1.   Välineen yleisinä tavoitteina on:

2.   Välineen erityisinä tavoitteina on:

3.   Edellä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista mitataan 41 artiklassa tarkoitetuilla soveltuvilla indikaattoreilla.

4.   Välineen mukaisista menoista vähintään 93 prosentin olisi täytettävä OECD:n kehitysapukomitean vahvistamat virallisen kehitysavun kriteerit, ja siten edistettävä virallista kehitysapua koskevia yhteisiä sitoumuksia, myös vähiten kehittyneiden maiden osalta. Liitteessä I lueteltuihin kumppanimaihin ja -alueisiin liittyvien menojen erityispiirteet otetaan huomioon.

1.   Välineen nojalla myönnettävän unionin rahoituksen täytäntöönpanossa käytetään seuraavia:

2.   Maantieteelliset ohjelmat kattavat yhteistyön yhden tai useamman maan kanssa seuraavilla alueilla:

Maantieteelliset ohjelmat voivat kattaa kaikki kolmannet maat IPA III -asetuksessa määriteltyjä ehdokkaita ja mahdollisia ehdokkaita ja merentakaisia maita ja alueita lukuun ottamatta.

Voidaan myös perustaa koko mantereen tai alueiden välisen ulottuvuuden kattavia maantieteellisiä ohjelmia ja erityisesti yleisafrikkalainen ohjelma, joka kattaa ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdissa tarkoitetut Afrikan valtiot, sekä ohjelma, joka kattaa ensimmäisen alakohdan b, c ja d alakohdissa tarkoitetut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot.

Naapurialueiden maantieteelliset ohjelmat voivat kattaa minkä tahansa liitteessä I luetellun maan tai alueen.

Välineen tavoitteiden saavuttamiseksi maantieteelliset ohjelmat perustuvat liitteessä II esitettyihin yhteistyöaloihin.

3.   Aihekohtaiset ohjelmat kattavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä maailmanlaajuisia toimia seuraavilla aloilla:

Aihekohtaiset ohjelmat voivat kattaa kaikki kolmannet maat ja merentakaiset maat ja alueet.

Välineen tavoitteiden saavuttamiseksi aihekohtaiset ohjelmat perustuvat liitteessä III esitettyihin toiminta-aloihin.

4.   Nopean vasteen toimilla mahdollistetaan varhainen toiminta, jolla

Nopean vasteen toimet voivat kattaa kaikki kolmannet maat ja merentakaiset maat ja alueet.

Välineen tavoitteiden saavuttamiseksi nopean vasteen toimet perustuvat liitteessä IV esitettyihin toiminta-aloihin.

5.   Välineen mukaisia toimia toteutetaan pääasiassa maantieteellisten ohjelmien avulla.

Aihekohtaisilla ohjelmilla toteutettavat toimet täydentävät maantieteellisistä ohjelmista rahoitettavia toimia, ja niillä tuetaan maailmanlaajuisia ja alueiden välisiä aloitteita kansainvälisesti sovittujen tavoitteiden, etenkin kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden, saavuttamiseksi sekä suojellaan globaaleja julkishyödykkeitä tai vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin. Aihekohtaisilla ohjelmilla toteutettavat toimet voidaan toteuttaa myös, jos

Nopean vasteen toimilla täydennetään maantieteellisiä ja aihekohtaisia ohjelmia. Nopean vasteen toimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että niitä on tarvittaessa mahdollista jatkaa osana maantieteellisiä tai aihekohtaisia ohjelmia.

6.   Siirretään komissiolle valta antaa 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden II, III ja IV muuttamiseksi.

7.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös 44 artiklan mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöksillä, joilla vahvistetaan

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua delegoitua säädöstä tarkastellaan uudelleen 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa väliarvioinnissa.

1.   Välineen täytäntöönpanossa on varmistettava yhtenäisyys, johdonmukaisuus, synergiat ja täydentävyys kaikkien unionin ulkoisen toiminnan alojen, mukaan lukien muut ulkoiset rahoitusvälineet, ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja ohjelmien kanssa sekä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus.

Tätä varten unionin on otettava huomioon kaikkien sisäisten ja ulkoisten politiikkojen vaikutus kestävään kehitykseen ja pyrittävä edistämään synergioiden ja täydentävyyden lisäämistä erityisesti kauppapolitiikan, taloudellisen yhteistyön ja muun alakohtaisen yhteistyön kanssa.

2.   Välineellä ei rahoiteta toimia, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1257/96 soveltamisalaan.

3.   Tarvittaessa toimi, joka on saanut rahoitusta välineestä, voi saada rahoitusta myös jostakin muusta unionin ohjelmasta, edellyttäen, että rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Välineellä voidaan myös osallistua muiden unionin ohjelmien nojalla toteutettavien toimenpiteiden rahoitukseen edellyttäen, että näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Unionin asiaankuuluvan ohjelman sääntöjä sovelletaan sitä vastaavaan toimelle myönnettyyn rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. Unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

1.   Rahoituspuitteet välineen toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 79 462 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kokonaismääräraha jakautuu seuraavasti:

3.   Tämän artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja määriä kasvatetaan 9 534 000 000 euron suuruisesta joustovarasta uusia haasteita ja prioriteetteja varten 17 artiklan mukaisesti.

4.   Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun määrärahan osuuden on oltava vähintään 75 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta määrärahasta.

5.   Jäljempänä olevan 9 artiklan mukaisia toimia rahoitetaan enintään 270 000 000 eurolla. Siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös 44 artiklan mukaisesti kyseisen määrän muuttamiseksi.

1.   Unioni pyrkii edistämään, kehittämään ja vakiinnuttamaan perustanaan olevia demokratian, hyvän hallintotavan, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja niiden yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden, perusvapauksien ja ihmisarvon kunnioittamisen sekä tasa-arvon ja solidaarisuuden periaatteita käymällä vuoropuhelua ja tekemällä yhteistyötä kumppanimaiden ja -alueiden sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa, myös monenvälisillä foorumeilla toteutettavien toimien avulla.

2.   Välineen toiminnassa sovelletaan oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, joka kattaa kaikki ihmisoikeudet, olipa kyse kansalais- ja poliittisista oikeuksista tai taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista, jotta voidaan integroida ihmisoikeusperiaatteet, tukea oikeudenhaltijoita, erityisesti köyhiä, syrjäytyneitä ja haavoittuvia ihmisiä ja ryhmiä, myös vammaisia henkilöitä, oikeuksiensa vaatimisessa ja avustaa kumppanimaita niiden kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täytäntöönpanossa. Tämä lähestymistapa perustuu ”ketään ei jätetä” -periaatteeseen, tasa-arvoon ja kaikenlaisen syrjinnän kieltämiseen.

3.   Välineellä edistetään sukupuolten tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen oikeuksia ja voimaannuttamista ja kaikenlaisen syrjinnän kieltämistä kohdennetuilla ja valtavirtaistetuilla toimilla. Lisäksi siinä kiinnitetään erityistä huomiota lapsen oikeuksiin ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen.

4.   Välineen täytäntöönpanossa on huomioitava täysin unionin sitoutuminen kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseen, suojeluun ja toteutumiseen sekä Pekingin toimintaohjelman ja kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) toimintaohjelman ja niihin liittyvien tarkistuskokousten tulosten täydelliseen ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja tässä yhteydessä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Edellä esitetty huomioon ottaen välineellä tuetaan unionin sitoumusta edistää ja suojella jokaisen yksilön oikeutta hallita täysin omaan seksuaalisuuteensa ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteensä liittyviä kysymyksiä ja päättää niistä vapaasti ja vastuullisesti ilman syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa, sekä kyseisen oikeuden toteutumista. Välineellä tuetaan myös kaikkien mahdollisuutta saada kohtuulliseen hintaan laadukasta ja monipuolista seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää tietoa, koulutusta, kattava seksuaalikasvatus mukaan lukien, ja terveydenhuoltopalveluja.

5.   Unioni tukee tarpeen mukaan kahdenvälisen, alueellisen ja monenvälisen yhteistyön ja vuoropuhelun, assosiaatio- ja kauppasopimusten, kumppanuussopimusten ja kolmenvälisen yhteistyön täytäntöönpanoa.

Unioni edistää monenvälistä ja sääntöihin ja arvoihin perustuvaa lähestymistapaa globaaleihin hyödykkeisiin ja haasteisiin ja tekee tähän liittyvää yhteistyötä jäsenvaltioiden, kumppanimaiden, kansainvälisten järjestöjen ja muiden avunantajien kanssa.

Unioni edistää tehokasta monenvälisyyttä tukemalla yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja muiden avunantajien kanssa.

Unioni käsittelee kumppanimaiden kanssa käytävässä säännöllisessä poliittisessa vuoropuhelussa niiden tuloksia velvollisuuksien ja sitoumusten, myös Agenda 2030 -toimintaohjelman, ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten yleissopimusten ja muiden yleissopimusten, mukaan lukien ydinturvallisuutta koskevaan säännöstöön liittyvät yleissopimukset, kansainvälisten sopimusten, erityisesti Pariisin sopimuksen, ja unionin kanssa luotujen sopimussuhteiden, erityisesti assosiaatio-, kumppanuus- ja yhteistyösopimusten sekä kauppasopimusten, täytäntöönpanossa.

6.   Unionin ja jäsenvaltioiden sekä kumppanimaiden yhteistyö perustuu kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteisiin ja niiden edistämiseen soveltuvin osin kaikissa soveltamismuodoissa. Periaatteita ovat ensisijaisten kehitystavoitteiden omistajuus kumppanimaissa, tulosperustaisuus, osallistavat kehityskumppanuudet, avoimuus ja keskinäinen vastuuvelvollisuus. Unioni edistää tuloksellista ja tehokasta resurssien hankintaa ja käyttöä.

Komissio varmistaa osallistavan kumppanuuden ja avoimuuden periaatteen mukaisesti tarvittaessa, että kumppanimaan asiaankuuluvia sidosryhmiä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan järjestöt, ja paikallisviranomaisia kuullaan asianmukaisesti ja että niiden saatavilla on hyvissä ajoin tarkoituksenmukaista tietoa, jotta ne voivat osallistua asianmukaisesti ja mielekkäällä tavalla ohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyviin prosesseihin. Komission on myös tarvittaessa varmistettava, että vuoropuhelua yksityissektorin kanssa vahvistetaan.

Omistajuusperiaatteen mukaisesti komissio käyttää soveltuvin osin ensisijaisesti kumppanimaan instituutioita ja järjestelmiä ohjelmien täytäntöönpanoon.

7.   Edistääkseen toimiensa ja aloitteidensa täydentävyyttä ja tehokkuutta unioni ja jäsenvaltiot varmistavat politiikkojensa koordinoinnin sekä neuvottelevat säännöllisesti keskenään avustusohjelmistaan, myös kansainvälisissä järjestöissä ja konferensseissa.

Unioni ja jäsenvaltiot koordinoivat tukiohjelmiaan, jotta voidaan lisätä niiden tuloksellisuutta ja tehokkuutta.

Unioni edistää osallistavuutta välineen täytäntöönpanossa ja yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan maksimoida lisäarvo ja huomioida kokemus ja valmiudet ja siten vahvistaa yhteisiä etuja, arvoja ja tavoitteita. Unioni edistää parhaiden käytäntöjen ja tietojen jakamista jäsenvaltioiden elinten ja asiantuntijoiden kesken.

