32001R1051

Neuvoston asetus (EY) N:o 1051/2001,

annettu 22 päivänä toukokuuta 2001,

puuvillan tuotantotuesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Kreikan liittymisasiakirjan liitteenä olevan puuvillaa koskevan pöytäkirjan N:o 4(1) ja erityisesti sen 6 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(2),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(3),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Kreikan liittymisasiakirjan liitteenä olevassa pöytäkir-jassa N:o 4 olevassa 11 kohdassa määrätyn tukijärjestelmän toiminnan tarkastelun tulokset osoittavat, että nykyinen puuvillaa koskeva järjestelmä on tarpeen säilyttää tietyin mukautuksin.

(2) Puuvillaa koskevat toimenpiteet on vahvistettu pöytäkirjassa N:o 4, puuvillan tukijärjestelmän yleisistä säännöistä ja asetuksen (ETY) N:o 2169/81 kumoamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1554/95(5) sekä Kreikan liittymisasiakirjaan liitetyllä pöytäkirjalla N:o 4 käyttöön otetun puuvillan tukijärjestelmän mukauttamisesta 2 päivänä heinäkuuta 1987 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1964/87(6). On aiheellista yhtäältä pitää voimassa pöytäkirjassa N:o 4 vahvistettu järjestelmä ja erityisesti neuvoston mahdollisuus mukauttaa järjestelmää, sekä toisaalta yksinkertaisuuden vuoksi koota samaan neuvoston asetukseen kaikki tuen myöntämiseksi tarvittavat täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet.

(3) Pöytäkirjassa N:o 4 olevan 6 kohdan nojalla olisi toteutettava puuvillaa koskevan järjestelmän täytäntöönpanemiseksi välttämättömät toimenpiteet. Pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 3 kohdassa määrätty tuotantotuki perustuu taatun kansallisen määrän mukaisesti nykyisin järjestelmään, joka toisaalta takaa tuottajalle vähimmäishinnan ja toisaalta korvaa siementenpoistoyrityksille myönnettävän tuen osalta kohdehinnan ja maailmanmarkkinahinnan välisen eron. Saadun kokemuksen perusteella on aiheellista säilyttää tämän järjestelmän perusteet ja oleelliset osat.

(4) Tuottajalle maksettava kohdehinta ja vähimmäishinta sekä taatut kansalliset määrät on vahvistettava siten, että viljelysten kesken saavutettu tasapaino säilyy ja siten, että toimijat voivat laatia keskipitkän aikavälin tuotanto- ja jalostusohjelmia.

(5) On syytä säilyttää säännökset, joilla voidaan määrittää puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta. Hinnan määrittämisperusteena voidaan käyttää puuvillalle, josta siemenet on poistettu, käytetyn hinnan ja puuvillalle, josta siemeniä ei ole poistettu, lasketun hinnan välistä suhdetta. Puuvillan, josta siemenet on poistettu, hinnan määrittämiseksi olisi otettava huomioon maailmanmarkkinoilla tehdyt tarjoukset sekä kansainvälisen kaupan kannalta tärkeissä pörsseissä noteeratut hinnat.

(6) Nykyisin voimassa olevan menetelmä, jonka mukaan kohdehinnan alentaminen tietyn tuotantomäärän ylittyessä kohdistuu ylityksestä vastuussa oleviin jäsenvaltioihin suhteellisesti, on säilytettävä seuraamusten jakamiseksi oikeudenmukaisella tavalla. Kohdehinnan alentamista voidaan kuitenkin lieventää, jos erityisesti maailmanmarkkinahinnan keskitaso huomioon ottaen menojen tiettyä tasoa ei ole ylitetty. Kansallisten taattuihin määriin perustuvan menetelmän seurauksia on sovellettava vähimmäishinnan ja tuen tasolla.

(7) Nykyisin sovellettavalla kohdehinnan alennusprosentilla, joka on puolet taatun kansallisen määrän ylityksestä, ei aina pystytä varmistamaan talousarvion kurinalaisuutta. Kyseistä prosenttimäärää olisi näin ollen korotettava tietystä tuotannon määrästä alkaen.

