EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31997L0013

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/13/EY, annettu 10 päivänä huhtikuuta 1997, telepalvelualan yleisten valtuutusten ja yksittäisten toimilupien yhteisistä puitteista

EYVL L 117, 7.5.1997, p. 15–27 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 24/07/2003; Kumoaja 32002L0021

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1997/13/oj

31997L0013

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/13/EY, annettu 10 päivänä huhtikuuta 1997, telepalvelualan yleisten valtuutusten ja yksittäisten toimilupien yhteisistä puitteista

Virallinen lehti nro L 117 , 07/05/1997 s. 0015 - 0027


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 97/13/EY,

annettu 10 päivänä huhtikuuta 1997,

telepalvelualan yleisten valtuutusten ja yksittäisten toimilupien yhteisistä puitteista

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 57 artiklan 2 kohdan, 66 artiklan ja 100 a artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat, että

1) telepalvelualan tilannekatsauksesta ja kyseisten markkinoiden edelleen kehittämisen tarpeesta 22 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (4) ja televiestinnän infrastruktuurien vapauttamista koskevista periaatteista ja aikataulusta 22 päivänä joulukuuta 1994 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (5) sekä Euroopan parlamentin päätöslauselmissa, jotka on annettu 20 päivänä huhtikuuta 1993 (6), 7 päivänä huhtikuuta 1995 (7) ja 19 päivänä toukokuuta 1995 (8) tuetaan telepalvelujen ja televiestintäinfrastruktuurien täydellistä vapauttamista 1 päivään tammikuuta 1998 mennessä tietyille jäsenvaltioille myönnettävin siirtymäkausin,

2) televiestinnän infrastruktuurin ja kaapelitelevisioverkkojen vapauttamista koskevasta vihreästä kirjasta käytyjä neuvotteluja koskevassa 25 päivänä tammikuuta 1995 annetussa komission tiedonannossa todetaan tarve antaa yhteisön tasolla noudatettavat säännöt, joilla varmistetaan, että yleisten valtuutusten ja yksittäisten toimilupien järjestelmät perustuvat oikeasuhtaisuuden periaatteeseen ja että ne ovat julkisia, ketään syrjimättömiä ja avoimia; tulevien televiestinnän säädöspuitteiden toteuttamisesta 18 päivänä syyskuuta 1995 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (9) määritellään avaintekijäksi näiden unionin säännöspuitteiden toteuttamiselle, että laaditaan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden yleisiä valtuutuksia ja yksittäisiä toimilupajärjestelmiä koskevat yhteiset periaatteet, jotka perustuvat tasasuhtaisesti jakautuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin; näiden periaatteiden olisi katettava kaikki telepalvelujen tarjoamista sekä sen edellyttämän infrastruktuurin perustamista ja/tai toimintaa varten tarvittavat valtuutukset,

3) olisi luotava yhteiset puitteet jäsenvaltioiden myöntämille telepalveluja koskeville yleisille valtuutuksille ja yksittäisille toimiluville; yhteisön oikeuden nojalla, ja erityisesti kilpailusta telepalvelumarkkinoilla 28 päivänä kesäkuuta 1990 annetun komission direktiivin 90/388/ETY (10) mukaisesti markkinoille pääsyä tulisi rajoittaa ainoastaan voimavarojen niukkuuteen liittyvien puolueettomien, ketään syrjimättömien, oikeasuhtaisten ja avoimien valintaperusteiden tai kansallisten sääntelyviranomaisten soveltamien puolueettomien, ketään syrjimättömien ja avoimien antamismenettelyjen perusteella; direktiivissä 90/388/ETY esitettään myös muun muassa maksuja, numeroita ja käyttöoikeuksia koskevia periaatteita; näitä sääntöjä olisi täydennettävä ja kehitettävä tässä direktiivissä näiden yhteisten puitteiden määrittämiseksi,

