18.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 391/110

—

on tyytyväinen yhdessä esiteltyyn "Globaali Eurooppa" -pakettiin, jonka avulla voidaan varmistaa aiempaa kokonaisvaltaisempi näkökulma ja johdonmukaisempi kehitysyhteistyöpolitiikka. Komitea on samaa mieltä siitä, että ulkosuhteiden alan määrärahoja on lisättävä, sillä EU tuottaa tällä saralla selvää lisäarvoa.

—

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ja etenkin ne, jotka hallintoresurssien niukkuudesta huolimatta haluavat antaa panoksensa kehitysyhteistyöhön, pitävät EU:n tukikehyksen ajantasaistamista sekä välineiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevan säännöstön yksinkertaistamista tervetulleena.

—

haluaa tällä lausunnolla kiinnittää huomiota paikallis- ja alueviranomaisten rooliin EU:n kehitysyhteistyön toimijoina, mutta myös siihen rooliin, joka näillä toimijoilla on yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamissa hallinnon hajauttamista ja demokratian syventämistä edistävissä toimissa sekä suorassa kansainvälisessä rajat ylittävässä yhteistyössä valtiotasoa alempana vaikuttavien toimijoiden välillä.

—

katsoo, että komission ehdotuksen EU:n ulkoisen toiminnan rahoittamiseksi tulee luoda asianmukaiset edellytykset paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisen ja yhteistyön vahvistamiselle esimerkiksi rajoittamalla vaatimusta yhteisrahoituksesta tai jopa poistamalla kyseinen vaatimus. Hallinnon hajauttaminen on toivottava kehityskulku, jossa paikallis- ja alueviranomaisten asema vahvistuu – maailmanlaajuisesti.

—

muistuttaa, että paikallisen vastuun luominen ja ruohonjuuritason demokratian edistäminen edellyttävät luottamusta poliittiseen järjestelmään ja sen edustajiin. Hajautettu järjestelmä luo legitiimimpiä ja tehokkaampia toimielimiä, ja se on sopivin keino tuoda päättäjät ja kansalaiset lähemmäs toisiaan. Jos päätöksentekoprosesseissa noudatetaan kautta linjan avoimuutta ja toissijaisuusperiaatetta, demokraattiset arvot juurrutetaan kansalaisiin, mikä avaa tietä kohti moniarvoista ja sallivaa yhteiskuntaa.

Esittelijä

Lotta HÅKANSSON HARJU (SE, PSE)

Viiteasiakirjat

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Globaali Eurooppa – Uusi lähestymistapa EU:n ulkoisen toiminnan rahoittamiseen –

COM(2011) 865 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä –

COM(2011) 842 final

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Monivuotisen rahoituskehyksen laatiminen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen valtioiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävän EU:n yhteistyön rahoitusta varten vuosina 2014–2020 (yhdestoista Euroopan kehitysrahasto) –

COM(2011) 837 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) –

COM(2011) 838 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta –

COM(2011) 839 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta –

COM(2011) 840 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kumppanuusvälineen perustamisesta kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten –

COM(2011) 843 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä –

COM(2011) 844 final

1.

suhtautuu myönteisesti kehitysyhteistyöpolitiikan rahoitusvälineiden uuteen sukupolveen, jolla on tarkoitus helpottaa poliittista vuoropuhelua ja toimenpiteiden toteuttamista yleisstrategian "Muutossuunnitelma" (1) mukaisesti ja ehdotetun monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Komitea pitää myönteisenä komission ehdotusta nostaa määrärahat 70 miljardiin euroon, mikä vastaa vajaata 7 prosenttia EU:n koko talousarviosta.

2.

on tyytyväinen yhdessä esiteltyyn "Globaali Eurooppa" -pakettiin (2), jonka avulla voidaan varmistaa aiempaa kokonaisvaltaisempi näkökulma ja johdonmukaisempi kehitysyhteistyöpolitiikka. Komitea on samaa mieltä siitä, että ulkosuhteiden alan määrärahoja on lisättävä, sillä EU tuottaa tällä saralla yhtenäistoimijana selvää lisäarvoa, ja siksi komitea pahoittelee, että Euroopan kehitysrahasto (EKR) ei kuulu EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen. Euroopan kehitysrahaston kautta kanavoidaan varoja yli 34 miljardia euroa, mutta ne eivät sisälly talousarvioon. Rahastoon tulee soveltaa samoja avoimuutta, tehokkuutta ja tulosten raportointia koskevia vaatimuksia kuin muihin "Globaali Eurooppa" -pakettiin sisältyviin rahoitusvälineisiin.

