51998IP0207

A4-0207/98

Päätöslauselma komission tiedonannosta Tulevaisuuden energia: uusiutuvat energialähteet - Yhteisön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa koskeva valkoinen kirja (KOM(97)0599 - C4-0047/98)

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(97)0599 - C4-0047/98),

- ottaa huomioon Kiotossa 10. joulukuuta 1997 pidetyn ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen sopimuspuolten kolmannen konferenssin pöytäkirjan, jossa Euroopan unioni sitoutuu ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä vähentämään hiilidioksidipäästöjä 8 prosenttia vuoden 1990 tasosta, sekä ottaa huomioon mainitun pöytäkirjan 2 artiklan 1. iv kohdan, jossa allekirjoittajamaat sitoutuvat edistämään uusiutuvien energialähteiden tutkimusta ja kehitystä sekä lisäämään niiden hyödyntämistä,

- ottaa huomioon 4. heinäkuuta 1996 antamansa päätöslauselman uusiutuvia energialähteitä koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta ((EYVL C 211, 22.7.1996, s. 27.)), 15. toukokuuta 1997 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta «Tulevaisuuden energia: Uusiutuvat energialähteet - yhteisön strategiaa koskeva vihreä kirja» ((EYVL C 167, 2.6.1997, s. 160.)) sekä 19. helmikuuta 1998 antamansa päätöslauselman ympäristöpolitiikasta ja ilmastonmuutoksesta Kioton konferenssin jälkeen ((Istunnon pöytäkirja 19.2.1998, osa II, kohta 6.)),

- ottaa huomioon 3. maaliskuuta, 16. lokakuuta ja 16. joulukuuta 1997 pidettyjen ympäristöministerien kokousten johtopäätökset,

- ottaa huomioon tutkimusta, teknologista kehittämistä ja energia-asioita käsittelevän valiokunnan mietinnön sekä maataloutta ja maaseudun kehittämistä käsittelevän valiokunnan, aluepoliittisen valiokunnan ja ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A4-0207/98),

A. ottaa huomioon, että energiankysynnän maailmanlaajuisen, nopean kasvun tyydyttäminen fossiilisista energialähteistä saadulla energialla lisää ilmastoon kohdistuvia uhkatekijöitä ja että Euroopan unioni sitoutui Kioton konferenssissa vähentämään hiilidioksidipäästöjä koko unionin kattavasti 8 prosenttia vuoden 1990 tasosta ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä,

B. ottaa huomioon, että uusiutuvien energialähteiden osuus unionin koko energiankulutuksesta on vain 8 % (korvaamisperiaatteen mukaan), vaikka nykyisen tekniikan keinoin voitaisiin päästä huomattavasti suurempaan osuuteen, ja että uusiutuvaan energiaan liittyviä mahdollisuuksia hyödynnetään jäsenvaltioissa epätasaisesti ja jätetään näin käyttämättä alueelliset, varmat energialähteet, jotka voisivat osaltaan parantaa energian saannin varmuutta,

C. ottaa huomioon, että komission ajama tavoite, eli uusiutuvien energialähteiden 15 prosentin osuus unionin koko sisäisestä bruttoenergiankulutuksesta (korvaamisperiaatteen mukaan) vuoteen 2010 mennessä, vaatii sekin jo ponnisteluja ja edellyttää unionin ja jäsenvaltioiden välistä tiivistä yhteistyötä,

D. katsoo, että jos mainittu tavoite aiotaan saavuttaa, on viipymättä sovittava toisaalta Euroopan ja toisaalta jäsenvaltioiden tasolla kattavasta strategiasta, jota on päästävä pikaisesti toteuttamaan ja jolle on asetettava mittauskelpoiset tavoitteet, jotta toteutumisen arviointi olisi mahdollista,

E. katsoo, että vaikka fossiilisten energialähteiden käytön vähentämistarve tunnustetaan yleisesti, ei tämä asennoituminen kuitenkaan näy vastaavasti kyseisten resurssien korkeina markkinahintoina ja ettei myöskään komission ehdotuksessa «Energiatuotteiden verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistaminen» (KOM(97)0030) vielä läheskään onnistuta sisällyttämään fossiilisten raaka-aineiden polttamisen ulkoisia kustannuksia hintoihin ja että uuden tekniikan on yritettävä menestyä energiamarkkinoilla, joita hallitsee useiden vuosikymmenien kehitystyön hioma tekniikka ja paikoin jo itsensä takaisin maksaneet laitokset ja ettei siis ole todennäköistä, että tekninen kehitys yksinään riittäisi lyhyellä aikavälillä tekemään uusiutuvat energialähteet kilpailukykyisiksi energiamarkkinoilla,

