Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 02012R1025-20230709

Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

Access initial legal act
(

Legal status of the document In force

)

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/1025/2023-07-09

Konsolidoituun tekstiin ei välttämättä sisälly seuraavia muutoksia:

Muutossäädös Muutoksen tyyppi Osa, jota muutos koskee Voimaantulopäivämäärä
32023R0988 Myöh. muut. artikla 11 kohta 1 13/12/2024
32023R0988 Myöh. muut. artikla 11 kohta 2 13/12/2024
32023R0988 Myöh. muut. artikla 11 kohta 3 13/12/2024
32023R0988 Myöh. muut. artikla 10 kohta 7 13/12/2024

02012R1025 — FI — 09.07.2023 — 002.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1025/2012,

annettu 25 päivänä lokakuuta 2012,

eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EUVL L 316 14.11.2012, s. 12)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/28/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014,

  L 96

1

29.3.2014

►M2

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/29/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014,

  L 96

45

29.3.2014

 M3

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/31/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014,

  L 96

107

29.3.2014

►M4

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/32/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014,

  L 96

149

29.3.2014

►M5

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/33/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014,

  L 96

251

29.3.2014

►M6

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/34/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014,

  L 96

309

29.3.2014

►M7

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015,

  L 241

1

17.9.2015

►M8

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/2480, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022,

  L 323

1

19.12.2022



▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1025/2012,

annettu 25 päivänä lokakuuta 2012,

eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)



I

LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden, kansallisten standardointielinten, jäsenvaltioiden ja komission väliseen yhteistyöhön, unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevien, tuotteisiin sekä palveluihin liittyvien eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laatimiseen, viiteasiakirjoina käytettävien tieto- ja viestintätekniikan teknisten eritelmien yksilöimiseen, eurooppalaisen standardoinnin rahoitukseen sekä sidosryhmien osallistumiseen eurooppalaiseen standardointiin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1) 

’standardilla’ tarkoitetaan tunnustetun standardointielimen toistuvaa tai jatkuvaa käyttöä varten vahvistamaa teknistä eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä:

a) 

’kansainvälisellä standardilla’ tarkoitetaan kansainvälisen standardointielimen vahvistamaa standardia;

b) 

’eurooppalaisella standardilla’ tarkoitetaan eurooppalaisen standardointiorganisaation vahvistamaa standardia;

c) 

’yhdenmukaistetulla standardilla’ tarkoitetaan eurooppalaista standardia, joka on vahvistettu komission esittämän pyynnön perusteella unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamiseksi;

d) 

’kansallisella standardilla’ tarkoitetaan kansallisen standardointielimen vahvistamaa standardia;

2) 

’eurooppalaisella standardointituotteella’ tarkoitetaan eurooppalaisen standardointiorganisaation toistuvaa tai jatkuvaa käyttöä varten vahvistamaa teknistä eritelmää, joka ei ole eurooppalainen standardi ja jonka noudattaminen ei ole pakollista;

3) 

’standardiehdotuksella’ tarkoitetaan asiakirjaa, joka sisältää tiettyä kohdetta koskevat tekniset eritelmät ja joka on tarkoitus vahvistaa asianmukaista standardointimenettelyä noudattaen, sellaisena kuin asiakirja on valmistelun jälkeen ja lähetettynä julkiselle lausuntokierrokselle tai tarkasteltavaksi;

4) 

’teknisellä eritelmällä’ tarkoitetaan asiakirjaa, jossa esitetään tekniset vaatimukset, jotka tuotteen, prosessin, palvelun tai järjestelmän on täytettävä, ja jossa esitetään yksi tai useampi seuraavista:

a) 

tuotteeseen sovellettavat vaatimukset sellaisten ominaisuuksien suhteen kuin laatu, suorituskyky, yhteentoimivuus, ympäristönsuojelu, terveys, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien tuotteeseen sovellettavat vaatimukset, jotka koskevat myyntinimikettä, terminologiaa, symboleja, testausta ja testausmenetelmiä, pakkauksia, merkintöjä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä;

b) 

valmistusmenetelmät ja -prosessit, joita käytetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 38 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen maataloustuotteiden, elintarvikkeeksi ja rehuiksi tarkoitettujen tuotteiden ja lääkkeiden yhteydessä, sekä muihin tuotteisiin liittyvät valmistusmenetelmät ja -prosessit, jos niillä on vaikutusta näiden tuotteiden ominaisuuksiin;

c) 

palveluun sovellettavat vaatimukset sellaisten ominaisuuksien suhteen kuin laatu, suorituskyky, yhteentoimivuus, ympäristönsuojelu, terveys tai turvallisuus, mukaan lukien palveluntarjoajaan sovellettavat vaatimukset direktiivin 2006/123/EY 22 artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettujen tietojen antamisesta vastaanottajan saataville;

d) 

menetelmät ja kriteerit, joilla arvioidaan rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta 9 päivänä maaliskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 ( 1 ) 2 artiklan 1 alakohdassa olevan määritelmän mukaisten rakennustuotteiden suoritustasoa suhteessa niiden perusominaisuuksiin;

5) 

’tieto- ja viestintätekniikan teknisellä eritelmällä’ tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan alan teknistä eritelmää;

6) 

’tuotteella’ tarkoitetaan teollisesti valmistettua tuotetta tai maataloustuotetta, kalastustuotteet mukaan luettuina;

7) 

’palvelulla’ tarkoitetaan itsenäisenä ammatinharjoittajana suoritettavaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 57 artiklassa määriteltyä taloudellista toimintaa, josta yleensä saadaan korvaus;

8) 

’eurooppalaisella standardointiorganisaatiolla’ tarkoitetaan liitteen I luettelossa mainittua organisaatiota;

9) 

’kansainvälisellä standardointielimellä’ tarkoitetaan Kansainvälistä standardoimisjärjestöä (ISO), sähköalan kansainvälistä standardisointijärjestöä (IEC) sekä Kansainvälistä televiestintäliittoa (ITU);

10) 

’kansallisella standardointielimellä’ tarkoitetaan jäsenvaltion komissiolle tämän asetuksen 27 artiklan mukaisesti ilmoittamaa elintä.



