5.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 170/61

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on samaa mieltä siitä, että kumppanuudet tarjoavat monenlaisia etuja innovoinnin kehittämiseksi ja että niiden mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää enemmän.

1.2

ETSK:n mielestä on tärkeää määritellä kymmenen ehdotettua aloitetta ja varmistaa niiden yhteisvaikutukset Horisontti 2020 -ohjelman rahoitustuen avulla, sikäli kun ne eroavat muista kumppanuusmuodoista välineiden, muodon ja sisällön osalta.

1.3

ETSK kehottaa varmistamaan aloitteille pitkän aikavälin rahoituksen sekä vakaan sääntelykehyksen, jotta vähennetään niille ominaisia korkean riskin tekijöitä ja edistetään EU:n yleisten tavoitteiden saavuttamista: kestävä kehitys, työllisyys ja uudet korkealaatuista osaamista edellyttävät ammatit.

1.4

ETSK katsoo, että tällaiset välineet ovat merkittäviä tekijöitä, jotta voidaan varmistaa nykyistä suuremmat varat tutkimukseen ja innovointiin tehtäviin investointeihin edellyttäen, että ne ovat joustavia, yksinkertaisia, epäbyrokraattisia, avoimia ja läpinäkyviä ja että ne edistävät lisärahoitusta ja pienten yritysten osallistumista etenkin heikommassa asemassa olevilla alueilla.

1.5

ETSK katsoo, että tavoitteiden on oltava mitattavia ja että ne on kohdennettava innovointiin ja sen muuntamiseen teollisiksi tavoitteiksi ja uusiksi työpaikoiksi. Tavoitteet on nivottava yhteiseen keskipitkän ja pitkän aikavälin visioon tasapainoisessa ja avoimessa hallintojärjestelmässä, johon sisältyy selkeitä teknis-tieteellisiä ja sosioekonomisia tulosindikaattoreita.

1.6

ETSK kehottaa institutionaalisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien yhteydessä kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota sisäpiirikaupat estäviin mekanismeihin, hyödyntämään nykyistä enemmän vipuvaikutusta ja antamaan ohjelmissa ja hankkeissa enemmän tilaa kaikenmuotoisille pienyrityksille, mukaan luettuina yhteisötalouden yritykset, sekä noudattamaan tehokasta viestintäpolitiikkaa, jossa sidosryhmien foorumilla on ennakoiva rooli kaikissa yhteisyrityksissä.

1.7

Julkisen sektorin kumppanuuksien osalta komitea katsoo, että unionin tutkimus- ja innovointibudjetti edistää EU:n varojen tasapainoisempaa jakoa ja että on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota teknologiapainotteisiin pk-yrityksiin sekä kliinisiin, lääketieteellisiin ja teknologisiin innovaatioihin, jotka edistävät kaikkien ihmisten hyvinvointia ja etenkin aktiivisena ikääntymistä ja auttavat ikääntyneiden hoidossa.

1.8

ETSK kehottaa noudattamaan ennakoivaa viestintäpolitiikkaa käsiteltäessä kymmenen esitetyn aloitteen kehitystä. Komitea suosittaa, että vuosittain järjestetään konferensseja, joihin kaikki järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan intressitahot osallistuvat ja joissa esitetään vuosikertomukset saavutetuista tuloksista ja tulevista strategioista sekä monikieliset käytännön oppaat, joissa esitellään älykästä osallistumista EU:n tasolla käynnissä oleviin erilaisiin kumppanuusmuotoihin.

1.9

ETSK suosittaa komissiolle, että se kehittää ennakoivaa politiikkaa myös taloudellista ja sosiaalista innovointia koskevien ETSK:n palkintojen luomisen kautta. Tässä yhteydessä kohteena tulisi olla kolme pääaluetta: asianomainen tiede- ja yritysmaailma, innovatiivisten markkinatulosten käyttäjät ja kaikki EU:n kansalaiset. Näin otetaan huomioon yhteiskunnan tarpeet etenkin työllisyyden ja koulutuksen kannalta. ETSK ehdottaa eurooppalaisen innovaatiopalkinnon perustamista, jotta voitaisiin palkita teollisuuteen, talouteen tai sosiaalialaan liittyviä innovatiivisia sovelluksia ja tuoda eurooppalainen lisäarvo näkyvästi esiin.