4) valtuutuksiin liittyvät ehdot ovat tarpeen, jotta saavutettaisiin yleistä etua palvelevia tavoitteita televiestinnän käyttäjien hyödyksi; perustamissopimuksen 52 ja 59 artiklan mukaisesti telealan sääntelyjärjestelmän olisi oltava yhteensopiva ja yhdenmukainen sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteiden kanssa, ja siinä olisi otettava huomioon tarve helpottaa uusien palvelujen käyttöönottoa sekä teknisten parannusten laaja-alaista käytännön soveltamista; tämän vuoksi yleisiä valtuutuksia ja yksittäisiä toimilupia koskevien järjestelmien olisi oltava sellaisia, että aiheellisten vaatimusten täyttämiseen tarvittava sääntely olisi mahdollisimman vähäistä; jäsenvaltioita ei vaadita ottamaan käyttöön tai ylläpitämään valtuutusmenettelyjä, varsinkaan jos telepalvelujen tarjoamiseen ja televiestintäverkkojen perustamiseen ja/tai toimintaan ei tämän direktiivin voimaantulopäivänä sovelleta valtuutusmenettelyä,

5) tämän direktiivin vaikutus uusien toimijoiden tuloon markkinoille on siten merkittävä osa tietoyhteiskunnan kehittämistä,

6) jäsenvaltiot saavat määritellä ja myöntää erilaisia valtuutuksia; tämä ei saa estää yrityksiä määrittelemästä, millaisia telepalveluja ja televerkkoja ne haluavat tarjota, edellyttäen että yritykset noudattavat asiaa koskevaa lainsäädäntöä,

7) telepalvelujen tarjoamisen helpottamiseksi koko yhteisön alueella olisi etusijalle asetettava sellaiset markkinoille pääsyä koskevat järjestelmät, jotka eivät edellytä valtuutuksia tai jotka perustuvat yleisiin valtuutuksiin ja joita voidaan tarvittaessa täydentää yksittäiseen toimilupaan liittyvillä oikeuksilla ja velvoitteilla niiden tekijöiden osalta, joita ei voida sopivalla tavalla järjestää yleisin valtuutuksin,

8) yleisillä valtuutuksilla sallitaan palvelun tarjoaminen ja verkon perustaminen ja/tai ylläpito ilman, että kansalliselta sääntelyviranomaiselta vaaditaan nimenomainen päätös asiasta; nämä yleiset valtuutukset voivat olla joko joukko erityisehtoja, jotka määritellään ennakolta yleisluontoisesti, kuten esimerkiksi yleisvaltuutuksella, tai ne voivat olla osa yleistä lainsäädäntöä, jolla voidaan sallia palvelun tarjoaminen ja kyseisen verkon perustaminen ja/tai ylläpito,

9) jäsenvaltiot voivat liittää valtuutuksiin ehtoja olennaisten vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi; jäsenvaltiot voivat lisäksi liittää muita ehtoja tämän direktiivin liitteen mukaisesti,

10) kaikki valtuutuksiin liitettävät ehdot olisi perusteltava puolueettomasti kyseessä olevan palvelun osalta, ja niiden olisi oltava ketään syrjimättömiä, oikeasuhtaisia ja avoimia; valtuutuksia voidaan käyttää keinona soveltaa yhteisön oikeudessa määrättyjä ehtoja, erityisesti avoimen verkon tarjoamisessa,

11) valtuutusten myöntämiseen liittyvien menettelyjen ja tällaisiin valtuutuksiin liittyvien ehtojen yhdenmukaistamisen olisi huomattavasti helpotettava telepalvelujen vapaata tarjoamista yhteisössä,

12) yrityksille osana valtuutusmenettelyjä määrättävien maksujen on perustuttava puolueettomiin, ketään syrjimättömiin ja avoimiin arviointiperusteisiin,

13) yksittäisten toimilupien järjestelmien käyttöönotto olisi rajoitettava tiettyihin ennakolta määriteltyihin tilanteisiin; jäsenvaltiot voivat rajoittaa jollekin telepalveluluokalle myönnettävien yksittäisten toimilupien määrää, vain siltä osin kuin se on tarpeen radiotaajuuksien tehokkaan käytön varmistamiseksi tai siksi ajaksi, joka on tarpeen riittävän numeromäärän tarjoamisen varmistamiseksi yhteisön oikeuden mukaisesti,

