51998IP1086

B4-1086, 1088, 1102, 1119, 1139, 1152, 1159/98

Päätöslauselma kiireellisesti toteutettavista toimenpiteistä dopingin torjumiseksi urheilussa

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon 16. marraskuuta 1989 tehdyn Euroopan neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, jolla pyritään poistamaan doping urheilusta kaikilla tasoilla vahvistamalla sitovat säännöt kansallisten dopingin torjumiseksi annettujen sääntöjen yhdenmukaistamiseksi, sekä Strasbourgissa 5. marraskuuta 1998 kokoontuneen edellä mainitun yleissopimuksen seurantaryhmän ehdottamat toimenpiteet,

- ottaa huomioon 24. syyskuuta 1992 tehdyn Euroopan neuvoston peruskirjan urheilusta ja Euroopan neuvoston suosituksen R(92)14 urheiluetiikan säännöstöstä, jossa pyritään takaamaan kaikille mahdollisuus harjoittaa eettistä, turvallista ja terveellistä liikuntaa,

- ottaa huomioon Nikosiassa 14. - 15. toukokuuta 1998 kokoontuneiden Euroopan unionin urheiluministereiden kokouksen, jossa korostettiin tarvetta hyväksyä uusia lakeja ja löytää eettiset ratkaisut nykyaikaisen urheilun erityisongelmiin, erityisesti väkivaltaan, dopingiin, yhä lisääntyvään kaupallistumiseen ja uuden tietotekniikan vaikutuksiin,

- ottaa huomioon neuvoston ja neuvostoon kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien päätöslauselman käytännesäännöistä dopingin torjumiseksi urheilussa ((EYVL C 44, 19.2.1992, s 1.)),

- ottaa huomioon 6. toukokuuta 1994 antamansa päätöslauselman Euroopan yhteisöstä ja urheilusta ((EYVL C 205, 25.7.1994, s. 486.)),

- ottaa huomioon 13. kesäkuuta 1997 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin asemasta urheilun alalla ((EYVL C 200, 30.6.1997, s. 252.)),

- ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 129 artiklan 1 kohdan,

- ottaa huomioon Amsterdamin sopimukseen liitetyn julistuksen N:o 29 urheilusta, jossa korostetaan erityisesti urheilun «yhteiskunnallista merkitystä», erityisesti sen merkitystä identiteetin luomisessa ja ihmisiä yhdistävänä tekijänä, ja kehotetaan «Euroopan unionin elimiä kuuntelemaan urheilujärjestöjä silloin, kun on kyse tärkeistä urheiluun vaikuttavista asioista»,

- ottaa huomioon 25. marraskuuta 1998 julkistetun komission työasiakirjan yhteisön toiminnan kehityksestä ja näkymistä urheilun alalla,

A. palauttaa mieliin edellä mainitut päätöslauselmansa ja Wienin Eurooppa-neuvoston päätelmät Euroopan unionista ja urheilusta, joissa korostetaan urheilun merkitystä yhteiskunnallisen ja kulttuuriin liittyvän yhdentymisen tekijänä, joka on otettava huomioon yhteisön politiikan määrittelyssä koulutuksen, nuorison ja kansanterveyden aloilla,

B. katsoo, että urheilussa esiintyvä doping-ilmiö ja äskettäiset tapahtumat ovat hyvin huolestuttavia kaikilla urheilun aloilla ja kaikilla kilpa- ja amatööriurheilijoiden tasoilla, ja että doping vaarantaa urheilijoiden terveyden, vääristää kilpailuja, pilaa urheilun kuvaa erityisesti nuorten silmissä ja on kolaus urheilun eettiselle ulottuvuudelle,

C. katsoo, että tätä tilannetta pahentaa kansainvälisen urheiluyhteisön ja etenkin Euroopan unionin eri jäsenvaltioiden dopingin vastaisen politiikan puutteellinen yhteensovittaminen,

D. katsoo, että yhdenmukaistamista ajatellen on tämän vuoksi tärkeää varmistaa jäsenvaltioiden lainsäädännössä, Euroopan unionin toimielimissä, Euroopan neuvostossa sekä eurooppalaisissa ja kansainvälisissä urheilujärjestöissä toteutettavien toimenpiteiden ja toiminnan parempi yhteensovittaminen ja täydentävyys,

E. panee merkille, että huippu-urheilu on vuosikymmenten saatossa alistettu taloudelliselle ajattelutavalle, jossa urheilun tavoitteet kyseenalaistetaan ja sen uskottavuuden säilyttäminen vaarantuu;

