51998AP0457

A4-0457/98

Ehdotus neuvoston päätökseksi tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta tutkijavoimavarojen lisäämisen ja sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentamisen alalla (1998 - 2002) (KOM(98)0305 - C4-0439/98 - 98/0183(CNS))

Ehdotus hyväksyttiin seuraavin tarkistuksin:

(Tarkistus 1)

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

>Alkuperäinen teksti>

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

TTK-politiikan perustavoitteita ovat eurooppalaisen teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen ja unionin taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen,

(Tarkistus 2)

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

>Alkuperäinen teksti>

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

unionin teollisuuden kilpailukyvyn sekä työllisyyden ja kansalaisten elämänlaadun edellytyksenä on, että unioni säilyttää johtavan asemansa tietoyhteiskunnalle tyypillisen tekniikan kehittämisessä ja käytössä,

(Tarkistus 3)

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

>Alkuperäinen teksti>

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Euroopan yhteisön yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva politiikka on otettava huomioon tämän ohjelman toteuttamisessa,

(Tarkistus 4)

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

>Alkuperäinen teksti>

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

teknologian ollessa avainasemassa innovaation kehittämisessä inhimilliset voimavarat ovat olennaisen tärkeä tekijä; peruskoulutus ja jatkuva täydennyskoulutus ovat siksi ratkaisevan tärkeitä, kuten innovaatiota koskevassa vihreässä kirjassa painotetaan,

(Tarkistus 5)

Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)

>Alkuperäinen teksti>

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

opetus- ja koulutusjärjestelmien kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää innovaatiokapasiteetin luomiseksi ja siten myös kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi unionissa,

(Tarkistus 6)

2 artiklan 1, 2 ja 3 kohta

>Alkuperäinen teksti>

1. Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi arvioitu rahamäärä (jäljempänä «rahamäärä») on viidennen puiteohjelman liitteen III mukaisesti 1 402 miljoonaa ecua, josta enintään 6,35 prosenttia varataan komission hallintomenoihin.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

1.

Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi arvioitu rahamäärä (jäljempänä «rahamäärä») on viidennen puiteohjelman liitteen III mukaisesti 1 280 miljoonaa ecua, josta enintään 6,35 prosenttia varataan komission hallintomenoihin.

>Alkuperäinen teksti>

2. Tämän rahamäärän viitteellinen jakautuminen käy ilmi liitteestä I.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

2.

Tämän rahamäärän viitteellinen jakautuminen käy ilmi liitteestä I.

>Alkuperäinen teksti>

3. Tästä rahamäärästä

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

3.

Tästä rahamäärästä

>Alkuperäinen teksti>

- 288,5 miljoonaa ecua varataan kaudeksi 1998 - 1999 ja

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

- 293 miljoonaa ecua varataan kaudeksi 1998 - 1999 ja

>Alkuperäinen teksti>

- 1113,5 miljoonaa ecua kaudeksi 2000 - 2002.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

- 987 miljoonaa ecua kaudeksi 2000 - 2002.

>Alkuperäinen teksti>

Viimeksi mainittua määrää mukautetaan tarvittaessa viidennen puiteohjelman 3 artiklan 3 kohdassa määritellyin edellytyksin.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Viimeksi mainittua määrää mukautetaan tarvittaessa viidennen puiteohjelman

2 artiklassa määritellyin edellytyksin.

(Tarkistus 7)

2 artiklan 4 kohta

>Alkuperäinen teksti>

4. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa tässä päätöksessä vahvistettujen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti määrärahat kutakin varainhoitovuotta varten sen mukaan, miten monivuotisten rahoitusnäkymien puitteissa vahvistettuja resursseja on saatavilla.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

4.

Budjettivallan käyttäjä vahvistaa tässä päätöksessä vahvistettujen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden mukaisesti määrärahat kutakin varainhoitovuotta varten.

(Tarkistus 8)

5 artiklan 1 kohdan toinen a alakohta (uusi)

>Alkuperäinen teksti>

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Komissio julkaisee työohjelman ja sen jokaisen päivityksen paperiversiona ja sähköisessä muodossa (Internet).

(Tarkistus 9)

5 artiklan 2 a kohta (uusi)

>Alkuperäinen teksti>

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

2a. Kaikissa TTK-toimiin liittyvissä tarjouskilpailuissa on otettava huomioon EU:n yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva politiikka.

(Tarkistus 10)

6 artiklan 3 kohdan kolmas luetelmakohta

>Alkuperäinen teksti>

- liitteessä I esitetyn rahamäärän viitteellisen jakautumisen mahdollista tarkistusta.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

-

liitteessä I esitetyn rahamäärän viitteellisen jakautumisen mahdollista tarkistusta, jos se on sopusoinnussa budjettivallan käyttäjän vuosittain vahvistaman jakautumisen kanssa.

(Tarkistus 11)

7 artiklan 1 kohta

>Alkuperäinen teksti>

1. Ohjelmakomitea antaa lausuntonsa 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista ehdotuksista toimenpiteiksi määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan enemmistöllä, joka määrätään perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komitean äänestyksissä jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitun artiklan mukaisesti. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

1.

Ohjelmakomitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista ehdotuksista toimenpiteiksi määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

>Alkuperäinen teksti>

Komissio päättää ehdotetuista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Komissio

n on, niin suurelta osin kuin mahdollista, otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

>Alkuperäinen teksti>

Jos ehdotetut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio antaa neuvostolle viipymättä ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä.Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Komitean kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia, ellei tästä poikkeavaa asianmukaisesti perusteltua päätöstä ole tehty ja julkaistu hyvissä ajoin. Komitea julkaisee esityslistan kaksi viikkoa ennen kokousta (myös Internetissä). Sen on julkaistava kokousten pöytäkirjat (myös Internetissä). Sen on laadittava julkinen luettelo jäsenten ilmoittamista taloudellisista eduista.

>Alkuperäinen teksti>

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kuuden viikon kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Nämä säännökset hyväksytään komission johtamia Euroopan unionin komiteoita ja komission täytäntöönpanovaltaa määrittäviä periaatteita käsittelevää uutta säännöstä koskevan Euroopan parlamentin kannan mukaisesti.