8.   Välineen soveltamisalaan kuuluvissa ohjelmissa ja toimissa valtavirtaistetaan ilmastonmuutoksen torjunta, ympäristönsuojelu, ihmisoikeudet, demokratia, sukupuolten tasa-arvo ja tapauksen mukaan katastrofiriskin vähentäminen ja otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden väliset kytkökset sellaisen yhdennetyn toiminnan edistämiseksi, jolla voidaan saada aikaan sivuhyötyjä ja saavuttaa useita tavoitteita johdonmukaisella tavalla. Kyseiset ohjelmat ja toimet perustuvat tilanteen, valmiuksien, riskien ja haavoittuvuustekijöiden kattavaan ja monialaiseen analysointiin, niissä käytetään selviytymiskykyä tukevaa lähestymistapaa, ne ovat konfliktisensitiivisiä ja niissä huomioidaan konfliktinesto ja rauhanrakentaminen. Niiden johtavina periaatteina ovat vahingon välttämisen periaate ja ketään ei jätetä -periaate.

9.   Välineellä edistetään digitalisaatiota kestävän kehityksen ja osallistavan kasvun tehokkaana mahdollistajana.

10.   Kumppaneiden kanssa pyritään koordinoidumpaan, kokonaisvaltaisempaan ja jäsennellympään lähestymistapaan muuttoliikkeeseen ottaen huomioon, että on tärkeää puuttua sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin syihin. Lähestymistavalla on hyödynnettävä synergiat mahdollisimman laajasti ja luotava kattavia kumppanuuksia kiinnittäen erityistä huomiota lähtö- ja kauttakulkumaihin. Tässä lähestymistavassa on yhdistettävä kaikki asianmukaiset välineet ja joustavan ja kannustavan lähestymistavan avulla saatava tarvittava vipuvaikutus, sekä tässä yhteydessä tarvittaessa mahdolliset muutokset muuttoliikkeeseen liittyvän rahoituksen kohdentamisessa välineen ohjelmasuunnittelun periaatteiden mukaisesti. Siinä otetaan huomioon tehokas yhteistyö sekä muuttoliikettä koskevien unionin sopimusten ja vuoropuheluiden toteuttaminen. Nämä toimet pannaan täytäntöön noudattaen kaikilta osin kansainvälistä oikeutta, myös ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä pakolaisoikeutta, sekä unionin ja jäsenvaltioiden toimivaltaa. Lähestymistavan tehokkuutta arvioidaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Välineen mukaiset muuttoliikkeeseen liittyvät toimet pannaan täytäntöön unionin muuttoliikepolitiikan tavoitteiden tukemiseksi joustavan rahoitusmekanismin avulla.

11.   Komissio varmistaa, että välineen mukaisesti hyväksytyt toimet, jotka liittyvät terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, kyberturvallisuuteen ja kyberrikollisuuden torjuntaan sekä sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämiseen tukena kehitykselle ja kehityksen mahdollistavalle turvallisuudelle, toteutetaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus ja humanitaarinen oikeus. Tätä varten komissio perustaa asianmukaisen riskinarviointi- ja seurantakehyksen. Komissio kehittää kehyksessä operatiivista ohjausta sen varmistamiseksi, että ihmisoikeudet otetaan huomioon kyseisten toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Tällaiset turvallisuuteen liittyvät toimet perustuvat säännölliseen ja luotettavaan konfliktianalyysiin, jotta voidaan varmistaa konfliktisensitiivisyys ja noudattaa turvallisuussektorin uudistuksessa lähestymistapaa, joka edistää demokraattista hallintotapaa, vastuuvelvollisuutta ja inhimillistä turvallisuutta sekä paikallisväestön etuja. Kyseiset toimenpiteet sisällytetään soveltuvin osin pidempiaikaiseen apuun, jonka tarkoituksena on uudistaa turvallisuusalaa.

12.   Komissio tiedottaa säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja vaihtaa minkä tahansa toimielimen aloitteesta näkemyksiä kyseisten kolmen toimielimen kanssa, myös 20 artiklassa tarkoitetusta keskeisten alojen tuloksiin pohjautuvasta kannustinperusteisesta lähestymistavasta. Euroopan parlamentti voi käydä säännöllistä näkemystenvaihtoa komission kanssa sen omista avustusohjelmista, kuten valmiuksien kehittämisestä, mukaan lukien rauhanvälitys ja vuoropuhelu, sekä vaalitarkkailusta.

13.   Komissio vaihtaa säännöllisesti tietoja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

14.   Komissio kehittää ja seuraa tarvittaessa riskinhallintakehyksiä, myös arviointi- ja lieventämistoimenpiteitä.

15.   Välineen mukaista unionin rahoitusta ei käytetä aseiden tai ampumatarvikkeiden hankinnan tai sellaisten operaatioiden, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, rahoittamiseen.

1.   Kestävän kehityksen edistämiseksi, mikä edellyttää vakaita, rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia, välineen mukaista unionin apua voidaan käyttää laajemman turvallisuusalan uudistamisen yhteydessä tai kumppanimaiden sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämiseen 3 kohdassa säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa kehitystoimien ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden alan toimien toteuttamiseksi.

2.   Tämän artiklan mukaisella avulla voidaan erityisesti kattaa sellaisia valmiuksien kehittämiseen tähtääviä ohjelmia kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi, joihin sisältyy koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sekä välineistön toimituksia, infrastruktuurin parantamista ja tähän apuun suoraan liittyviä palveluja.

3.   Tämän artiklan nojalla apua voidaan myöntää ainoastaan

4.   Tämän artiklan mukaista unionin apua ei saa käyttää sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämisen rahoittamiseen muutoin kuin kehitystoimien ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden alan toimien toteuttamiseksi. Apua ei saa käyttää varsinkaan seuraavien rahoittamiseen:

5.   Suunnitellessaan ja toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla komissio edistää kumppanimaan omistajuutta. Se kehittää myös tarpeellisia osatekijöitä ja hyviä käytäntöjä, jotka ovat tarpeen kestävän kehityksen ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sekä edistää oikeusvaltioperiaatteen ja vakiintuneiden kansainvälisen oikeuden periaatteiden noudattamista.

1.   Välineen tavoitteiden saavuttamiseksi maantieteelliset ohjelmat perustuvat seuraaviin yhteistyöaloihin:

2.   Tarkemmat yksityiskohdat kustakin 1 kohdassa tarkoitetusta yhteistyöalasta esitetään liitteessä II.

1.   Välineen tavoitteiden saavuttamiseksi aihekohtaiset ohjelmat kattavat seuraavat toiminta-alat:

2.   Tarkemmat yksityiskohdat kustakin 1 kohdassa tarkoitetusta yhteistyöalasta esitetään liitteessä III.

1.   Välineen nojalla tehtävään yhteistyöhön ja toimiin sovelletaan ohjelmasuunnittelua lukuun ottamatta 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja nopean vasteen toimia.

2.   Välineen mukainen ohjelmasuunnittelu perustuu 7 artiklan mukaisesti seuraaviin seikkoihin:

Euroopan parlamentille ja neuvostolle on ilmoitettava ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen kuulemisten tuloksista.

3.   Ohjelma-asiakirjojen on perustuttava tuloksiin, ja niiden on mahdollisuuksien mukaan sisällettävä selkeät tavoitteet ja indikaattorit. Indikaattoreiden on perustuttava soveltuvin osin kansainvälisesti sovittuihin, etenkin kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviin tavoitteisiin ja indikaattoreihin sekä maakohtaisiin tuloskehyksiin, jotta voidaan arvioida unionin vaikutusta tuloksiin tuotosten, saavutusten ja vaikutuksen osalta ja viestiä siitä.

1.   Maantieteellisten ohjelmien ohjelmasuunnittelu perustuu seuraaviin periaatteisiin:

2.   Maantieteellisten ohjelmien ohjelmasuunnittelussa määritetään yhteistyölle tarkka räätälöity kehys, joka perustuu seuraaviin:

3.   Maat, jotka tarvitsevat apua eniten, erityisesti vähiten kehittyneet maat, alhaisen tulotason maat, kriisitilanteessa, kriisin jälkitilanteessa tai hauraassa ja haavoittuvassa tilanteessa olevat maat, mukaan lukien pienet kehittyvät saarivaltiot ja kehittyvät sisämaavaltiot, ovat etusijalla varoja kohdennettaessa.

4.   Lisäksi unioni pyrkii ratkaisemaan alemman keskitulotason maita ja erityisesti maita, jotka nousevat alhaisen tulotason ryhmästä, koskevat erityiset haasteet.

5.   Yhteistyössä teollisuusmaiden kanssa keskitytään unionin ja yhteisten etujen sekä yhteisten keskeisten etujen ja arvojen sekä yhteisesti sovittujen tavoitteiden ja monenvälisyyden edistämiseen.

6.   Välineellä osallistutaan asetuksen (EU) 2021/.817 nojalla toteutettavien toimien rahoittamiseen. Tästä asetuksesta laaditaan seitsemänvuotinen yhtenäinen ohjelma-asiakirja, joka kattaa myös IPA III -asetuksen mukaiset varat. Kyseisten varojen käyttöön sovelletaan asetusta (EU) 2021/817.

1.   Väline pannaan maantieteellisten ohjelmien osalta täytäntöön suuntaa-antavilla monivuotisilla maaohjelmilla ja useita maita kattavilla suuntaa-antavilla ohjelmilla.

2.   Suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa on esitettävä unionin rahoituskohteiksi valitut prioriteettialat, erityistavoitteet, odotetut tulokset, selkeät ja täsmälliset tulosindikaattorit sekä alustavat määrärahat kokonaisuudessaan ja kunkin prioriteettialan osalta ja tarvittaessa täytäntöönpanomenetelmät.

3.   Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien lähtökohtana ovat seuraavat:

4.   Unionin kollektiivisen yhteistyön vaikutuksen lisäämiseksi yhteisen ohjelma-asiakirjan olisi, mikäli mahdollista ja asianmukaista, korvattava unionin ja jäsenvaltioiden ohjelma-asiakirjat. Tällainen yhteinen ohjelma-asiakirja voi kuitenkin korvata unionin suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman vain, jos se on hyväksytty 16 artiklan mukaisesti annetulla täytäntöönpanosäädöksellä, on 12 ja 13 artiklan mukainen, sisältää tämän artiklan 2 kohdassa esitetyt asiat ja siinä esitetään unionin ja jäsenvaltioiden välinen työnjako.

1.   Väline pannaan aihekohtaisten ohjelmien osalta täytäntöön suuntaa-antavilla monivuotisilla ohjelmilla.

2.   Aihekohtaisten ohjelmien suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa määritellään unionin strategia, valitut unionin rahoituksen prioriteettialat, erityistavoitteet, odotetut tulokset, selkeät ja täsmälliset tulosindikaattorit, kansainvälinen tilanne ja tärkeimpien kumppanien toimet asianomaisella alalla.

Maailmanlaajuisiin aloitteisiin osallistumista varten määritellään tarvittaessa voimavarat ja toimien tärkeysjärjestys.

3.   Aihekohtaisten ohjelmien suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa esitetään alustava määrärahojen kokonaismäärän jako yhteistyö- ja prioriteettialoittain. Suuntaa-antavat määrärahat voidaan esittää myös vaihteluvälinä.

1.   Komissio hyväksyy 14 ja 15 artiklassa tarkoitetut suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Kyseistä menettelyä sovelletaan myös tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin tarkistuksiin, joiden vaikutuksesta suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat muuttuvat merkittävästi.

2.   Hyväksyttäessä 14 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä monivuotisia ohjelma-asiakirjoja komission päätöstä sovelletaan ainoastaan unionin osuuteen yhteisestä monivuotisesta ohjelma-asiakirjasta.

3.   Maantieteellisten ohjelmien suuntaa-antavia monivuotisia ohjelmia tarkistetaan 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin perusteella sekä tapauskohtaisesti, jos se on tarpeen niiden tehokkaan täytäntöönpanon kannalta, etenkin jos 7 artiklassa tarkoitettu poliittinen kehys muuttuu huomattavasti kriisitilanteen tai kriisin jälkitilanteen seurauksena.