II

LUKU

AVOIMUUS JA SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMINEN

3 artikla

Standardointielinten työohjelmien avoimuus

1.  
Kunkin eurooppalaisen standardointiorganisaation ja kansallisen standardointielimen on ainakin kerran vuodessa laadittava itselleen työohjelma. Työohjelmassa on annettava tietoja niistä standardeista ja eurooppalaisista standardointituotteista, joita eurooppalainen standardointiorganisaatio tai kansallinen standardointielin aikoo laatia tai muuttaa, joita se on laatimassa tai muuttamassa ja jotka se on edellisen työohjelman kaudella vahvistanut, jollei ole kyse kansainvälisen tai eurooppalaisen standardin identtisestä tai samanarvoisesta käyttöönotosta.
2.  

Työohjelmassa on ilmoitettava kunkin standardin ja eurooppalaisen standardointituotteen osalta seuraavaa:

a) 

kohde;

b) 

standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laatimisessa saavutettu vaihe;

c) 

mahdollisesti perustaksi otettujen kansainvälisten standardien viitetiedot.

3.  
Kunkin eurooppalaisen standardointiorganisaation ja kansallisen standardointielimen on asetettava työohjelmansa saataville omalle verkkosivustolleen tai jollekin muulle yleisesti käytettävissä olevalle verkkosivustolle ja asetettava ilmoitus työohjelmasta saataville kansallisessa tai tapauksen mukaan eurooppalaisessa standardointia käsittelevässä julkaisussa.
4.  
Kunkin eurooppalaisen standardointiorganisaation ja kansallisen standardointielimen on viimeistään työohjelmansa julkaisemisajankohtana ilmoitettava työohjelmasta muille eurooppalaisille standardointiorganisaatioille ja kansallisille standardointielimille sekä komissiolle. Komissio saattaa tämän tiedon jäsenvaltioiden saataville 22 artiklassa tarkoitetun komitean välityksellä.
5.  
Kansalliset standardointielimet eivät saa vastustaa sitä, että niiden työohjelmassa olevaa standardointikohdetta käsitellään Euroopan tasolla eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden määrittelemien sääntöjen mukaan, eivätkä ne saa toteuttaa toimia, jotka voisivat vaikuttaa tätä koskevaan päätökseen.
6.  
Kansalliset standardointielimet eivät saa yhdenmukaistetun standardin laatimisen aikana tai sen vahvistamisen jälkeen toteuttaa toimia, jotka voisivat vaikuttaa suunniteltuun yhdenmukaistamiseen, eivätkä varsinkaan julkaista kyseisellä alalla sellaista uutta tai tarkistettua kansallista standardia, joka ei ole täysin olemassa olevan yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin mukainen. Kun uusi yhdenmukaistettu standardi on julkaistu, kaikki sen kanssa ristiriidassa olevat kansalliset standardit on poistettava käytöstä kohtuullisessa ajassa.

4 artikla

Standardien avoimuus

1.  
Kunkin eurooppalaisen standardointiorganisaation ja kansallisen standardointielimen on pyynnöstä toimitettava ainakin sähköisessä muodossa muille eurooppalaisille standardointiorganisaatioille, kansallisille standardointielimille tai komissiolle ehdotukset kansalliseksi tai eurooppalaiseksi standardiksi taikka eurooppalaiseksi standardointituotteeksi.
2.  
Kun eurooppalaiset standardointiorganisaatiot ja kansalliset standardointielimet saavat muilta eurooppalaisilta standardointiorganisaatioilta, kansallisilta standardointielimiltä tai komissiolta 1 kohdassa tarkoitettua ehdotusta koskevia huomautuksia, niiden on kolmen kuukauden kuluessa vastattava niihin ja otettava ne asianmukaisesti huomioon.
3.  
Kun kansallinen standardointielin saa huomautuksia, joiden mukaan standardiehdotuksella olisi kielteisiä vaikutuksia sisämarkkinoihin, sen on kuultava eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ja komissiota ennen standardin vahvistamista.
4.  

Kansallisten standardointielinten on:

a) 

huolehdittava siitä, että kansalliset standardiehdotukset ovat saatavilla siten, että kaikilla asianomaisilla osapuolilla ja erityisesti muihin jäsenvaltioihin sijoittuneilla osapuolilla on mahdollisuus esittää huomautuksia;

b) 

sallittava se, että muut kansalliset standardointielimet osallistuvat suunniteltuihin toimiin passiivisesti tai aktiivisesti lähettämällä tarkkailijan.

5 artikla

Sidosryhmien osallistuminen eurooppalaiseen standardointiin

1.  

Eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden on edistettävä ja helpotettava sitä, että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, kuten pk-yritykset, kuluttajajärjestöt sekä ympäristöalan sidosryhmät ja sosiaaliset sidosryhmät, ovat asianmukaisesti edustettuja niiden standardointitoiminnassa ja voivat tosiasiallisesti osallistua siihen. Niiden on erityisesti edistettävä ja helpotettava tällaista edustusta ja osallistumista sellaisten eurooppalaisten sidosryhmien organisaatioiden välityksellä, jotka saavat unionin rahoitusta tämän asetuksen mukaisesti, politiikan kehittämisessä sekä seuraavissa eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden laatimisen vaiheissa:

a) 

uusia työkohteita koskevat ehdotukset ja niiden hyväksyminen;

b) 

tekninen keskustelu ehdotuksista;

c) 

huomautusten esittäminen ehdotuksista;

d) 

voimassa olevien eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden tarkistaminen;

e) 

vahvistettuja eurooppalaisia standardeja tai eurooppalaisia standardointituotteita koskevan tiedon levittäminen ja tiedottaminen niistä.