3.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ja etenkin ne, jotka hallintoresurssien niukkuudesta huolimatta haluavat antaa panoksensa kehitysyhteistyöhön, pitävät EU:n tukikehyksen ajantasaistamista sekä välineiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevan säännöstön yksinkertaistamista tervetulleena. Välineiden yksinkertaistamista ja selkeyttämistä on nykyisen ohjelmakauden aikana kaivattu kipeästi, ja AK on tyytyväinen, että komission kuulemismenettelyn tulokset on otettu huomioon.

4.

toteaa, että sääntöjen yksinkertaistaminen, osallistumiskustannusten vähentäminen sekä hankinta- ja avustusmenettelyjen nopeuttaminen ovat kaikki kaivattuja parannuksia. Joustavuuden lisääminen ja nopeampi mukautuminen ja tarkistaminen toimintaympäristön sitä vaatiessa luonevat myös edellytyksiä tehokkaammille toimille.

5.

haluaa tällä lausunnolla kiinnittää huomiota paikallis- ja alueviranomaisten rooliin EU:n kehitysyhteistyön toimijoina, mutta myös siihen rooliin, joka näillä toimijoilla on yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamissa hallinnon hajauttamista ja demokratian syventämistä edistävissä toimissa sekä suorassa kansainvälisessä rajat ylittävässä yhteistyössä valtiotasoa alempana vaikuttavien toimijoiden välillä. Komitea huomauttaa näin ollen, että EU:n syrjäisimmät alueet ovat erityistapaus, ja niihin on syytä kiinnittää huomiota, sillä strategisen maantieteellisen sijaintinsa johdosta ne toimivat EU:n aktiivirajoina ja maailmanlaajuisina foorumeina, joiden avulla voidaan lisätä unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tehoa, kuten komitean lausunnoissa CdR 408/2010 ja CdR 364/2011 todetaan.

6.

toteaa kaupungistumisen johtaneen siihen, että paikallis- ja alueviranomaisten erittäin haasteellisena tehtävänä on parantaa omaa kapasiteettiaan ja tehokkuuttaan sekä panna täytäntöön vahvoja ja avoimia hallintojärjestelmiä väestön toiveisiin vastaamiseksi. Tätä varten ne tarvitsevat muiden kuntien tietämystä ja kokemuksia. Erilaisiin kunnallisiin ja alueellisiin kumppanuuksiin osallistuu usein laaja joukko erilaisia toimijoita. Yhteistyön on etenkin tiiviimmissä julkisen sektorin sisäisissä kumppanuuksissa, mutta myös julkisen ja yksityisen sektorin välisissä kumppanuuksissa todettu aiheuttavan vähän kustannuksia mutta johtavan yhtä lailla konkreettisiin ja pysyviin tuloksiin muun muassa sen ansiosta, että yhteistyön pyrkimyksenä on vahvistaa olemassa olevia rakenteita niiden lakisääteisine tehtävineen ja velvollisuuksineen sekä vahvistaa paikallis- ja aluehallinnossa jo olevan henkilöstön valmiuksia. Sen vuoksi komission ehdotuksen EU:n ulkoisen toiminnan rahoittamiseksi tulee luoda asianmukaiset edellytykset paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisen ja yhteistyön vahvistamiselle esimerkiksi rajoittamalla vaatimusta yhteisrahoituksesta tai jopa poistamalla kyseinen vaatimus. Hallinnon hajauttaminen on toivottava kehityskulku, jossa paikallis- ja alueviranomaisten asema vahvistuu – maailmanlaajuisesti.

7.

katsoo, että tukemalla kehitysyhteistyöohjelmaa "Kansalaisyhteiskunta ja paikallisviranomaiset" kyseisille toimijoille annetaan oikeutetusti nimenomainen tunnustus. Alueiden komitea edellyttää kuitenkin, että paikallisille ja alueellisille hallintotasoille ja niiden tarjoamille julkisille palvelutoimialoille annetaan mahdollisuus saada tukea myös muista temaattisista ja maantieteellisesti määritetyistä rahoitusvälineistä. Paikallis- ja alueviranomaisten tukeminen ja osallistaminen yhteiskuntakehityksessä on laaja-alainen kysymys, eikä sitä pidä rajoittaa pelkästään yhden rahoitusvälineen pieneen osaan.

8.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisia tulee aiempaa voimakkaammin kannustaa osallistumaan myös temaattiseen ohjelmaan "Muuttoliike ja turvapaikka-asiat" ja pääsemään siten osallisiksi rahoituksesta. Rajat ylittävää kansainvälistä yhteistyötä siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita vastaanottavien kuntien ja kyseisten henkilöiden lähtökuntien välillä voitaisiin parantaa ja kehittää huomattavasti. Paikallistaso on tärkeä vastaanotto- ja paluuohjelmien suunnittelussa ja tarjoamisessa.