14) jäsenvaltioiden on saatava asettaa erityisehtoja yleisiä televerkkoja ja telepalveluja tarjoaville yrityksille niiden markkina-aseman perusteella; yrityksen markkina-asema määritellään televiestinnän yhteenliittämisestä soveltaen avoimen verkon tarjoamisen (ONP) periaatteita yleispalvelun ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin jäljempänä `yhteenliittämisdirektiivi` säännösten perusteella,

15) telepalveluilla on merkitystä sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa, muun muassa yleispalvelun toteuttamisen edistämisessä erityisesti kaukaisilla, syrjäisillä ja erillisalueilla sekä maaseutualueilla ja saarialueilla; jäsenvaltioiden olisi näin ollen voitava määrätä palvelujen yleiseen saatavuuteen liittyviä velvoitteita myöntämällä yksittäisiä toimilupia, jotka velvoittavat toimiluvan saajan tarjoamaan yleispalvelua; velvollisuus osallistua yleispalvelun rahoitukseen ei yksin riitä perusteeksi yksittäisten toimilupien määräämiselle,

16) olisi otettava käyttöön keskitetty menettely yksittäisten toimilupien myöntämisen tekemiseksi useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimilupaa hakeville yrityksille helpommaksi ja yleisen valtuutuksen ollessa kyseessä, ilmoitusmenettelyn helpottamiseksi,

17) kansallisten sääntelyviranomaisten olisi mahdollisuuksien mukaan vastauksena kaupallisiin tarpeisiin pyrittävä keskitetyn menettelyn avulla lyhentämään määräaikoja päätösten tekemiseksi yksittäisten toimilupien myöntämisestä tietyille palveluluokille,

18) keskitetty menettely olisi toteutettava rajoittamatta kansallisia säännöksiä, jotka liittyvät asiaa koskevissa menettelyissä käytettävään kieleen,

19) tässä direktiivissä säädetään jo menettelyjen tietyistä yhdenmukaistamisesta; integroidumpien telemarkkinoiden aikaansaamiseksi voi olla aihetta vielä edelleen yhdenmukaistaa menettelyjä; tätä mahdollisuutta olisi arvioitava komission laatimassa kertomuksessa,

20) kaikissa valtuutusjärjestelmissä olisi otettava huomioon perustamissopimuksen XII osastossa mainittujen Euroopan laajuisten televerkkojen luominen; tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset sääntelyviranomaiset yhteensovittavat mahdollisuuksien mukaan valtuutusmenettelynsä sellaisissa tapauksissa, joissa valtuutusta hakee yritys, jonka aikomuksena on tarjota telepalvelua tai perustaa ja/tai ylläpitää televerkkoa useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa,

21) yhteisön yrityksillä olisi oltava todellinen ja vertailukelpoinen pääsy kolmansien maiden markkinoille ja niiden olisi saatava kolmansissa maissa osakseen samanlainen kohtelu kuin yhteisössä myönnetään yrityksille, jotka ovat kyseisen kolmannen maan kansalaisten omistuksessa tai joissa heillä on enemmistön omistukseen perustuva määräysvalta tai jossa heillä on tosiasiallinen määräysvalta,

22) olisi perustettava komitea avustamaan komissiota,

23) toisaalta on välttämätöntä laatia kansallisiin sääntelyviranomaisiin sovellettavat yhteiset luottamuksellisuutta koskevat periaatteet, koska tiedot, joita kansalliset sääntelyviranomiset mahdollisesti saavat käyttöönsä myöntäessään, hallinnoidessaan, ja valvoessaan toimilupien noudattamista, ovat kaupallisesti erityisen arkaluonteisia; toisaalta tällä alalla yhteisön toimielimen jäsen, komitean jäsen, yhteisön virkamies tai toimihenkilö ei yhteisön lainsäädännön ja erityisesti perustamissopimuksen 214 artiklan perusteella saa ilmaista salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja eikä varsinkaan tietoja yrityksistä, niiden liikesuhteista tai kustannustekijöistä,

24) tämän direktiivin toimivuus olisi aikanaan arvioitava telealan ja Euroopan laajuisten verkkojen kehittymisen sekä tässä direktiivissä säädetyistä yhdenmukaistamismenettelyistä ja keskitetyistä menettelyistä saatavien kokemusten perusteella,