4.   Aihekohtaisten ohjelmien suuntaa-antavia monivuotisia ohjelmia tarkistetaan 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin perusteella sekä tapauskohtaisesti, jos se on tarpeen niiden tehokkaan täytäntöönpanon kannalta, etenkin jos 7 artiklassa tarkoitettu poliittinen kehys muuttuu huomattavasti.

5.   Asianmukaisesti perustelluista erittäin kiireellisistä syistä, jollaisia ovat esimerkiksi kriisit sekä tilanteet, joissa rauha, demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet tai perusvapaudet ovat välittömästi uhattuina, komissio voi muuttaa14 ja 15 artiklassa tarkoitettuja suuntaa-antavia monivuotisia ohjelmia täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen.

1.   Edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määrä käytetään siihen, missä sitä tarvitaan perustellusti eniten, ja muun muassa siihen, että

2.   Kyseisten varojen käytöstä päätetään 16 ja 25 artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

1.   Liitteessä I lueteltujen kumppanimaiden ja -alueiden osalta unionin rahoitusta saavat prioriteettialat valitaan pääasiassa niistä, jotka sisältyvät assosiaatio-, kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin, yhdessä sovittuihin assosiaatio-ohjelmiin ja kumppanuuden prioriteetteihin tai muihin 14 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin asiaankuuluviin, nykyisiin ja tuleviin, yhteisiin asiakirjoihin, joista on sovittu unionin ja kumppanimaiden välisissä kahden- ja monenvälisissä kokoonpanoissa, myös tarvittaessa itäisen kumppanuuden ja Euroopan naapuruuspolitiikan eteläisen ulottuvuuden puitteissa, 18 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden ja liitteessä II määritettyjen maantieteellisten ohjelmien yhteistyöalojen mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 13 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, naapurialueiden maantieteellisistä ohjelmista myönnettävä unionin tuki on eriytettävä muodoltaan ja määrältään ottaen huomioon kumppanimaan

3.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu unionin tuki otetaan huomioon 14 artiklassa tarkoitetuissa maantieteellisten ohjelmien ohjelma-asiakirjoissa.

1.   Liitteessä I luetelluille kumppanimaille ja -alueille osoitetaan uudistuksiin kannustamiseksi alustavasti 10 prosenttia 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa vahvistetusta määrärahasta 14 artiklassa tarkoitettujen maakohtaisten alustavien määrärahojen täydennyksenä. Tällaisista määrärahoista päätetään sen perusteella, mitä tuloksia niillä on saavutettu ja miten on edistytty demokratian, hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisessa, mukaan lukien yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa, ihmisoikeudet, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo, yhteistyö muuttoliikkeen alalla, talouden ohjaus ja hallinta sekä uudistukset, erityisesti yhteisesti sovitut uudistukset. Kumppanimaiden edistymistä arvioidaan säännöllisesti, erityisesti laatimalla edistymiskertomuksia, joissa esitetään suuntaukset aiempiin vuosiin verrattuna.

2.   Edellä olevan 1 kohdan lähestymistapaa ei sovelleta kansalaisyhteiskunnan tukemiseen, konfliktinestoon ja rauhanrakentamiseen, ihmisten välisiin yhteyksiin, mukaan lukien paikallisten viranomaisten välinen yhteistyö, ihmisoikeuksien parantamiseksi annettavaan tukeen eikä kriiseihin liittyviin tukitoimenpiteisiin. Jos demokratian, ihmisoikeuksien tai oikeusvaltion tila heikkenee vakavalla tai pitkäaikaisella tavalla tai konfliktien riski kasvaa, kyseisille toimille annettavaa tukea on lisättävä, mikäli se on mahdollista ja asianmukaista.

1.   Edellä 2 artiklan ensimmäisen kohdan 5 alakohdassa määritelty rajatylittävä yhteistyö käsittää yhteistyön ulkoisten maa- ja merirajojen lähialueilla, monikansallisen yhteistyön laajoilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla tai merialueilla sekä alueiden välisen yhteistyön.

2.   Naapurialue osallistuu 1 kohdassa tarkoitettujen rajatylittävän yhteistyön ohjelmien rahoittamiseen, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahaston yhteisrahoittamia Interreg-asetuksen mukaisesti. Tällaisten ohjelmien tukemiseen osoitetaan alustavasti enintään 5 prosenttia naapurialueiden määrärahasta.

3.   Rajatylittävän yhteistyön ohjelmien rahoitusosuuksista päätetään ja varoja käytetään Interreg-asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4.   Unionin yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 90 prosenttia rajatylittävän yhteistyön ohjelman tukikelpoisista menoista.

5.   Rajatylittävän yhteistyön ohjelmien ennakkomaksut voivat ylittää Interreg-asetuksen 51 artiklassa tarkoitetun prosenttiosuuden. Hallintoviranomaisen pyynnöstä ennakkomaksun osuus voi kunakin varainhoitovuonna olla enintään 80 prosenttia ohjelman vuotuisista sitoumuksista.

6.   Rajatylittävän yhteistyön monivuotinen strategia-asiakirja, jossa esitetään tämän asetuksen 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut seikat, on hyväksyttävä Interreg-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7.   Jos rajatylittävän yhteistyön ohjelma keskeytetään Interreg-asetuksen 12 artiklan mukaisesti, naapuruuspolitiikan alan mukaisista määrärahoista keskeytetylle ohjelmalle tarkoitettua jäljellä olevaa tukea voidaan käyttää ensisijaisesti muiden rajatylittävän yhteistyön ohjelmien tai muun kyseisen määrärahan piiriin kuuluvan toiminnan rahoittamiseksi soveltuvin osin.

1.   Komissio hyväksyy vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet. Toimenpiteet voivat olla yksittäisiä toimenpiteitä, erityistoimenpiteitä, tukitoimenpiteitä tai poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä. Toimintasuunnitelmissa ja toimenpiteissä on otettava huomioon erityinen asiayhteys, ja niissä on yksilöitävä kunkin toimen osalta saavutettavat tavoitteet, odotetut tulokset ja tärkeimmät toimet, täytäntöönpanomenetelmät, seuranta ja arviointi sekä talousarvio ja niihin mahdollisesti liittyvät tukimenot.

2.   Toimintasuunnitelmien on perustuttava ohjelma-asiakirjoihin, lukuun ottamatta 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja tapauksia. Toimintasuunnitelmat on laadittava osallistavalla, avoimella ja oikea-aikaisella tavalla. Toimintasuunnitelmista keskustellaan tarvittaessa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhteistyön parantamiseksi.

3.   Toimi voidaan tarvittaessa hyväksyä yksittäisenä toimenpiteenä ennen toimintasuunnitelmien hyväksymistä tai sen jälkeen. Yksittäisten toimenpiteiden on perustuttava ohjelma-asiakirjoihin, lukuun ottamatta 5 kohdassa tarkoitettuja tapauksia ja muita asianmukaisesti perusteltuja tapauksia.

4.   Komissio voi hyväksyä erityistoimenpiteitä, jotka eivät sisälly ohjelma-asiakirjoihin, jos on kyse ennakoimattomista tarpeista tai olosuhteista ja jos rahoitus ei ole mahdollista sopivammista lähteistä.

5.   Vuotuisia tai monivuotisia toimintasuunnitelmia ja yksittäisiä toimenpiteitä voidaan käyttää 4 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen nopean vasteen toimien täytäntöönpanoon.

6.   Komissio voi hyväksyä 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille nopean vasteen toimille poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä.

Poikkeuksellisen avustustoimenpiteen kesto voi olla enintään 18 kuukautta, ja sitä voidaan pidentää kahdesti enintään kuudella kuukaudella siten, että yhteenlaskettu enimmäiskesto on 30 kuukautta, jos toimenpiteen toteuttamisessa ilmenee objektiivisia ja odottamattomia esteitä ja edellyttäen, että toimenpiteen rahoitusta ei lisätä.

Pitkittyneissä kriiseissä ja konflikteissa komissio voi toteuttaa toisen poikkeuksellisen avustustoimenpiteen, jonka kesto voi olla enintään 18 kuukautta. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä muita toimenpiteitä, jos unionin toiminnan jatkuvuus on olennaista eikä sitä voida varmistaa muilla tavoin.

1.   Unionin rahoituksella voidaan kattaa tukimenot, jotka aiheutuvat välineen täytäntöönpanosta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta, myös hallinnollisesta tuesta, joka liittyy kyseisen täytäntöönpanon edellyttämiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, sekä menot, jotka aiheutuvat päätoimipaikassa ja unionin edustustoissa välineen edellyttämästä hallinnollisesta ja koordinointituesta sekä välineen nojalla rahoitettujen toimien hallinnoinnista, mukaan lukien tiedotus- ja viestintätoimet sekä organisaatiotason tietotekniikkajärjestelmät.

2.   Jos tukimenot eivät sisälly 23 artiklassa tarkoitettuihin toimintasuunnitelmiin tai toimenpiteisiin, komissio hyväksyy tarvittaessa tukitoimenpiteitä. Tukitoimenpiteiden mukainen unionin rahoitus voi kattaa:

1.   Toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet hyväksytään täytäntöönpanosäädöksillä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei tarvitse noudattaa seuraavia varten:

Kun on kyse monivuotisista toimintasuunnitelmista ja toimenpiteistä, 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa sekä d alakohdan iv luetelmakohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja sovelletaan vuositasolla.

Tämän kohdan nojalla hyväksytyistä toimintasuunnitelmista ja toimenpiteistä, lukuun ottamatta poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä, sekä teknisistä muutoksista on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille 45 artiklassa tarkoitetun asiaankuuluvan komitean välityksellä kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä.

3.   Ennen määrältään enintään 20 000 000 euron poikkeuksellisen avustustoimenpiteen hyväksymistä tai jatkamista komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedot toimenpiteiden luonteesta, tavoitteista ja suunnitelluista rahoitusmääristä. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennakkoon merkittävistä muutoksista, joita se aikoo tehdä jo hyväksyttyihin poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin. Unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio ottaa tällaisia toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan huomioon asiaankuuluvan poliittisen lähestymistavan asiaan.

4.   Asianmukaisesti perustelluista erittäin kiireellisistä syistä, jollaisia ovat esimerkiksi kriisit mukaan lukien luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit tai tilanteet, joissa demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet tai perusvapaudet ovat välittömästi uhattuina, komissio voi 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimintasuunnitelmia ja toimenpiteitä tai muutoksia voimassa oleviin toimintasuunnitelmiin ja toimenpiteisiin välittömästi sovellettavilla täytäntöönpanosäädöksillä.

5.   Asianmukainen ympäristönäkökohtien tarkastelu, myös ilmastonmuutoksen ja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten osalta, on tehtävä toimien tasolla sovellettavien unionin säädösten mukaisesti, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU (42) sekä neuvoston direktiivi 85/337/ETY (43), ja siihen sisältyy ympäristön kannalta herkissä hankkeissa tarvittaessa tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, mukaan lukien vaikutus ilmastonmuutokseen, ekosysteemeihin ja biologiseen monimuotoisuuteen, etenkin kun on kyse mittavasta uudesta infrastruktuurista.

Muita suunniteltujen toimien ja toimenpiteiden tavoitteisiin ja määriin suhteutettuja asianmukaisia ennakkoarviointeja tehdään, jotta voidaan määrittää kyseisten toimien ja toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset ja riskit ihmisoikeuksien, luonnonvarojen, kuten maan, saatavuuden ja sosiaalinormien kannalta, mukaan lukien vaikutustenarvioinnit keskeisistä toimista ja toimenpiteistä, joilla odotetaan olevan merkittävä vaikutus kyseisiin aloihin.

Alakohtaisten ohjelmien täytäntöönpanossa on tarvittaessa käytettävä strategisia ympäristöarviointeja, myös ilmastonmuutokseen kohdistuvan vaikutuksen osalta. Asiaankuuluvien sidosryhmien osallistuminen ympäristöarviointeihin ja tällaisten arviointien tulosten julkinen saatavuus on varmistettava.