(8) Järjestelmän tasapainon varmistamiseksi puuvillan tuotantotuki on vastedes maksettava kokonaan edunsaajille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön lainsäädännössä säädettyjen eri vähennysten ja leikkausten soveltamista. Tuotantorakenteiden nykytilassa tuki on maksettava puuvillan siementenpoistoyrityksille, jotka maksavat tuottajille ainakin vähimmäishinnan suuruisen hinnan sekä ennakon tästä hinnasta, ja jotka hyväksyvät tietyt tukikelpoisten määrien tarkastusta koskevat edellytykset.

(9) Tuen määrä vaihtelee maailmanmarkkinahinnan mukaan, ja on tarpeen varata kyseinen määrä vastaaville tukikelpoisille puuvillan määrille sen täsmällisen ajanjakson perusteella, jona kyseisille määrille on haettu tukea. Nykyisessä järjestelmässä puuvillan siementen poistajan on mahdollista vahvistaa mainittu määrä tukihakemuksessaan erityisesti hallussaan pitämänsä puuvillan, josta siemenet on poistettu, myyntisopimusten tekopäivän perusteella. Puuvillan, josta siemenet on poistettu, kaupan pitämisen helpottamiseksi maailmanmarkkinoilla olisi sallittava vastaisuudessa sopimusten tekeminen ennen korjuujaksoa ja sen vuoksi pidennettävä tukihakemuksen jättöaikaa.

(10) Tuottajien ja siementen poistajien sopimussuhteita ei ole aiheellista ratkaista yhteisön tasolla. Näin ollen olisi säilytettävä tietyiltä osiltaan täsmennettynä nykyinen periaate, jonka mukaan nämä sopimuspuolet tekevät sopimukset yhteisymmärryksessä.

(11) Myönnettävän tuen määrä voidaan saada selville vasta kunkin jäsenvaltion todellisen tuotannon vahvistamisen jälkeen. Tuen viivästyneestä maksamisesta aiheutuneiden haittojen lieventämiseksi olisi jatkettava järjestelmää, jonka mukaan osa tuesta maksetaan ennakkona.

(12) Tuottajajäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat valvontatoimenpiteet tuen myöntämisen johdosta säädettyjen toimenpiteiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi käyttäen tarvittaessa tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä 27 päivänä marraskuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3508/92(7) säädettyä yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää.

(13) Puuvillan viljely siihen huonosti soveltuvilla alueilla saattaa vaikuttaa kielteisesti kyseisten alueiden ympäristöön ja niiden alueiden maatalouteen, joille puuvillan viljely on tärkeää. Ympäristötavoitteiden huomioon ottamiseksi jäsenvaltioiden olisi määriteltävä asianmukaisiksi katsomansa ympäristötoimenpiteet puuvillan viljelyyn käytettävän maatalousmaan osalta ja pantava ne täytäntöön. Jäsenvaltioiden on vastaisuudessa otettava käyttöön toimenpiteitä viljelyn rajoittamiseksi puolueettomin ympäristöperustein sekä muistutettava tuottajia nykyisen lainsäädännön noudattamisen tarpeellisuudesta. Kahden tärkeimmän tuottajajäsenvaltion olisi annettava kertomus puuvilla-alalla toteutettujen kansallisten ympäristötoimenpiteiden vaikutuksista ajankohtana, jona nämä vaikutukset ovat tiedossa.

(14) Tuotantotukijärjestelmän täytäntöönpanon helpottamiseksi ja tämän järjestelmän moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi olisi säädettävä menettelystä jäsenvaltioiden ja komission välisen tiiviin yhteistyön aikaansaamiseksi hallintokomiteassa. Pellavan ja hampun yhteisestä markkinajärjestelystä 27 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1673/2000(8) säädettyä luonnonkuitujen hallintokomiteaa olisi käytettävä tähän tarkoitukseen.