25) tämän direktiivin antaminen edistää merkittävästi kyseisen tavoitteen saavuttamista; kilpailua edistävien puitteiden täysimääräisen soveltamisen perusteella ja sen varmistamiseksi, että olennaisena tavoitteena olevat telealan sisämarkkinat kehittyvät ja erityisesti telepalvelujen ja televerkon tarjoamisen vapaus toteutuu koko yhteisön alueella; jäsenvaltioiden olisi erityisesti kansallisten sääntelyviranomaistensa avulla sovellettava tätä yhteistä puitejärjestelmää,

26) tätä direktiiviä sovelletaan sekä nykyisiin että tuleviin valtuutuksiin; tiettyjä toimilupia on myönnetty määräajoiksi, jotka jatkuvat vielä 1 päivän tammikuuta 1999 jälkeen; tällaisiin valtuutuksiin sisältyvät yhteisön oikeuden vastaiset määräykset, erityisesti ne, joissa annetaan luvanhaltijoille erityis- tai yksinoikeuksia, ovat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti pätemättömiä asiaa koskevissa yhteisön säädöksissä ilmoitetuista päivämääristä alkaen; muiden oikeuksien osalta, jotka eivät vaikuta muiden yritysten etuihin yhteisön oikeuden perusteella, jäsenvaltiot voivat pidentää niiden voimassaoloa korvausvaatimusten välttämiseksi, ja

27) tämän direktiivin voimaantulopäivänä voimassa oleviin valtuutuksiin sisältyvien velvoitteiden olisi lakattava olemasta voimassa, jollei niitä ole yhdenmukaistettu tämän direktiivin säännösten kanssa 1 päivään tammikuuta 1999 mennessä; komissio voi pyynnöstä lykätä jäsenvaltion osalta tätä päivämäärää,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I JAKSO

SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT JA PERIAATTEET

1 artikla

Soveltamisala

1. Tämä direktiivi koskee menettelyjä telepalvelujen tarjoamista varten myönnettävien valtuutusten sekä näihin valtuutuksiin liittyvien ehtojen osalta, mukaan lukien valtuutukset näiden palvelujen tarjoamisen edellyttämien televerkkojen perustamiseksi ja/tai tarjoamiseksi.

2. Tällä direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden yhteisön oikeuden mukaisesti antamia erityissääntöjä, jotka koskevat yleisölle tarkoitettujen audiovisuaalisten ohjelmien levitystä ja näiden ohjelmien sisältöä. Sillä ei myöskään rajoiteta toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet puolustuksen osalta eikä toimenpiteitä, jotka jäsenvaltiot ovat toteuttaneet perustamissopimuksessa, erityisesti sen 36 ja 56 artiklassa tunnustettujen yleistä etua koskevien vaatimusten mukaisesti erityisesti julkisen moraalin, yleisen turvallisuuden, mukaan lukien rikollisen toiminnan tutkiminen, sekä yleisen järjestyksen osalta.

2 artikla

Määritelmät

1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) `valtuutuksella` lupaa, jolla määrätään telealalle ominaisista oikeuksista ja velvollisuuksista ja jolla sallitaan yritysten tarjota telepalveluja ja tarvittaessa perustaa ja/tai ylläpitää televerkkoja kyseisten palvelujen tarjoamiseksi, ja joka voi olla `yleinen valtuutus` tai `yksittäinen toimilupa`, sellaisena kuin ne määritellään jäljempänä:

- `yleisellä valtuutuksella` valtuutusta, joka ei edellytä, että kyseessä oleva yritys saa kansalliselta sääntelyviranomaiselta nimenomaisen päätöksen ennen kuin se voi käyttää valtuutukseen perustuvia oikeuksia, riippumatta siitä, säännelläänkö lupaa "yleisvaltuutuksella" vai yleisellä lailla tai siitä, vaatiiko tämä sääntely rekisteröintiä,