1.   Komissio panee välineeseen perustuvan rahoituksen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti joko suoraan omien yksiköidensä, unionin edustustojen tai toimeenpanovirastojen kautta taikka välillisesti kyseisen asetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa lueteltujen yhteisöjen kautta.

2.   Välineeseen perustuvaa rahoitusta voidaan antaa myös rahoitusosuuksina kansainvälisiin, alueellisiin tai kansallisiin rahastoihin, joita esimerkiksi EIP, jäsenvaltiot, kumppanimaat ja -alueet, kansainväliset järjestöt tai muut avunantajat ovat perustaneet tai joita ne hallinnoivat.

3.   Varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa lueteltujen yhteisöjen ja tämän asetuksen 35 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen osallistumiskelpoisten vastapuolien on täytettävä vuosittain varainhoitoasetuksen 155 artiklan mukaiset raportointivelvollisuutensa. Kaikkia kyseisiä yhteisöjä koskevat raportointivaatimukset vahvistetaan rahoitusta koskevassa puitekumppanuussopimuksessa, rahoitusosuussopimuksessa, talousarviotakuita koskevassa sopimuksessa tai rahoitussopimuksessa.

4.   Välineellä rahoitettavien toimien täytäntöönpanossa voidaan käyttää rinnakkaista tai yhdistettyä yhteisrahoitusta.

5.   Rinnakkaisessa yhteisrahoituksessa toimi jaetaan helposti tunnistettavissa oleviin osiin, joista kutakin rahoittaa yhteisrahoitukseen osallistuvat eri kumppanit siten, että rahoituksen lopullinen kohde on aina yksilöitävissä ja rahoituksen päällekkäisyys vältetään.

6.   Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa toimen kokonaiskustannukset on jaettava yhteisrahoitukseen osallistuvien kumppaneiden kesken ja varat yhdistetään siten, ettei toimen osana toteutettujen yksittäisten toimintojen rahoituslähde ole enää yksilöitävissä.

7.   Unionin ja sen kumppaneiden yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi seuraavissa muodoissa:

1.   Unionin rahoitusta voidaan myöntää varainhoitoasetuksen mukaisissa rahoitusmuodoissa, joita ovat erityisesti:

2.   Työskennellessään kumppanimaiden sidosryhmien, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten, kanssa komissio ottaa huomioon niiden erityispiirteet, mukaan lukien niiden tarpeet ja asiaankuuluvan toimintaympäristön, määrittäessään rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, rahoitusmuodon, myöntämisedellytykset ja avustusten hallinnointiin sovellettavat hallinnolliset säännökset, jotta saavutettaisiin tällaisista sidosryhmistä mahdollisimman monet ja vastattaisiin mahdollisimman hyvin niiden tarpeisiin. Edistetään varainhoitoasetuksen mukaisesti erityismenettelyjä, kuten kumppanuussopimuksia, rahoitustuen myöntämistä kolmansille osapuolille, tuen suoraa myöntämistä tai kelpoisuusehtojen perusteella rajattuja ehdotuspyyntöjä taikka kertakorvauksia, yksikkökustannuksiin perustuvaa rahoitusta, kiinteämääräistä rahoitusta sekä rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.   Varainhoitoasetuksen 195 artiklassa tarkoitettujen tapausten lisäksi suoraa myöntämismenettelyä voidaan käyttää seuraaviin:

Budjettituen, myös alakohtaisten tulosperusteisten uudistussopimusten kautta annetun budjettituen, on perustuttava maiden omavastuullisuuteen, keskinäiseen vastuuseen ja kumppanimaiden sitoutumiseen yleismaailmallisiin arvoihin, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, kumppanimaiden tulokset ja edistyminen huomioon ottaen, ja sen tavoitteena on vahvistaa unionin ja kumppanimaiden välisiä kumppanuuksia. Siihen on sisällytettävä tehostettu poliittinen vuoropuhelu, valmiuksien kehittäminen ja hallinnon parantaminen, joilla täydennetään kumppaneiden pyrkimyksiä kerätä enemmän ja käyttää paremmin varoja, jotta tuettaisiin kestävää ja osallistavaa kasvua ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomista, muun muassa nuorille, köyhyyden poistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä, sekä pyrkimyksiä rakentaa ja vakiinnuttaa demokratioita ja rauhanomaisia yhteiskuntia. Budjettituella on edistettävä myös sukupuolten tasa-arvoa.

Jokaisen päätöksen budjettituen myöntämisestä on perustuttava unionin hyväksymään budjettitukipolitiikkaan, selkeisiin osallistumiskelpoisuusperusteisiin sekä riskien ja hyötyjen huolelliseen arvioimiseen.

4.   Budjettituki on eriytettävä siten, että sillä vastataan paremmin kumppanimaan poliittiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään tilanteeseen, ottaen huomioon epävakaat tilanteet.

Myönnettäessä budjettitukea varainhoitoasetuksen 236 artiklan mukaisesti komissio määrittelee selkeästi budjettituen ehdollisuuden kriteerit, mukaan lukien edistyminen uudistuksissa ja avoimuus, ja seuraa niiden noudattamista sekä tukee parlamentaarisen valvonnan ja kansallisten tarkastusvalmiuksien kehittämistä sekä avoimuuden lisäämistä ja tietojen julkista saatavuutta.

5.   Budjettituen maksu perustuu indikaattoreihin, jotka osoittavat, että kumppanimaan kanssa sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty tyydyttävästi.

6.   Välineen mukaisesti tuettavien toimien ja niihin liittyvien vuonna 2021 aiheutuneiden kustannusten voidaan varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti katsoa olevan rahoituspäätöksessä täsmennetyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset toimet olisivat toteutuneet ja kyseiset menot olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

7.   Välineen mukaiset rahoitusvälineet, talousarviotakuut ja rahoitusta yhdistävät toimet on pantava täytäntöön varainhoitoasetuksen 209 artiklan 1 kohdan mukaisia periaatteita noudattaen ja jos mahdollista, EIP:n, jonkin monenvälisen eurooppalaisen rahoituslaitoksen, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin tai kahdenvälisen eurooppalaisen rahoituslaitoksen, kuten kehityspankkien, johdolla, mahdollisesti yhdistettyinä sekä jäsenvaltioilta että kolmansilta osapuolilta saatavan rahoitustuen muihin muotoihin.

Välineen mukaisten unionin rahoitusvälineiden rahoittamiseen voivat osallistua jäsenvaltiot sekä mitkä tahansa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut yhteisöt.

8.   Edellä 7 kohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineitä voidaan ryhmitellä eri välineiksi täytäntöönpanoa ja raportointia varten.

9.   Unionin rahoitus ei saa johtaa erityisten verojen, tullien tai muiden maksujen muodostumiseen tai niiden kantoon.

10.   Kumppanimaiden määräämiin veroihin, tulleihin ja maksuihin voidaan antaa rahoitusta välineen nojalla.

1.   Maantieteellisistä ohjelmista sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä koskevasta aihekohtaisesta ohjelmasta ja maailmanlaajuisia haasteita koskevasta aihekohtaisesta ohjelmasta rahoitettaviin toimiin liittyviin hankinta-, avustus- ja palkitsemismenettelyihin voivat osallistua kansainväliset järjestöt ja kaikki muut oikeussubjektit, myös kansalaisyhteiskunnan järjestöt, jotka ovat seuraavien maiden kansalaisia, tai oikeushenkilöiden tapauksessa myös tosiasiallisesti sijoittautuneita johonkin niistä:

2.   Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta aihekohtaisesta ohjelmasta ja rauhaa, vakautta ja konfliktinestoa koskevasta aihekohtaisesta ohjelmasta rahoitettavien toimien ja nopean vasteen toimien osalta ei rajoiteta millään tavalla osallistumista hankinta-, avustus- ja palkitsemismenettelyihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimien luonteesta ja tavoitteista johtuvia rajoituksia.

3.   Kaikki välineen nojalla rahoitettavat tarvikkeet ja aineet voivat olla peräisin mistä tahansa maasta.

4.   Tässä artiklassa vahvistettuja osallistumiskelpoisuussääntöjä ei sovelleta luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat osallistumiskelpoisen toimeksisaajan tai mahdollisen alihankkijan palveluksessa tai muussa oikeudellisessa sopimussuhteessa siihen, eivätkä ne aiheuta kyseisten henkilöiden kansalaisuutta koskevia rajoituksia.

5.   Toimiin, joille varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii–viii luetelmakohdassa tarkoitettu yhteisö antaa yhteisrahoitusta tai joita toteutetaan kyseisten yhteisöjen kanssa joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden, sovelletaan myös kyseisten yhteisöjen osallistumiskelpoisuussääntöjä.

6.   Jos avunantajat antavat rahoitusta komission perustamaan erityisrahastoon tai ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, sovelletaan kelpoisuussääntöjä, jotka on vahvistettu kyseisen erityisrahaston perustamisasiakirjassa tai, jos on kyse ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista, avunantajan kanssa tehdyssä sopimuksessa.

7.   Kun on kyse toimista, joita rahoitetaan välineen nojalla sekä jostakin toisesta unionin ohjelmasta, tällaisten unionin ohjelmien mukaan osallistumiskelpoiset yhteisöt katsotaan osallistumiskelpoisiksi.

8.   Kun on kyse useita maita kattavista toimista, osallistumiskelpoisiksi voidaan katsoa oikeussubjektit, jotka ovat kyseisten toimien soveltamisalaan kuuluvien maiden ja alueiden kansalaisia tai johonkin niistä tosiasiallisesti sijoittautuneita oikeushenkilöitä.

9.   Tässä artiklassa säädettyjä osallistumiskelpoisuussääntöjä voidaan rajoittaa hakijoiden kansalaisuuden, maantieteellisen sijainnin tai luonteen osalta, jos toimen erityisluonne, tavoitteet ja tehokas täytäntöönpano edellyttävät tällaisia rajoituksia.

10.   Muiden kuin osallistumiskelpoisten maiden tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat voidaan hyväksyä osallistumiskelpoisiksi kiireellisissä tapauksissa tai tapauksissa, joissa palveluja ei ole saatavilla asianomaisten maiden tai alueiden markkinoilla, tai muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa toimen toteuttaminen olisi kelpoisuussääntöjen soveltamisen takia mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa.

11.   Paikallisen tuotantokyvyn sekä paikallisten markkinoiden ja hankintojen edistämiseksi, kun varainhoitoasetuksessa säädetään yhden ainoan tarjouksen perusteella tehtävästä hankinnasta, paikalliset ja alueelliset toimeksisaajat asetetaan etusijalle. Kaikissa muissa tapauksissa paikallisten ja alueellisten toimeksisaajien osallistumista edistetään mainitun asetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Kestävyyttä ja asianmukaista huolellisuutta koskevia kriteerejä on edistettävä.

12.   Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa aihekohtaisessa ohjelmassa osallistumiskelpoisia ovat kaikkia yhteisöt, jotka eivät sisälly oikeussubjektin määritelmään 2 artiklan ensimmäisen kohdan 6 alakohdassa, jos tämä on välttämätöntä tämän ohjelman toiminta-aloilla.

1.   Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdassa säädetään, välineen mukaiset käyttämättömät maksusitoumus- ja maksumäärärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle varainhoitovuodelle, ja niitä voidaan sitoa ja käyttää vastaavasti seuraavan varainhoitovuoden joulukuun 31 päivään saakka. Varainhoitovuodelta toiselle siirretty määrä käytetään seuraavana varainhoitovuonna ensin.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle siirretyistä maksusitoumusmäärärahoista varainhoitoasetuksen 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

2.   Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 15 artiklassa säädetään määrärahojen ottamisesta uudelleen käyttöön, maksusitoumusmäärärahat, jotka vastaavat välineen mukaisten toimien kokonaan tai osittain toteutumatta jäämisen vuoksi vapautettujen sitoumusten määrää, otetaan takaisin alkuperäiseen budjettikohtaan.

