Primidoni

Trikloorietyleeni

Tetrakloorietyleeni”

(3)Korvataan C osan otsikko seuraavasti:

”Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on annettava niiden pilaavien aineiden ja niiden indikaattoreiden osalta, joille jäsenvaltiot ovat vahvistaneet raja-arvot”

(4)Lisätään D osa seuraavasti:

”D osa:

Kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti huolta aiheuttavien pohjaveden pilaavien aineiden yhdenmukaistettujen raja-arvojen luettelo

(1)CAS: Chemical Abstracts Service

(2) EU-numero: Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (EINECS) tai Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS).

(3) ’Yhteensä’ tarkoittaa trikloorietyleenin ja tetrakloorietyleenin pitoisuuksien summaa.”

LIITE V

Muutetaan direktiivin 2008/105/EY liite I seuraavasti:

(1)Korvataan otsikko seuraavasti:

”PINTAVESIEN PRIORITEETTIAINEIDEN YMPÄRISTÖNLAATUNORMIT”

(2)Korvataan A osa seuraavasti:

”A OSA: YMPÄRISTÖNLAATUNORMIT (EQS)

Huomautus 1: Jos ympäristönlaatunormi on sulkeissa [], tämä arvo on vahvistettava terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevältä tiedekomitealta pyydetyn lausunnon perusteella.