(Tarkistus 12)

7 artiklan 2 kohta

>Alkuperäinen teksti>

2. Komissio antaa ohjelmakomitealle säännöllisesti tietoa erityisohjelman toteuttamisen edistymisestä ja erityisesti yksityiskohtaista tietoa epäsuorien TTK-toimien arvioinnin ja valinnan tuloksista.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

2. Puiteohjelman 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille sekä ohjelmakomitealle säännöllisesti tietoa erityisohjelman toteuttamisen edistymisestä ja erityisesti yksityiskohtaista tietoa epäsuorien TTK-toimien arvioinnin ja valinnan tuloksista - mukaan lukien pk-yritysten osallistuminen - sekä hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamisesta.

(Tarkistus 13)

7 a artikla (uusi)

>Alkuperäinen teksti>

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

7 a artikla

Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen taataan Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95(1) mukaisesti.

(1) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(Tarkistus 14)

Liite I, taulukko

>Alkuperäinen teksti>

Toimintatyyppi Yhteensä

Yhteensä 1 402 miljoonaa ecua

josta avaintoimintakokonaisuus

«sosiaalis-taloudellisen tieto-

pohjan laajentaminen» 10,0

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Toimintatyyppi

Yhteensä

Yhteensä 1 280 miljoonaa ecua

josta avaintoimintakokonaisuus

«sosiaalis-taloudellisen tieto-

pohjan laajentaminen» 15,0

(Tarkistus 15)

Liite II,

johdanto, Yleiset tavoitteet, kolmas ja neljäs luetelmakohta

>Alkuperäinen teksti>

- auttamaan yhteisöä kehittymään tutkijoiden kannalta houkuttelevaksi ympäristöksi sekä edistämään eurooppalaista tutkimusta kansainvälisellä tasolla ja edistämään eurooppalaista tiede- ja teknologiakulttuuria,

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

-

auttamaan yhteisöä kehittymään tutkijoiden kannalta houkuttelevaksi ympäristöksi sekä edistämään kansainvälisesti suuntautunutta eurooppalaista tiede- ja teknologiakulttuuria erityisesti järjestelmällisen verkostoitumisen avulla sekä esittelemällä tutkimustuloksia kattavasti julkisuudessa,

>Alkuperäinen teksti>

- vahvistamaan erityisen avaintoimintakokonaisuuden avulla sosioekonomista tietopohjaa, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää eurooppalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä ongelmia,

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

-

vahvistamaan erityisen avaintoimintakokonaisuuden avulla sosioekonomista tietopohjaa, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää eurooppalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä ongelmia sekä antaa poliittista toimintaa koskevia suosituksia,

(Tarkistus 16)

Liite II, 1 osa,

Tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden tukeminen, toinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi keskitytään tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden tukemista koskevassa toiminnassa myötävaikuttamaan eurooppalaisen tutkimusympäristön kehittämiseen seuraavien tavoitteiden mukaisesti: edistetään erityisesti uransa alkuvaiheessa olevien nuorten tutkijoiden tutkimustyön kautta tapahtuvaa koulutusta, naisten ja miesten tasavertaisia mahdollisuuksia tutkimuksen alalla, eri maiden tutkijaryhmien yhteistyötä erityisesti yhteisten tutkimushankkeiden ympärille koottavien verkkojen avulla, tutkijoiden liikkuvuutta Euroopassa, henkilöstön yhteistyötä, vuorovaikutusta ja liikkuvuutta akateemisen tutkimuksen ja teollisuuden harjoittaman tutkimuksen välillä sekä yhteisön tieteellistä ja teknologista yhtenäisyyttä ottaen erityisesti huomioon epäsuotuisten alueiden tarpeet.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi keskitytään tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden tukemista koskevassa toiminnassa myötävaikuttamaan eurooppalaisen tutkimusympäristön kehittämiseen seuraavien tavoitteiden mukaisesti: edistetään erityisesti uransa alkuvaiheessa olevien nuorten tutkijoiden tutkimustyön kautta tapahtuvaa koulutusta, naisten ja miesten tasavertaisia mahdollisuuksia tutkimuksen alalla, eri maiden tutkijaryhmien yhteistyötä erityisesti yhteisten tutkimushankkeiden ympärille koottavien verkkojen avulla, tutkijoiden liikkuvuutta Euroopassa, henkilöstön yhteistyötä, vuorovaikutusta ja liikkuvuutta akateemisen tutkimuksen ja teollisuuden harjoittaman tutkimuksen välillä sekä yhteisön tieteellistä ja teknologista yhtenäisyyttä ottaen erityisesti huomioon epäsuotuisten alueiden tarpeet

sekätieteen muutokset kohti poikkitieteellisyyttä.

(Tarkistus 17)

Liite II, 1 osa,

Tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden tukeminen, kolmas kappale

>Alkuperäinen teksti>

Ohjelman tämä osa on tarkoitus toteuttaa kahden toimen eli tutkijankoulutusverkkojen ja yhtenäisen Marie Curie -apurahajärjestelmän kautta. Nämä toimintalinjat koskevat kaikkia tieteellisen tutkimuksen aloja, joilla toiminta liittyy tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelytoimintaa koskeviin yhteisön tavoitteisiin, ja tutkijat itse valitsevat niihin kuuluvat hankkeet. Hankkeet valitaan mukaan yksinomaan niiden tieteellisen arvon perusteella ja sen mukaan, missä määrin ne edistävät toimien tavoitteiden toteutumista, ilman että tieteenalaa tai aiheita rajoitettaisiin millään tavoin etukäteen (ns. bottom-up -lähestymistapa).

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Ohjelman tämä osa on tarkoitus toteuttaa kahden toimen eli tutkijankoulutusverkkojen ja yhtenäisen Marie Curie -apurahajärjestelmän kautta. Nämä toimintalinjat koskevat kaikkia tieteellisen tutkimuksen aloja, joilla toiminta liittyy tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelytoimintaa koskeviin yhteisön tavoitteisiin, ja tutkijat itse valitsevat niihin kuuluvat hankkeet. Hankkeet valitaan mukaan yksinomaan niiden tieteellisen arvon perusteella ja sen mukaan, missä määrin ne edistävät toimien tavoitteiden toteutumista, ilman että tieteenalaa tai aiheita rajoitettaisiin millään tavoin etukäteen (ns. bottom-up -lähestymistapa).

Tämän jälkeen seuraa kuitenkin valittujen hankkeiden julkaistava (ex-post) arviointi tieteenalojen ja eri sukupuolten osallistumisen mukaan.