3.   Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi varainhoitoasetuksen 112 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tällaisiin tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin monivuotisiin toimiin ei sovelleta varainhoitoasetuksen 114 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa. Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä toimen talousarviositoumuksen ne osat, joita ei ole talousarviositoumuksen tekovuotta seuraavan viidennen vuoden joulukuun 31 päivään mennessä käytetty ennakkorahoitukseen tai välimaksuihin tai joista ei ole esitetty todennettua menoilmoitusta tai maksupyyntöä.

Tämän artiklan 2 kohtaa sovelletaan myös vuotuisiin eriin.

4.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 209 artiklan 3 kohdassa säädetään, rahoitusvälineestä ja talousarviotakuista aiheutuvat palautukset ja niiden tuottamat tulot otetaan alkuperäiseen budjettikohtaan sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina sen jälkeen, kun hallinnointikustannukset ja -palkkiot on vähennetty. Komissio tarkastelee joka viides vuosi olemassa olevien rahoitusvälineiden vaikutusta unionin tavoitteiden saavuttamiseen ja niiden tuloksellisuutta.

1.   Edellä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla määrärahalla rahoitetaan Euroopan kestävän kehityksen rahasto plus (EKKR+) ja ulkosuhdetoimien takuujärjestely.

2.   EKKR+ on integroitu rahoituspaketti rahoituksen myöntämiseen tämän asetuksen 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen avustusten, teknisen avun, rahoitusvälineiden, talousarviotakuiden ja rahoitusta yhdistävien toimien muodossa, ja sen tarkoituksena on tukea investointeja ja lisätä rahoituksen saatavuutta tämän asetuksen 3 ja 8 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja yleisten periaatteiden ja soveltuvin osin IPA III -asetuksen tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi maksimoiden samalla täydentävyyden ja kehitysvaikutuksen sekä innovatiivisten tuotteiden tuotannon, myös pk-yrityksille.

EKKR+:lla tuetaan erityisesti kestävää ja osallistavaa taloudellista, ympäristöön liittyvää ja sosiaalista kehitystä, siirtymistä kestävään lisäarvotalouteen sekä vakaata investointiympäristöä. Sillä edistetään myös sosioekonomista ja ympäristön selviytymiskykyä kumppanimaissa kiinnittäen huomiota erityisesti köyhyyden poistamiseen. Näin EKKR+ edistää sosioekonomisen eriarvoisuuden vähentämistä, kestävää ja osallistavaa kasvua, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillintää, ympäristönsuojelua ja ympäristöasioiden hallintaa, ihmisarvoisten työpaikkojen luomista ILO:n työelämän perusnormien pohjalta, taloudellisia mahdollisuuksia, osaamista ja yrittäjyyttä, sosioekonomisesti tärkeitä aloja, yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat mukaan luettuina, pk-yrityksiä, kestäviä yhteyksiä, haavoittuvien ryhmien tukemista, ihmisoikeuksien edistämistä, sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja nuorten voimaannuttamista sekä sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen erityisiin sosioekonomisiin perimmäisiin syihin ja pakkomuuton perimmäisiin syihin puuttumista liitteessä V esitettyjen prioriteettialojen ja kulloinkin noudatettavien suuntaa-antavien ohjelma-asiakirjojen mukaisesti.

Erityistä huomiota kiinnitetään maihin, joiden tilanne on todettu epävakaaksi tai joissa on käynnissä konflikti, vähiten kehittyneisiin maihin ja erittäin velkaantuneisiin köyhiin maihin, myös tarjoamalla tukea institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen ja talouden hallintaan sekä teknistä apua.

3.   Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuetaan EKKR+ -toimia, jotka katetaan talousarviotakuilla tämän asetuksen 32–39 artiklan mukaisesti. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuetaan myös makrotaloudellista rahoitusapua ja lainoja asetuksen (Euratom) 2021/948 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kolmansille maille.

4.   Unioni voi taata ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä enintään 53 449 000 000 euron arvosta toimia, joista on allekirjoitettu takuusopimukset 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisenä aikana.

Siirretään komissiolle valta antaa 44 artiklan mukaisesti delegoitu säädös ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn enimmäismäärän muuttamiseksi enintään 20 prosentilla.

5.   Rahoitusaste on 9–50 prosenttia riippuen toimen tyypistä.

Unionin talousarviosta voidaan käyttää enintään 10 000 000 000 euroa ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 44 artiklan mukaisesti tämän enimmäismäärän muuttamiseksi sen varmistamiseksi, että rahoitettava määrä vastaa ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn määrää ja rahoitusastetta, ottaen huomioon taattujen toimien tyyppi.

Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoitusaste on 9 prosenttia unionin makrotaloudellisen rahoitusavun osalta ja sellaisten talousarviotakuiden osalta, joilla katetaan lainanantotoimintaan liittyviä valtion riskejä.

Rahoitusasteita tarkistetaan vähintään kolmen vuoden välein 51 artiklassa vahvistetusta tämän asetuksen soveltamisen aloittamispäivästä. Siirretään komissiolle valta antaa 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä rahoitusasteiden muuttamiseksi.

6.   Ulkosuhdetoimien takuujärjestely katsotaan yhdeksi takuuksi varainhoitoasetuksen 212 artiklalla perustetussa yhteisessä vararahastossa.

7.   EKKR+:sta ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimia kumppanimaissa, jotka sijaitsevat 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla maantieteellisillä alueilla. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä rahoitetaan 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritettyjen maantieteellisten ohjelmien talousarviosta, ja varat siirretään yhteiseen vararahastoon. EKKR+:sta ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä voidaan myös tukea toimia IPA III -asetuksen asiaankuuluvassa liitteessä lueteltujen edunsaajien alueella. EKKR+:sta kyseisiä toimia varten myönnettävä rahoitus samoin kuin ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittaminen perustuvat IPA III -asetukseen. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittaminen asetuksen (Euratom) 2021/948 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille maille myönnettäviä lainoja varten perustuu kyseiseen asetukseen.

8.   Varainhoitoasetuksen 211 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rahoitus muodostetaan tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen unionin sitoumusten kokonaismäärän perusteella. Vuosittain tarvittavan rahoituksen määrä voidaan koota enintään seitsemän vuoden kuluessa. Asetuksen (EU) 2017/1601 nojalla myönnettävien takausten ja perussäädösten, joiden rahoitukseen sovelletaan asetusta (EY, Euratom) N:o 480/2009, nojalla kolmansille maille myönnettävien takausten, rahoitusavun ja Euratomin lainojen rahoituksessa noudatetaan edelleen kyseisten asetusten säännöksiä.

9.   Asetuksella (EU) 2017/1601 perustetussa EKKR-takuurahastossa ja asetuksella (EY, Euratom) N:o 480/2009 perustetussa ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastossa oleva nettovarallisuus siirretään 31 päivänä heinäkuuta 2021 yhteiseen vararahastoon asetuksen (EU) 2017/1601 nojalla hyväksyttyjen talousarviotakuiden ja perussäädösten, joiden rahoitukseen sovelletaan asetusta (EY, Euratom) N:o 480/2009, nojalla kolmansille maille myönnettävien takausten, rahoitusavun ja Euratomin lainojen rahoittamista varten.

1.   EKKR+ koostuu tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa ja IPA III -asetuksessa säädettyjen alueiden alueellisista investointijärjestelyistä, jotka perustetaan unionin nykyisten ulkoisten rahoitusta yhdistävien välineiden työmenetelmien, menettelyjen ja rakenteiden pohjalta ja joissa voidaan yhdistää niiden rahoitusta yhdistävät toimet sekä EKKR+:n kattamat ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn toimet.

2.   EKKR+:n hallinnoinnista vastaa komissio.

1.   Komissiota neuvoo EKKR+:n hallinnoinnissa strateginen johtoryhmä, jäljempänä ’EKKR+:n strateginen johtoryhmä’, lukuun ottamatta toimia, jotka koskevat IPA III -asetuksen asiaankuuluvassa liitteessä lueteltuja edunsaajia Länsi-Balkanilla, joilla on oma strateginen johtoryhmänsä.

2.   EKKR+:n strateginen johtoryhmä neuvoo komissiota EKKR+:n kattamien ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn investointien, myös 36 artiklassa tarkoitettujen investointi-ikkunoiden, strategisessa linjauksessa ja prioriteeteissa ja myötävaikuttaa siihen, että ne ovat yhteneviä unionin ulkoisen toiminnan, kehityspolitiikan ja Euroopan naapuruuspolitiikan pääperiaatteiden ja -tavoitteiden sekä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden ja 31 artiklassa vahvistetun EKKR+:n tarkoituksen kanssa. Lisäksi EKKR+:n strateginen johtoryhmä antaa komissiolle tukea asetettaessa yleisiä investointitavoitteita ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn käytölle EKKR+:n tukemisessa sekä seuraa investointi-ikkunoiden asianmukaista ja monipuolista maantieteellistä ja aihekohtaista kattavuutta.

3.   EKKR+:n strateginen johtoryhmä tukee myös yleistä koordinointia, täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta alueellisten investointijärjestelyjen välillä, ulkoisen investointiohjelman kolmen pilarin välillä, ulkoisen investointiohjelman ja unionin muiden muuttoliikkeeseen ja Agenda 2030 -toimintaohjelman, myös ilmastonmuutoksen torjunnan, täytäntöönpanoon liittyvien toimien välillä sekä unionin muiden ulkoisten ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa.

4.   EKKR+:n strateginen johtoryhmä koostuu komission ja korkean edustajan, kaikkien jäsenvaltioiden ja EIP:n edustajista. Euroopan parlamentilla on tarkkailijan asema. Rahoittajille, osallistumiskelpoisille vastapuolille, kumppanimaille, asiaankuuluville alueellisille järjestöille ja muille sidosryhmille voidaan tarvittaessa myöntää tarkkailijan asema. EKKR+:n strategista johtoryhmää on kuultava ennen uusien tarkkailijoiden mukaan ottamista. EKKR+:n strategisen johtoryhmän puheenjohtajuudesta huolehtivat komissio ja korkea edustaja.

5.   EKKR+:n strateginen johtoryhmä kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ja mahdollisuuksien mukaan antaa lausuntoja yksimielisesti. Puheenjohtaja voi milloin tahansa järjestää ylimääräisiä kokouksia, tai niitä voidaan pitää myös jäsenten kolmasosan pyynnöstä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, sovelletaan äänestysoikeuksia, joista on sovittu EKKR+:n strategisen johtoryhmän ensimmäisessä kokouksessa ja jotka on vahvistettu sen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä vahvistetaan tarkkailijoiden tehtävää koskevat puitteet. EKKR+:n strategisen johtoryhmän kokousten pöytäkirjat ja esityslistat julkistetaan niiden hyväksymisen jälkeen.

6.   Komissio antaa EKKR+:n strategiselle johtoryhmälle vuosittain kertomuksen EKKR+:n täytäntöönpanon edistymisestä. Länsi-Balkanista vastaava strateginen johtoryhmä tiedottaa edistymisestä takuujärjestelyn täytäntöönpanossa kyseisellä alueella edellä mainitun kertomuksen täydentämiseksi. Strategiset johtoryhmät tarkastelevat 42 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja arviointikertomuksia ja ottavat ne huomioon.

EKKR+:n strateginen johtoryhmä kuulee säännöllisesti asiaankuuluvia sidosryhmiä EKKR+:n strategisista linjauksista ja täytäntöönpanosta.

7.   EKKR+:n strategisen johtoryhmän ja Länsi-Balkanista vastaavan strategisen johtoryhmän olemassaolo ei vaikuta siihen, että tarvitaan yksi yhtenäinen EKKR+:n riskienhallintakehys.