9.

on tyytyväinen siihen, että hajautettu kansainvälinen kehitysyhteistyö on nimenomaisesti tunnustettu ja tuotu esiin yhä useammin – paitsi komission tiedonannoissa myös muissa maailmanlaajuisissa yhteyksissä viime vuosina (3). Paikallis- ja alueviranomaisten roolia terveessä yhteiskuntakehityksessä ja niiden merkitystä yhteyden luomisessa kansalaisten ja hallintotasojen välille ei voida korostaa kyllin paljon.

10.

on sitä mieltä, että budjettitukea tai alakohtaista tukea myönnettäessä kumppanimaille on asetettava ehtoja, jotta kehitysmäärärahoja todella ohjataan riittävästi vastuullisille hallintotasoille erittäin tarpeellisten ja kysyttyjen palvelujen tarjoamiseksi kuntien asukkaille. Varoja ja pätevää henkilöstöä ei pidä keskittää keskushallinnon tasolle vaan näitä pitää delegoida asiaankuuluville alue- ja paikallisviranomaistahoille.

11.

korostaa, että kunnat ja alueet edustavat asukkailleen yhteistä ääntä ja johtajuutta. Paikallis- ja alueviranomaiset tarjoavat näin ollen kansalaisille mahdollisuuden arkielämään konkreettisesti liittyvään lähivaikuttamiseen. Kunnat ja alueet huolehtivat lisäksi suuresta osasta julkisten palvelujen tarjonnasta. Kunta tai alue on usein se taho, joka koordinoi yhteistyötä ja tukee yhteistoimintaa keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten aatteellisten organisaatioiden, yksityisen elinkeinoelämän, uskonnollisten yhteisöjen ja yliopistojen ja korkeakoulujen, välillä.

12.

huomauttaa, että YK:n globaalit kehitystavoitteet, niin kutsutut vuosituhattavoitteet, ovat luonnollisesti merkityksellisiä jäsenvaltioiden ja YK:n lisäksi myös kuntien ja alueiden kannalta. Paikallis- ja alueviranomaiset työskentelevät kestävän yhteiskuntakehityksen puolesta, ja paikallis- ja aluetason toimet ovat vuosituhattavoitteiden saavuttamisen edellytys. Tietoa valtiotasoa alempien tasojen toimijoiden merkityksestä paikalliselle – ja myös globaalille – kehitykselle on levitettävä. Esimerkiksi Alankomaissa ja Ruotsissa on käynnissä hankkeita, jossa kiinnitetään huomiota kuntien panokseen ja vastuuseen terveestä ja kestävästä yhteiskuntakehityksestä sekä sen yhteyteen YK:n vuosituhattavoitteisiin.

13.

kannattaa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tulevaisuutta koskevassa Euroopan parlamentin mietinnössä esitettyä kehotusta julistaa vuosi 2015 eurooppalaiseksi kehitysyhteistyön teemavuodeksi vuosituhattavoitteiden asianmukaisen jatkon varmistamiseksi.

14.

pitää komission ehdotusta yhteisestä seitsenvuotisesta ohjelmasuunnittelusta kannatettavana ja uskoo, että sillä voidaan luoda paremmat edellytykset laajoille yhteiskunnallisille uudistuksille. AK tukee välineissä ehdotettua tuloksien ja tiukempien ehtojen selkeämpää painottamista. Komission sekä jäsenvaltioiden edustajien tulee kiinnittää huomiota siihen, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat antaa panoksensa aloitteelliseen vuoropuheluun ideoiden löytämiseksi kulloisenkin välineen käytön suunnitteluun.

15.

korostaa, että hajauttamisuudistukset ja demokratiakehitys ovat monitahoisia, laajoja ja käänteentekeviä prosesseja, jotka edellyttävät sitkeyttä, ennakoitavuutta ja pitkän aikavälin perspektiiviä rahoittajalta ja yhteistyökumppanilta.

16.

muistuttaa, että paikallisen vastuun luominen ja ruohonjuuritason demokratian edistäminen edellyttävät luottamusta poliittiseen järjestelmään ja sen edustajiin. Hajautettu järjestelmä luo legitiimimpiä ja tehokkaampia toimielimiä, ja se on sopivin keino tuoda päättäjät ja kansalaiset lähemmäs toisiaan. Jos päätöksentekoprosesseissa noudatetaan kautta linjan avoimuutta ja toissijaisuusperiaatetta, demokraattiset arvot juurrutetaan kansalaisiin, mikä avaa tietä kohti moniarvoista ja sallivaa yhteiskuntaa.