(15) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(9) mukaisesti.

(16) Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden soveltamisesta yhteisölle aiheutuvien menojen saattamiseksi rahoitus- ja valuuttasääntöjen sekä asiaankuuluvien menettelyjen alaisiksi, on puuvillan, jonka siemeniä ei ole poistettu, erityisen maataloudellisen luonteen huomioon ottaen syytä saattaa tällä alalla sovellettaviksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1258/1999(10) sekä maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2799/98(11).

(17) Tässä asetuksessa säädetyt järjestelmään tehtävät mukautukset on pantava täytäntöön parhain mahdollisin edellytyksin, ja siirtymätoimenpiteet voivat tästä syystä osoittautua tarpeellisiksi,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET PERIAATTEET

1 artikla

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan Kreikan liittymisasiakirjan liitteenä olevassa pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 3 kohdassa määrätyn tuotantotuen myöntämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

2. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) "puuvillalla, josta siemeniä ei ole poistettu": puuvillapensaan (Gossypium) kypsyneitä ja korjattuja hedelmiä, jotka sisältävät siemenkotien, lehtien ja maa-aineksen jäänteitä;

b) "puuvillalla, josta siemenet on poistettu": karstaamattomia ja kampaamattomia puuvillakuituja (muita kuin linttereitä ja jätteitä), joista on poistettu siemenet ja suurin osa siemenkotien, lehtien ja maa-aineksen jäänteistä.

3. Markkinointivuosi alkaa 1 päivänä syyskuuta ja päättyy 31 päivänä elokuuta.

2 artikla

1. Komissio vahvistaa puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, tuotantotuen määrän:

- 3 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti puuvillalle, josta siemeniä ei ole poistettu, vahvistetun kohdehinnan, ja

- 4 artiklan mukaisesti määritetyn maailmanmarkkinahinnan erotuksen perusteella.

2. Tuki myönnetään puuvillalle, josta siemeniä ei ole poistettu ja joka on ostettu vähintään 3 artiklan 2 kohdan ja 9 artiklan mukaisesti vahvistetulla vähimmäishinnalla.

II LUKU

HINTAMEKANISMI

3 artikla

1. Kohdehinta vahvistetaan 106,30 euroksi 100 kilogrammalta puuvillaa, josta siemeniä ei ole poistettu.

Tämä hinta koskee puuvillaa,

- joka on virheetöntä, kunnollista ja myyntikelpoista,

- jonka kosteuspitoisuus on enintään 10 prosenttia ja jossa on enintään 3 prosenttia epäpuhtauksia,

- jolla on tarvittavat ominaisuudet, jotta siitä saadaan siementen poistamisen jälkeen 32 prosenttia laatuluokkaan 5 kuuluvia (white middling) ja 28 millimetrin pituisia (1-3/32") kuituja.

2. Vähimmäishinta vahvistetaan maatilalta pois vietäessä 100,99 euroksi 100 kilogrammalta kohdehinnan perustana olevan laadun mukaista puuvillaa, josta siemeniä ei ole poistettu.

4 artikla

1. Puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritetään ottamalla huomioon puuvillalle, josta siemenet on poistettu, käytetyn maailmanmarkkinahinnan ja puuvillalle, josta siemeniä ei ole poistettu, lasketun maailmanmarkkinahinnan välinen suhde pitkällä aikavälillä. Komissio vahvistaa sen säännöllisin väliajoin 5 artiklassa tarkoitetun puuvillan, josta siemenet on poistettu, maailmanmarkkinahinnan perusteella.

2. Jos puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahintaa ei voida määrittää 1 kohdan mukaisesti, hinta vahvistetaan viimeksi määritetyn hinnan perusteella.