- `yksittäisellä toimiluvalla` valtuutusta, jonka kansallinen sääntelyviranomainen myöntää ja joka antaa yritykselle erityisoikeuksia tai joka asettaa tarvittaessa kyseisen yrityksen toiminnalle yleistä valtuutusta täydentäviä erityisvelvollisuuksia, jolloin yritys ei saa käyttää kyseisiä oikeuksia ennen kuin se on saanut kansallisen sääntelyviranomaisen päätöksen;

b) `kansallisella sääntelyviranomaisella` elintä tai -elimiä, jotka ovat teleorganisaatioista oikeudellisesti erillisiä ja siitä toiminnallisesti riippumattomia ja joille jäsenvaltio on antanut tehtäväksi valtuutusten myöntämisen ja valtuutusten noudattamisen valvonnan;

c) `keskitetyllä menettelyllä` menettelyä koskevaa järjestelyä, jolla helpotetaan yksittäisten toimilupien saamista useammalta kuin yhdeltä kansalliselta sääntelyviranomaiselta tai yleisten valtuutusten ollessa kyseessä ilmoittamista tarvittaessa useammalle kuin yhdelle kansalliselle sääntelyviranomaiselle, ja joka perustuu yhdessä paikassa suoritettavaan yhdenmukaistettuun menettelyyn;

d) `olennaisilla vaatimuksilla` niitä yleisen edun mukaisia muita kuin taloudellisia syitä, joiden vuoksi jäsenvaltio voi asettaa ehtoja televerkkojen perustamiselle ja/tai toiminnalle tai telepalvelujen tarjoamiselle. Tällaisia syitä ovat verkkotoimintojen turvallisuus, verkon eheyden säilyttäminen, ja, kun siihen on perusteltua aihetta, palvelujen yhteentoimivuuden takaaminen, tietosuoja, ympäristönsuojelu, kaupunki- ja maaseutusuunnittelun tavoitteet sekä taajuusalueen tehokas hyväksikäyttö ja häirinnän välttäminen radiotaajuuksia käyttävien telejärjestelmien ja muiden joko satelliittiyhteyksiin perustuvien tai maasta käytettävien teknisten järjestelmien välillä. Tietosuojaan voi kuulua henkilötietojen suojaaminen, siirretyn tai tallennetun tiedon luottamuksellisuus sekä yksityisyyden suoja.

2. Muita telepalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamisesta saamalla aikaan avoimen verkon tarjoaminen 28 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/387/ETY (11) sekä yhteenliittämisdirektiivissä vahvistettuja määritelmiä sovelletaan soveltuvin osin tähän direktiiviin.

3 artikla

Valtuutuksia koskevat periaatteet

1. Jos jäsenvaltiot vaativat, että telepalvelun tarjoamista varten on oltava valtuutus, valtuutuksen myöntämisen ja siihen liitettävien ehtojen on oltava 2, 3 ja 4 kohdassa määriteltyjen periaatteiden mukaisia.

2. Valtuutuksiin saa sisältyä ainoastaan liitteessä lueteltuja ehtoja. Lisäksi kyseisten ehtojen on oltava puolueettomasti perusteltavissa kyseiseen palveluun liittyvillä seikoilla sekä ketään syrjimättömiä, oikeasuhtaisia ja avoimia.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että telepalveluja ja/tai televerkkoja voidaan tarjota joko ilman valtuutusta tai yleisten valtuutusten perusteella, joita voidaan tarvittaessa täydentää oikeuksilla ja velvollisuuksilla, jotka edellyttävät hakemusten tapauskohtaista arviointia ja joista seuraa yhden tai useamman yksittäisen toimiluvan myöntäminen. Jäsenvaltiot voivat antaa yksittäisen toimiluvan ainoastaan siltä osin kuin luvanhaltija pääsee hyödyntämään niukkoja aineellisia tai muita voimavaroja tai kun luvanhaltijaa koskevat erityisvelvollisuudet tai luvanhaltijalla on III jakson säännösten mukaisia erityisiä oikeuksia.

4. Kehittäessään ja soveltaessaan valtuutusjärjestelmiään jäsenvaltioiden on helpotettava telepalvelujen tarjoamista jäsenvaltioiden välillä.