2.  
Eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden on jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisten, komission tutkimuslaitosten ja eurooppalaisten sidosryhmien organisaatioiden, jotka saavat unionin rahoitusta tämän asetuksen mukaisesti, kanssa tekemänsä yhteistyön lisäksi edistettävä ja helpotettava sitä, että yritykset, tutkimuskeskukset, korkeakoulut ja muut oikeushenkilöt ovat asianmukaisesti edustettuina teknisellä tasolla standardointitoiminnassa, jota toteutetaan aloilla, joihin liittyy merkittäviä toimintapoliittisia tai tekniseen innovointiin liittyviä näkökohtia, mikäli kyseiset oikeushenkilöt ovat osallistuneet kyseiseen alaan liittyvään hankkeeseen, jota unioni rahoittaa tutkimuksen, innovoinnin ja teknologisen kehittämisen alalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 182 artiklan nojalla hyväksytystä monivuotisesta puiteohjelmasta.

6 artikla

Pk-yritysten mahdollisuudet hyödyntää standardeja

1.  

Kansallisten standardointielinten on edistettävä ja helpotettava pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää standardeja ja osallistua standardien laadintaan ja lisättävä niiden osallistumista standardointijärjestelmään esimerkiksi seuraavin tavoin:

a) 

tuomalla vuotuisissa työohjelmissaan esille erityisesti pk-yritysten kannalta kiinnostavat standardointihankkeet;

b) 

antamalla pk-yrityksille mahdollisuus osallistua standardointitoimintaan ilman velvoitetta liittyä kansallisen standardointielimen jäseneksi;

c) 

antamalla mahdollisuus osallistua standardointitoimintaan maksutta tai erityishintaan;

d) 

antamalla mahdollisuus tutustua maksutta standardiehdotuksiin;

e) 

antamalla verkkosivustoillaan standardien tiivistelmät käyttöön maksutta;

f) 

tarjoamalla standardeja erityishinnoin tai tarjoamalla standardipaketteja alennettuun hintaan.

2.  
Kansallisten standardointielinten on vaihdettava hyviä toimintatapoja, joilla ne pyrkivät lisäämään pk-yritysten osallistumista standardointitoimintaan ja lisäämään ja helpottamaan standardien käyttöä pk-yrityksissä.
3.  
Kansallisten standardointielinten on toimitettava eurooppalaisille standardointiorganisaatioille vuosikertomukset 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista ja kaikista muista toimistaan, joilla ne parantavat pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää standardeja ja osallistua niiden laadintaan. Kansallisten standardointielinten on julkaistava nämä kertomukset verkkosivustoillaan.

7 artikla

Viranomaisten osallistuminen eurooppalaiseen standardointiin

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa edistettävä viranomaisten, myös markkinavalvontaviranomaisten, osallistumista kansalliseen standardointitoimintaan, jonka tarkoituksena on laatia tai tarkistaa komission 10 artiklan mukaisesti pyytämiä standardeja.



III

LUKU

UNIONIN LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA POLITIIKKAA TUKEVAT EUROOPPALAISET STANDARDIT JA EUROOPPALAISET STANDARDOINTITUOTTEET

8 artikla

Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma

1.  
Komissio laatii eurooppalaista standardointia koskevan unionin vuotuisen työohjelman, jossa yksilöidään eurooppalaisen standardoinnin strategiset painopisteet ottaen huomioon unionin pitkän aikavälin kasvustrategiat. Siinä esitetään ne eurooppalaiset standardit ja eurooppalaiset standardointituotteet, joiden laatimista komissio aikoo pyytää eurooppalaisilta standardointiorganisaatioilta 10 artiklan mukaisesti.
2.  
Eurooppalaista standardointia koskevassa unionin vuotuisessa työohjelmassa määritellään erityiset tavoitteet ja strategiset linjaukset niiden eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden osalta, joiden laatimista komissio aikoo pyytää eurooppalaisilta standardointiorganisaatioilta 10 artiklan mukaisesti. Kiireellisissä tapauksissa komissio voi esittää pyyntöjä ilman ennakkoilmoitusta.
3.  
Eurooppalaista standardointia koskevaan unionin vuotuiseen työohjelmaan sisällytetään myös eurooppalaisen standardoinnin kansainväliseen ulottuvuuteen liittyviä tavoitteita, jotka tukevat unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa.
4.  
Eurooppalaista standardointia koskeva vuotuinen unionin työohjelma vahvistetaan sen jälkeen kun on kuultu laajasti asianomaisia sidosryhmiä, myös eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ja eurooppalaisia sidosryhmien organisaatioita, jotka saavat unionin rahoitusta tämän asetuksen mukaisesti, ja jäsenvaltioita tämän asetuksen 22 artiklassa tarkoitetun komitean välityksellä.
5.  
Komissio asettaa eurooppalaista standardointia koskevan vuotuisen unionin työohjelman saataville verkkosivustolleen sen jälkeen, kun se on vahvistettu.

9 artikla

Yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa

Komission tutkimuslaitokset auttavat 8 artiklassa tarkoitetun eurooppalaista standardointia koskevan unionin vuotuisen työohjelman laadinnassa ja tarjoavat omilla asiantuntemusaloillaan tieteellistä tukea eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden toimintaan sen varmistamiseksi, että eurooppalaisissa standardeissa otetaan huomioon taloudellinen kilpailukyky ja yhteiskunnalliset vaatimukset, kuten ympäristön kestävyys ja turvallisuusnäkökohdat.

10 artikla

Eurooppalaisille standardointiorganisaatioille esitettävät standardointipyynnöt

▼M8

1.  
Komissio voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määritellyn toimivallan rajoissa pyytää yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointiorganisaatiota laatimaan eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen tietyssä määräajassa, edellyttäen, että asianomainen eurooppalainen standardointiorganisaatio noudattaa 2 a kohtaa. Eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden on oltava markkinalähtöisiä, niissä on otettava huomioon yleinen etu ja komission pyynnössä selkeästi ilmoitetut toimintapoliittiset tavoitteet, ja niiden on perustuttava yhteisymmärrykseen. Komissio määrittää pyytämänsä asiakirjan sisältöä koskevat vaatimukset ja asiakirjan vahvistamisen määräajan.