2.1

Horisontti 2020 -ohjelmassa säädetään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien muodostamisesta avainaloilla, joilla tutkimus ja innovointi voisivat osaltaan auttaa

2.2

On tarkennettava, että tutkimuksen ja innovoinnin aloilla on olemassa useita kumppanuuden muotoja:

2.3

Institutionaalisista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, kuten asetuksen (EY, Euratom N:o 1605/2002) 185 artiklan mukaisista EU:n elimistä, saatu kokemus on osoittanut, että olisi lisättävä kategorioita, jotta voidaan parantaa sellaisten välineiden valikoimaa, jotka ovat yksityisten kumppanien kannalta joustavampia ja nykyistä paremmin ulottuvilla EU:n instituutioiden käytettävissä oleviin välineisiin verrattuna.

2.4

Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet voidaan määritellä innovatiivisiksi rahoitusvälineiksi, jotka on määritelty ja toteutettu avoimesti ja läpinäkyvästi riippumattomien asiantuntijoiden toteuttaman arvioinnin perusteella. Näillä hankkeilla on seuraavat ominaispiirteet:

2.5

Yhteiset teknologia-aloitteet ovat julkisen ja yksityisen tahon yhteistyön testattu muoto tutkimuksen ja kehittämisen alalla.

2.6

Yhteiset teknologia-aloitteet ovat yleensä lähtöisin eurooppalaisista teknologiayhteisöistä, joista ETSK on jo laatinut lausunnon (1), etenkin niistä eurooppalaisista teknologiayhteisöistä, joissa tavanomaiset tutkimus- ja kehittämistoimia tukevat välineet eivät riittäisi strategisissa toimintaohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

2.7

Komitea on samaa mieltä siitä, että kumppanuudet tarjoavat useita etuja ja että niiden potentiaalia voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Tätä varten se on kannattanut ”komission aloitetta perustaa ja edistää lippulaivahankkeen ’innovaatiounioni’ puitteissa eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia”.

2.8

ETSK on myös painottanut ”innovoinnin ratkaisevaa merkitystä Eurooppa 2020 -strategian kannalta” ja vahvistanut, ”etteivät innovaatiot ole välttämättä suoraviivaisen tapahtumasarjan tulos – – vaan ne syntyvät monimutkaisessa prosessissa”. (2)

2.9

Vaikka tutkimus ja innovointi ovat huomattavan riippuvaisia toisistaan, ”innovointia ei pidä alistaa tutkimukselle, eikä tutkimusta pidä alistaa innovoinnille. Se merkitsisi eurooppalaisten perusarvojen kulttuurista köyhtymistä”. (3)

2.10

ETSK vahvistaa tukensa sosiaalisen innovoinnin edistämiselle etenkin unionin rahoitusohjelmien, kuten rakennerahastojen tai sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman, yhteydessä välineenä helpottaa yhteiskunnallisten yritysten rahoituskapasiteetin kehittämiseen kohdennettavaa lisätukea. (4)

2.11

ETSK on korostanut kumppanuuksien merkitystä pyrittäessä lisäämään Euroopan houkuttavuutta maailmanlaajuisena toimijana tutkimuksen ja innovoinnin alalla.

2.12

ETSK on vahvistanut kannattavansa kumppanuutta, sillä sen avulla unionin ja jäsenvaltioiden toimijat tuodaan yhteen julkisen sektorin sisäisissä sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisissä kumppanuuksissa. (5) Tavoitteena on vastata merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja vahvistaa EU:n kilpailuasemaa. Kun on analysoitu

asiasta on tullut esille monia myönteisiä seikkoja. (6)

2.13

ETSK on tyytyväinen menetelmään, jonka mukaisesti komissio on julkisissa kuulemisissa saatujen tulosten, vaikutusanalyysien ja erilaisten etenemissuunnitelmien pohjalta laatinut innovaatioalan investointipaketin kymmenen ehdotusta.

2.14

ETSK järjesti puolestaan 31. lokakuuta 2013 kuulemistilaisuuden ehdotetusta aloitepaketista. Kuulemiseen osallistui suuri joukko asiaan liittyviä kansalaisyhteiskunnan, useiden nykyisten yhteisyritysten johdon ja komission edustajia.