17.

toteaa, että sekä Euroopan unionin että kumppanuusmaiden paikallis- ja alueviranomaisilla voi – ja niillä tulee – olla ratkaiseva rooli politiikkojen ja strategioiden suunnittelussa niiden omalla tasolla, ja niille voidaan ja niille tulee antaa mahdollisuus osallistua toimintaan valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat myös palveluntuottajan ominaisuudessa päätettyjen painopisteiden ohjaamisesta, koordinoinnista ja täytäntöönpanosta esimerkiksi hoito-, koulutus- ja kulttuurialalla.

18.

toteaa, että kuntia ja alueita edustavilla valtakunnallisilla järjestöillä voi olla henkisen pääoman resurssiensa johdosta ratkaiseva tukijan tehtävä laajoissa yhteiskunnallisissa uudistuksissa ja erityisesti hajauttamisessa ja demokratiakehityksessä. Kunta- ja alueliitto tai vastaava järjestö voi tukea kyseisenlaisten järjestöjen jäseniä kehittämällä menetelmiä ja välineitä, puhumalla jäsentensä puolesta ja edustamalla yhteisiä etuja sekä koordinoimalla eri rahoittajien toimia niiden kulloisellakin toimialalla. Kyseisten järjestöjen kansallisen tason kokemusta tulee hyödyntää paikallis- ja aluedemokratian vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä. Näin ollen komitea kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja julkisen vallan tahoja valtiota alempana tukemaan paikallis- ja alueviranomaisten valtakunnallisten järjestöjen roolia kumppanuusmaissa.

19.

huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on asiantuntemusta useimmilta taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristönäkökulmasta kestävän kehityksen kannalta keskeisiltä aloilta. On syytä huomata, että niillä on kokemusta sekä käytännön työstä että poliittisesta päätöksenteosta esimerkiksi kansanterveyden, koulutuksen, jäte- ja vesihuollon, paikallisen yrittäjyyden ja pienten ja keskisuurten yritysten sijoittautumisen edellytysten, liikenteen ja infrastruktuurien, ympäristön ja luonnonvarojen sekä maatalouden aloilla, mutta myös todellista demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevasta laajemmasta vastuusta ja puolustamisesta. Tätä asiantuntemusta voidaan hyödyntää ja ottaa käyttöön helposti suoraan paikallis- ja alueviranomaisilta tai niiden valtakunnallisen, eurooppalaisen tai globaalin tason järjestöiltä sekä AK:n kautta.

20.

toteaa, että Euroopan komissio ehdotti vuonna 2008 sellaisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittämistä, jota sovellettaisiin paikallisviranomaisiin kehitysyhteistyön toimijoina globaalilla, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla ja esitti sitä varten kolmea välinettä, joita käytettäisiin AK:n johdolla, ottaen huomioon, että komitean tehtävä on tarjota paikallisviranomaisille foorumi näkemystensä esittämiseen EU:n tasolla. Komitea muistuttaa, että käyttöön on otettu hajautetun yhteistyön atlas toimenpiteiden ja parhaiden käytänteiden kartoittamiseksi, tietojen vaihtoon tarkoitettu internetportaali, jonka avulla osaaminen ja toimintakyky pyritään kohdentamaan sinne, missä niitä tarvitaan, sekä hajautettua yhteistyötä käsittelevä vuoropuhelutapaaminen poliittista vuoropuhelua varten, ja että näihin toimiin osallistuvat myös Euroopan komissio ja keskeiset EU:n ja kumppanuusmaiden paikallis- ja alueviranomaisten verkostot, kuten Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston työryhmä Platforma. Komitea kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia sekä niitä edustavia järjestöjä EU- ja kumppanuusmaissa lisäämään näiden välineiden käyttöä yhdenmukaisuuden ja kehitysavun tuloksekkuuden parantamiseksi.