▼B

2.  
Edellä 1 kohdassa tarkoitetut päätökset hyväksytään 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sen jälkeen, kun on kuultu eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ja eurooppalaisia sidosryhmien organisaatioita, jotka saavat unionin rahoitusta tämän asetuksen mukaisesti, sekä sovellettavalla unionin lainsäädännöllä perustettua komiteaa tai, jos tällaista komiteaa ei ole, kun alakohtaisia asiantuntijoita on kuultu muulla tavoin.

▼M8

2 a.  

Kunkin eurooppalaisen standardointiorganisaation on varmistettava, että yksinomaan kyseisen organisaation toimivaltaiseen päätöksentekoelimeen kuuluvien kansallisten standardointielinten edustajat tekevät seuraavia 1 kohdassa tarkoitettuja eurooppalaisia standardeja ja eurooppalaisia standardointituotteita koskevia päätöksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden neuvoa-antavien lausuntojen noudattamista:

a) 

standardointipyyntöjen hyväksymistä ja hylkäämistä koskevat päätökset;

b) 

sellaisten uusien työkohteiden hyväksymistä koskevat päätökset, joita tarvitaan standardointipyynnön täyttämiseksi; ja

c) 

eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden hyväksymistä, tarkistamista ja peruuttamista koskevat päätökset.

▼B

3.  
Asianomaisen eurooppalaisen standardointiorganisaation on ilmoitettava kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen.
4.  
Komissio ilmoittaa tehdystä rahoituspyynnöstä, asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle kahden kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän vastaanottamisesta avustuksen myöntämisestä eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen laatimista varten.
5.  
Eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen laatimiseksi toteutetuista toimista. Komissio arvioi yhdessä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa, ovatko eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden laatimat asiakirjat komission alun perin esittämän pyynnön mukaisia.
6.  
Jos yhdenmukaistettu standardi täyttää vaatimukset, jotka sen on tarkoitus kattaa ja joista säädetään sovellettavassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä, komissio julkaisee näin yhdenmukaistetun standardin viitetiedot viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muita keinoja käyttäen sovellettavassa unionin yhdenmukaistamissäädöksessä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

11 artikla

Yhdenmukaistettuja standardeja koskevat viralliset vastalauseet

1.  

Jos jäsenvaltio tai Euroopan parlamentti katsoo, että yhdenmukaistettu standardi ei täysin täytä niitä vaatimuksia, jotka sen on tarkoitus kattaa ja joista säädetään sovellettavassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja liitettävä ilmoitukseen yksityiskohtainen selvitys, ja komissio päättää sovellettavalla unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä perustettua komiteaa kuultuaan tai, jos tällaista komiteaa ei ole, alakohtaisia asiantuntijoita muulla tavoin kuultuaan

a) 

kyseisen yhdenmukaistetun standardin viitetietojen julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä taikka julkaisemisesta rajoituksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

b) 

kyseisen yhdenmukaistetun standardin viitetietojen säilyttämisestä tai säilyttämisestä rajoituksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä taikka niiden poistamisesta Euroopan unionin virallisesta lehdestä.

2.  
Komissio julkaisee verkkosivustollaan tietoa yhdenmukaistetuista standardeista, joista on tehty 1 kohdassa tarkoitettu päätös.
3.  
Komissio ilmoittaa 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestään asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle ja pyytää tarvittaessa kyseisten yhdenmukaistettujen standardien tarkistamista.
4.  
Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu päätös hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
5.  
Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu päätös hyväksytään 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

12 artikla

Sidosryhmien organisaatioita koskeva ilmoittamisjärjestelmä

Komissio perustaa ilmoittamisjärjestelmän kaikille sidosryhmille, mukaan lukien eurooppalaiset standardointiorganisaatiot ja eurooppalaiset sidosryhmien organisaatiot, jotka saavat unionin rahoitusta tämän asetuksen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa asianmukainen kuuleminen ja soveltuvuus markkinoiden tarpeisiin ennen kuin se

a) 

hyväksyy 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun eurooppalaista standardointia koskevan unionin vuotuisen työohjelman;

b) 

hyväksyy 10 artiklassa tarkoitetut standardointipyynnöt;

c) 

tekee päätöksen 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhdenmukaistettuja standardeja vastaan esitetyistä virallisista vastalauseista;

d) 

tekee päätöksen 13 artiklassa tarkoitettujen tieto- ja viestintätekniikan eritelmien yksilöimisestä;

e) 

hyväksyy 20 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.



IV

LUKU

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TEKNISET ERITELMÄT

13 artikla

Viittausasiakirjoina käytettävien tieto- ja viestintätekniikan teknisten eritelmien yksilöiminen

1.  
Komissio voi jäsenvaltion ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan päättää yksilöidä sellaiset tieto- ja viestintätekniikan tekniset eritelmät, jotka eivät ole kansallisia, eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja, mutta täyttävät liitteessä II säädetyt vaatimukset, teknisiksi eritelmiksi, joihin voidaan viitata julkisissa hankinnoissa pääasiallisesti yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi.
2.  
Kun 1 kohdan mukaisesti yksilöityä tieto- ja viestintätekniikan teknistä eritelmää muutetaan tai kun se peruutetaan taikka se ei enää täytä liitteessä II säädettyjä vaatimuksia, komissio voi jäsenvaltion ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan päättää yksilöidä tieto- ja viestintätekniikan muutetun teknisen eritelmän tai peruuttaa yksilöinnin.
3.  
Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut päätökset hyväksytään, kun on kuultu tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevää eurooppalaista sidosryhmäfoorumia, johon kuuluvat eurooppalaiset standardointiorganisaatiot, jäsenvaltiot ja asianomaiset sidosryhmät, sekä sovellettavalla unionin lainsäädännöllä perustettua komiteaa tai, jos tällaista komiteaa ei ole, kun alakohtaisia asiantuntijoita on kuultu muulla tavoin.