F. katsoo, että näin ollen on välttämätöntä, että ulkoiset kustannukset on ensinnäkin sisällytettävä pysyvästi hintoihin, tai käänteisesti, maksettava palkkiota uusiutuvien energialähteiden tuottamasta ympäristöön liittyvästä ja sosiaalisesta hyödystä; toiseksi on taattava uusiutuvien energialähteiden tasapuolinen pääsy sähköverkkoon; kolmanneksi valtion tuen avulla on autettava uusia tekniikoita valtaamaan itselleen markkinaosuuden siinä vaiheessa, kun ne saatetaan markkinoille, jolloin valkoisessa kirjassa ehdotetulla «vauhdittamiskampanjalla» on ratkaiseva merkitys,

G. katsoo, että uusiutuvien energialähteiden edistämisstrategia edellyttää etenkin verotusta, uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hinnoittelua ja teknistä vaatimustasoa koskevia koko yhteisön kattavia yhdenmukaistettuja määräyksiä, jotka yhtäältä muodostaisivat uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ja hyödyntämistä turvallisesti ohjaavat lainsäädännölliset puitteet ja toisaalta estäisivät kilpailun vääristymisen sisämarkkinoilla,

H. katsoo, että valkoisessa kirjassa tarkasteltu energiantuotantoon käytettävän biomassamäärän kolminkertaistaminen, mikä myötävaikuttaisi näin ollen kaikkein eniten yleistavoitteen saavuttamiseen, voidaan toteuttaa vain maatalouspoliittisin erityistoimenpitein,

I. katsoo, että Agenda 2000 -asiakirjan sisältämiä maatalouspolitiikan uudistamiseen tähtääviä ehdotuksia, joihin kuuluu pakkokesannoinnin laajamittainen purkaminen, mutta joista puuttuvat riittävät energiakasvien viljelyn lisäämiseen tähtäävät kompensoivat toimet, ei voida sovittaa yhteen valkoisen kirjan tavoitteiden kanssa,

J. ottaa huomioon, että valkoisessa kirjassa suunnitellun n. 10 miljoonan hehtaarin alan käyttäminen energiakasvien viljelyyn edellyttää mahdollisimman pikaisia toimia, sillä pakollisen kesannoinnin lakkauttamisesta on muussa tapauksessa seurauksena nykyisenkin biomassateollisuuden romahtaminen,

K. ottaa huomioon, että valkoinen kirja arvioi aurinkoenergian käytön lämmitykseen lisääntyvän 15-kertaiseksi ehdottamatta kuitenkaan kasvua edistäviä toimenpiteitä, ja ottaa huomioon, että aurinkolämpöön perustuva lämmitys on kehittynyt lähes markkinakelpoiseksi ja sen yleistyminen riippuu voimakkaasti siitä, miten tehokkaasti kansalaisille jaetaan asiaa koskevaa tiedotusta ja valistusta,

L. ottaa huomioon, että uusiutuvien energialähteiden avulla luodaan uusia työpaikkoja erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, avataan uusia vientimarkkinoita uusille tekniikoille, päästään fossiilisten polttoaineiden korvaamisen kautta huomattaviin kansantaloudellisiin säästöihin ja parannetaan siten unionin kauppatasetta,

M. katsoo, että laajamittainen siirtyminen luonnostaan hajautettujen uusiutuvien energioiden käyttöön on keskipitkällä aikavälillä välttämätöntä ja että näin ollen on kaikkien ohjelmien suunnittelussa ja edistämistoimissa kaikilla tasoilla jo nyt otettava huomioon tuleva rakenteellinen kehitys, mikä tarkoittaa, ettei mitään mainittua siirtymistä haittaavaa hyväksytä tai tueta ja että kaikessa uudisrakentamisessa on luotava mahdollisimman hyvät edellytykset sähkön ja lämmön yhteistuotannolle ja aurinkoenergialaitteiden asentamiselle,