5 artikla

1. Puuvillan, josta siemenet on poistettu, maailmanmarkkinahinta määritetään tuotteelle, joka on laatua 5 (white middling) ja jonka kuitujen pituus on 28 millimetriä (1-3/32"), ottaen huomioon kyseisillä markkinoilla tehdyt tarjoukset sekä yhden tai useamman kansainvälisen kaupan kannalta tärkeän eurooppalaisen pörssin noteeraamat hinnat. Se määritetään yhteisön satamaan cif-toimituksena kuljetetulle tuotteelle niiden edullisimpien tarjousten ja hintojen perusteella, joita pidetään markkinoiden todellista suuntausta edustavina.

2. Jos tarjoukset ja todetut kurssit eivät täytä 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä, tehdään tarvittavat mukautukset.

III LUKU

VAKAUTTAJAMEKANISMI

6 artikla

Otetaan käyttöön puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, taattu kansallinen määrä, joka on kunkin markkinointivuoden osalta:

- 782000 tonnia Kreikan osalta,

- 249000 tonnia Espanjan osalta,

- 1500 tonnia kunkin muun jäsenvaltion osalta.

7 artikla

1. Tässä artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä sovelletaan rajoittamatta 8 artiklan säännösten soveltamista.

2. Jos tosiasiallisen tuotannon yhteismäärä Espanjassa ja Kreikassa markkinointivuoden aikana ylittää 1031000 tonnia, alennetaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kyseisen markkinointivuoden kohdehintaa jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa tosiasiallinen tuotanto ylittää taatun kansallisen määrän.

3. Asianomaisen jäsenvaltion kohdehintaa alennetaan sen taatun kansallisen määrän ylityksen prosentuaalisen määrän perusteella. Jos tosiasiallinen tuotanto joko Espanjassa tai Kreikassa on kuitenkin pienempi kuin taattu kansallinen määrä, näiden kahden jäsenvaltion tosiasiallisen kokonaistuotannon ja 1031000 tonnin välinen ero ilmaistaan kuitenkin prosenttiosuutena ylittyneestä taatusta kansallisesta määrästä, ja kohdehintaa alennetaan tämän prosenttiosuuden perusteella.

4. Kohdehinnan alennus on 50 prosenttia 3 kohdassa tarkoitetusta ylityksen prosentuaalisesta määrästä.

Jos tosiasiallisen tuotannon yhteismäärä Espanjassa ja Kreikassa sen jälkeen, kun siitä on vähennetty 1031000 tonnia, kuitenkin ylittää 469000 tonnia, kohdehinnan alennuksena käytettävää 50 prosenttia korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä:

- Kreikassa kutakin kokonaista tai alkavaa 15170 tonnin tuotantomäärää kohden, jolla 356000 tonnilta korotettu taattu kansallinen määrä ylittyy,

- Espanjassa kutakin kokonaista tai alkavaa 4830 tonnin tuotantomäärää kohden, jolla 113000 tonnilta korotettu taattu kansallinen määrä ylittyy.

8 artikla

Jos markkinointivuoden aikana:

- on sovellettu 7 artiklan säännöksiä,

- maailmanmarkkinahinnan painotettu keskiarvo, jota on käytetty maksettavan tuen määrän vahvistamiseksi, ylittää 30,20 euroa 100 kilogrammalta, ja

- tukijärjestelmän kokonaismenot talousarviossa ovat alle 770 miljoonaa euroa,

käytetään kolmannessa luetelmakohdassa mainittu talousarvion poikkeama tuen määrän korottamiseen kaikissa jäsenvaltioissa, joiden tosiasiallinen tuotanto ylittää taatun kansallisen määrän.

Ensimmäisen luetelmakohdan perusteella korotettu tuen määrä ei kuitenkaan saa ylittää:

- tuen määrää, joka on laskettu 7 artiklaa soveltamatta,

- 7 artiklan mukaisesti 1120000 puuvillatonnin, josta siemeniä ei ole poistettu, perusteella laskettua tuen määrää, josta Espanjan taattu kansallinen määrä on 270000 tonnia ja Kreikan 850000 tonnia.

9 artikla

Edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vähimmäishintaa alennetaan samalla määrällä, jolla kohdehintaa alennetaan 7 artiklan mukaisesti.