(Tarkistus 18)

Liite II, 1 osa,

Tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden tukeminen,

kolmas a kappale (uusi)

>Alkuperäinen teksti>

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

On pyrittävä erityisesti siihen, että hankkeiden valintaan osallistuvissa valiokunnissa naisten ja miesten osallistuminen on tasapainossa.

(Tarkistus 19)

Liite II, 1 osa,

Tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden tukeminen,

Tutkijankoulutusverkot, toinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Kunkin verkon sisällä on määriteltävä siinä mukana oleville nuorille tutkijoille sopiva koulutusohjelma. Koulutusohjelmassa on hyödynnettävä verkon kansainvälisyyttä ja soveltuvissa tilanteissa yhteistyöhankkeen monialaisuutta, verkkoon kuuluvien ryhmien keskinäistä täydentävyyttä ja verkon mahdollisia yhteyksiä teollisuuteen. Tutkijankoulutusverkoilla olisi erityisesti edistettävä tutkijankoulutusta teollisuuteen yhteydessä olevassa ympäristössä ja lisättävä vuorovaikutusta akateemisen ja teollisuuden harjoittaman tutkimuksen välillä. Kaikissa tutkijankoulutusverkoissa on tarjottava naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Kunkin verkon sisällä on määriteltävä siinä mukana oleville nuorille tutkijoille sopiva koulutusohjelma. Koulutusohjelmassa on hyödynnettävä verkon kansainvälisyyttä ja soveltuvissa tilanteissa yhteistyöhankkeen monialaisuutta, verkkoon kuuluvien ryhmien keskinäistä täydentävyyttä ja verkon mahdollisia yhteyksiä teollisuuteen. Tutkijankoulutusverkoilla olisi erityisesti edistettävä tutkijankoulutusta teollisuuteen yhteydessä olevassa ympäristössä ja lisättävä vuorovaikutusta akateemisen ja teollisuuden harjoittaman tutkimuksen välillä. Kaikissa tutkijankoulutusverkoissa

taataan naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet

(Tarkistus 20)

Liite II, 1 osa,

Tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden tukeminen,

Henkilökohtaiset Marie Curie -apurahat, ensimmäinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Tarkoituksena on tarjota edistyneen tason tutkijankoulutusta Euroopan parhaille nuorille tutkijoille antamalla heille tilaisuus osallistua tutkimustoimintaan, jotta heistä kehittyisi Euroopan johtavia tutkijoita. Tutkimuslaitokset ottavat vastaan nuoria tutkijoita, joilla on riittävästi tutkimuskokemusta.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Tarkoituksena on tarjota edistyneen tason tutkijankoulutusta Euroopan parhaille nuorille tutkijoille antamalla heille tilaisuus osallistua tutkimustoimintaan, jotta heistä kehittyisi Euroopan johtavia tutkijoita. Tutkimuslaitokset ottavat vastaan nuoria tutkijoita, joilla on riittävästi tutkimuskokemusta.

Lastenkasvatukseen käytetty aika otetaan huomioon ikärajaa asetettaessa.

(Tarkistus 21)

Liite II, 1 osa,

Tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden tukeminen

Vierailut Marie Curie -koulutuskeskuksissa, ensimmäinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Nuorille tohtorinkoulutuksessa oleville tutkijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan jossakin Marie Curie -koulutuskeskuksessa, ja näin saadaan erikoistuneet koulutuskeskukset mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja niille voidaan luoda lisäarvoa yhteisön tasolla. Eri maiden tutkimuslaitosten muodollisen yhteistyön yhteydessä voidaan koulutuskeskuksina pitää lisäksi kansainvälistä tohtorinkoulutusta järjestäviä tahoja; yhteistyön käytännön ilmenemismuoto ovat tohtorinopintoja koskevat yhteiset tutkintovaatimukset.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Nuorille tohtorinkoulutuksessa oleville tutkijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan

tai kaikki opintonsa jossakin Marie Curie -koulutuskeskuksessa, ja näin saadaan erikoistuneet koulutuskeskukset mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja niille voidaan luoda lisäarvoa yhteisön tasolla. Eri maiden tutkimuslaitosten muodollisen yhteistyön yhteydessä voidaan koulutuskeskuksina pitää lisäksi kansainvälistä tohtorinkoulutusta järjestäviä tahoja; yhteistyön käytännön ilmenemismuoto ovat tohtorinopintoja koskevat yhteiset tutkintovaatimukset.

(Tarkistus 22)

Liite II, 1 osa,

Tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien parantaminen, neljäs kappale

>Alkuperäinen teksti>

Eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja luonnehtii myös vähäinen kansainvälinen yhteistyö infrastruktuurien ylläpitäjien kesken. Niille syntyisi yhteisön tasolla merkittävästi lisäarvoa, jos infrastruktuurien ylläpitäjien välille onnistuttaisiin luomaan samanlainen yhteistyökulttuuri kuin on kehittymässä eurooppalaisten tutkijoiden välille.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja luonnehtii myös vähäinen kansainvälinen yhteistyö infrastruktuurien ylläpitäjien kesken. Niille syntyisi yhteisön tasolla merkittävästi lisäarvoa, jos infrastruktuurien ylläpitäjien välille onnistuttaisiin luomaan samanlainen yhteistyökulttuuri kuin on kehittymässä eurooppalaisten tutkijoiden välille.

Tärkeä perusedellytys tälle on, että kaikki infrastruktuurien ylläpitäjät saavat käyttöönsä komission laatiman tutkimuslaitosten luettelon.

(Tarkistus 23)

Liite II, 1 osa,

Korkean tieteellisen ja teknologisen tason edistäminen, ensimmäinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Tutkijoiden ja tutkimuslaitosten korkea tieteellinen ja tekninen taso on ehdoton edellytys Euroopan menestykselle kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen kehityksen kilpailuympäristössä. Korkean tason edistämisen odotetaan kannustavan parhaita tutkijoita ja ryhmiä osallistumaan ja sitoutumaan eurooppalaiseen tutkimukseen ja tekemään eurooppalaistutkijoiden merkittävimpiä tutkimustuloksia laajemmin tunnetuksi.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Tutkijoiden ja tutkimuslaitosten korkea tieteellinen ja tekninen taso on ehdoton edellytys Euroopan menestykselle kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen kehityksen kilpailuympäristössä. Korkean tason edistämisen odotetaan kannustavan parhaita tutkijoita ja ryhmiä osallistumaan ja sitoutumaan eurooppalaiseen tutkimukseen ja tekemään eurooppalaistutkijoiden merkittävimpiä tutkimustuloksia laajemmin tunnetuksi.

