51998IP0485

A4-0485/98

Päätöslauselma komission tiedonannosta euron tiedotusstrategiasta (KOM(98)0039 - C4-0125/98)

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(98)0039 - C4-0125/98),

- ottaa huomioon komission tiedonannon euron käyttöönoton käytännön näkökohtia käsittelevän tiedonannon päivityksestä (KOM(98)0061 - C4-0142/98),

- ottaa huomioon komission euromuuntamisen pankkimaksuista antaman suosituksen 98/286/EY ((EYVL L 130, 1.5.1998, s. 22.)),

- ottaa huomioon komission hintojen ja muiden rahamäärien kaksoismerkinnästä antaman suosituksen 98/287/EY ((EYVL L 130, 1.5.1998, s. 26.)),

- ottaa huomioon komission euroon siirtymistä helpottavasta vuoropuhelusta, seurannasta ja tiedotuksesta antaman suosituksen 98/288/EY ((EYVL L 130, 1.5.1998, s. 29.)),

- ottaa huomioon 13. tammikuuta 1998 antamansa päätöslauselman eurosta ja kuluttajista ((EYVL C 34, 2.2.1998, s. 38.)),

- ottaa huomioon 10. maaliskuuta 1998 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta euron käyttöönottoon liittyvistä käytännön kysymyksistä ja komission valmisteluasiakirjasta julkishallinnon valmistelemisesta euron käyttöönottoon ((EYVL C 104, 6.4.1998, s. 69.)),

- ottaa huomioon yhteisymmärryspöytäkirjat, jotka koskevat euron käyttöönottoon liittyvää tiedottamista ja jotka yksitoista jäsenvaltiota, komissio ja parlamentti ovat hyväksyneet,

- ottaa huomioon 21. syyskuuta 1998 tapahtuneen raha-asiain alivaliokunnan kuulemisen euroa koskevasta tiedotuskampanjasta,

- ottaa huomioon talous- ja raha-asioita sekä teollisuuspolitiikkaa käsittelevän valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan ja kulttuuri-, nuoriso- ja koulutusasioita sekä tiedotusvälineitä käsittelevän valiokunnan lausunnot (A4-0485/98),

A. ottaa huomioon, että Euroopan yhtenäisvaluutan, euron, käyttöönotto vaikuttaa kaikkiin Euroopan unionin asukkaisiin enemmän kuin mikään muu EU:n yksittäinen toimi,

B. ottaa huomioon, että taloudellisten, maantieteellis-taloudellisten ja geopoliittisten etujensa vuoksi euro tulee olemaan merkittävä tekijä yhteisen eurooppalaisen identiteetin rakentamisessa,

C. ottaa huomioon, että euroa koskeva tiedottaminen ja vuoropuhelu ovat oleellisen tärkeitä talous- ja rahaliiton menestyksen varmistamiseksi,

D. ottaa huomioon, että se, kuinka EMU menestyy ja kuinka kansalaiset hyväksyvät sen, on ratkaisevaa Euroopan integraation edistymiselle,

E. ottaa huomioon, että suuri osa EU:n väestöstä kokee saavansa huonosti tietoa eurosta,

F. ottaa huomioon, että OECD:n mukaan noin 30 - 40 prosentilla Euroopan väestöstä on vaikeuksia ymmärtää kirjoitetussa muodossa olevaa tietoa,

G. ottaa huomioon, että yhteiskunnan heikossa asemassa olevilla ryhmillä, esimerkiksi sokeilla, näkövammaisilla tai erittäin köyhillä, on erityisiä kommunikointitarpeita,

H. ottaa huomioon, että merkittävää osaa väestöstä (n. 30%) ei saavuteta tavanomaisin viestintäkeinoin, mikä johtuu useista syistä, esimerkiksi lukutaidottomuudesta, taloudellisesti tai sosiaalisesti heikosta tilanteesta, iästä, vammasta (sokeus ja kuurous) tai poliittisesta tai filosofisesta asemasta,

I. ottaa huomioon, että tiedotuskampanjalla voi olla kielteisiä vaikutuksia, jos sen sanomaa ja välineitä ei ole suunniteltu erityisten kohderyhmien tarpeiden mukaan,