N. ottaa huomioon, että uusiutuvat energiat ovat saavuttaneet julkisuudessa laajamittaista kannatusta koko unionin alueella ja että kansalaisille suunnatun tiedotuksen ja motivoinnin avulla voidaan vapauttaa suuria voimavaroja, kuten eräissä jäsenvaltioissa saadut myönteiset kokemukset osoittavat,

O. ottaa huomioon, että kansalaisten uusiutuvien energioiden kehittämiselle osoittama tuki on välttämätöntä, joten kaikissa toimissa on pyrittävä paitsi mahdollisimman pikaisesti vähentämään kustannuksia, myös ottamaan hienovaraisesti huomioon maisemalliset näkökohdat ja saavuttamaan kansalaisten keskuudessa laaja hyväksyntä,

P. ottaa huomioon, että EHTY-sopimus on neljänkymmenen viime vuoden ajan osoittautunut ydinenergian käytön edistämisen tehokkaaksi apuvälineeksi ja samanlaista menestystä tarvitaan myös uusiutuvien energialähteiden tapauksessa,

Q. katsoo, että komission valkoinen kirja ja toimintasuunnitelma luovat toivotun perustan uusiutuvia energialähteitä koskevalle yhteisön strategialle,

R. katsoo, että valkoinen kirja, johon on sisällytetty parlamentin seuraavissa kohdissa esittämät täydennykset, on mahdollisimman pian pantava täytäntöön;

1. Pitää tavoitetta uusiutuvan energian osuuden kaksinkertaistamisesta 15 prosenttiin koko energiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä (korvaamisperiaatteen mukaan) vähimmäistavoitteena ja odottaa, että jäsenvaltiot sitoutuvat vapaaehtoisesti noudattamaan kansallisia yleistavoitteita ja energialähdekohtaisia yleistavoitteita; katsoo, että on määriteltävä erityinen, uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön määrää koskeva osatavoite; ja korostaa, että valkoiseen kirjaan sisältyvä mahdollisuus tämän tavoitteen myöhemmästä tarkistamisesta ((KOM(97)0599, luku 1.3.1, s. 11.)) ei koskaan voi merkitä asetetusta tavoitteesta tinkimistä, vaan että kyseessä voi olla ainoastaan tavoitteen asettaminen korkeammalle;

2. Pyytää komissiota tutkimaan vuoden 1998 loppuun mennessä, ovatko kansalliset suunnitelmat kelvollisia unionin yleistavoitteen saavuttamista silmällä pitäen, ja panemaan tarpeen vaatiessa alulle lisätoimia, jotka tähtäävät vähintään 7 prosentin kasvuun kansallisella tasolla;

3. Pyytää komissiota vastedes käyttämään energiataseiden laskemiseen korvaamisperiaatteen mukaista menetelmää, joka on hiilidioksidipäästöjen vähentämisen osalta todistusvoimaisempi;

4. On samaa mieltä komission kanssa siitä, että uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen on integroitava myös muihin politiikan aloihin, ja kehottaa siksi komissiota yhteisön strategian täytäntöönpanossa Euroopan energiapolitiikan ohella ottamaan huomioon myös ympäristö-, maatalous-, alue- ja liikennepolitiikan sekä vero- ja talouspolitiikan ja ulkomaankaupan; tässä yhteydessä on erityisesti selvitettävä kysymys siitä, miten tämä koordinointi toteutetaan komission sisällä ja millä tavoin kaikki asianosaiset toimijat (alueet, kansalaisjärjestöt, yritykset) saadaan mukaan toimintaan;

5. Kehottaa komissiota esittämään 30. kesäkuuta 1999 mennessä uuden ehdotuksen yhteisön energia-

alan verotusmalliksi, jossa toteutetaan jo kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevassa valkoisessa kirjassa esitetty periaate ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä hintoihin ja vapautetaan uusiutuvat energialähteet;

6. Kehottaa komissiota määrittelemään selvästi energiantuotannon ulkoiset kustannukset ja selvittämään, mitkä kustannukset on otettava huomioon hintoja laskettaessa;