On toivottavaa, että naisten osallistumista näihin ryhmiin edistetään, jotta heidän Euroopan tieteelliselle tutkimukselle antamaansa panosta voidaan hyödyntää paremmin.

(Tarkistus 24)

Liite II, 1 osa,

Korkean tieteellisen ja teknologisen tason edistäminen,

Yleisön tietoisuuden lisääminen, ensimmäinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Päätavoitteena on lisätä yleisön tietämystä varsinkin eurooppalaisten tutkimusohjelmien tutkimustoiminnasta ja teknologisesta kehittämisestä ja siten kaventaa yleiseurooppalaisen tiedeyhteisön ja suuren yleisön välistä kuilua. Tavoitteena on, että Euroopan kansalaiset ymmärtävät paremmin toisaalta tieteen ja teknologian myönteisiä vaikutuksia jokapäiväisen elämänsä kannalta ja toisaalta tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen rajoituksia ja mahdollisia seurauksia. Toimessa pyritään myös tuomaan tutkijoiden tietoon suurta yleisöä askarruttavia kysymyksiä ja aiheita.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Päätavoitteena on lisätä yleisön tietämystä varsinkin eurooppalaisten tutkimusohjelmien tutkimustoiminnasta ja teknologisesta kehittämisestä ja siten kaventaa yleiseurooppalaisen tiedeyhteisön ja suuren yleisön välistä kuilua. Tavoitteena on, että Euroopan kansalaiset ymmärtävät paremmin toisaalta tieteen ja teknologian myönteisiä vaikutuksia jokapäiväisen elämänsä kannalta ja toisaalta tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen rajoituksia ja mahdollisia seurauksia. Toimessa pyritään myös tuomaan tutkijoiden tietoon suurta yleisöä askarruttavia kysymyksiä ja aiheita.

Toisaalta Internetin kautta tapahtuvalla tiedonvälityksellä on erityisen tärkeä tehtävä. Toisaalta on saatava merkittävät tiedonvälittäjät, ennen kaikkea tiedotusvälineet, kertomaan tutkimuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

(Tarkistus 25)

Liite II, 1 osa,

Avaintoimintakokonaisuus: sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentaminen, toinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Tällä lisääntyvien haasteiden aikakaudella - työttömyysaste on sietämättömän korkea, eriarvoisuus lisääntyy ja Euroopan unionin suhteellinen osuus maailmantaloudesta pienenee - eurooppalaisen yhteiskunnan on muututtava kestävän sosiaalis-taloudellisen kehityksen suuntaan, kaikkien kansalaisten elämänlaatua on parannettava ja Euroopan kilpailuasema maailmassa on säilytettävä ja sitä on vahvistettava. Siksi yhteiskuntatieteiden on pystyttävä vastaamaan näihin haasteisiin, ylitettävä kansalliset rajat, lisättävä yhteistyötä ja parannettava analysointikykyä. Lisäksi Euroopan yhdentyminen sinänsä on synnyttänyt uuden tutkimuskohteen - eurooppalaisen yhteiskunnan - joka on enemmän kuin osiensa summa vaikka suuresti riippuukin niistä.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Tällä lisääntyvien haasteiden aikakaudella - työttömyysaste on sietämättömän korkea,

väestö ikääntyy, talous globaalistuu, eriarvoisuus lisääntyy ja Euroopan unionin suhteellinen osuus maailmantaloudesta pienenee - eurooppalaisen yhteiskunnan on muututtava kestävän sosiaalis-taloudellisen kehityksen suuntaan, kaikkien kansalaisten elämänlaatua on parannettava ja Euroopan kilpailuasema maailmassa on säilytettävä ja sitä on vahvistettava. Siksi yhteiskuntatieteiden on pystyttävä vastaamaan näihin haasteisiin, ylitettävä kansalliset rajat, lisättävä yhteistyötä ja parannettava analysointikykyä. Tieteen on toteutettava voimakkaammin tehtäväänsä poliitikkojen neuvojana ja tukijana, jotta voidaan kehittää ratkaisuehdotuksia yhteiskunnallisiin ongelmiin. Lisäksi Euroopan yhdentyminen sinänsä on synnyttänyt uuden tutkimuskohteen - eurooppalaisen yhteiskunnan - joka on enemmän kuin osiensa summa vaikka suuresti riippuukin niistä.

(Tarkistus 26)

Liite II, 1 osa

Avaintoimintakokonaisuus: sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentaminen, kolmas kappale

>Alkuperäinen teksti>

Tällä avaintoimintakokonaisuudella pyritään lisäämään ymmärrystämme eurooppalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvista rakenteellisista muutoksista ja siten löytämään muutoksenhallintatapoja ja saamaan Euroopan kansalaiset osallistumaan entistä aktiivisemmin tulevaisuutensa muokkaamiseen. Tämä edellyttää muutosten takana olevien tärkeimpien suuntausten sekä teknologian, työllisyyden ja yhteiskunnan välisten suhteiden analysointia sekä kasvua, työllisyyttä ja taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävien uusien kehitysstrategioiden laatimista ja yhteistoimintaan osallistumisen mekanismien uudelleenarviointia kaikilla hallinnon tasoilla.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Tällä avaintoimintakokonaisuudella pyritään lisäämään ymmärrystämme eurooppalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvista rakenteellisista muutoksista ja siten löytämään muutoksenhallintatapoja ja saamaan Euroopan kansalaiset osallistumaan entistä aktiivisemmin tulevaisuutensa muokkaamiseen. Tämä edellyttää muutosten takana olevien tärkeimpien suuntausten sekä teknologian, työllisyyden ja yhteiskunnan välisten suhteiden analysointia

, niiden vaikutusten analysointia, joita uudella teknologialla on työoloihin, ja uusien työterveys- ja työturvallisuusriskien analysointia sekä kasvua, työllisyyttä ja taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävien uusien kehitysstrategioiden laatimista ja yhteistoimintaan osallistumisen mekanismien uudelleenarviointia kaikilla hallinnon tasoilla.