J. ottaa huomioon, että raha ei ole ainoastaan tekninen vaihdon väline, vaan sillä on psykologisia, sosiaalisia, poliittisia, emotionaalisia ja kansallisia ulottuvuuksia,

K. ottaa huomioon, että se kuinka Euroopan kansalaiset hyväksyvät euron, kuvastaa heidän luottamustaan euroon ja sen luoneisiin ja sitä tutkiviin ja valvoviin elimiin,

L. ottaa huomioon, että euroon siirtyminen muuttaa olemassa olevia aineellisen arvonmittauksen asteikkoja sekä kansalaisten mieliin juurtuneita hintoihin liittyviä muistikuvia ja että suurelle osalle väestöstä voi kestää monia vuosia rakentaa uudelleen arvoasteikot ja mukautua uusiin hintarakenteisiin sekä rakentaa luottamus euroon,

M. ottaa huomioon, että 1. tammikuuta 1999 alkaen kansalaiset voivat suorittaa maksut euromääräisinä kaikilla muilla maksutavoilla paitsi käteisellä (seteleillä ja kolikoilla), ottaa huomioon, että ammatilliset toimijat hinnoittelevat ja haluavat maksaa tuotteensa ja palvelunsa euroilla vuodesta 1999 alkaen,

N. ottaa huomioon, että jos tiedotukseen ei liity käytännön toimia, se voi aiheuttaa kielteistä käyttäytymistä tai osoittautua hyödyttömäksi,

O. ottaa huomioon, että euron käyttöönotto voi johtaa ensimmäisinä vuosina petoksiin ja väärinkäytöksiin, ottaa huomioon, että muiden toimien ohella hyvä tiedotus auttaa estämään väärinkäytöksiä,

P. ottaa huomioon, että tiedotus ei riitä rakentamaan kansalaisten luottamusta euroon ja yhteisön toimielimiin, mikä on välttämätöntä euron menestyksen kannalta,

Q. ottaa huomioon, että kansalaiset arvioivat taloudellisten, poliittisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden käyttäytymistä sen mukaan, kuinka ne hoitavat euron käyttöönoton; ottaa huomioon, että tästä syystä kyseisiä toimijoita tulisi rohkaista omaksumaan hyviä käytäntöjä ja osallistumaan euroa koskevaan tiedotustoimintaan,

R. ottaa huomioon, että kaikista markkinoilla olevista toimijoista pankeilla ja rahoituspalvelujen tarjoajilla on suurin vastuu kuluttajien luottamuksen rakentamisesta, ottaa huomioon, että kauppa- ja matkailualat ovat ensisijaisen tärkeitä kansalaisten rahankäytön vuoksi, ja siksi niillä on tärkeä tehtävä kuluttajien sopeuttamisessa uusiin hintoihin ja arvoihin sekä eurorahavälineiden käyttöön,

S. ottaa huomioon, että vuodelle 1998 kansalaisille tarkoitetulle tiedotusohjelmalle (Prince) oli varattu määrärahoja 30 miljoonaa ecua, ja määrärahoja ehdotetaan vähennettäväksi siten, että vuodelle 1999 on varattu 38 miljoonaa ecua, vuodelle 2000 on varattu 32 miljoonaa ecua ja vuodelle 2001 on varattu 30 miljoonaa ecua,

T. ottaa huomioon, että euroa koskevaa tiedotuskampanjaa on jatkuvasti vahvistettava ja kehitettävä vuodesta 1999 eteenpäin;

1. Pitää myönteisenä komission tiedonantoa euron tiedotusstrategiasta;

2. Kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkkailemaan kampanjaa ja luomaan sille säännöllisen ja tarkan arviointimenetelmän;

3. Pyytää huomattavaa lisäystä euroa koskevan tiedotuskampanjan määrärahoihin vuodesta 1999 eteenpäin ja erityistä panostusta vuodelle, joka edeltää eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoa;

4. Pyytää säilyttämään Prince-ohjelman määrärahojen määrän 38 miljoonana ecuna vuosina 2000 ja 2001;

5. Pyytää että euroa koskevaa tiedotuskampanjaa pidennetään vuoden 2002 loppuun asti;

6. Suosittelee, että tiedotukseen varatut määrärahat säilytetään 30 miljoonana eurona vuonna 2002;

7. Vaatii, että euroa koskeva tiedotusstrategia rahoitetaan EU:n talousarviosta erityisenä ohjelmana;

8. Suosittelee, että yhteen kampanjaan yhteisen rahan puolesta keskittyvän Prince-ohjelman sisältöä koskevat uudet suuntaviivat annetaan työryhmälle ensisijaisiksi tiedotustoimiksi;