21.

toteaa, että EU:n toimielinten, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja paikallis- ja alueviranomaisten edustajien välillä maaliskuusta 2010 toukokuuhun 2011 kehitysyhteistyöstä käydyn järjestelmällisen vuoropuhelun tuloksena komissio ehdottaa kehitysyhteistyökysymyksiä käsittelevän pysyvän korkean tason foorumin perustamista. Komitea kannattaa lämpimästi tätä aloitetta ja aikoo jatkaa institutionaalisen roolinsa täyttämistä, sillä se katsoo, että virallinen foorumi merkitsisi vuoropuhelun virallistamista ja parantaisi sen sisällön laatua sekä mahdollistaisi järjestelmällisen keskustelun kehitysyhteistyökysymyksistä, säännöllisen ajantasaistamisen, asiantuntija-arviot ja kokemustenvaihdon. Komitea suhtautuu niin ikään myönteisesti ilmoituksiin kansalaisjärjestöjen sekä paikallisviranomaisten roolia kehitysyhteistyössä käsittelevistä tiedonannoista, jotka muodostavat virallisen perustan, jolta komission kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan jatkaa ja kehittää edelleen. Asian tärkeys on ilmennyt kahden vuoden välein järjestettävässä hajautettua yhteistyötä käsitelevässä vuoropuhelutapahtumassa sekä järjestelmällisessä vuoropuhelussa.

22.

toteaa, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan temaattisen välineen määrärahoja ehdotetaan lisättävän lähes 35 prosenttia verrattuna nykyiseen ohjelmakauteen, mutta se muodostaa jatkossakin vain vähäisen osan (noin 2 prosenttia) EU:n kehitysavusta. Komitea pahoittelee, ettei tälle horisontaaliselle välineelle varata enemmän varoja, sillä sitä voidaan käyttää kaikilla maantieteellisillä alueilla ja eri kehitystasoilla ja se keskittyy peruskysymyksiin, kuten perusihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja demokratiauudistusten tukemiseen ja vahvistamiseen.

23.

korostaa, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia arvoja niin EU:lle kuin kansainväliselle yhteisölle. Nämä arvot muodostavat resurssin ja voiman, jota paikallis- ja alueviranomaisten, toimivan oikeuslaitoksen, kansalaisyhteiskunnan, tiedotusvälineiden ja muiden toimijoiden on monissa yhteiskunnissa suojeltava.

24.

katsoo, että ihmisoikeuksia on tarpeen edistää ja tietoisuutta niistä on lisättävä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Komitean mielestä on tästä syystä perusteltua, että välineessä painotetaan nykyistä enemmän paikallisia ja alueellisia hallintotasoja julkisten instituutioiden kehittämisessä.

25.

katsoo, että lähinnä kansalaisia oleva hallintotaso on myös se taho, joka voi panna täytäntöön kansallisia päätöksiä paikallistasolla siten, että niitä mukautetaan ottaen huomioon paikalliset poikkeamat tai edellytykset, jotta vältytään mahdollisilta kielteisiltä vaikutuksilta paikallisten asukkaiden oikeuksiin, joita ovat esimerkiksi kieltä tai etnisyyden ilmenemismuotoja koskevat vaatimukset. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat myös soveltuvin taho organisoimaan ja koordinoimaan toimia paikallisten ryhmien, kuten nuorten tai naisten, valveuttamiseksi heidän ihmisoikeuksistaan ja siitä, miten he voivat vaatia niitä.

26.

haluaa luonnollisesti – samoin kuin sen edustamat paikallis- ja alueviranomaiset – auttaa aktiivisesti toteuttamaan komission ehdotuksen, jonka mukaan komissio vahvistaa edelleen vuoropuhelua ja koordinointia kansalaisyhteiskunnan ja paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Tähän se käyttää yhdessä Euroopan komission ja EU- ja kumppanuusmaiden paikallis- ja alueviranomaisten keskeisten verkostojen kanssa kehitettyjä välineitä sekä uutta kehitysyhteistyökysymyksiä käsittelevää pysyvää korkean tason foorumia.

27.

on tyytyväinen siihen, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat jatkossakin saada rahoitusta kehitysyhteistyöhön, mutta korostaa, että olisi hyödyllistä tehdä selvä ero kansalaisyhteiskunnan ja paikallis- ja alueviranomaisten välillä politiikan, välineiden ja tosiasiallisen rahoituksen suhteen.

28.

kehottaa lisäämään paikallis- ja alueviranomaisille tarkoitettuja varoja kehitysyhteistyön rahoitusvälineen alaisessa valtiosta riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten temaattisessa ohjelmassa. Nykyisellä ohjelmakaudella varojen jakautuminen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten välillä on ollut vinoutunutta. Varaamalla nykyisten 15 prosentin sijasta vähintään 25 prosenttia varoista paikallis- ja alueviranomaisille niiden perusteltua roolia ja asiantuntemusta voidaan hyödyntää paremmin.