(Tarkistus 27)

Liite II, 1 osa,

Avaintoimintakokonaisuus: sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentaminen, neljäs kappale

>Alkuperäinen teksti>

Avaintoimintakokonaisuuteen kuuluu useita puiteohjelman yleisiin tavoitteisiin liittyviä aiheita. Siinä pyritään määrittelemään perusta työpaikkoja luovalle yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja kulttuuriselle kehitykselle ja perustamaan eurooppalainen tietoyhteiskunta. Aiheita ei pidä tarkastella toisistaan erillään, vaan yhtenäisen kokonaisuuden olennaisina osina.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Avaintoimintakokonaisuuteen kuuluu useita puiteohjelman yleisiin tavoitteisiin liittyviä aiheita. Siinä pyritään määrittelemään perusta työpaikkoja luovalle yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja kulttuuriselle kehitykselle ja perustamaan eurooppalainen tietoyhteiskunta. Aiheita ei pidä tarkastella toisistaan erillään, vaan yhtenäisen kokonaisuuden olennaisina osina.

Aiheiden yhdistämiseen on siten kiinnitettävä erityistä huomiota puiteohjelman tutkimustoiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevan tavoitteen sisällyttämistä edistetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisissa sosiaalis-taloudellisissa tutkimushankkeissa.

(Tarkistus 28)

Liite II, 1 osa,

Avaintoimintakokonaisuus: Sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentaminen,

Yhteiskunnan kehityssuunnat ja rakenteelliset muutokset, ensimmäinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Tilanteessa, jossa rakenteelliset, väestön kehitykseen liittyvät ja sosiaaliset muutokset ovat suuria, on tämän aihealueen tutkimuksella pyrittävä valaisemaan yhteiskunnallisten kehityssuuntien, kaikkien ulottuvilla olevien mahdollisuuksien, taloudellisten muutosten, työmarkkinalaitosten ja kulttuuristen mallien välisiä monenlaisia vuorovaikutuksia ottaen huomioon Euroopan alueelliset eroavuudet. Tarkastelun kohteena ovat myös ulkomaalaisviha ja rotuerottelu sekä muuttoliike. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, mitä vaikutuksia kohdistuu taloudelliseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen integroitumiseen ja sosiaaliseen suojeluun.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Tilanteessa, jossa rakenteelliset, väestön kehitykseen liittyvät ja sosiaaliset muutokset ovat suuria, on tämän aihealueen tutkimuksella pyrittävä valaisemaan yhteiskunnallisten kehityssuuntien, kaikkien ulottuvilla olevien mahdollisuuksien, taloudellisten muutosten, työmarkkinalaitosten ja kulttuuristen mallien

sekä sosiaalisen rakenteen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja asenteiden muutosten välisiä monenlaisia vuorovaikutuksia ottaen huomioon Euroopan alueelliset eroavuudet. Juuri näiden muutosten syyt ja ulottuvuudet on analysoitava syvällisesti, jotta voidaan keskustella tulevaisuudennäkymistä ja vaihtoehtoisista kehitystavoista. Sukupuolta koskeva ulottuvuus sisällytetään myös naisia, miehiä ja yhteiskunnallisia suuntauksia ja muutoksia koskevana erityisenä tutkimusteemana. Tarkastelun kohteena ovat myös ulkomaalaisviha ja rotuerottelu sekä muuttoliike. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, mitä vaikutuksia kohdistuu taloudelliseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen integroitumiseen ja sosiaaliseen suojeluun. Samoin kiinnitetään huomiota kansalaisten omiin aloitteisiin, joilla pyritään ratkaisemaan syrjäytymiseen ja sosiaalisen aseman menettämiseen liittyviä ongelmia.

(Tarkistus 29)

Liite II, 1 osa,

Avaintoimintakokonaisuus. Sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentaminen,

Yhteiskunnan kehityssuunnat ja rakenteelliset muutokset, toinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Näitä vuorovaikutuksia tutkimalla pystytään ymmärtämään paremmin muuttuvia työn organisointitapoja ja ajankäyttömalleja, uusia epätavallisia työnteon muotoja sekä osa-aika- ja tilapäistyötä, koulutuksen mahdollisuuksia tarjota ihmisille valmiuksia sopeutua muutokseen koko eliniän ajan, ja lisäämään tietoa sukupuolikysymyksen ulottuvuuksista eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimustyö antaa näin vahvan tietopohjan ja auttaa alan eurooppalaisen politiikan muotoilussa ja kehittämisessä.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Näitä vuorovaikutuksia tutkimalla pystytään ymmärtämään paremmin muuttuvia työn organisointitapoja ja ajankäyttömalleja, uusia epätavallisia työnteon muotoja sekä osa-aika- ja tilapäistyötä,

sopivia peruskoulutus- ja ammattikasvatustoimia ja lisäämään tietoa sukupuolikysymyksen ulottuvuuksista eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimustyö antaa näin vahvan tietopohjan ja auttaa alan eurooppalaisen politiikan muotoilussa ja kehittämisessä.

(Tarkistus 30)

Liite II, 1 osa,

Avaintoimintakokonaisuus: sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentaminen,

Teknologia, yhteiskunta ja työllisyys, ensimmäinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Tämän alan tutkimuksella pyritään selvittämään teknologian ja yhteiskunnan välistä riippuvuutta ja niiden integroitumista toisiinsa. Vaikka nykyään ollaan yksimielisiä siitä, että yhteiskunnalliset, institutionaaliset ja ympäristölliset näkökohdat on otettava huomioon teknologian kehittämisessä, se voidaan tehdä useammalla tavalla riippuen teknologian lajista ja siitä, mikä on sen kehitysvaihe ja kuinka laajalle se on levinnyt yhteiskunnassa. Tutkimuksella selvitetään asianomaisten eri toimijoiden - tavarantoimittajat, käyttäjät, neuvontaorganisaatiot, poliittiset päätöksentekijät ja julkiset viranomaiset - välistä vuorovaikutusta. Toiminnalla pyritään myös lisäämään tietoa teknologian käytöstä ja vaikutuksista erilaisissa sosiaalis-taloudellisissa, alueellisissa, institutionaalisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä unionin alueella. Tutkimuksella selvitetään myös julkisen sektorin asemaa innovaatioprosessissa sekä hallintovirastojen ja muiden osapuolten välisiä vuorovaikutusmahdollisuuksia.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Tämän alan tutkimuksella pyritään selvittämään teknologian ja yhteiskunnan välistä riippuvuutta ja niiden integroitumista toisiinsa. Vaikka nykyään ollaan yksimielisiä siitä, että yhteiskunnalliset, institutionaaliset ja ympäristölliset näkökohdat on otettava huomioon teknologian kehittämisessä, se voidaan tehdä useammalla tavalla riippuen teknologian lajista ja siitä, mikä on sen kehitysvaihe ja kuinka laajalle se on levinnyt yhteiskunnassa. Tutkimuksella selvitetään asianomaisten eri toimijoiden - tavarantoimittajat, käyttäjät, neuvontaorganisaatiot, poliittiset päätöksentekijät ja julkiset viranomaiset - välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on siirtyä uusien teknologioiden yhteiskunnallisten seurausten jälkikäteen tapahtuvasta arvioinnista yhdentyvään suunnitteluun ja kehitykseen. Toiminnalla pyritään myös lisäämään tietoa teknologian käytöstä ja vaikutuksista erilaisissa sosiaalis-taloudellisissa, alueellisissa, institutionaalisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä unionin alueella. Tutkimuksella selvitetään myös julkisen sektorin asemaa innovaatioprosessissa sekä hallintovirastojen ja muiden osapuolten välisiä vuorovaikutusmahdollisuuksia.