14 artikla

Tieto- ja viestintätekniikan teknisten eritelmien käyttö julkisissa hankinnoissa

Tämän asetuksen 13 artiklassa tarkoitettuja tieto- ja viestintätekniikan teknisiä eritelmiä on pidettävä direktiiveissä 2004/17/EY, 2004/18/EY ja 2009/81/EY ja asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 tarkoitettuina yhteisinä teknisinä eritelminä.



V

LUKU

EUROOPPALAISEN STANDARDOINNIN RAHOITUS

15 artikla

Unionin rahoitus standardointiorganisaatioille

1.  

Eurooppalaisille standardointiorganisaatioille voidaan myöntää unionin rahoitusta seuraaviin standardointitoimiin:

a) 

unionin lainsäädännön ja politiikan tukemiseen tarvittavien ja soveltuvien eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden laatiminen ja tarkistaminen;

b) 

eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden laadun ja unionin lainsäädännön ja politiikan mukaisuuden tarkastaminen;

c) 

eurooppalaiseen standardointiin liittyvät valmistelu- tai täydentämistoimet, myös selvitykset, yhteistyötoimet, mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö, seminaarit, arvioinnit, vertailuanalyysit, tutkimustyö, laboratoriotyö, laboratorioiden väliset testit, vaatimustenmukaisuuden arviointi sekä toimet, joilla varmistetaan, että eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden laatimis- ja tarkistamisaikoja lyhennetään rajoittamatta kuitenkaan perusperiaatteiden, erityisesti avoimuutta, laatua, läpinäkyvyyttä ja kaikkien sidosryhmien yhteisymmärrystä koskevien periaatteiden, soveltamista;

d) 

eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden keskussihteeristöjen toimet, mukaan lukien toiminnan kehittäminen, standardointitoimien koordinointi, tekninen työ ja tiedottaminen intressitahoille;

e) 

unionin lainsäädännön ja politiikan tukemiseen käytettyjen eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden kääntäminen unionin virallisille kielille, jotka eivät ole eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden työkieliä, tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa muille kuin unionin virallisille kielille;

f) 

sellaisten tietoaineistojen laatiminen, joissa selostetaan, tulkitaan ja yksinkertaistetaan eurooppalaisia standardeja tai eurooppalaisia standardointituotteita, kuten käyttäjän oppaat, standardien tiivistelmät, tiedot hyvistä toimintatavoista sekä tiedotustoimet, strategiat ja koulutusohjelmat;

g) 

toimet teknisten avustusohjelmien toteuttamiseksi, yhteistyö kolmansien maiden kanssa sekä eurooppalaisen standardointijärjestelmän ja eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden tunnetuksi tekeminen ja edistäminen intressitahojen keskuudessa unionissa ja kansainvälisesti.

2.  

Unionin rahoitusta voidaan myöntää myös

a) 

kansallisille standardointielimille 1 kohdassa tarkoitettuihin standardointitoimiin, joita ne toteuttavat yhdessä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa;

b) 

muille elimille, joiden tehtäväksi on annettu osallistua 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin toimiin tai suorittaa 1 kohdan c ja g alakohdassa tarkoitettuja toimia yhdessä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa.

16 artikla

Unionin rahoitus muille eurooppalaisille organisaatioille

Eurooppalaisille sidosryhmien organisaatioille, jotka täyttävät tämän asetuksen liitteessä III säädetyt kriteerit, voidaan myöntää unionin rahoitusta seuraaviin toimiin:

a) 

organisaatioiden toiminta ja niiden eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardointiin liittyvät toimet, mukaan lukien tekninen työ ja jäsenille ja muille intressitahoille tiedottaminen;

b) 

sellaisen oikeudellisen ja teknisen asiantuntija-avun, myös selvitysten, tarjoaminen, joka liittyy eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden tarpeen arviointiin ja niiden laatimiseen, sekä asiantuntijoiden koulutus;

c) 

osallistuminen tekniseen työhön, joka liittyy unionin lainsäädännön ja politiikan tukemiseen tarvittavien ja soveltuvien eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laatimiseen ja tarkistamiseen;

d) 

eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden tunnetuksi tekeminen sekä standardeja koskevan tiedotuksen ja standardien käytön edistäminen intressitahojen, myös pk-yritysten ja kuluttajien, keskuudessa.

17 artikla

Rahoitusjärjestelyt

1.  

Unionin rahoitusta myönnetään

a) 

avustuksina ilman ehdotuspyyntöä tai julkisten hankintamenettelyjen tuloksena tehtyinä sopimuksina

i) 

eurooppalaisille standardointiorganisaatioille ja kansallisille standardointielimille 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimia varten;

ii) 

asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 49 artiklassa tarkoitetussa perussäädöksessä mainituille elimille tämän asetuksen 15 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamiseen yhteistyössä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa;

b) 

avustuksina ehdotuspyynnön jälkeen tai julkisten hankintamenettelyjen tuloksena tehtyinä sopimuksina 15 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille muille elimille

i) 

edellä 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden kehittämiseen ja tarkistamiseen osallistumista varten;

ii) 

edellä 15 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin valmistelu- tai täydentämistoimiin;

iii) 

edellä 15 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuihin toimiin;

c) 

avustuksina ehdotuspyynnön jälkeen eurooppalaisille sidosryhmien organisaatioille, jotka täyttävät tämän asetuksen liitteessä III säädetyt kriteerit, 16 artiklassa tarkoitettuja toimia varten.

2.  

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen elinten toimia voidaan rahoittaa

a) 

yksittäisiin toimiin myönnettävinä avustuksina;

b) 

toiminta-avustuksina eurooppalaisille standardointiorganisaatioille ja eurooppalaisille sidosryhmien organisaatioille, jotka täyttävät tämän asetuksen liitteessä III säädetyt kriteerit, asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Toiminta-avustukset eivät uusittaessa pienene automaattisesti.

3.  
Komissio vahvistaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut avustusten määrää koskevat rahoitusjärjestelyt ja tarpeen mukaan rahoituksen enimmäisprosenttiosuuden kutakin toimityyppiä kohti.
4.  

Asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta avustus 15 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin standardointitoimiin myönnetään kertakorvauksina ja maksetaan 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin standardointitoimiin, kun seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a) 

komission 10 artiklan mukaisesti pyytämät eurooppalaiset standardit tai eurooppalaiset standardointituotteet vahvistetaan tai tarkistetaan ajanjakson kuluessa, joka ei ylitä tuossa artiklassa tarkoitetussa pyynnössä asetettua määräaikaa;

b) 

pk-yritykset, kuluttajajärjestöt sekä ympäristöalan sidosryhmät ja sosiaaliset sidosryhmät ovat asianmukaisesti edustettuina eurooppalaisessa standardointitoiminnassa ja voivat osallistua siihen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

5.  
Eurooppalaisille standardointiorganisaatioille ja eurooppalaisille sidosryhmien organisaatioille, jotka täyttävät tämän asetuksen liitteessä III säädetyt kriteerit, myönnettäviin avustuksiin liittyvät yhteistyön yhteiset tavoitteet sekä hallinnolliset edellytykset ja rahoitusehdot määritellään komission sekä näiden standardointiorganisaatioiden ja sidosryhmien organisaatioiden välisissä kumppanuutta koskevissa puitesopimuksissa asetusten (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ja (EY, Euratom) N:o 2342/2002 mukaisesti. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle sopimusten tekemisestä.

18 artikla

Hallinnointi

Budjettivallan käyttäjän standardointitoimien rahoitusta varten määrittämät määrärahat voivat myös kattaa suoraan 15, 16 ja 17 artiklan täytäntöön panemiseksi tarvittavien valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tilintarkastus- ja evaluointitoimien hallinnolliset kustannukset, myös kustannukset, jotka liittyvät selvityksiin, kokouksiin, tiedotus- ja julkaisutoimiin, tiedonvaihtoon käytettäviin tietoverkkoihin sekä muuhun hallinnolliseen ja tekniseen tukeen, jota komissio voi käyttää standardointitoimia varten.

19 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.  
Komissio valvoo tämän asetuksen nojalla rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperinnällä ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95, (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.
2.  
Tämän asetuksen mukaisia unionin toimia rahoitettaessa asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa määritellyllä väärinkäytöksellä tarkoitetaan kaikkea unionin oikeuden säännösten tai sopimusvelvoitteiden rikkomista, joka johtuu talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena perusteettoman menoerän takia aiheutuu tai voi aiheutua vahinkoa unionin yleiselle talousarviolle tai unionin hoidossa oleville talousarvioille.
3.  
Tähän asetukseen perustuvissa sopimuksissa on edellytettävä, että komissio tai komission valtuuttama edustaja seuraa ja valvoo varainhoitoa ja että Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee tarvittaessa tarkastuksia paikan päällä.



VI

LUKU

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET, KOMITEA JA KERTOMUKSET

20 artikla

Delegoidut säädökset

Siirretään komissiolle valta antaa liitteiden muuttamisesta delegoituja säädöksiä 21 artiklan mukaisesti

a) 

liitteessä I olevan eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden luettelon saattamiseksi ajan tasalle, jotta voidaan ottaa huomioon niiden nimen tai rakenteen muutokset;

b) 

niiden tämän asetuksen III liitteessä säädettyjen eurooppalaisia sidosryhmiä koskevien kriteerien mukauttamiseksi uuteen kehitykseen, jotka koskevat organisaatioiden voittoa tavoittelematonta luonnetta ja edustavuutta. Mukautukset eivät saa johtaa uusien kriteerien luomiseen, eivätkä olemassa olevien kriteerien tai organisaatioluokkien poistamiseen.

21 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
2.  
Siirretään 20 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 1 päivästä tammikuuta 2013. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3.  
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 20 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5.  
Edellä olevan 20 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

22 artikla

Komiteamenettely

1.  
Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2.  
Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.
3.  
Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
4.  
Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

23 artikla

Komitean sekä standardointiorganisaatioiden ja sidosryhmien yhteistyö

Edellä 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu komitea toimii yhteistyössä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja sellaisten eurooppalaisten sidosryhmien organisaatioiden kanssa, jotka saavat unionin rahoitusta tämän asetuksen mukaisesti.

24 artikla

Kertomukset

1.  

Eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa on esitettävä yksityiskohtaiset tiedot seuraavista:

a) 

4, 5, 10, 15 ja 17 artiklan soveltaminen;

b) 

pk-yritysten, kuluttajajärjestöjen sekä ympäristöalan sidosryhmien ja sosiaalisten sidosryhmien edustus kansallisissa standardointielimissä;

c) 

pk-yritysten edustus 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vuotuisten kertomusten perusteella;

d) 

tieto- ja viestintätekniikan käyttö standardointijärjestelmässä;

e) 

kansallisten standardointielinten ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden välinen yhteistyö.

2.  
Eurooppalaisten sidosryhmien organisaatioiden, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta tämän asetuksen mukaisesti, on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus toiminnastaan. Kertomuksessa on erityisesti esitettävä yksityiskohtaiset tiedot organisaation jäsenistöstä ja 16 artiklassa tarkoitetuista toimista.
3.  
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Kertomuksessa tarkastellaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja vuotuisia kertomuksia ja arvioidaan unionin rahoitusta saavien standardointitoimien merkityksellisyyttä unionin lainsäädännön ja politiikan vaatimusten suhteen ja mahdollisia uusia keinoja yksinkertaistaa eurooppalaisen standardoinnin rahoitusta ja vähentää eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden hallinnollista rasitetta.

25 artikla

Uudelleentarkastelu

Viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2015 komissio arvioi tämän asetuksen 10 artiklassa tarkoitetun menettelyn vaikutusta standardointipyyntöjen esittämisen aikatauluihin. Komissio esittää päätelmänsä Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessa. Se liittää kertomukseen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi.



VII

LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

26 artikla

Muutokset

1.  