29.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat varmistaa demokraattisen kehityksen pitkällä aikavälillä ja että niille tulee antaa riittävät varat vastapainon luomiseksi varakkaiden kansallisten tai kansainvälisten aatteellisten organisaatioiden aloitteille. Kumppanuusmaiden paikallis- ja alueviranomaisia tarvitaan koordinoimaan eri toimijoiden aloitteita ja toimia ja huolehtimaan siitä, että nämä ovat paikallisella ja alueellisella tasolla laaditun ja poliittisesti vahvistetun kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisia, ainakin sikäli kuin aloitteet ja toimet koskevat julkisten palvelujen tarjontaa.

30.

huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on korvaamatonta asiantuntemusta ja kokemusta paikallis- ja aluehallintoa koskevasta kehitystyöstä, poliittisen vuoropuhelun järjestelmien ja foorumien rakentamisesta, syvennetystä ja laajennetusta puoluepoliittisesta työstä, edellytysten luomisesta kansalaisten vaikuttamiselle ja kansalaisvuoropuhelulle – toisin sanoen syvälle juurtuneen ja lujan demokratian rakentamisesta.

31.

toteaa, että monilla Euroopan unionin paikallis- ja alueviranomaistahoista on monivuotiset demokraattiset perinteet, mutta monet jäsenvaltiot ovat myös uusia ja hauraita demokratioita. Euroopan unionin paikallis- ja alueviranomaisten erilaiset kokemukset ja näkökulmat olisi tästä syystä sisällytettävä unionin yhteiseen kehitysyhteistyöhön kumppanimaiden kanssa, ja niitä olisi hyödynnettävä kumppanimaiden julkisten toimielinten uudistamisessa ja/tai perustamisessa. Tällöin tulisi kiinnittää erityistä huomiota paikalliseen itsehallintoon, joka on kaikkia kansalaisia lähimpänä oleva hallintotaso, sekä tukea ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, joka muodostaa jokaisen demokratian perustan.

32.

korostaa, että kumppanimaiden suorilla vaaleilla valittujen paikallisten ja alueellisten poliitikkojen sekä palvelussuhteessa olevien virkamiesten tukeminen on keskeinen tekijä, jotta hajauttamisuudistuksissa onnistutaan ja saadaan aikaan hyvä hallintotapa – tarkoituksenmukaisen hallintotavan tulee olla sekä keino että päämäärä EU:n kehitysyhteistyöpyrkimyksissä.

33.

katsoo, että syvälle juurtunut demokratia ja parempi paikallinen palvelu edellyttävät, että kaikilla tasoilla samanaikaisesti on ymmärrystä ja halua järjestelmän muuttamiseen. Poliittinen sitoutuminen, voimavarojen vapauttaminen, vallan jakaminen ja hallinnon hajauttaminen edellyttävät yhteisymmärrystä valtiollisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Kansallinen oikeus- ja rahoitusjärjestelmä, joka mahdollistaa poliittisen vastuuvelvollisuuden paikallis- ja aluetasolla, luo edellytykset parannuksille ja tarvittavalle paikalliselle sitoutumiselle ja vastuunkannolle lähiympäristön kehittämisestä.

34.

ilmaisee tyytyväisyytensä ehdotetusta Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä ja katsoo, että se vastaa pääpiirteittäin nykyisen rahoitusvälineen tarvitsemaa tarkistusta. Komitea haluaa kuitenkin ehdottaa muutamia muutoksia, jotta naapuruuspolitiikan tukea tehostetaan entisestään ja sen vaikutusta lisätään.

35.

ehdottaa lisättäväksi tiettyjä sanamuotoja, joissa painotetaan hallinnon hajauttamista ja paikallisdemokratiaa sekä valmiuksien kehittämistä kunnallisten ja alueellisten julkisten palvelujen tarjoamista varten, jotta EU:n tavoite luoda syvä ja luja demokratia saavutetaan.

36.

kehottaa komissiota varaamaan tässä välineessä varoja ohjelmiin, joilla tuetaan paikallista ja alueellista demokratiakehitystä ja hallinnon hajauttamista. On täsmennettävä, että mahdollisten tuensaajien ja yhteistyökumppanien on ehdottomasti oltava paikallis- ja alueviranomaisia.

37.

kehottaa komissiota selventämään, että rajat ylittävää yhteistyötä, useiden valtioiden välinen yhteistyö mukaan lukien, ei rajoiteta vain fyysisesti toisiinsa rajautuviin valtioihin, vaan että se sisältää kaikki EU:n jäsenvaltiot, alueet ja kaupungit – niiden maantieteelliseen läheisyyteen katsomatta. On tärkeää, että kokemuksia, osaamista ja esimerkkejä hyvistä menettelyistä välitetään yli rajojen fyysisestä etäisyydestä riippumatta, minkä johdosta syrjäisimpien alueiden osalta on poistettava Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälinettä koskeva 150 km:n tukikelpoisuusehto.