(Tarkistus 31)

Liite II, 1 osa,

Avaintoimintakokonaisuus: sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentaminen,

Teknologia, yhteiskunta ja työllisyys, toinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Huomiota kiinnitetään teknologian ja työllisyyden suhteisiin, etenkin uuteen tieto- ja viestintäteknologiaan sekä uusiin tuotannon ja työn organisointitapoihin mukaan lukien uudet kehittyvät ammatit, työllisyyden maantieteellinen sijoittuminen sekä työolojen ja ammattipätevyyden muutokset. Tutkimuksella tarkastellaan myös innovaation merkitystä koulutuksessa ja elinikäisen oppimisen käsitettä sekä selvitetään, miten koulutuksella voidaan edistää innovaatiota, työllisyyttä, integroitumista yhteiskuntaan ja yhtäläisiä mahdollisuuksia.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Huomiota kiinnitetään teknologian ja työllisyyden suhteisiin, etenkin uuteen tieto- ja viestintäteknologiaan sekä uusiin tuotannon ja työn organisointitapoihin mukaan lukien uudet kehittyvät ammatit, työllisyyden maantieteellinen sijoittuminen

, uudet työterveys- ja työturvallisuusriskit, sekä työolojen ja ammattipätevyyden muutokset. Tutkimuksella tarkastellaan myös innovaation merkitystä koulutuksessa ja elinikäisen oppimisen käsitettä sekä selvitetään, miten koulutuksella voidaan edistää innovaatiota, työllisyyttä, integroitumista yhteiskuntaan ja yhtäläisiä mahdollisuuksia.

(Tarkistus 32)

Liite II, 1 osa,

Avaintoimintakokonaisuus: sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentaminen,

Julkisten asioiden hallinto ja kansalaisuus, toinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Tutkimuksella on tarkoitus selvittää, kuinka selvästi Euroopan erilaiset taloudellisen ja sosiaalisen sääntelyn tyypit ovat seurausta jostain määrätystä sosiaalis-institutionaalisesta ja kulttuurisesta järjestelmästä, jotta voidaan määritellä parhaimmat strategiat Euroopan yhdentymisen toteutumiseksi. Tutkimuksen kohteena ovat julkisten viranomaisten harjoittama sääntely ja yksityisten aloitteet sekä poliittisten puolueiden, julkisten eturyhmien ja työmarkkinaosapuolten kaltaiset järjestelmät. Julkisiin viranomaisiin liittyvässä tutkimuksessa on arvioitava uudelleen myös niiden tehtävät, julkishallinnon käsite ja yleisen edun käsite. Tässä yhteydessä keskeistä on hyvinvointivaltioon liittyvien järjestelmien kehittymisen tarkastelu.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Tutkimuksella on tarkoitus selvittää, kuinka selvästi Euroopan erilaiset taloudellisen ja sosiaalisen sääntelyn tyypit ovat seurausta jostain määrätystä sosiaalis-institutionaalisesta ja kulttuurisesta järjestelmästä, jotta voidaan määritellä parhaimmat strategiat Euroopan yhdentymisen toteutumiseksi. Tutkimuksen kohteena ovat julkisten viranomaisten harjoittama sääntely ja yksityisten aloitteet sekä poliittisten puolueiden, julkisten eturyhmien

, vapaaehtois- ja yhteisösektoria edustavien tahojen ja työmarkkinaosapuolten kaltaiset järjestelmät. Julkisiin viranomaisiin liittyvässä tutkimuksessa on arvioitava uudelleen myös niiden tehtävät, julkishallinnon käsite ja yleisen edun käsite. Tässä yhteydessä keskeistä on hyvinvointivaltioon liittyvien järjestelmien kehittymisen tarkastelu.

(Tarkistus 33)

Liite II, 1 osa,

Avaintoimintakokonaisuus: sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentaminen

Julkisten asioiden hallinto ja kansalaisuus, kolmas kappale

>Alkuperäinen teksti>

Lisäksi on selvitettävä kansalaisuuden käsitettä Euroopan eri osissa ja siihen liittyviä sääntelyn eri lajeja ja järjestelmiä. On tutkittava myös kulttuurin eri osa-alueiden (perinteet, kieli, historia, uskonto ja muuttoliike) ja koulutusmallien vaikutuksia arvojen kehitykseen. Tarpeen vaatiessa voidaan lisäksi tehdä yksilötason selvityksiä. Tutkimuksella selvitetään myös tiedotusvälineiden merkitystä maailmantaloudessa, jossa kansainvälisen audiovisuaalisen kulttuurin vaikutus kasvaa jatkuvasti.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Lisäksi on selvitettävä kansalaisuuden käsitettä Euroopan eri osissa ja siihen liittyviä

osallistumisen ja sääntelyn eri lajeja ja järjestelmiä. On tutkittava myös kulttuurin eri osa-alueiden (perinteet, kieli, historia, uskonto ja muuttoliike ja sukupuolten väliset suhteet) ja koulutusmallien vaikutuksia siihen, miten arvot, asenteet ja suhtautuminen politiikkaan kehittyvät. Tarpeen vaatiessa voidaan lisäksi tehdä yksilötason selvityksiä sekä selvityksiä kansalaisten aktiivisuudesta kuntatasolla. Tutkimuksella selvitetään myös tiedotusvälineiden merkitystä maailmantaloudessa, jossa kansainvälisen audiovisuaalisen kulttuurin vaikutus kasvaa jatkuvasti.