9. Ehdottaa, että Prince-ohjelma (B3-306) olisi säilytettävä erillisenä budjettikohtana osastossa B3-3; budjettivallan käyttäjä määrittelee budjettikohdan määrärahan vuosittain nykyisten rahoitusnäkymien puitteissa; näitä toimia ohjaa työryhmä ja rahoituksesta päättää budjettivallan käyttäjä vuosittain;

10. Suosittelee, että osa vuosittaisesta rahoituksesta asetetaan käytettäväksi valtioissa, jotka eivät ole EMU:n jäseniä;

11. Pitää komission päätöstä riittävänä oikeusperustana;

12. Ehdottaa, että kumppanuuteen perustuva jäsenvaltioiden yhteisrahoitus ei saa ylittää 50 prosenttia toimintakuluista;

13. Kannattaa paikallisten toimipisteiden perustamista euron käyttöönoton ja sen käytön kehittymisen valvomiseksi, koska tämänkaltaiset elimet auttavat lisäämään kansalaisten luottamusta tapaan, jolla euron käyttöönotto toteutetaan, ja koska niillä voi olla tärkeä tehtävä tiedotuskampanjoiden vaikutusten arvioinnissa ja niistä voi olla paljon hyötyä kampanjoiden mukauttamisessa kaikkien kansalaisten tarpeisiin ja vaatimuksiin;

14. Palauttaa mieliin, että kansallisten kolmikantakomiteoiden osapuolilla tulisi olla yhtäläisesti vaikutusvaltaa kansallisten tiedotussuunnitelmien toteutukseen;

15. Muistuttaa komissiota ja kaikkia jäsenvaltioiden viranomaisia erityisestä tehtävästä, joka Euroopan parlamentin jäsenillä voi olla ja pitää olla asemansa ja demokraattisen valtuutuksensa vuoksi kansalaisille tiedottamisessa ja että heidän on siksi osallistuttava euroa koskevaan tiedotuskampanjaan;

16. Suosittelee, että heikompiosaisia ryhmiä varten valitaan «euro-asiamiehiä», joille annetaan koulutus tähän tehtävään;

17. Suosittelee, että suurta yleisöä pidetään euroa koskevan tiedotuskampanjan tärkeimpänä kohderyhmänä ja erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin yhteiskunnallisiin ryhmiin kuin vanhuksiin, taloudellisesti ja sosiaalisesti heikossa asemassa oleviin kansalaisiin, näkö- ja kuulovammaisiin, henkisesti tai fyysisesti vammaisiin sekä lukutaidottomiin;

18. Vaatii erityisesti, että vähintään 10 prosenttia tiedotuskampanjan määrärahoista varataan 2000-luvun tietoyhteiskunnan heikompiosaisille tarkoitettujen viestintämuotojen kehittämiseen ja että tällöin otetaan erityisesti huomioon myös syrjäseutujen väestö;

19. Toistaa kantansa, että nuorilla, erityisesti hyvin nuorilla, voi olla suuri merkitys tiedon välittäjinä; toistaa kantansa, että koska he ovat tulevaisuuden Euroopan kansalaisia, heille on välttämätöntä jakaa eniten tietoa Euroopan kulttuurista ja historiasta, EU:n rakenteesta ja toimielimistä niin, että esitetään euron historiallinen ja poliittinen asiayhteys sekä tekniset näkökohdat;

20. Suosittelee erityisten välineiden ja keinojen suunnittelemista, jotta tiedotuksessa tavoitetaan yhteiskunnan heikossa asemassa olevat ryhmät ja eristyksissä olevat henkilöt;

21. Suosittelee, että kotona olevista naisista, joiden valtaa kotitalousmenoja koskevissa päätöksissä ja vaikutusta perheen sisäiseen ilmapiiriin ei pidä aliarvioida, tehdään erityinen kohderyhmä;