Kumotaan seuraavat säännökset:

a) 

direktiivin 89/686/ETY 6 artiklan 1 kohta;

▼M1 —————

▼M6 —————

▼B

d) 

direktiivin 94/25/EY 6 artiklan 1 kohta;

e) 

direktiivin 95/16/EY 6 artiklan 1 kohta;

f) 

direktiivin 97/23/EY 6 artikla;

▼M4 —————

▼B

h) 

direktiivin 2007/23/EY 8 artiklan 4 kohta;

▼M5 —————

▼M2 —————

▼B

Viittauksia kumottuihin säännöksiin pidetään viittauksina tämän asetuksen 11 artiklaan.

▼M7 —————

▼B

27 artikla

Kansalliset standardointielimet

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle standardointielimensä.

Komissio julkaisee kansallisten standardointielinten luettelon ja sen mahdolliset päivitykset Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

28 artikla

Siirtymäsäännökset

Unionin säädöksissä, joissa säädetään vaatimustenmukaisuusolettamasta suhteessa olennaisiin vaatimuksiin, kun sovelletaan direktiivin 98/34/EY mukaisesti vahvistettuja yhdenmukaistettuja standardeja, olevia viittauksia direktiiviin 98/34/EY pidetään viittauksina tähän asetukseen, lukuun ottamatta teknisiä määräyksiä koskevia viittauksia direktiivin 98/34/EY 5 artiklalla perustettuun komiteaan.

Tämän asetuksen 11 artiklaa ei sovelleta unionin säädökseen, jos siinä säädetään yhdenmukaistettuja standardeja koskevasta vastalausemenettelystä.

29 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 1673/2006/EY ja päätös 87/95/ETY.

Viittauksia kumottuihin päätöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

30 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.



LIITE I

EUROOPPALAISET STANDARDOINTIORGANISAATIOT

1.

CEN – Euroopan standardointikomitea

2.

Cenelec – Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea

3.

ETSI – Euroopan telealan standardointilaitos



LIITE II

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TEKNISTEN ERITELMIEN YKSILÖIMISEEN SOVELLETTAVAT VAATIMUKSET

1. Tekniset eritelmät ovat saaneet hyväksynnän markkinoilla, eikä niiden soveltaminen haittaa yhteentoimivuutta jo käyttöön otettujen eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien soveltamisen kanssa. Markkinahyväksyntä voidaan osoittaa toiminnallisilla esimerkeillä eri myyjien eritelmänmukaisista sovelluksista.

2. Tekniset eritelmät eivät haittaa yhtenäisyyttä, sillä ne eivät ole ristiriidassa eurooppalaisten standardien kanssa, eli ne koskevat aloja, joilla ei ole odotettavissa uusia eurooppalaisia standardeja kohtuullisessa ajassa ja joilla eurooppalaiset standardit eivät ole saavuttaneet hyväksyntää markkinoilla tai ovat vanhentuneet eikä teknisten eritelmien saattamista eurooppalaisen standardointituotteen muotoon ole odotettavissa kohtuullisessa ajassa.

3. Tekniset eritelmät on laatinut voittoa tavoittelematon organisaatio, joka on ammatillinen yhdistys, toimiala- tai ammattijärjestö taikka jokin muu jäsenyyteen perustuva organisaatio, joka ei ole eurooppalainen standardointiorganisaatio tai kansallinen taikka kansainvälinen standardointielin ja joka asiantuntemuksensa alalla laatii tieto- ja viestintätekniikan teknisiä eritelmiä noudattaen menettelyjä, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:

a) 

Avoimuus:

Teknisten eritelmien laatimisen perustana on ollut avoin päätöksenteko, johon kaikki niillä markkinoilla, joihin nämä tekniset eritelmät vaikuttavat, toimivat intressitahot voivat osallistua.

b) 

Yhteisymmärrys:

Päätöksentekomenettely on perustunut yhteistyöhön ja yhteisymmärrykseen, eikä siinä ole suosittu mitään tiettyä sidosryhmää. Yhteisymmärryksellä tarkoitetaan yleistä sopua, jossa mikään tärkeä eturyhmä ei ole oleellisissa asioissa pysyvästi eri mieltä ja jonka valmistelussa pyritään ottamaan huomioon kaikkien osapuolten näkökannat ja sovittamaan yhteen mahdolliset ristiriitaiset näkemykset. Yhteisymmärrys ei edellytä yksimielisyyttä.

c) 

Läpinäkyvyys:

i) 

Kaikki teknisiä keskusteluja ja päätöksentekoa koskevat tiedot on arkistoitu ja merkitty tunnisteella.

ii) 

Uusista standardointitoimista on tiedotettu julkisesti ja laajalti käyttämällä sopivia ja saatavilla olevia keinoja.

iii) 

Prosessissa on tasapuolisuuden varmistamiseksi pyritty intressitahojen kaikkien asianomaisten alaryhmien osallistumiseen.

iv) 

Intressitahojen esittämät huomautukset on käsitelty, ja niihin on reagoitu.

4. Tekniset eritelmät ovat seuraavien vaatimusten mukaisia:

a) 

Ylläpito: Julkaistujen eritelmien jatkuvasta tuesta ja ylläpidosta huolehditaan pitkän aikaa.

b) 

Saatavuus: Eritelmät asetetaan kohtuullisin ehdoin (kohtuullista korvausta vastaan tai veloituksetta) yleisesti saataville soveltamista ja käyttöä varten.

c) 

Eritelmien soveltamisen kannalta olennaiset teollis- ja tekijänoikeudet lisensoidaan hakijoille (tasapuolisin,) kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, joihin sisältyy teollis- ja tekijänoikeuden haltijan harkinnan mukaan olennaisen henkisen omaisuuden lisensointi ilman korvausta.

d) 

Oleellisuus:

i) 

Eritelmät ovat tehokkaita ja oleellisia.

ii) 

Eritelmät vastaavat markkinoiden tarpeita ja sääntelyn vaatimuksia.

e) 

Neutraalius ja vakaus:

i) 

Eritelmät painottuvat mahdollisuuksien mukaan käyttöominaisuuksiin sen sijaan että niiden lähtökohtana on tietty malli tai rakenne.

ii) 

Eritelmät eivät vääristä markkinoita eivätkä rajoita niiden soveltajien mahdollisuuksia kehittää niiden pohjalta kilpailua ja innovaatioita.

iii) 

Eritelmät perustuvat tieteen ja teknologian viimeisimpään kehitykseen.

f) 

Laatu:

i) 

Laatu ja yksityiskohtaisuus ovat riittäviä, jotta on mahdollista kehittää yhteentoimivien tuotteiden ja palvelujen erilaisia kilpailevia sovellusmuotoja.

ii) 

Standardoidut rajapinnat eivät ole piilotettuja eivätkä muiden kuin tekniset eritelmät laatineiden organisaatioiden valvonnassa.