8.   EKKR+:n mukaisten vakuuksien riskinhallintatoiminnoissa otetaan huomioon välineen tavoitteet ja periaatteet. EKKR+:n riskinarviointia ja korvausmenetelmiä sovelletaan johdonmukaisesti kaikissa, myös 36 artiklassa tarkoitetuissa, investointi-ikkunoissa. Komissio perustaa teknisen riskienarviointiryhmän. Komissio varmistaa teknisen riskienarviointiryhmän laadukkaan toiminnan sekä itsenäisyyden, puolueettomuuden ja osallistavuuden. Komissio varmistaa myös, että tiedot ja analyysit jaetaan jäsenvaltioille hyvissä ajoin, avoimesti ja osallistavalla tavalla ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuuden. Teknisen riskienarviointiryhmän kokoonpano, työjärjestys ja työskentelytavat ovat osallistavia, avoimia EIP:n asiantuntijoille, muille osallistumiskelpoisille vastapuolille ja kiinnostuneille jäsenvaltioille, ja ne esitetään EKKR+:n strategiselle johtoryhmälle. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle teknisen riskienarviointiryhmän kokoonpanon, toimeksiannon ja työjärjestyksen ja varmistaa, että sen jäsenet ovat puolueettomia ja ettei niillä ole eturistiriitoja.

9.   EKKR+:n soveltamiskauden aikana EKKR+:n strateginen johtoryhmä hyväksyy ja julkaisee mahdollisimman pian suuntaviivat, joissa vahvistetaan, miten EKKR+ -toimien yhdenmukaisuus 31 ja 35 artiklassa säädettyjen tarkoituksen, tavoitteiden ja kelpoisuusvaatimusten kanssa on tarkoitus varmistaa.

1.   Rahoitus- ja investointitoimien, joita voidaan tukea ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä, on oltava johdonmukaisia ja unionin politiikkojen ja asiaankuuluvien ohjelma-asiakirjojen mukaisia sekä kumppanimaiden strategioiden ja politiikkojen mukaisia. Niiden on erityisesti tuettava välineen sekä soveltuvin osin IPA III -asetuksen tavoitteita, yleisiä periaatteita ja politiikkakehystä ottaen asianmukaisesti huomioon tämän asetuksen liitteessä V esitetyt prioriteettialat.

2.   Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuetaan rahoitus- ja investointitoimia, jotka täyttävät varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa esitetyt edellytykset ja jotka liittyvät erityisesti tarpeeseen saavuttaa täydentävyys, myös puuttumalla markkinoiden toimimattomuuteen tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin, sovittaa yhteen osallistumiskelpoisten vastapuolten etuja, välttää kilpailun vääristymistä ja tapauksen mukaan maksimoida yksityiset investoinnit, ja jotka

3.   Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä käytetään kattamaan seuraavista välineistä aiheutuvia riskejä:

4.   Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyssä osallistumiskelpoisia vastapuolia ovat ne, jotka mainitaan varainhoitoasetuksen 208 artiklan 4 kohdassa, mukaan lukien vastapuolet ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen osallistuvista kumppanimaista ja kolmansista maista, edellyttäen että komissio on hyväksynyt ne tämän asetuksen 37 artiklan mukaisesti. Lisäksi ja poiketen siitä, mitä säädetään varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, ulkosuhdetoimien takuujärjestelyssä osallistumiskelpoisia ovat jäsenvaltion, kumppanimaan tai kolmannen maan yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvat elimet, jotka ovat osallistuneet ulkosuhteiden takuujärjestelyn rahoittamiseen tämän asetuksen 37 artiklan mukaisesti ja antaneet riittävän varmuuden taloudellisista valmiuksistaan.

5.   Osallistumiskelpoisten vastapuolten on noudatettava varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyjä sääntöjä ja edellytyksiä. Kun on kyse ulkosuhteiden takuujärjestelyn rahoittamiseen tämän asetuksen 37 artiklan mukaisesti osallistuneen jäsenvaltion, kumppanimaan tai kolmannen maan yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvista elimistä, etusijalle asetetaan ne elimet, jotka antavat ympäristöä, sosiaalinäkökohtia, verotusta ja yrityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskeviin kriteereihin liittyviä tietoja.

Komissio varmistaa osallistumiskelpoisten vastapuolten, myös pienten ja keskikokoisten vastapuolten, käytettävissä olevien resurssien tuloksellisen, tehokkaan ja oikeudenmukaisen käytön ja edistää vastapuolten välistä yhteistyötä ottaen asianmukaisesti huomioon niiden valmiudet, lisäarvon ja kokemuksen.

Komissio varmistaa kaikkien osallistumiskelpoisten vastapuolten oikeudenmukaisen kohtelun 27 artiklan 7 kohdan mukaisesti sekä varmistaa, että eturistiriidat vältetään EKKR+:n täytäntöönpanokauden aikana. Täydentävyyden varmistamiseksi komissio voi pyytää osallistumiskelpoisia vastapuolia antamaan kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot muista toimistaan, jotka eivät kuulu EKKR+:n piiriin.

6.   Varainhoitoasetuksen 219 artiklan 4 kohdassa esitettyä omien varojen rahoitusosuutta koskevaa ehtoa sovelletaan salkkuperusteisesti jokaiseen osallistumiskelpoiseen vastapuoleen, jolle on välineen nojalla myönnetty talousarviotakuu.

7.   Komissio valitsee osallistumiskelpoiset vastapuolet varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon

8.   Komissio perustaa alueellisia operatiivisia johtoryhmiä kuultuaan ja Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmoitettuaan, monivuotisten suuntaa-antavien ohjelmien pohjalta sekä EKKR+:n strategiselta johtoryhmältä ja Länsi-Balkanista vastaavalta strategiselta johtoryhmältä saamiensa neuvojen perusteella tiettyyn määrään asti ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä katettavia investointi-ikkunoita välineen nojalla rahoitettavia alueita tai tiettyjä kumppanimaita tai näitä molempia varten, tiettyjä aloja varten, taikka tiettyjä hankkeita tai tiettyjä lopullisten edunsaajien luokkia tai näitä molempia varten. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, miten nämä investointi-ikkunat täyttävät tämän artiklan vaatimukset ja mitkä ovat niiden tarkat ensisijaiset rahoituskohteet. Kaikki investointi-ikkunoihin liittyvät rahoitustukea koskevat pyynnöt on esitettävä komissiolle.

Investointi-ikkunoiden valinta perustellaan asianmukaisesti markkinoiden toimimattomuuden tai epätyydyttävien investointitilanteiden analyysilla ja arvioinnilla sen yhdenmukaisuudesta tämän asetuksen ja soveltuvin osin IPA III -asetuksen prioriteettien kanssa. Komissio suorittaa tämän analyysin yhteistyössä mahdollisesti osallistumiskelpoisten vastapuolten ja sidosryhmien kanssa.

Osallistumiskelpoiset vastapuolet voivat tarjota 3 kohdassa tarkoitettuja välineitä investointi-ikkunan tai osallistumiskelpoisen vastapuolen hallinnoiman yksittäisen hankkeen puitteissa. Kyseisisiä välineitä voidaan tarjota kumppanimaille, mukaan lukien maat, joiden tilanne on epävakaa tai joissa on käynnissä konflikti tai maat, joissa on ilmennyt jälleenrakentamiseen ja konfliktien jälkeiseen olojen ennalleen palauttamiseen liittyviä haasteita, ja kyseisten kumppanimaiden instituutioille, myös niiden julkisille kansallisille ja yksityisille paikallisille pankeille ja rahoituslaitoksille, sekä kyseisten kumppanimaiden yksityisen sektorin toimijoille, myös pk-yrityksille. Kyseiset välineet eivät saa hyödyttää sotilas- tai valtion turvallisuusalan valvomia yrityksiä asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.

9.   Komissio arvioi, täyttävätkö ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuettavat toimet 1, 2 ja 3 kohdassa säädetyt osallistumiskelpoisuusvaatimukset, hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan unionin ja osallistumiskelpoisten vastapuolten olemassa olevia tulosten mittausjärjestelmiä. Komissio laatii tarkistusluettelon 31 artiklassa sekä 35 artiklan 1 ja 2 kohdassa esitetyistä osallistumiskelpoisuusvaatimuksista ja arvioi ja valitsee kaikki ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuettavat ehdotukset tämän tarkistusluettelon perusteella osallistumiskelpoisten vastapuolten toimittamien tietojen perusteella. Tarvittaessa komissio pyytää osallistumiskelpoisia vastapuolia selventämään tai muuttamaan toimitettuja tietoja. Komissio julkaisee vuosittain tarkistusluettelot sekä kutakin investointi-ikkunaa koskevan arviointinsa tulokset maittain ja aloittain esitettynä.

10.   Siirretään komissiolle valta antaa 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotta se voi muuttaa liitteessä V olevia prioriteettialoja.

1.   EIP panee täytäntöön yksinomaisen erityisen investointi-ikkunan, joka antaa kattavan riskisuojan valtiollisten vastapuolten ja muiden kuin kaupallisten valtiotason alapuolella olevien vastapuolten kanssa toteutettavien toimien osalta ja jonka suuntaa-antava vähimmäismäärä on 11 000 000 000 euroa ja joka ohjelmoidaan tämän osaston I ja III luvussa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

EIP:llä on tämän yksinomaisen erityisen investointi-ikkunanmukaisesti yksinoikeus toteuttaa toimia valtiollisten vastapuolten ja muiden kuin kaupallisten valtiotason alapuolella olevien vastapuolten kanssa. Yksinomaisessa erityisessä investointi-ikkunassa omien varojen osuudella tarkoitetaan jäännösriskin ottamista, ja EU:n takuun on katettava 65 prosenttia EIP:n rahoitustoimien puitteissa maksettujen ja taattujen määrien kokonaismäärästä, josta on vähennetty takaisin maksetut määrät ja johon on lisätty kaikki maksuihin ja takauksiin liittyvät määrät.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, jos EIP ei voi toteuttaa tai päättää olla toteuttamatta toimia tässä yksinomaisessa erityisessä investointi-ikkunassa, näiden toimien toteuttaminen on avoin muille osallistumiskelpoisille vastapuolille asianomaisissa ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä koskevissa sopimuksissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, joissa otetaan huomioon EIP:lle samantyyppisten toimien osalta tarjotut ehdot sekä näitä toimia toteuttavan osallistumiskelpoisen vastapuolen erityistarpeet, olosuhteet ja luonne.

2.   EIP:lle myönnetään oikeus toteuttaa toimia valtiotason alapuolella olevien vastapuolten kanssa, jotka eivät kuulu 1 kohdassa tarkoitettuun yksinomaiseen erityiseen investointi-ikkunaan, sekä toimia yksityisen sektorin kanssa. EIP:n vastuulle annetaan tarvittaessa 35 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kaksi erillistä investointi-ikkunaa, joiden piiriin kuuluu

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen erityisten investointi-ikkunoiden suuntaa-antava määrä on 26 725 000 000 euroa.

Toteuttaessaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja erityisiä investointi-ikkunoita EIP:n on noudatettava tätä asetusta, mukaan lukien sen yleiset tavoitteet sekä EKKR+:n ja tarvittaessa IPA III -asetuksen tavoitteet, sekä asiaankuuluvia ohjelma-asiakirjoja ja raportointivelvoitteita.

4.   Varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan f alakohdan mukaisesti asiaankuuluvassa ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä koskevassa sopimuksessa voidaan 1 kohdassa tarkoitetun yksinomaisen erityisen investointi-ikkunan luonteen ja toimintapoliittisen tavoitteen vuoksi määrätä, että unionille ei makseta korvausta kyseiseen investointi-ikkunaan kuuluvista toimista.