38.

huomauttaa, että vaatimus yhteisrahoitusosuudesta pantaessa täytäntöön naapuruuspolitiikkaan sisältyviä toimia estää tietyissä tapauksissa paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisen. Yhteisrahoitus on tietyissä maissa ristiriidassa sellaisen kansallisen lainsäädännön kanssa, joka ei salli valtiotasoa alempana vaikuttavien viranomaistahojen osallistumista kehitysyhteistyöhön.

39.

kehottaa komissiota keskittymään asetuksessa vielä enemmän instituutioiden kehittämistä koskevaan kumppanuuteen ja TAIEXiin (4) ja tutkimaan perusteellisesti, miten näitä voidaan jatkossa edistää. Valitettava tosiseikka on, että harvoilla paikallis- ja aluehallinnosta vastaavilla ministeriöillä on kiinnostusta tai valmiuksia ehdottaa tämän tyyppistä kumppanuutta tai TAIEX-yhteistyötä.

40.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja niiden keskinäisen yhteistyön tunnustettu ja yhä laajemmin arvostettu rooli valtioiden siirtyessä yksipuoluejärjestelmistä tai diktatuureista demokratiaan on tärkeä ja tuottaa lisäarvoa, joka ansaitsee yhä suuremman merkityksen EU:n naapuruuspolitiikassa ja varojen suuntaamisessa.

41.

toteaa työnsä puitteissa tapahtuvan intensiivistä konkreettista keskinäistä vaihdantaa ja työskentelyä, kuten itäinen kumppanuus (CORLEAP) ja ARLEM, joissa on muun muassa kiinnitetty huomiota EU:n "Globaalin Euroopan" ja "Muutossuunnitelman" tavoitteisiin ja päämääriin myös unionin rajojen ulkopuolella.

42.

on muun muassa lausunnoilla, seminaareilla, työryhmillä ja paikallishallinnon välineellä (Local Administration Facility, LAF) pyrkinyt kehittämään liittymistä valmistelevan tuen täytäntöönpanoa, ja se kannattaa täysin tavoitetta tehdä liittymistä valmistelevasta tukivälineestä nykyistä tulossuuntautuneempi, joustavampi ja räätälöidympi.

43.

toteaa, että monitasoisella ja kumppanuuteen perustuvalla lähestymistavalla EU haluaa varmistaa kehitysavun tehokkaamman tarjoamisen ja vaikutuksen. Komitea kannustaa näitä pyrkimyksiä konkreettisesti esimerkiksi kansanedustuslaitosten konferenssin ("assises") avulla sekä laatimalla hajautetun kehitysyhteistyön atlaksen. Komitea vastaa yhdessä komission kanssa paikallishallinnon välineestä, jonka valikoimaan sisältyy hakijamaiden ja mahdollisten hakijamaiden poliitikkojen ja virkamiesten opintomatkoja.

44.

toivoo, että komissio helpottaa ja kannustaa nykyistä enemmän paikallis- ja alueviranomaisten välistä kokemustenvaihtoa eikä varsinkaan anna keskushallinnon tahojen jäsenvaltioissa ja laajentumismaissa dominoida sitä.

45.

toteaa, että monivuotinen yhteistyö laajentumis- ja naapuruusmaiden paikallis- ja alueviranomaisten kanssa on muuttunut yhä ammattimaisemmaksi, ja komitea korostaa, että rahoitusvälineillä on jatkossa kannustettava tätä kehitystä ja mahdollistettava sen tehostaminen.

46.

haluaisi nähdä etenkin laajentumis- ja naapuruusmaissa selvemmän yhteyden tuen myöntämisen ja täytäntöönpanoprosessissa saavutettavien, hallinnon hajauttamista, monitasoista hallintoa ja siten paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista asianomaisilla päätöksentekotasoilla koskevien tulosten välillä. Tämä on varmistettava hyödyntämällä asianmukaisia välineitä ja indikaattoreita.

47.

kehottaa komissiota varmistamaan, että varoja varataan erityisesti laajentumismaiden paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksien voimistamiseen ja kehittämiseen sekä osaamisen ja taitojen vahvistamiseen. Sen sijaan, että paikallis- ja alueviranomaiset nähdään ja käsitetään passiivisina vastaanottajina, niille olisi annettava rooli ennakoivina toimijoina, jotka tuntevat hyvin tarpeet, edellytykset ja realistiset tavoitteet.