LIITE III

EUROOPPALAISET SIDOSRYHMIEN ORGANISAATIOT, JOTKA VOIVAT SAADA UNIONIN RAHOITUSTA

1. Eurooppalainen organisaatio, joka edustaa pk-yrityksiä eurooppalaisessa standardointitoiminnassa ja

a) 

joka on valtiosta riippumaton ja voittoa tavoittelematon;

b) 

jonka sääntömääräisiin tavoitteisiin ja toimiin kuuluu pk-yritysten etujen edustaminen standardointiprosessissa Euroopan tasolla, niiden tietoisuuden lisääminen standardoinnista sekä niiden kannustaminen osallistumaan standardointiprosessiin;

c) 

jolle pk-yrityksiä edustavat voittoa tavoittelemattomat järjestöt ainakin kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioita ovat antaneet tehtäväksi edustaa pk-yritysten etuja standardointiprosessissa Euroopan tasolla.

2. Eurooppalainen organisaatio, joka edustaa kuluttajia eurooppalaisessa standardointitoiminnassa ja

a) 

joka on valtiosta riippumaton, voittoa tavoittelematon sekä teollisista, kaupallisista ja liiketoiminnallisista tai muista eturistiriidoista riippumaton;

b) 

jonka sääntömääräisiin tavoitteisiin ja toimiin kuuluu kuluttajien etujen edustaminen standardointiprosessissa Euroopan tasolla;

c) 

jolle kansalliset voittoa tavoittelemattomat kuluttajajärjestöt ainakin kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioita ovat antaneet tehtäväksi edustaa kuluttajien etuja standardointiprosessissa Euroopan tasolla.

3. Eurooppalainen organisaatio, joka edustaa ympäristönäkökohtia eurooppalaisessa standardointitoiminnassa ja

a) 

joka on valtiosta riippumaton, voittoa tavoittelematon sekä teollisista, kaupallisista ja liiketoiminnallista tai muista eturistiriidoista riippumaton;

b) 

jonka sääntömääräisiin tavoitteisiin ja toimiin kuuluu ympäristönäkökohtien edustaminen standardointiprosessissa Euroopan tasolla;

c) 

jolle kansalliset voittoa tavoittelemattomat ympäristöjärjestöt ainakin kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioita ovat antaneet tehtäväksi edustaa ympäristönäkökohtia standardointiprosessissa Euroopan tasolla.

4. Eurooppalainen organisaatio, joka edustaa sosiaalisia eturyhmiä eurooppalaisessa standardointitoiminnassa ja

a) 

joka on valtiosta riippumaton, voittoa tavoittelematon sekä teollisista, kaupallisista ja liiketoiminnallisista tai muista eturistiriidoista riippumaton;

b) 

jonka sääntömääräisiin tavoitteisiin ja toimiin kuuluu sosiaalisten eturyhmien edustaminen standardointiprosessissa Euroopan tasolla;

c) 

jolle kansalliset voittoa tavoittelemattomat sosiaalisten eturyhmien järjestöt ainakin kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioita ovat antaneet tehtäväksi edustaa sosiaalisia eturyhmiä standardointiprosessissa Euroopan tasolla.



LIITE IV



VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 98/34/EY

Tämä asetus

1 artiklan ensimmäisen kohdan 6 alakohta

2 artiklan 1 kohta

1 artiklan ensimmäisen kohdan 7 alakohta

—

1 artiklan ensimmäisen kohdan 8 alakohta

2 artiklan 3 kohta

1 artiklan ensimmäisen kohdan 9 alakohta

2 artiklan 8 kohta

1 artiklan ensimmäisen kohdan 10 alakohta

2 artiklan 10 kohta

2 artiklan 1 kohta

3 artiklan 1 kohta

2 artiklan 2 kohta

3 artiklan 2 kohta

2 artiklan 3 kohta

3 artiklan 3 ja 4 kohta

2 artiklan 4 kohta

27 artikla

2 artiklan 5 kohta

20 artiklan a kohta

3 artikla

4 artiklan 1 kohta

4 artiklan 1 kohta

3 artiklan 3 ja 5 kohta ja 4 artiklan 4 kohta

4 artiklan 2 kohta

—

6 artiklan 3 kohdan ensimmäinen luetelmakohta

—

6 artiklan 4 kohdan a alakohta

20 artiklan a kohta

6 artiklan 4 kohdan b alakohta

—

6 artiklan 4 kohdan e alakohta

10 artiklan 2 kohta

liite I

liite I

liite II

27 artikla

Päätös N:o 1673/2006/EY

Tämä asetus

1 artikla

1 artikla

2 ja 3 artikla

15 artikla

4 artikla

—

5 artikla

17 artikla

6 artiklan 1 kohta

18 artikla

6 artiklan 2 kohta

24 artiklan 3 kohta

7 artikla

19 artikla

Päätös 87/95/ETY

Tämä asetus

1 artikla

2 artikla

2 artikla

3 artikla

3 artikla

13 artikla

4 artikla

8 artikla

5 artikla

14 artikla

6 artikla

—

7 artikla

—

8 artikla

24 artiklan 3 kohta

9 artikla

—


( 1 ) EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5.

Top