5.   Tätä artiklaa sovellettaessa valtiotason alapuolella olevia toimia pidetään kaupallisina, jollei EIP asianmukaisesti toisin perustele ja komissio tätä vahvista.

Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityiseen investointi-ikkunaan kuuluvien toimien on oltava johdonmukaisia jäsenvaltioiden vientiluottolaitosten toimien kanssa.

6.   Edellä 33 ja 34 artiklassa tarkoitetut johtoryhmät antavat lausunnon EIP:stä.

Tässä artiklassa tarkoitettuihin investointi-ikkunoihin kuuluvien EIP:n toimien on läpäistävä 35 artiklan 9 kohdassa säädetty osallistumiskelpoisuutta koskeva arviointi Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetystä Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 5 olevassa 19 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. EIP:n on toimitettava hyvissä ajoin kaikki komission tätä tarkoitusta varten tarvitsemat tiedot. EU:n takuu ei kata kyseisten investointi-ikkunoiden piiriin kuuluvia EIP:n rahoitustoimia, jos komissio antaa kielteisen lausunnon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetystä Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 5 olevassa 19 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. Kaikki muut EIP:hen sovellettavat yksityiskohtaiset säännöt on vahvistettava asiaankuuluvissa ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä koskevissa sopimuksissa.

7.   EIP on oikeutettu toteuttamaan 35 artiklan 8 kohdan mukaisesti perustettuihin muihin investointi-ikkunoihin kuuluvia täytäntöönpanotoimia.

8.   Komission ja EIP:n on tämän asetuksen, myös sen tavoitteiden ja periaatteiden ja asiaa koskevien ohjelma-asiakirjojen ja tarvittaessa IPA III -asetuksen mukaisesti tehtävä erityisiä ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä koskevia sopimuksia 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen erityisten investointi-ikkunoiden osalta.

1.   Jäsenvaltiot, kolmannet maat ja muut kolmannet osapuolet voivat osallistua ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen.

Poiketen varainhoitoasetuksen 218 artiklan 2 kohdan toisesta alakohdasta Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet voivat osallistua rahoittamiseen takauksilla tai käteisellä rahalla.

Muut kolmannet maat kuin Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet ja muut kolmannet osapuolet voivat EKKR+:n strategisen johtoryhmän lausunnon perusteella ja komission suostumuksella osallistua rahoittamiseen käteisellä rahalla.

Jäsenvaltiot voivat pyytää, että niiden rahoitusosuudet korvamerkitään toimiin, jotka käynnistetään tietyillä alueilla, tietyissä maissa, tietyillä sektoreilla tai olemassa olevissa investointi-ikkunoissa. Komissio ilmoittaa hyväksytyt rahoitusosuudet viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.   Osallistuminen takausten muodossa ei saa ylittää 50 prosenttia 31 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolten takauksina suorittamia rahoitusosuuksia voidaan käyttää takuun perusteella vaadittujen maksujen suorittamiseen vasta sen jälkeen, kun unionin yleisestä talousarviosta saatava rahoitus ja mahdolliset muut käteisvaroina suoritetut rahoitusosuudet on käytetty takuun perusteella vaadittuihin maksuihin.

Kaikkia rahoitusosuuksia voidaan käyttää takuun perusteella vaadittujen maksujen suorittamiseen korvamerkinnästä riippumatta.

Komissio tekee unionin puolesta rahoittajan kanssa rahoitussopimuksen, jossa määrätään erityisesti maksuehdoista.

1.   Komissio tekee unionin puolesta 35 artiklan mukaisesti valittujen osallistumiskelpoisten vastapuolten kanssa ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimukset. Kyseisiä sopimuksia voidaan tehdä kahden tai useamman osallistumiskelpoisen vastapuolen muodostaman yhteenliittymän kanssa. Varainhoitoasetuksen 219 artiklan 1 kohdan mukaisesti talousarviotakuiden on oltava peruuttamattomia, ehdottomia ja vaadittaessa maksettavia (on demand -takuu) ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamien toimien osalta. Komissio ottaa ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn sopimuksia tehdessään asianmukaisesti huomioon johtoryhmien ja teknisten riskienarviointiryhmien neuvot ja ohjeet.

2.   Komissio tekee valitun osallistumiskelpoisen vastapuolen tai valittujen osallistumiskelpoisten vastapuolten kanssa yhden tai useamman kutakin investointi-ikkunaa koskevan ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimuksen. Erityistarpeisiin vastaamiseksi ulkosuhdetoimien takuujärjestely voidaan lisäksi myöntää yksittäisiä rahoitus- tai investointitoimia varten.

Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmoitetaan kaikista ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimusten allekirjoittamisista. Kyseiset sopimukset asetetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston pyynnöstä niiden saataville ottaen huomioon luottamuksellisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelu.

3.   Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimuksiin sisältyvät erityisesti

4.   Osallistumiskelpoisen vastapuolen on hyväksyttävä rahoitus- ja investointitoimet omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimuksen ehtoja noudattaen.

5.   Ulkosuhdetoimien takuujärjestely voi kattaa

6.   Komission kirjanpitoa ja sen ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamia riskejä koskevaa raportointia varten ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 4 kohdan mukaisesti osallistumiskelpoisten vastapuolten, joiden kanssa on tehty ulkosuhdetoimien takuujärjestely, on annettava komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuosittain tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia rahoitus- ja investointitoimia koskevat tilinpäätösraportit, jotka riippumaton ulkopuolinen tarkastaja on tarkastanut ja joihin on sisällytettävä muun muassa seuraavat tiedot:

7.   Osallistumiskelpoisten vastapuolten on pyynnöstä toimitettava komissiolle kaikki lisätiedot, joita komissio tarvitsee täyttääkseen tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa, erityisesti 35 artiklassa esitettyjen valintaperusteiden osalta, mukaan lukien ihmisoikeuksien ja sosiaali-, työ- ja ympäristönormien noudattaminen.

8.   Komissio toimittaa varainhoitoasetuksen 41 artiklan 4 ja 5 kohdan sekä 241 ja 250 artiklan mukaisesti rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, mukaan lukien ne, jotka EIP on toteuttanut, sekä rahoitusapua koskevan vuosikertomuksen EKKR+ -strategiselle johtoryhmälle, alueellisille operatiivisille johtoryhmille sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Sitä varten osallistumiskelpoisten vastapuolten on toimitettava vuosittain komissiolle kaikki tiedot, jotka komissio tarvitsee täyttääkseen kyseiset raportointivelvoitteensa.

1.   Kumppanimaissa olevien kolmansien osapuolten, myös niiden yhteisöjen ja luonnollisten henkilöiden, joihin EKKR+:lla ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuettavat hankkeet vaikuttavat, mahdollisesti tekemiä valituksia varten komissio ja unionin edustustot julkaisevat verkkosivustoillaan suorat viittaukset komission kanssa sopimuksia tehneiden asianomaisten vastapuolten valitusmekanismeihin. Komissio tarjoaa myös mahdollisuuden vastaanottaa suoraan valituksia, jotka liittyvät osallistumiskelpoisille vastapuolille esitettyjen valitusten käsittelyyn. Komissio ottaa nämä tiedot huomioon tulevassa yhteistyössä kyseisten vastapuolten kanssa.

2.   Rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden täytäntöönpanosta vastaavien henkilöiden ja yhteisöjen on noudatettava sovellettavaa unionin oikeutta ja periaatteita sekä sovittuja kansainvälisiä ja unionin normeja varainhoitoasetuksen 155 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Komissio arvioi suhteellisuusperiaatteen asianmukaisesti huomioon ottaen, varmistetaanko kyseisten henkilöiden ja yhteisöjen järjestelmillä, säännöillä ja menettelyillä unionin taloudellisten etujen suoja, joka olisi vastaava kuin komission toteuttaessa unionin talousarviota, ottaen huomioon toimen luonteen ja sen toteuttamisedellytykset.

1.   Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan välineen edistymisestä 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen erityisten tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä. Kyseisiä indikaattoreita käytetään yhdenmukaisesti kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoreiden kanssa ja yhdessä arviointien ja muiden olemassa olevien tulosraportointien tietojen kanssa arvioitaessa, missä määrin kyseiset erityiset tavoitteet on saavutettu.

2.   Komissio huolehtii jatkuvasti toimiensa seurannasta ja tarkastelee vähintään kerran vuodessa edistymistä tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden sekä odotettujen tulosten, tuotokset ja saavutukset mukaan lukien, saavuttamisessa.

Edistymistä odotettujen tulosten saavuttamisessa seurataan avoimesti ja oikea-aikaisesti asiaankuuluvien, mitattavissa olevien, laadullisten ja määrällisten, muun muassa liitteessä VI esitettyjen tietojen pohjalta. Indikaattorit on aina kun mahdollista eriytettävä sukupuolen, iän ja muiden asiaankuuluvien tekijöiden mukaan.

3.   Yhteisiin ohjelma-asiakirjoihin sisältyvät ja niissä sovitut yhteiset tuloskehikot, jotka täyttävät 14 artiklan 4 kohdassa esitetyt vaatimukset, muodostavat mahdollisuuksien mukaan perustan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteiselle seurannalle, joka koskee niiden tietylle kumppanimaalle antamaa kollektiivista tukea.

Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja välineen tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen vastaanottajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4.   Komissio tarkastelee välineen täytäntöönpanon edistymistä. Vuodesta 2022 alkaen komissio toimittaa hyvissä ajoin ennen kunkin vuoden marraskuun 30 päivää Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen edistymisestä välineen tavoitteiden saavuttamisessa käyttäen indikaattoreita, muun muassa liitteessä VI esitettyjä indikaattoreita, joilla raportoidaan meneillään olevista toimista, saaduista tuloksista ja asetuksen vaikuttavuudesta. Kertomus toimitetaan myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

5.   Vuosikertomus sisältää:

Vuosikertomuksessa arvioidaan unionin rahoituksen tuloksia käyttäen mahdollisuuksien mukaan yksilöityjä ja mitattavissa olevia indikaattoreita kuvaamaan edistymistä välineen päämäärien ja tavoitteiden sekä 8 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen valtavirtaistamiseen liittyvien näkökohtien saavuttamisessa. Siinä myös esitetään unionin rahoituksen muodot 27 artiklan mukaisesti jaoteltuna. Kun on kyse kehitysyhteistyöstä, kertomuksessa arvioidaan myös, aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteiden noudattamista, mukaan lukien innovatiivisten rahoitusvälineiden osalta.

6.   Vuonna 2021 laadittavassa vuosikertomuksessa esitetään vuosia 2014–2020 koskevien vuosikertomusten konsolidoidut tiedot kaikesta tämän asetuksen 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin asetuksiin perustuvasta rahoituksesta, mukaan lukien ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja rahoitusosuudet erityisrahastoihin ja takuut, sekä eritellään menot edunsaajamaan, tämän asetuksen 27 artiklassa esitettyjen unionin rahoituksen muotojen, sekä suoran että välillisen hallinnoinnin osalta varainhoitoasetuksen 62 artiklassa tarkoitettujen yhteisötyyppien, sitoumusten ja maksujen mukaan. Kyseisessä vuosikertomuksessa otetaan huomioon tärkeimmät kokemukset ja aiempina vuosina suoritetuissa ulkoisissa arvioinneissa esitettyjen suositusten jatkotoimet.

7.   Komissio toimittaa osana vuosittaista kertomustaan yksityiskohtaiset tiedot ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn piiriin kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista sekä EKRR+:n toiminnasta, sen hallinnoinnista ja sen todellisesta panoksesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Tietoihin sisältyvät seuraavat:

8.   Ilmastotoimiin, aavikoitumiseen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvistä kokonaismenoista tehdään vuotuinen arvio hyväksyttyjen suuntaa-antavien ohjelma-asiakirjojen perusteella. Välineen nojalla myönnettyyn rahoitukseen sovelletaan, mahdollisesti saatavilla olevia täsmällisempiä menetelmiä poissulkematta, OECD:n menetelmiin, eli ympäristöön liittyviin tunnusmerkkeihin ja nk. Rion tunnusmerkkeihin, perustuvaa, unionin ohjelmien tulosohjausmenetelmiin integroitua vuotuista seurantajärjestelmää, jolla esitetään määrällisesti ympäristöasioiden hallintaan ja ympäristönsuojeluun, ilmastotoimiin, aavikoitumiseen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät menot 23 artiklassa tarkoitettujen toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden tasolla ja jota käytetään arvioinneissa ja vuosikertomuksissa.