3.1

ETSK kannattaa painokkaasti komission aloitepakettia ja katsoo, että sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan mukaiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 185 artiklan mukaiset julkisen sektorin kumppanuudet ovat vahvoja välineitä sellaisten suurten haasteiden käsittelemiseksi, jotka vaikuttavat Euroopan kilpailukykyyn sekä sen kestäväpohjaiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.

3.2

ETSK:n mielestä on tärkeää määritellä kymmenen aloitetta, jotka saavat rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelmasta, sikäli kun ne eroavat muista kumppanuusmuodoista välineiden, muodon ja sisällön osalta. Vaikka niiden tavoitteet ovat toisinaan samankaltaisia ja/tai osittain samanlaisia muiden kanssa, on vältettävä toistoa, päällekkäisyyksiä ja mahdollisia konflikteja ja korostettava sen sijaan yhteisvaikutuksia ja täydentävyyttä muiden aloitteiden kanssa. Joka tapauksessa jäsenvaltiot eivät vapaudu vastuustaan kumppanuusaloitteisiin kuuluvilla aloilla.

3.3

Komitea korostaa, että EU:n on tärkeää varmistaa tutkimus- ja innovointitoimille vakaat talousarvionäkymät ja yksinkertaistettu vakaa sääntelykehys ja että yritysten on varmistettava aloitteet, joilla vähennetään niille ominaisia korkean riskin tekijöitä. Komitea katsoo myös, että rahoitustuen jakamista olisi tasapainotettava nykyistä paremmin aloitteiden kesken kiinnittäen enemmän huomiota tietotekniikka-avusteiseen asumiseen, jonka avulla pyritään edistämään aktiivista asumista, sekä pk-yrityksille suunnattuun huipputeknologiaohjelmaan.

3.4

Välineet sinällään ovat tärkeitä tekijöitä, jotta varmistetaan nykyistä suuremmat varat tutkimukseen ja innovointiin kohdennettaviin investointeihin edellyttäen, että ne ovat joustavia, yksinkertaisia ja epäbyrokraattisia, avoimia ja läpinäkyviä ja että ratkaistaan ongelmat, jotka liittyvät tasapainoon ja/tai mahdolliseen konfliktiin kilpailusääntöjen, innovoinnin edistämisen, teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun sekä tulosten levittämisen ja avoimen saatavuuden välillä. Tavoitteena on kansalaisille/veronmaksajille sekä kuluttajille tarjottavan lopullisen palvelun parantaminen.

3.5

ETSK muistuttaa etenkin olevan tärkeää, että ”tutkijan ja tämän organisaation tekijänoikeudet varmistetaan edelleen”, ja että ”ennen kaikkea maailmanlaajuisen Euroopan ja Euroopan ulkopuolisten valtioiden välisen symmetrian tapauksessa sellaisten tietojen asianmukaisen valikoiman vapaa saatavuus, joihin vapaasti saatavilla olevat julkaisut perustuvat, voisi olla hyödyllistä – –.” (7)

3.6

ETSK katsoo, että tavoitteiden on oltava mitattavia ja yhteydessä paitsi alakohtaiseen teolliseen strategiaan myös ja ennen kaikkea yhteiskunnallisten ongelmien ja kestäväpohjaisen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kysymysten ratkaisuun etenkin työllisyyden osalta. Ne on myös nivottava yhteiseen keskipitkän aikavälin visioon sellaisen tasapainoisen ja läpinäkyvän hallintomallin yhteydessä, johon liittyy selkeitä ja täsmällisiä teknis-tieteellisiä ja sosioekonomisia tulosindikaattoreita.

3.7

ETSK arvioi myönteisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta saatuja kokemuksia ja pitää kumppanuutta keinona yhdistää eri lähteistä saatavaa rahoitusta. Komitea kannattaa erittäin yksinkertaisia kustannusrahoitusmalleja luotettavuuden parantamiseksi, sääntöjenvastaisuuksien riskin alentamiseksi edunsaajien menoilmoituksissa, hankkeen kirjanpidon yksinkertaistamiseksi sekä tarkastusvaiheiden minimoimiseksi välttämättömään, jotta näin helpotettaisiin ja nopeutettaisiin soveltamisprosessia.