IV LUKU

TUENSAAJAT

10 artikla

Tuki maksetaan kokonaisuudessaan tukea hakeneille 11 ja 12 artiklassa tarkoitetuille edunsaajille.

11 artikla

Muiden kuin 12 artiklassa tarkoitettujen siementenpoistoyritysten on tukea saadakseen:

a) pitänyt toimittaa allekirjoitettu sopimus, jossa määrätään erityisesti, että tuottajalle on maksettava ainakin vähimmäishinnan suuruinen hinta ja joka sisältää lausekkeen, jossa määrätään, että:

- sovittu hinta mukautetaan 7 artiklaa sovellettaessa sen mukaisesti, miten mainitun artiklan säännökset vaikuttavat tukeen,

- toimitetun puuvillan laadun poiketessa 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta, sovittua hintaa tarkistetaan sopimuspuolten yhteisestä sopimuksesta suhteessa siihen, miten tämä laatuero vaikuttaa puuvillan, josta siemenet on poistettu, hintaan suhteessa 5 artiklassa tarkoitettuun hintaan;

b) pitänyt maksaa ennakko vähimmäishinnasta, jonka suuruus vahvistetaan sopimuspuolten yhteisellä sopimuksella erikseen määrättävin edellytyksin;

c) pidettävä tukioikeuden valvomiseksi sekä puuvillasta, josta siemeniä ei ole poistettu, että puuvillasta, josta siemenet on poistettu, varastokirjanpitoa, joka täyttää määriteltävät vaatimukset, ja toimitettava muut tukioikeuden valvontaan tarvittavat todisteet;

d) todistettava, että sopimuksen täytäntöön panemiseksi toimitetusta puuvillasta tehdään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu pinta-alailmoitus.

12 artikla

1. Yksittäisen tuottajan tai tuottajaryhmittymän lukuun siemeniä poistavien yritysten, jotka täyttävät pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 4 kohdassa tarkoitetut perusteet, on voidakseen saada tukea:

a) pitänyt jättää kyseisen tuottajan tai tuottajaryhmittymän hyväksymä ilmoitus, jossa täsmennetään edellytykset, joiden mukaan siementen poisto suoritetaan, sekä tuen hallinnointia koskevat edellytykset;

b) sitouduttava suorittamaan tuki kokonaisuudessaan asianomaiselle yksittäiselle tuottajalle tai tarvittaessa tuottajaryhmittymälle;

c) täytettävä 11 artiklan c alakohdassa tarkoitetut edellytykset;

d) todistettava, että puuvillasta, johon a alakohdassa säädetty ilmoitus viittaa, tehdään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu pinta-alailmoitus;

e) toimitettava tuottajaryhmittymän osalta todistus siitä, että tämän on noudatettava 11 artiklan a alakohdassa olevaa sopimuslauseketta vastaavaa sitoumusta, sekä mainitun ryhmittymän sitoumus laatia ja toimittaa todisteet vähimmäishinnan maksamisesta jäsenilleen.

2. Omaan lukuunsa siemeniä poistavan tuottajaryhmittymän 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen lausekkeen tai sitoumuksen noudattamatta jättämistä pidetään pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 4 kohdassa tarkoitettujen perusteiden täyttymättä jäämisenä.

V LUKU

TUEN MYÖNTÄMINEN

13 artikla

Se tuottajajäsenvaltio, jonka alueella siemenet on poistettu, maksaa tuen.

14 artikla

1. Maksettava tuki on tukihakemuksen jättöpäivänä voimassa olevan tuen määräinen.

Tukihakemus ja tarvittaessa vakuus jätetään erikseen määriteltävän jakson aikana puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, sellaiselle määrälle, jonka toimittaminen siementenpoistoyritykseen on suoritettava kyseisen markkinointivuoden alusta lukien ja ennen erikseen määriteltävää päivää.