Komissio asettaa saataville tietoa kehitysyhteistyöstä tunnustettujen kansainvälisten normien, kuten ILO:n ja OECD:n normien, mukaisesti ja käyttäen kansainvälisen avun läpinäkyvyyttä koskevan aloitteen kehittämää yhteisten normien kehystä.

9.   Sen varmistamiseksi, että välineen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä VI indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

1.   Komissio arvioi, tarvittaessa riippumattomien ulkoisten arviointien avulla, toimiensa vaikutusta ja tuloksellisuutta kullakin toiminta-alalla sekä ohjelmasuunnittelun tuloksellisuutta. Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon riippumattomia ulkoisia arviointeja koskevat Euroopan parlamentin tai neuvoston ehdotukset. Arvioinneissa hyödynnetään soveltuvin osin OECD:n kehitysapukomitean hyvien käytäntöjen periaatteita, ja niiden avulla olisi pyrittävä selvittämään, onko tietyt tavoitteet saavutettu, ja laatimaan suosituksia tulevien toimien parantamiseksi.

Komissio toimittaa arviointien havainnot ja päätelmät sekä omat huomautuksensa ja jatkotoimensa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille. Arvioinneista voidaan keskustella jäsenvaltioiden pyynnöstä 45 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Tuloksia hyödynnetään ohjelmien ja toimien valmistelussa ja resurssien kohdentamisessa. Kyseiset arvioinnit ja jatkotoimet asetetaan julkisesti saataville.

Komissio ottaa välineen nojalla myönnetyn unionin rahoituksen arviointiprosessiin mukaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, mukaan lukien edunsaajat, kansalaisyhteiskunnan toimijat ja paikallisviranomaiset siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista ja voi tarvittaessa pyrkiä tekemään yhteisiä arviointeja jäsenvaltioiden ja muiden kumppanien kanssa siten, että myös kumppanimaat osallistuvat siihen tiiviisti.

2.   Komissio esittää välineen väliarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Se koskee ajanjaksoa, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2021 ja päättyy kyseisen arvioinnin alkaessa. Väliarviointiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia tähän asetukseen tehtävistä tarvittavista muutoksista.

3.   Komissio suorittaa välineen loppuarvioinnin seuraavan rahoituskauden väliarvioinnin yhteydessä. Kyseisessä arvioinnissa analysoidaan ja arvioidaan unionin osuutta välineen tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon indikaattorit, joilla mitataan saatuja tuloksia, sekä kaikki havainnot ja päätelmät, jotka koskevat välineen vaikutusta.

4.   Väli- ja loppuarvioinneissa tarkastellaan välineen tehokkuutta, tuloksellisuutta, vaikutusta, kestävyyttä, lisäarvoa, yksinkertaistamismahdollisuuksia, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, mukaan lukien täydentävyys ja synergiat, sekä sitä, ovatko sen tavoitteet edelleen tarkoituksenmukaisia. Arvioinneissa määritetään saatuja kokemuksia. Arvioinneissa on arvioitava 31 artiklan 4 kohdassa säädettyä ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn enimmäismäärää, ja niissä on oltava lisäksi tietoa lisäarvosta, joka on saatu integroimalla aiemmin erilliset välineet yhdeksi yksinkertaistetuksi välineeksi.

Väli- ja loppuarvioinnit sisältävät myös vuosikertomusten konsolidoidut tiedot kaikesta tämän asetuksen nojalla hallinnoidusta rahoituksesta, mukaan lukien ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja rahoitusosuudet erityisrahastoihin, ja niissä eritellään menot edunsaajamaan, unionin rahoituksen muotojen ja jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien kumppaneiden osallistumisen sekä sitoumusten ja maksujen mukaan, sekä 6 artiklassa tarkoitettujen maantieteellisten ja aihekohtaisten ohjelmien ja nopean vasteen toimien mukaan, mukaan lukien uusia haasteita ja prioriteetteja koskevasta joustovarasta saatujen varojen käyttö.

Väli- ja loppuarviointien nimenomaisena tarkoituksena on parantaa unionin rahoitusta. Niihin sisältyy tietoja välineen nojalla täytäntöön pantujen eri toimien jatkamista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevia päätöksiä varten.

5.   Raportointia koskevien varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti komissio arvioi ulkoisen arvioinnin pohjalta ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn käyttöä ja toimintaa ja erityisesti sen vaikutusta yleisiin tavoitteisiin, saavutettuihin tuloksiin ja täydentävyyteen 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Komissio toimittaa kyseisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseiseen arviointikertomukseen liitetään tilintarkastustuomioistuimen lausunto. Arviointikertomus ja tilintarkastustuomioistuimen lausunto asetetaan julkisesti saataville.

1.   Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja jos toteutettava toimi on luonteeltaan maailmanlaajuinen, alueiden välinen tai alueellinen, komissio voi unionin rahoituksen johdonmukaisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi taikka alueellisen tai alueiden välisen yhteistyön edistämiseksi päättää asiaankuuluvien suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien, toimintasuunnitelmien tai toimenpiteiden puitteissa laajentaa toimien soveltamisalaa maihin ja alueisiin, jotka eivät 4 artiklan mukaan kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

2.   Komissio voi sisällyttää erillisen määrärahan, jolla autetaan kumppanimaita ja -alueita lisäämään yhteistyötään niiden naapureina sijaitsevien unionin syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa. Tämän vuoksi välineellä voidaan rahoittaa tarvittaessa sekä vastavuoroisuuden ja suhteellisuuden periaatteiden pohjalta merentakaista assosiaatiota, mukaan lukien Grönlanti, koskevan päätöksen tai Interreg-asetuksen, tai molempien, nojalla myönnetyn rahoituksen osalta toimia, joita toteuttaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva kumppanimaa tai -alue tai muu toimija, merentakaista assosiaatiota, mukaan lukien Grönlanti, koskevan päätöksen soveltamisalaan kuuluva maa tai alue tai muu toimija tai jokin unionin syrjäisimmistä alueista yhteisen toimintaohjelman tai Interreg-asetuksen nojalla perustetun ja toteutetun alueiden välisen yhteistyöohjelman tai toimenpiteen puitteissa.

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimassaoloajaksi 4 artiklan 6 ja 7 kohdassa, 6 artiklan 5 kohdassa, 31 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 35 artiklan 10 kohdassa sekä 41 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 6 ja 7 kohdassa, 6 artiklan 5 kohdassa, 31 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 35 artiklan 10 kohdassa sekä 41 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 4 artiklan 6 ja 7 kohdan, 6 artiklan 5 kohdan, 31 artiklan 4 ja 5 kohdan, 35 artiklan 10 kohdan sekä 41 artiklan 9 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

1.   Komissiota avustaa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Komitea voi kokoontua eri kokoonpanoissa, jotka vastaavat tietyistä yhteistyö- ja toiminta-aloista, kuten maantieteellisistä ja aihekohtaisista ohjelmista sekä nopean vasteen toimista.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.   Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

4.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

5.   Annettu päätös pysyy voimassa hyväksytyn tai muutetun asiakirjan, toimintaohjelman tai toimenpiteen keston ajan.

6.   EIP:n tarkkailija osallistuu EIP:tä koskevien asioiden käsittelyyn komiteassa.

7.   Jäsenvaltiot voivat pyytää minkä tahansa muun välineen täytäntöönpanoa koskevan asian tarkastelua, erityisesti monivuotisten ohjelma-asiakirjojen osalta, mukaan lukien väliarvioinnit tai tapauskohtaiset arvioinnit.

1.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia ja raportoivat niistä, korostamalla unionilta saatua tukea näkyvästi välineellä tuettuihin toimiin liittyvissä tiedotusmateriaaleissa, ja tarjoamalla johdonmukaista, tehokasta ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

Unionin rahoituksen saajien kanssa tehdyissä sopimuksissa määrätään asiaan liittyvistä velvoitteista.

2.   Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat välinettä ja välineen nojalla toteutettuja toimia ja saatuja tuloksia. Välineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta ja raportointia sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät välineen tavoitteisiin.

3.   Välineellä tuetaan strategista viestintää ja julkisuusdiplomatiaa, mukaan lukien disinformaation torjunta, unionin arvojen välittämiseksi ja unionin toimien lisäarvon ja saavutettujen tulosten esille tuomiseksi.

4.   Komissio julkaisee välineen mukaisesti rahoitettavia, varainhoitoasetuksen 38 artiklassa tarkoitettuja toimia koskevat tiedot, soveltuvin osin myös yhden kattavan verkkosivuston kautta.

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla on oltava myös tietoja rahoitus- ja investointitoimista sekä kaikkien ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn sopimusten olennaiset osat, mukaan lukien tiedot osallistumiskelpoisten vastapuolten oikeushenkilöllisyydestä, odotetuista kehityshyödyistä ja 38 artiklan 3 kohdan h alakohdan mukaisista valitusmenettelyistä ottaen huomioon luottamuksellisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojan.

6.   Osallistumiskelpoisten EKKR+ -vastapuolten on avoimuuspolitiikkansa ja unionin tietosuojaa sekä asiakirjojen ja tietojen saatavuutta koskevien sääntöjen mukaisesti ennakoivasti ja järjestelmällisesti julkaistava verkkosivustoillaan tietoja kaikista ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamista rahoitus- ja investointitoimista ja erityisesti siitä, miten kyseisillä toimilla tuetaan tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden toteutumista ja vaatimusten täyttymistä. Tällaiset tiedot on mahdollisuuksien mukaan jaoteltava hanketasolla. Tällaisissa tiedoissa on aina otettava huomioon luottamuksellisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelu. Osallistumiskelpoisten EKKR+ -vastapuolten on myös tiedotettava unionin tuesta kaikissa tiedoissa, jotka ne julkaisevat ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamista rahoitus- ja investointitoimista tämän asetuksen mukaisesti.

1.   Kumotaan asetukset (EY, Euratom) N:o 480/2009 ja (EU) 2017/1601 1 päivästä elokuuta 2021 ja kumotaan päätös N:o 466/2014/EU 1 päivästä tammikuuta 2022, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 31 artiklan 8 kohdan soveltamista. Välineen rahoituspuitteista rahoitetaan asetuksen (EU) 2017/1601 nojalla hyväksytyt talousarviotakuut sekä perussäädösten nojalla hyväksytyt takaukset ja rahoitusapu, joiden rahoitukseen sovelletaan asetusta (EY, Euratom) N:o 480/2009. Tällaisten takuiden ja rahoitusavun myöntäminen IPA III -asetuksen asiaankuuluvassa liitteessä luetelluille tuensaajille rahoitetaan kyseisestä asetuksesta.

2.   Välineen rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen tämän asetuksen ja asetusten (EY, Euratom) N:o 480/2009, (EU) N:o 230/2014, (EU) N:o 232/2014, (EU) N:o 233/2014, (EU) N:o 234/2014, (EU) N:o 235/2014, (EU) N:o 236/2014, (Euratom) N:o 237/2014 ja (EU) N:o 2017/1601 sekä päätöksen N:o 466/2014/EU nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.   Välineen rahoituspuitteet voivat kattaa menoja, jotka liittyvät jonkin tulevan asiaan liittyvän asetuksen valmisteluun.

4.   Talousarvioon voidaan 24 artiklan 1 kohdassa säädettyjen menojen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.