3.8

Kaikkien sisämarkkinoilla toimivien yritysten tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi ETSK:n mielestä on näin ollen tarpeen, että Horisontti 2020 -ohjelmasta julkisen ja yksityisen sektorin välisille sekä julkisen sektorin sisäisille kumppanuuksille saatavan rahoituksen yhteydessä noudatetaan valtiontukisääntöjä, jotta varmistetaan julkisten menojen tehokkuus, vältetään markkinavääristymiä ja kunnioitetaan kaikkia eettisiä sääntöjä.

3.9

ETSK on etenkin sitä mieltä, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia perustettaessa on täytettävä edellytykset, joilla varmistetaan tehokkaan kilpailuympäristön säilyminen ja taataan uusille toimijoille mahdollisuus päästä mukaan milloin tahansa sekä mahdollistetaan loppukäyttäjäryhmien järjestelmällinen osallistuminen ohjelmiin ja hankkeisiin.

3.10

ETSK:n mielestä on tarpeen tunnustaa teollis- ja tekijänoikeuksien merkitys. Etenkin on edistettävä patenttipoolien perustamista, jotta mahdollistetaan tieteellisen tiedon jakaminen ja lisätään yhteisiä toimia ja tutkimusyhteistyötä erityisillä teknologian aloilla ja vältetään patenttitiheikköjä. (8)

3.11

ETSK suosittaa, että laaditaan opas innovointiin tarkoitettujen erilaisten yhteisön välineiden sekä kumppanuusmuotojen, yhteisten aloitteiden, lippulaivahankkeiden, osaamisyhteisöjen, foorumien ja muiden vastaavien tutkimuksen ja innovoinnin yhteisöaloitteiden loppukäyttäjiä varten. Monialaisuus lisäisi myös investointeja (esimerkkeinä nanoteknologiat ja vanhustenhuolto) ja mahdollistaisi kaikkien erilaisten yritysmuotojen entistä vahvemman osallistumisen.

3.12

ETSK:n mielestä on tärkeää tehdä tutkimus- ja innovointipolitiikasta alue- ja koheesiopolitiikkaan sekä teollisuuspolitiikkaan ulottuvien EU:n toimenpiteiden, yhteisvaikutusten ja asianomaisten politiikkojen monimutkaisesta järjestelmästä nykyistä käyttäjäystävällisempi ja avoimempi etenkin pk-yritysten ja pienten organisaatioiden kannalta.

3.13

ETSK:n mielestä on myös tärkeää varmistaa koko paketin ja siihen liittyvien tai liittymiskelpoisten aloitteiden ja välineiden näkyvyys, myös kielellinen näkyvyys, ja avoimuus noudattamalla ennakoivaa viestintäpolitiikkaa ja järjestämällä vuosittain konferensseja, joihin osallistuvat kaikki järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan intressitahot ja joissa esitetään säännöllisiä raportteja saavutetuista tuloksista ja tulevista strategioista.

3.14

Kun otetaan huomioon jaettujen varojen määrä sekä erilaiset tilanteet ja todelliset tarpeet jäsenvaltioissa, ETSK suosittaa, että laaditaan viestintäpolitiikka, joka suunnataan neljälle vastaanottajaryhmälle:

3.15

ETSK:n mielestä voitaisiin ottaa käyttöön taloudellista ja sosiaalista innovointia koskeva ETSK:n palkinto, jotta voidaan antaa tunnustusta kymmenen eri aloilla ehdotetun kumppanuuden tuloksille 28 jäsenvaltioissa ja osallistaa samalla sidosryhmien foorumit, joista on säädetty yhteisyritysten säännöissä. Komitea kehottaa komissiota puolestaan toteuttamaan laajoja tiedotus- ja koulutustoimia, joiden aiheena ovat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet.

4.1

ETSK on tyytyväinen siihen selkeään suuntaukseen, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käyttö on lisääntymässä kansanterveyden alalla ja Clean Sky -aloitteessa sekä ilmatilan hallinnan, elektroniikan ja tietotekniikan ja polttokenno- ja vetyteknologian aloilla. Komitea muistuttaa kuitenkin, että tarvitaan yhteisvaikutusta muiden olemassa olevien erilaisten kumppanuuksien ja aloitteiden kanssa muilla EU:n politiikan aloilla.