2. Oikeus tukeen syntyy, kun puuvillasta poistetaan siemenet. Tukea maksetaan kuitenkin asianomaisen pyynnöstä ennakkoon markkinointivuoden alkua seuraavasta lokakuun 16 päivästä alkaen, kun puuvilla, josta siemeniä ei ole poistettu, on toimitettu siementenpoistoyritykseen, edellyttäen, että annetaan riittävä vakuus. Ennakkomaksun suuruus määritetään 3 kohdan mukaisesti.

Tuen määrä maksetaan viimeistään ennen markkinointivuoden loppua ja 7 artiklan soveltamisesta johtuvien mahdollisten tuen mukautusten määrittelyn jälkeen.

3. Ennakkomaksu on yhtä suuri kuin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kohdehinta, josta on vähennetty maailmanmarkkinahinta sekä alennus, jonka määrä lasketaan 7 artiklan säännösten mukaisesti, kuitenkin siten, että tosiasiallinen tuotanto korvataan 19 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vahvistetulla arvioidulla tuotannolla, jota on korotettu 15 prosentilla.

Markkinointivuoden alkua seuraavasta joulukuun 16 päivästä alkaen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ennakkomaksun määrä korvataan uudella määrällä, joka määritellään saman laskutavan mukaisesti, mutta 19 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti vahvistetun tuotannon uudelleenarvioinnin perusteella, jota on korotettu vähintään 7,5 prosentilla. Tämän vuoksi 16 päivästä lokakuuta 15 päivään joulukuuta maksetut ennakkomaksut ovat suurempia, paitsi jos näiden kahden ennakkomaksun määrän välinen erotus on pienempi kuin yksi euro 100 kilogrammalta.

15 artikla

1. Tukea myönnetään ainoastaan laadultaan virheettömälle, kunnolliselle ja myyntikelpoiselle tuotteelle.

2. Jos puuvillan, josta siemenet on poistettu, määrä on enintään 33 prosenttia siementenpoistoyritykseen toimitetun puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, määrästä, tukea maksetaan puuvillan, josta siemenet on poistettu, määrän perusteella, joka on kerrottu 100:lla ja jaettu 32:lla.

Jos puuvillan, josta siemenet on poistettu, määrä ylittää 33 prosenttia siementenpoistoyritykseen toimitetun puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, määrästä, tukea maksetaan puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, määrän perusteella, joka on kerrottu 33:lla ja jaettu 32:lla.

3. Puuvillan, josta siemenet on poistettu, määrä on sama kuin sen paino, jota on tarvittaessa mukautettu sen mukaan poikkeaako:

- sen todettu epäpuhtausprosentti laatuluokkaa 5 edustavasta epäpuhtausprosentista tai sen todettu laatu laatuluokasta 5, ja

- sen todettu kosteusprosentti kaupallista laatua edustavan kuidun kosteusprosentista.

16 artikla

1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön seuraamus- ja valvontajärjestelmä, jolla voidaan varmistaa erityisesti vähimmäishinnan noudattaminen sekä vahvistaa:

- kuhunkin siementenpoistoyritykseen toimitetun yhteisössä tuotetun puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, määrä,

- yhteisössä tuotetun puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, määrä, josta siemenet on poistettu,

- puuvillan, jonka siemenet on poistettu, määrä, joka on kussakin siementenpoistoyrityksessä saatu ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetusta puuvillasta.

2. Tuottajajäsenvaltioiden on otettava käyttöön kylvettyjen viljelyalojen ilmoitusjärjestelmä erityisesti tukihakemusten kohteena olevan puuvillan alkuperän paikkansapitävyyden varmistamiseksi.

17 artikla

1. Jäsenvaltioiden on määriteltävä puuvilla-alan osalta

- ympäristön parannustoimet ja erityisesti viljelymenetelmät, joilla voidaan vähentää ympäristölle haitallisia vaikutuksia,

- tutkimusohjelmat ympäristöystävällisempien viljelymenetelmien kehittämiseksi,

- keinot näiden tutkimusten tulosten ja kyseisistä menetelmistä saatavan hyödyn levittämiseksi tuottajien keskuuteen.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisina pitämänsä ympäristötoimenpiteet puuvillan tuotantoon käytettävän maatalousmaan erityistilanteen perusteella. Lisäksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet muistuttaakseen tuottajille ympäristölainsäädännön noudattamisen tärkeydestä.

3. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa rajoitettava puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, tuotantotukeen oikeutettuja pinta-aloja puolueettomin perustein, jotka koskevat:

- maatalouden taloudellista tilannetta niillä alueilla, joille puuvillan tuotanto on tärkeää,

- kyseisten pinta-alojen maaperän lämpötilaa ja kosteutta,

- keinokasteluvesien hoitoa,

- ympäristön parantamiseen soveltuvaa viljelykiertoa ja viljelytekniikoita.

4. Kreikan tasavallan ja Espanjan kuningaskunnan on toimitettava komissiolle 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä kertomus puuvilla-alan ympäristötilanteesta sekä 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti toteutettujen kansallisten toimenpiteiden vaikutuksista.

VI LUKU

YLEISTÄ

18 artikla

1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1673/2000 10 artiklalla perustettu luonnonkuitujen hallintokomitea, jäljempänä "komitea".

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

19 artikla

1. Yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen soveltamisesta annetaan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Nämä yksityiskohtaiset säännöt koskevat erityisesti tietoja, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja kaikkia niitä valvontatoimenpiteitä, joita tarvitaan Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojelemiseksi petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta. Valvontatoimenpiteet perustuvat muun muassa tiettyihin asetuksella (ETY) N:o 3508/92 käyttöön otetun yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osiin.

2. Komissio vahvistaa 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ennen erikseen määriteltävää päivää kunkin asiaankuuluvan jäsenvaltion osalta:

- 14 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun satoennusteet huomioon ottaen arvioidun tuotannon sekä siitä johtuvan kohdehinnan väliaikaisen alenemisen,

- sadonkorjuun edistymisen huomioon ottaen uuden arvion 14 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta tuotannosta sekä siitä johtuvan kohdehinnan uuden väliaikaisen alenemisen,

- kuluvan markkinointivuoden tosiasiallisen tuotannon sekä 7 artiklassa tarkoitetun kohdehinnan alenemisen ja 8 artiklassa tarkoitetun tuen määrän lisäämisen ottaen erityisesti huomioon määrät, joiden osalta tukea on haettu.

20 artikla

Asetusta (EY) N:o 2799/98 sekä asetusta (EY) N:o 1258/1999 sovelletaan tässä asetuksessa säädettyyn järjestelmään soveltuvin osin.

21 artikla

Jos siirtymätoimenpiteet ovat tarpeen tässä asetuksessa säädettyjen mukautusten täytäntöönpanon helpottamiseksi, näistä toimenpiteistä päätetään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Niitä sovelletaan enintään markkinointivuoden 2001/2002 loppuun.

22 artikla

Kumotaan asetukset (ETY) N:o 1964/87 ja (EY) N:o 1554/95.

23 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä syyskuuta 2001. Edellä 21 artiklaa sovelletaan kuitenkin päivästä, jona tämä asetus tulee voimaan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä toukokuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. Winberg

(1) EYVL L 291, 19.11.1979, s. 174, pöytäkirja sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1050/2001 (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(2) Ehdotus tehty 13.12.1999 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Lausunto annettu 15. helmikuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EYVL C 140, 18.5.2000, s. 33.

(5) EYVL L 148, 30.6.1995, s. 48, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1419/98 (EYVL L 190, 4.7.1998, s. 4).

(6) EYVL L 184, 3.7.1987, s. 14, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1553/95 (EYVL L 148, 30.6.1995, s. 45).

(7) EYVL L 355, 5.12.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 820/97 (EYVL L 117, 7.5.1997, s. 1).

(8) EYVL L 193, 29.7.2000, s. 16.

(9) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(10) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.

(11) EYVL L 349, 24.12.1998, s. 1.