22. Toistaa kantansa, että alueilla ja paikallisilla viranomaisilla on tärkeä merkitys tiedotuskampanjassa, koska ne ovat lähellä kansalaisia, erityisesti taloudellisista tai sosiaalisista syistä tai iäkkyyden tai vammaisuuden vuoksi heikossa asemassa olevia ryhmiä;

23. Suosittelee ottamaan käyttöön kaikki olemassa olevat tiedottamisen keinot (kirjalliset viestimet, audio- ja audiovisuaaliset viestimet, lehtiset, esitteet, ilmaiset vastauspalvelut, palvelupuhelimet, Internet ja CD-rom-levyt);

24. Suosittelee kuitenkin, että tärkeimmät toimet keskitetään kouluihin (peruskoulu ja lukio), yliopistoihin ja tiedotusvälineisiin, jotka tavoittavat suuren joukon kansalaisia, kuten radio, televisio ja paikallislehdet;

25. Painottaa myös, että on tärkeätä käyttää muita tiedotusvälineitä, jotka on kohdistettu tietyille väestöryhmille, esimerkiksi yhdistysten lehdet (kuluttajajärjestöt, vanhukset, koululaisten vanhempien yhdistykset, ammattiliitot, naisjärjestöt);

26. Toteaa, että tiedotus ei saa olla yksisuuntaista ja että on luotava valmius myös tiedon vastaanottamiseen, ja että toimijoiden osallistumista (yrityksiä, liittoja, kansalaisia) on siksi pyrittävä tiedotuskampanjan yhteydessä kannustamaan (esim. pelien, kilpailujen, kouluissa järjestettävien kirjoituskilpailujen jne. avulla);

27. Suosittelee, että pienille ja keskisuurille yrityksille, erityisesti vähittäis- ja tukkukaupan alalle, ryhdytään jakamaan mahdollisimman pian lisää tietoa eurosta ennen kaikkea niiden ammattiliittojen kautta ottaen huomioon kyseessä olevan pohjatyön laajuuden;

28. Suosittaa samaa kaupan ja matkailun alalle sekä ehdottaa, että niille jaetaan visuaalisessa muodossa tietoa eurosta, erityisesti seteleistä ja kolikoista, hyvissä ajoin ennen vuotta 2001;

29. Toteaa, että sellaisilta matkailu- ja myyntialan toimijoilta, joilla on kansainvälisiä yhteyksiä, odotetaan erityisen paljon tietoa ja informaatiota; nämä henkilöt voivat siksi vaikuttaa euron hyväksyntään myönteisesti tai kielteisesti ja heille on siksi annettava tietoa ja koulutusta ensisijaisesti;

30. Katsoo, että hintojen ja arvojen kaksoismerkinnän tulisi olla vapaaehtoista siirtymäkauden ajan, mikä lisäisi markkinoiden joustavuutta pyrittäessä löytämään parhaita ratkaisuja, joilla saavutetaan tasapaino kuluttajien vaatimusten ja kauppiaiden tarpeiden välillä mukauduttaessa euron käyttöön;

31. Katsoo kuitenkin, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä ammattiliittojen tulisi kannustaa tukku- ja vähittäiskauppiaita ja matkailualaa omaksumaan hyvän käytännön säännöt, joista on sovittu Euroopan tasolla sokeiden ja kuluttajien järjestöjen sekä näiden alojen Euroopan tason ammattiliittojen välisissä neuvotteluissa, sekä levittämään eurooppalaista tunnusta, joka liittyy tämän sopimuksen noudattamiseen, sekä tarkkailemaan tunnuksen käyttöä;

32. Katsoo kuitenkin, että jos hintojen ja arvojen kaksoismerkintä ei vapaaehtoisuuden vuoksi toimi riittävän hyvin, viranomaisten on ryhdyttävä toimiin sen kannustamiseksi vähittäiskaupan alalla;

33. Pitää välttämättömänä, että varmistetaan ilmaisen valuutanvaihdon periaate, joka koskee sekä tilillä olevaa että vuodesta 2002 alkaen käteistä rahaa, kustakin kansallisesta valuutasta euroon tai päinvastoin ja varmistetaan euromääräisten pankki- ja rahoitustoimien täydellinen avoimuus niin, että euron käyttöön ei suhtauduta kielteisesti;

34. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.