7. Kehottaa komissiota esittämään 31. joulukuuta 1998 mennessä ehdotuksen yhteisön laajuisesta sääntelystä, joka koskee sähkön toimittamista sähköverkkoon ja jonka perustana on oikeus saada verkkoon toimitetusta, uusiutuvasta energiasta tuotetusta sähköstä kansallisten viranomaisten määrittelemä vähimmäiskorvaus;

8. Pitää valkoisessa kirjassa asetettua tavoitetta, joka tähtää biomassan käytön osuuden kolminkertaistamiseen energiantuotannossa, maatalouspolitiikkaan liittyvien uusien ehdotusten valossa vaikeasti toteutettavana; vaatii ponnistelujen vastaavaa lisäämistä aurinkoenergian hyödyntämisessä sähkön ja/tai lämmön tuotantoon;

9. Odottaa, että uusiutuvia energioita koskevan valkoisen kirjan ja yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen tähtäävien ehdotusten vastakohtaisuus saadaan poistettua integroimalla sähköä, lämpöä ja polttoaineita tuottava maataloustuotanto markkinajärjestelypolitiikkaan;

10. Edellyttää muun muassa seuraavia asioita:

- monivuotisten kasvien lisääminen energia-alaa varten viidenneksi ryhmäksi asetuksen (ETY) 1765/92 liitteeseen I,

- energiakasvien viljelyn tukeminen vähitellen pienenevällä lisäpalkkiolla, joka korvataan asteittain energiaverotuksen avulla rahoitettavalla tuella siten, että viljelyalaan perustuva tuki on korkeampi kuin viljakasveille myönnetty tuki,

- asetuksen (ETY) 2078/92 muuttaminen välittömästi, jotta energiakasvien viljelyä varten voitaisiin myöntää kansallista lisätukea,

- monivuotista kasvien viljelyä koskevien erityisten kannustimien kehittäminen,

- biomassan energiakäytön tarkastelu Euroopan metsäpoliittista strategiaa koskevassa uudessa direktiivissä, mitä parlamentti on jo pyytänyt 30. tammikuuta 1997 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin metsästrategiasta ((EYVL C 55, 24.2.1997, s. 22.));

11. Pitää lisäksi mahdollisena energiankäyttöä ja -säästöä, jossa hyödynnetään entistä paremmin uusiokäytön avulla maatalouden jätteitä, kuten biokaasua, orgaanisia lannoitteita, kompostointia ja haketta sekä biomassaa (olki, juurikasjätteet jne.);

12. Kehottaa komissiota biomassan käyttöä koskevaa toimintasuunnitelmaa toteuttaessaan asettamaan tavoitteekseen sen, että lämmön ja sähkön yhteistuotannon osuus on ainakin 50 prosenttia vuoteen 2010 mennessä; vaatii, että biomassan käyttöä edistävissä kampanjoissa korostettaisiin innovatiivista tekniikkaa sellaisia pieniä lämpövoimaloita varten, joissa poltetaan kiinteää biomassaa soveltaen lämmön ja sähkön yhteistuotantoa;

13. Kehottaa komissiota varmistamaan, että uusiutuvia energialähteitä käytetään ekologisesti tarkoituksenmukaisella tavalla, ettei esim. energiakasvien viljely johda yhden kasvin viljelyyn suurilla alueilla tai tuuliturbiinien käyttö vaikuta haitallisesti eläinpopulaatioiden monimuotoisuuteen;

14. Kehottaa komissiota sisällyttämään toimintasuunnitelmaan kokeiluhankkeen biomassasta tuotetun polttoaineen käytön edistämiseksi, jotta tällaisen polttoaineen markkinaosuus kasvaisi 2 prosenttiin viidessä vuodessa, joko tukemalla taloudellisesti jalostusteollisuutta tai velvoittamalla öljy-yhtiöt käyttämään tuotteissaan tiettyä vähimmäismäärää biomassasta tuotettua polttoainetta; katsoo, että polttoainesekoituksille olisi lisäksi myönnettävä niitä suosiva vapautus mineraaliöljyverosta niiden markkinoillepääsyn helpottamiseksi;

15. Kehottaa komissiota sisällyttämään uusiutuvia energialähteitä koskevaan toimintasuunnitelmaansa uudenlaisia rahoitusmalleja, jotka voidaan toteuttaa yleisesti «financial engineering» -käsitteen alla;