4.2

Innovatiivisia lääkkeitä käsittelevän aloitteen osalta ETSK suosittaa, että annetaan enemmän tilaa köyhimpien väestöryhmien ulottuvilla olevien lääkkeiden kehittämiseen pitkäaikaista käyttöä ja harvinaisia sairauksia varten. Lisäksi ETSK suosittaa, että etusijalle asetetaan eurooppalaisen tutkimuksen tuotteiden markkinointi ja että laaditaan tehoaineen grammakohtaiset hintasäännöt, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden ja sosiaaliturvajärjestelmien vaikeudet.

4.3

Polttokenno- ja vetyteknologiaa käsittelevän FCH2-aloitteen osalta ETSK pitää tärkeänä, että tavoitteisiin lisätään etenkin hiilidioksidipäästöttömien teknologioiden kehittäminen vedyntuotantoa varten.

4.4

Clean Sky -aloitteessa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota esittelyhankkeiden tulosten vaikutukseen myös toimien aikana sekä yhtenäistä ilmatilaa koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden turvallisuus- ja ympäristöriskien hallinnan vaikutukseen.

4.5

Biologisiin materiaaleihin, luonnonmukaisen maatalouden materiaaleihin ja biomateriaaleihin perustuvan bioteollisuuden kehittämisaloitteen osalta on valvottava, että kyseisten teknologioiden yhteydessä kunnioitetaan täysimääräisesti luonnon- ja elinympäristöä sekä kestäväpohjaista maatalous- ja elintarviketuotantoa ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti. ETSK odottaa tältä aloitteelta myönteisiä, konkreettisia ja näkyviä tuloksia.

4.6

Vahvat, myös rahoitusta koskevat, toimet digitaaliteknologioita ja nanoelektroniikkaa käsittelevässä ECSEL-aloitteessa, joka on mainittu jo Horisontti 2020 -ohjelman aihealoissa, on sovitettava yhteen kansalaisille ja veronmaksajille syntyvien konkreettisten etujen kanssa siten, että parannetaan kyseisten teknologioiden käyttäjäystävällistä ja ilmaista hyödyntämistä. (9)

4.7

ETSK kannattaa painokkaasti myös neljää julkisen sektorin kumppanuutta mutta korostaa niistä kahden merkitystä. Niitä olisi vahvistettava myös resurssien osalta:

4.8

Komitea suosittaa etenkin aktiivisen asumisen osalta, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet, kun ajatellaan ongelmien kärjistymistä väestökehityksen johdosta vuoteen 2024 ja siitä eteenpäin. EU:n tarjoamaa rahoitusta olisi lisättävä voimakkaasti seitsemänteen puiteohjelmaan verrattuna ottaen huomioon kansalaisyhteiskuntaa edustavien eri ryhmien näkökannat perustamalla tilapäinen komitea.

4.9

ETSK suosittaa, että kehittämisen nopeuttamiseksi sekä työpaikkojen ja korkealaatuista osaamista edellyttävien ammattien luomismahdollisuuksien lisäämiseksi kyseisiä institutionaalisia kumppanuuksia kehitetään tiiviissä yhteisvaikutuksessa ja koordinoiden muiden vastaavien aloitteiden kanssa, joita toteutetaan teollisuuspolitiikan ja älykkään erikoistumisen lippulaivahankkeissa, koheesiopolitiikassa ja alueellisissa innovaatiostrategioissa.

4.10

Euroopan metrologiaohjelman osalta ETSK viittaa asiaa koskevaan lausuntoonsa (10) ja suosittaa, että lisätään myös rahoitustukea pienyritysten ja käyttäjäryhmien osallistumista varten. Euroopan ja kehitysmaiden kumppanuuden osalta komitea viittaa EU:ta ja Afrikkaa käsittelevään lausuntoonsa (11), jossa suositellaan erityisesti, ettei pidä laiminlyödä Euroopassa jälleen esiintyviä ja tutkimuksen kohteena olevia sairauksia ja että on valvottava eettisiä periaatteita sisältävien pöytäkirjojen täysimääräistä noudattamista.