(Tarkistus 34)

Liite II, 1 osa,

Avaintoimintakokonaisuus: sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentaminen,

Kasvua ja työllisyyttä edistävät uudet kehittämismallit, toinen kappale

>Alkuperäinen teksti>

Tutkimusten keskeisinä aiheina ovat muun muassa organisointia koskevat innovaatiot, uudet työn ja työllisyyden muodot, palveluiden kasvavaan kysyntään vastaaminen, vastavuoroisen vapaaehtoisavun kehittäminen sekä talouselämän ja työmarkkinoiden osapuolten yhteistyöhön liittyvät innovaatiot. Tutkimuksilla selvitetään taloudellisia ja väestöllisiä eroja Euroopan eri osien välillä sekä kehittämismallien vaikutuksia taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Tutkimusten keskeisinä aiheina ovat muun muassa organisointia koskevat innovaatiot, uudet työn ja työllisyyden muodot, palveluiden kasvavaan kysyntään vastaaminen, vastavuoroisen vapaaehtoisavun kehittäminen

(kolmas sektori) sekä talouselämän ja työmarkkinoiden osapuolten yhteistyöhön liittyvät innovaatiot. Tutkimuksilla selvitetään taloudellisia ja väestöllisiä eroja Euroopan eri osien välillä sekä kehittämismallien vaikutuksia taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Tässä yhteydessä otetaan huomioon EU:n rakennepolitiikan vaikutusten ja tulosten arviointi.

(Tarkistus 35)

Liite II, 1 osa,

Eurooppalaisen tiede- ja teknologiapolitiikan kehityksen edistämistoimet

Määrättyjen poliittisten kysymysten strateginen analyysi, ensimmäisen kappaleen johdantokappale

>Alkuperäinen teksti>

Toimintakokonaisuudessa tuetaan määrättyihin tiede- ja teknologiapoliittisiin erityiskysymyksiin liittyvien analyysien ja synteesien tekemistä. Työ tehdään kansallisten tai kansainvälisten erikoistuneiden laitosten asiantuntijaryhmissä tai selvitysten, seminaarien ja konferenssien muodossa. Käsiteltävät kysymykset määritellään tiede- ja teknologiapolitiikasta päättävien ja muiden asiaan kuuluvien tahojen avulla seuraavien aiheryhmien sisällä:

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Toimintakokonaisuudessa tuetaan määrättyihin tiede- ja teknologiapoliittisiin erityiskysymyksiin liittyvien analyysien ja synteesien tekemistä. Työ tehdään kansallisten tai kansainvälisten erikoistuneiden laitosten asiantuntijaryhmissä tai selvitysten, seminaarien ja konferenssien muodossa.

Ne ovat myös poliitikoille tärkeitä tieteellisten neuvojen lähteitä poliittista toimintaa varten. Käsiteltävät kysymykset määritellään tiede- ja teknologiapolitiikasta päättävien ja muiden asiaan kuuluvien tahojen avulla seuraavien aiheryhmien sisällä:

(Tarkistus 36)

Liite II, 1 osa

Eurooppalaisen tiede- ja teknologiapolitiikan kehityksen edistämistoimet,

Yhteinen tieteen, teknologian ja innovaation indikaattorijärjestelmä

>Alkuperäinen teksti>

Euroopassa harjoitettujen tutkimusstrategioiden ja -politiikkojen suunnittelu, koordinointi ja arviointi edellyttävät, että käytössä on eri tasoilta (kansallinen, alueellinen, eurooppalainen, maailmanlaajuinen) tarkoitukseen sopivia ja vertailukelpoisia tunnuslukuja, myös sellaisia, joilla mitataan kestävän kehityksen toteutumista. Tämän toisen toimintalinjan toteuttavat EY:n tilastotoimisto ja asianomaiset komission yksiköt yhteistyössä Euroopassa toimivien erikoistuneiden laitosten kanssa, ja sen tuloksena syntyy vähitellen yhteinen eurooppalainen tieteen, teknologian ja innovaation alan indikaattorijärjestelmä. Toimilla koordinoidaan ja rahoitetaan Euroopan unionia ja tärkeimpiä unionin ulkopuolisia maita koskevien tilastojen laadintaa ja uusien indikaattorien kehittämistä. Näin on mahdollista tarjota jäsenvaltioiden viranomaisten, eurooppalaisen ja kansallisten parlamentaaristen arviointivirastojen, komission yksiköiden ja kaikkien halukkaiden käyttöön yhtenäinen tietokokonaisuus elektronisessa muodossa sekä tietojen käsittelyä, analysointia ja tarkoituksenmukaista käyttöä varten tarvittavat palvelut.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Euroopassa harjoitettujen tutkimusstrategioiden ja -politiikkojen suunnittelu, koordinointi ja arviointi edellyttävät, että käytössä on eri tasoilta (kansallinen, alueellinen, eurooppalainen, maailmanlaajuinen) tarkoitukseen sopivia ja vertailukelpoisia tunnuslukuja, myös sellaisia, joilla mitataan kestävän kehityksen toteutumista. Tämän toisen toimintalinjan toteuttavat EY:n tilastotoimisto ja asianomaiset komission yksiköt yhteistyössä Euroopassa toimivien erikoistuneiden laitosten kanssa, ja sen tuloksena syntyy vähitellen yhteinen eurooppalainen tieteen, teknologian ja innovaation alan indikaattorijärjestelmä. Toimilla koordinoidaan ja rahoitetaan Euroopan unionia ja tärkeimpiä unionin ulkopuolisia maita koskevien tilastojen laadintaa ja uusien indikaattorien kehittämistä. Näin on mahdollista tarjota jäsenvaltioiden viranomaisten, eurooppalaisen ja kansallisten parlamentaaristen arviointivirastojen, komission yksiköiden ja kaikkien halukkaiden käyttöön yhtenäinen tietokokonaisuus elektronisessa muodossa sekä tietojen käsittelyä, analysointia ja tarkoituksenmukaista käyttöä varten tarvittavat palvelut

eli kaikilla on oltava mahdollisuus hyödyntää eurooppalaisilla tutkimusvaroilla saavutettuja tietoja.