16. Kehottaa komissiota tutkimaan, olisiko myös aluekaavoituksessa (vrt. Tanskan aluesuunnittelulaki) mahdollista toteuttaa laajamittaisempia toimia uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi;

17. Toteaa, että uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö parantaa ratkaisevasti ilman, veden ja maaperän laatua, ja painottaa, että siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin on tärkeää Kiotossa sovittujen kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävien toimien kannalta; komissiota kehotetaan siksi ottamaan tämä tosiasia huomioon valmisteilla olevassa «European Bubblea» koskevassa tiedonannossaan;

18. Pyytää, että komissio sisällyttää yhteisön strategiassa mainitut toimet jäsenyyttä hakeneiden valtioiden liittymisen valmisteluun ja että Phare-ohjelmasta annetaan käyttöön tähän tarvittavat varat;

19. Odottaa, että rakennepolitiikkaa uudistettaessa toimintaohjelmien suuntaviivoissa kiinnitetään erityistä huomiota uusiutuviin energialähteisiin siltä kannalta, että «työllisyys» ja «kestävä kehitys» ovat ensisijaisia rakennepoliittisia näkökohtia;

20. Katsoo, että energian saatavuus on osa yleishyödyllisiä palveluita ja että erityisesti syrjäisillä alueilla ja saarialueilla, joissa kuljetus- ja infrastruktuurin rakentamiskustannukset ovat suuret, uusiutuvien energiavarojen käyttöä ja hajautettua energiatuotantoa kannattaa tukea EU:n rakennerahastovaroista sekä jäsenvaltioiden toimesta nykyistä merkittävästi enemmän;

21. Kehottaa komissiota asettamaan uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisen etusijalle tulevassa talousarviomenettelyssä ja varaamaan tarvittavat varat uusiutuvia energialähteitä koskevan yhteisön strategian täytäntöön panemiseksi jo alustavaa talousarvioesitystä laadittaessa; määrärahoja on varattava vähintään fuusiotutkimukseen käytettävien yhteisön nykyisten menojen verran;

22. Pitää tarpeellisena energiapuiteohjelmaan sisältyvän Altener-ohjelman, erityisesti «kohdennettujen toimien» (2 artiklan e kohta, Altener II), rahoituspohjan huomattavaa laajentamista sekä viidennen tutkimuksen puiteohjelman tutkimus- ja esittelyohjelmien uusiutuvien energioiden hyväksi koituvan osuuden selvää lisäämistä;

23. Katsoo, että energiatutkimuksessa tulee selvittää myös erilaisten energiavarojen käytön alueellisia, sosioekonomisia ja ekologisia vaikutuksia;

24. Kehottaa komissiota kohdistamaan Synergie-ohjelman entistä tehokkaammin uusiutuviin ja hajautettuihin energialähteisiin;

25. Katsoo, että on tarpeen kehittää yhteishankkeita kehitysmaiden kanssa, edistää EU:n uusiutuviin energialähteisiin liittyvän tekniikan vientiä ja hyödyntää EU:n nykyisiä kehitysyhteistyöohjelmia parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi;

26. Kehottaa komissiota kiinnittämään riittävästi huomiota uusiutuvien energialähteiden käytön tarjoamiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin mahdollisuuksiin erityisesti kaikissa kehitysyhteistyöohjelmissa;

27. Kehottaa komissiota sisällyttämään kiinteiden polttoaineiden puhtaan ja tehokkaan käytön edistämiseen tähtäävän monivuotisen ohjelman edistämistoimiin ja valmisteilla olevaan tietoverkkoon yhdeksi vaihtoehdoksi biomassan ja hiilen yhteispolton; katsoo, että innovatiivinen yhteispolttotekniikka olisi otettava huomioon myös energian puiteohjelmassa esitetyssä Carnot-hankkeessa ja EHTY:n hiilialan tutkimukseen varatuissa määrärahoissa;

28. Kehottaa korostamaan uusiutuviin energioihin liittyvien tietojen ja kokemusten vaihtoa, kun lähitulevaisuudessa laaditaan toimintasuunnitelma Meda-ohjelmasta myönnettävien maakohtaisten määrärahojen käyttämistä varten, sekä korostamaan uusiutuviin energioihin liittyvää valistustyötä, kun määritellään Pharen ja Tacisin alaisten toimintaohjelmien suuntaviivoja;