48.

katsoo, että yrittämällä aktiivisemmin vastata niihin valmiuksien kehittämistarpeisiin, joita lisääntynyt osallistuminen liittymistä valmistelevan tukivälineen täytäntöönpanoon muun muassa merkitsee, paikallis- ja alueviranomaisille annetaan mahdollisuus oppia käytännön työn avulla ennen varsinaista EU:n jäsenyyttä. Varoja voidaan esimerkiksi käyttää näiden toimijoiden auttamiseksi kehittämään hankeideoita. IPA-tuen hajautetusta hallinnoinnista on saatu hyviä kokemuksia useissa maissa.

49.

korostaa, että yksi haaste IPA-tuen täytäntöönpanossa on korruptio, ja tällä alalla on kaikille – niin paikallis-, alue- kuin valtiolliselle – tasolle annettava tukea. Jatkuva ja tiukka valvontajärjestelmä sekä "vahtikoirille", kuten kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, tiedotusvälineille mutta myös paikallis- ja alueviranomaisille, annettava tuki ovat erittäin tärkeitä seikkoja tarvittavan avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden mahdollistamisen kannalta.

50.

katsoo, että integroimalla IPA-tuki jatkuvaan paikalliseen ja alueelliseen kehitystyöhön paremmin vahvistetaan kestävän monitasoisen hallinnon ja elinvoimaisemman hallinnonhajauttamisen perustaa. Kutsumalla paikallis- ja alueviranomaiset mukaan ohjelmien ja hankkeiden muotoiluun, päätöksentekoon, toteutukseen, valvontaan ja ohjaukseen luodaan perusta kehitystyön jatkamiselle myös ilman ulkoista rahoitusta.

51.

huomauttaa, että monet Länsi-Balkanin valtiot toteuttavat perinpohjaisia yhteiskunnallisia uudistuksia, joita paikallisen ja alueellisen poliittisen tason suurempi osallistuminen voisi lujittaa ja vauhdittaa entisestään. Paikallis- ja aluetasolla ei monissa tapauksissa ole riittävästi hallinto-, rahoitus- ja henkilöresursseja IPA:n hallinnointiin. Varat ja valmiudet jäävät keskushallinnon tasolle, mikä vahvistaa entisestään jo valmiiksi keskitettyä järjestelmää ja viivästyttää vähemmistöjen sekä paikallisten ja alueellisten poliittisten toimijoiden osallistumisen lisäämistä.

52.

toteaa, että hallinnon hajauttamiseen tähtäävät uudistukset polkevat liian usein paikoillaan paikallis- ja aluetason heikkojen valmiuksien vuoksi, koska pystytään vain vastuun hajauttamiseen, jota ei kuitenkaan tueta rahoituksen hajauttamisprosessilla. EU voi IPA-ohjauksen avulla vauhdittaa tarvittavia rinnakkaisia prosesseja, niin että vastuu ja resurssit sovitetaan toisiinsa.

53.

toteaa, että kumppanuusväline kattaa muun muassa Kiinan, Brasilian, Etelä-Afrikan ja Venäjän, ja sen tavoitteena on ennen muuta kehittää ja edistää kauppaa ja yhteyksiä näiden maiden ja EU:n välillä. Painopiste on ilmaston, ympäristön ja kauppavaihdon kaltaisilla aloilla.

54.

kiinnittää huomion siihen, että kansallisiin tilastoihin kätkeytyy alikehittyneisyyden pesäkkeitä, kun niissä keskitytään valtakunnalliseen keskiarvoon perustuvaan asukaskohtaiseen BKTL:oon. Kasvuhakuisten valtioiden heikommassa asemassa olevat alueet voivat hakea tukea pelkästään kumppanuusvälineestä. Komitea ehdottaa sen vuoksi alueellisten eroavuuksien huomioon ottamista. Tällaisia ovat esimerkiksi tulonjakoaste ja köyhyysaste maantieteellisestä näkökulmasta. Komission tulee käydä asianomaisten valtioiden kanssa vuoropuhelua kokonaisvaltaisen ja yleisen kehityksen merkityksestä ja vaatia näin ollen tuloksia alueellisen yhteenkuuluvuuden kohentumisesta, jotta valtio voi odottaa EU:n rahoitustukea.

55.

muistuttaa, että välinettä tulee käyttää myös sosiaalisen suojaverkon rakentamiseen, yleensä sosiaaliturva-alan uudistamiseen ja resurssien varaamiseen paikallis- ja aluetason julkisten toimielinten vahvistamiseen sekä sen varmistamiseen, että välineellä edistetään maiden demokraattista kehitystä.