(Tarkistus 37)

Liite II, 2 osa

ainoan kappaleen johdantokappale

>Alkuperäinen teksti>

Erityisohjelman yksi keskeinen tarkoitus on puiteohjelman muun vastaavan, etenkin tutkijoiden koulutukseen, tutkimusinfrastruktuurien tukemiseen ja yhteisön tutkimuksen yleiseen sosiaalis-taloudelliseen ulottuvuuteen liittyvän toiminnan koordinoiminen ja tukeminen. Toimenpidekokonaisuuksien osalta tämä toteutetaan seuraavasti:

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Erityisohjelman yksi keskeinen tarkoitus on puiteohjelman muun vastaavan, etenkin tutkijoiden koulutukseen, tutkimusinfrastruktuurien tukemiseen ja yhteisön tutkimuksen yleiseen sosiaalis-taloudelliseen ulottuvuuteen liittyvän toiminnan koordinoiminen ja tukeminen.

Juuri tämä lähestymistapa, jossa monialaista sosioekonomista tutkimusta harjoitetaan puiteohjelman alakohtaisessa erityisohjelmassa, edellyttää ehdottomasti koordinointia, jotta tulokset olisivat hedelmällisiä. Tämä muodostaa eurooppalaiselle tutkimukselle haasteen, jota ei pidä aliarvioida. Toimenpidekokonaisuuksien osalta tämä toteutetaan seuraavasti:

(Tarkistus 38)

Liite II, 2 osa,

ainoan kappaleen kolmas luetelmakohta

>Alkuperäinen teksti>

- Sosiaalis-taloudellinen tutkimus: Koordinointi toteutetaan ottamalla osaa työohjelmien laadintaan, tukemalla sopivien arviointimenettelyjen kehittämistä sekä keräämällä ja levittämällä käyttökelpoista tietoa, jotta sosiaalis-taloudellinen ulottuvuus otetaan erityisohjelmissa johdonmukaisesti huomioon.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

-

Sosiaalis-taloudellinen tutkimus: Koordinointi toteutetaan ottamalla osaa työohjelmien laadintaan, tukemalla sopivien arviointimenettelyjen kehittämistä sekä keräämällä ja levittämällä käyttökelpoista tietoa, jotta sosiaalis-taloudellinen ulottuvuus otetaan erityisohjelmissa johdonmukaisesti huomioon. Arviointimenettelyjä kehitettäessä pyritään määrittelemään vähimmäismäärä sosiaalis-taloudellisia arviointiperusteita yksittäisten tutkimushankkeiden myöntämistä varten kaikilla tutkimusaloilla. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että arviointiryhmässä on mukana yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden edustajia.

(Tarkistus 39)

Liite III, 1 osa,

Tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien parantaminen,

Infrastruktuurien yhteistyöverkot

>Alkuperäinen teksti>

Infrastruktuurien väliset yhteistyöverkot toteutetaan aihekohtaisina verkkoina. Yhdessä verkossa on tarkoitus yhdistää vähintään kolme oikeushenkilön asemassa olevaa toisistaan riippumatonta infrastruktuurien ylläpitäjää vähintään kolmesta jäsenvaltiosta tai assosioituneesta valtiosta. Verkon koordinoinnista huolehtii yksi oikeushenkilö eli tutkimusinfrastruktuurin ylläpitäjä.

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

Infrastruktuurien väliset yhteistyöverkot toteutetaan aihekohtaisina verkkoina.

Tieteenalojen väliset verkostot ovat kuitenkin mahdollisia ja toivottavia. Yhdessä verkossa on tarkoitus yhdistää vähintään kolme oikeushenkilön asemassa olevaa toisistaan riippumatonta infrastruktuurien ylläpitäjää vähintään kolmesta jäsenvaltiosta tai assosioituneesta valtiosta. Verkon koordinoinnista huolehtii yksi oikeushenkilö eli tutkimusinfrastruktuurin ylläpitäjä.

(Tarkistus 40)

Liite III, 2 osa,

ainoan kappaleen neljäs ja neljäs a luetelmakohta (uusi)

>Alkuperäinen teksti>

- tiedon levitykseen, tiedottamiseen ja viestintään liittyvä toiminta, mukaan lukien tieteellinen julkaisutoiminta sekä tulosten hyödyntämiseen ja teknologian siirtoon liittyvä toiminta,

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

-

tiedon levitykseen, tiedottamiseen ja viestintään liittyvä toiminta, mukaan lukien tieteellinen julkaisutoiminta sekä tulosten hyödyntämiseen ja teknologian siirtoon liittyvä toiminta, johon sisältyy myös välineitä kielimuurien ylittämiseen,

- toimet tutkijaverkkojen perustamiseksi,

(Tarkistus 41)

Liite III, 2 osa,

seitsemäs a luetelmakohta (uusi)

>Alkuperäinen teksti>

>EP:n äänestyksessä hyväksytty teksti>

-

vuotuinen arviointi naisten lisääntyneestä osallistumisesta TTK-toimiin kaikilla tasoilla.

Lainsäädäntöpäätöslauselma, johon sisältyy Euroopan parlamentin lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksitutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta tutkijavoimavarojen lisäämisen ja sosiaalis-taloudellisen tietopohjan laajentamisen alalla (1998 - 2002) (KOM(98)0305 - C4-0439/98 - 98/0183(CNS))(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(98)0305 - 98/0183(CNS)) ((EYVL C 260, 18.8.1998, s. 87.)),

- neuvoston kuultua sitä EY:n perustamissopimuksen 130 i artiklan 4 kohdan mukaisesti (C4-0439/98),

- ottaa huomioon työjärjestyksensä 58 artiklan,

- ottaa huomioon tutkimusta, teknologista kehittämistä ja energia-asioita käsittelevän valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan, taloudellisten ulkosuhteiden valiokunnan, työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunnan, kulttuuri-, nuoriso- ja koulutusasioita sekä tiedotusvälineitä käsittelevän valiokunnan, kalatalousvaliokunnan sekä naisten oikeuksien valiokunnan lausunnot (A4-0457/98);

1. Hyväksyy komission ehdotuksen parlamentin tekemin tarkistuksin;

2. Pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 189 a artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3. Pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän lausunnon neuvostolle ja komissiolle.