29. Kehottaa komissiota antamaan parlamentille säännöllisesti tietoja uusiutuvien energialähteiden prosentuaalisesta osuudesta rakennerahastoista ja yhteisön ohjelmista myönnetystä rahoituksesta tarkasteltavana olevalla kaudella;

30. Kehottaa komissiota toteuttamaan valkoisessa kirjassa esitetyt toimet eurooppalaisten rahoituslaitosten (EIP, EJKP) aseman parantamiseksi; katsoo, että korkotasojen alentamiseen liittyvät toimet olisi toteutettava EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla;

31. Kehottaa Euroopan investointipankkia (EIP) lisäämään sellaisten hankkeiden rahoitusta, joiden tarkoituksena on hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen uusiutuvien energialähteiden avulla;

32. Suhtautuu myönteisesti suunniteltuun valoenergia-, tuulienergia- ja biomassa-alan edistämiskampanjaan ja «uusiutuvien energialähteiden integroitu käyttö 100 kokeiluyhteisössä» -hankkeeseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan pikaisesti sisältöä ja rahoitusta koskevan suunnitelman, joka sisältää myös laaja-alaisen tiedotuskampanjan aurinkoenergiasta lämmityksessä, jäähdytyksessä ja talousveden tuotannossa ja sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella sijaitsevien, tuotantokyvyltään 1000 MWp:n aurinkolämpövoimaloiden tukemisesta, ja aloittamaan sen käytännön toimeenpanon vielä vuoden 1998 aikana kiinnittämällä erityistä huomiota kuntien, alueiden, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin väliseen tiiviiseen yhteistyöhön;

33. Kehottaa komissiota tekemään esityksen direktiiviksi, jonka tavoitteena on aktiiviseen ja passiiviseen aurinkoenergian hyödyntämiseen panostamalla ja energiansäästötoimien avulla rajoittaa kaikki jäähdytys- ja lämmitystoiminnasta aiheutuvat CO2-kokonaispäästöt uusien rakennusten ja peruskorjattujen vanhojen rakennusten osalta alhaisille hiilidioksiditasoille neliömetriä ja vuotta kohti;

34. Kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään «aurinkoenergia-arkkitehtuurin toimintaohjelmassa» aurinkoenergian aktiivisen ja passiivisen hyödyntämisen rakennuslainsäädäntöönsä ja varaamaan uusiutuville energioille tietyn prosenttiosuuden julkisista rakennushankkeista;

35. Odottaa, että uusiutuvien energialähteiden hyväksikäytön tehostamisesta yhteisön toimielinten uudisrakennus- tai kunnostushankkeissa - parlamentin nykyiset hankkeet mukaan lukien - tehtäisiin päätös, jonka olisi määrä johtaa toimielinten vapaaehtoiseen sitoutumiseen;

36. Odottaa ehdotusta yhteisön tiedotuskampanjaksi, jonka tavoitteena on antaa laajalti valistusta uusiutuvien energioiden ympäristöön liittyvistä ja taloudellisista hyödyistä ja ammattiryhmäkohtaista erityistietoa;

37. Pitää välttämättömänä, että ehdotetuissa tukitoimissa painotetaan myös sitä dynaamisuutta, jota kansalaisjärjestöjen järjestämät tiedotuskampanjat voivat tarjota; painottaa, että verkkoyhteistyöhön tulee sisällyttää myös kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö, joka voi vaikuttaa energia-alan kehitykseen erityisen dynaamisesti; toteaa, että kansalaisjärjestöt voivat toimia luonnollisina yhteistyökumppaneina ehdotetussa uusiutuvan energian edistämiseen tarkoitetussa kampanjassa;

38. Kehottaa kehittämään uusiutuvien energioiden hyödyntämiseen perustuvan mallin «sinisen lipun» kaltaisten «kultaisten aurinkojen» myöntämisestä lomahotelleille, matkailukohteille ja -alueille;

39. Pyytää, että neuvosto Euroopan unionista tehtyä sopimusta tarkistettaessa sisällyttää sopimukseen energiaa koskevan luvun, jossa asianmukaisesti otetaan huomioon uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen kestävän ja ympäristöä säästävän energiapolitiikan takaamiseksi Euroopassa;

40. Odottaa uusiutuvia energioita koskevan peruskirjan (Eurenew) valmistelemista;

41. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.