1. Pyytää komissiota esittämään Wienin Eurooppa-neuvoston antamien valtuuksien mukaisesti ehdotuksia yhdenmukaistetun kansanterveyspolitiikan täytäntöönpanemiseksi dopingin torjumisen alalla ja yhteistyön tekemiseksi tutkimuksen, ennaltaehkäisemisen, tiedottamisen, urheilijoiden terveyden seurannan, doping-aineiden levittämisen ja liikkuvuuden valvonnan sekä kiellettyjen doping-aineiden tuotanto- ja levittämisverkostojen tukahduttamisen aloilla;

2. Ihmettelee sitä, että tiedonannossaan yhteisön toiminnan kehityksestä ja näkymistä urheilun alalla komissio ei ota huomioon doping-ongelman todellista laajuutta;

3. Valittaa sitä, että komissio ottaa näin sen riskin, että jäsenvaltiot hyväksyvät lakeja, joita ei ole yhdenmukaistettu, ja pahoittelee suuresti ehdotusten puuttumista helmikuussa 1999 Lausannessa pidettävää KOK:n maailmankonferenssia ajatellen;

4. Kannattaa ehdotusta kansainvälisen dopingin vastaisen viraston perustamisesta, jota tullaan ehdottamaan helmikuussa 1999 Lausannessa pidettävässä KOK:n maailmankonferenssissa, ja toivoo, että komissio osallistuu tähän konferenssiin;

5. Katsoo, että kyseisen riippumattoman, avoimen ja voittoa tavoittelemattoman kansainvälisen viraston roolin on oltava dopingin vastaisen toiminnan tehostaminen yhteensovittamalla kansainvälisten urheiluliittojen ja -järjestöjen tällä alalla toteuttamia toimia;

6. Kehottaa KOK:ta yhdessä kansainvälisten asiantuntijoiden ja komission, Euroopan neuvoston, asianomaisten urheilualojen edustajien kanssa

- säännöllisesti ajantasaistamaan kiellettyjen aineiden ja menetelmien luetteloa ja ottamaan käyttöön kattavan laatujärjestelmän ja standardit valtuutettuja laboratorioita varten doping-aineiden valvonnassa ja

- laatimaan dopingin vastaisen toiminnan säännöt, joissa otetaan huomioon kunkin urheilulajin mahdolliset erityispiirteet, ja varmistamaan niiden hyväksyminen kaikissa kansainvälisissä urheiluliitoissa;

7. Kehottaa komissiota harjoittamaan aktiivista ehkäisevää politiikkaa tiedotus- ja koulutuskampanjoin, joissa korostetaan dopingin terveysvaaroja ja kielteisiä vaikutuksia eettisille arvoille, kouluissa, nuorten keskuudessa, sekä amatööri- että kilpaurheilijoiden urheilukerhoissa ja -järjestöissä; kannustaa käynnistämään vastaavia aloitteita, kuten yhdessä Euroopan neuvoston kanssa laadittu puhdasta urheilua koskeva opas;

8. Kehottaa unionin elimiä tekemään läheistä yhteistyötä oikeus-, poliisi-, tulli- ja muiden asianosaisten viranomaisten kanssa doping-tuotteiden liiallisen käytön valvomiseksi ja vähentämiseksi urheiluympäristössä;

9. Kehottaa myös jäsenvaltioita toteuttamaan yhteensovitettuja toimia kilpailujen ulkopuolella tapahtuvan valvonnan lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kansalliset liitot ottavat oman vastuunsa seuraamusten asettamisessa positiivisen näytteen antaneille urheilijoille;

10. Kannattaa myös kaikkia ehdotuksia sitovaksi lainsäädännöksi seuraamusten asettamiseksi rikkomustapauksissa, urheilijoiden ja joukkueiden terveysympäristön valvonnaksi sekä urheilijoiden oikeuksien suojelemiseksi;

11. Katsoo, että ammattiurheilijoilla on oikeus sellaisiin työoloihin, jotka vastaavat heidän terveytensä ja fyysisen koskemattomuuden suojelemisen vähimmäisvaatimuksia;

12. Pyytää, että urheiluasioista Euroopan unionissa vastaavat ministerit kokoontuisivat mahdollisimman pian yhteisen lähestymistavan määrittelemiseksi Lausannen kokousta varten ja että he antaisivat poliittisen sysäyksen tämän urheilun likatahran poistamiseksi toimivien kansainvälisten elinten ja järjestöjen toteuttamille toimenpiteille;

13. Pyytää, että Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen neuvosto antaa suosituksen tällä alalla;

14. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Euroopan neuvostolle sekä kansallisille ja kansainvälisille urheiluliitoille ja KOK:lle.