II JAKSO

YLEISET VALTUUTUKSET

4 artikla

Yleisiin valtuutuksiin liittyvät ehdot

1. Jos jäsenvaltiot vaativat, että telepalvelujen tarjoamista varten on oltava yleinen valtuutus, ehdot, joita voidaan kun siihen on perusteltua aihetta, liittää näihin valtuutuksiin, esitetään liitteen 2 ja 3 kohdassa. Tällaisista valtuutuksista aiheutuvien, liitteen 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen asiaa koskevien olennaisten ja muiden yleiseen etuun liittyvien vaatimusten toteuttamisesta johtuvien kielteisten vaikutusten on oltava mahdollisimman vähäisiä.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisiin valtuutuksiin liittyvät ehdot julkaistaan aiheellisella tavalla kyseisten tietojen saattamiseksi helposti niiden käyttöön, joiden etua asia koskee. Sen jäsenvaltion, jota asia koskee, on viitattava kyseisen tiedon julkaisemiseen virallisessa lehdessään ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

3. Jäsenvaltiot voivat tapauksissa, joissa se on puolueettomasti perusteltavissa, muuttaa yleiseen valtuutukseen liittyviä ehtoja oikeasuhtaisesti. Jäsenvaltioiden on näin tehdessään ilmoitettava aikomuksestaan aiheellisella tavalla ja annettava asianosaisille mahdollisuus ilmaista kantansa ehdotettuihin muutoksiin.

5 artikla

Yleisten valtuutusten myöntämismenettely

1. Jäsenvaltiot eivät saa estää yritystä, joka on yleiseen valtuutukseen 4 artiklan mukaisesti liitettyjen aiheellisten ehtojen mukainen, tarjoamasta suunniteltua telepalvelua ja/tai televerkkoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III jaksossa esitettyjen säännösten noudattamista.

2. Jäsenvaltiot saavat vaatia, että yleisen valtuutuksen saaneen yrityksen on ennen telepalvelujen ja/tai televerkkojen tarjoamisen aloittamista ilmoitettava aikomuksestaan kansalliselle sääntelyviranomaiselle ja annettava sille kaikki kyseiseen palveluun liittyvät tiedot, jotka ovat tarpeen aiheellisten, 4 artiklan mukaisesti liitettyjen ehtojen noudattamisen varmistamiseksi. Yritykseltä voidaan vaatia, että se odottaa enintään neljä viikkoa siitä, kun kaikki 4 kohdan mukaisesti julkaistut tarpeelliset tiedot on virallisesti vastaanotettu ennen kuin se aloittaa yleiseen valtuutukseen sisältyvien palvelujen tarjoamisen.

3. Jos yritys, jolla on yleinen valtuutus, ei noudata jotakin 4 artiklan mukaisesti yleisessä valtuutuksessa esitettyä ehtoa, kansallinen sääntelyviranomainen voi ilmoittaa kyseiselle yritykselle, ettei se ole oikeutettu tähän yleiseen valtuutukseen ja/tai voi määrätä kyseiselle yritykselle oikeasuhtaisella tavalla erityistoimenpiteitä, joilla varmistetaan ehdon noudattaminen. Kansallisen sääntelyviranomaisen on samalla annettava kyseiselle yritykselle kohtuullinen tilaisuus ilmaista kantansa ehtojen soveltamisesta ja korjata mahdolliset rikkomukset yhden kuukauden kuluessa siitä, kun kansallinen sääntelyviranomainen on puuttunut asiaan. Jos kyseinen yritys korjaa rikkomukset, kansallisen sääntelyviranomaisen on kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on ensiksi puuttunut asiaan kumottava päätöksensä tai muutettava sitä aiheellisella tavalla, ja ilmoitettava päätöksensä perustelut. Jos kyseinen yritys ei korjaa rikkomuksia, kansallisen sääntelyviranomaisen on kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se ensiksi puuttui asiaan, vahvistettava päätöksensä ja ilmoitettava päätöksensä perustelut. Päätös on ilmoitettava kyseiselle yritykselle viikon kuluessa päätöksen tekemisestä. Jäsenvaltioiden on säädettävä menettelystä muutoksen hakemiseksi tällaiseen päätökseen kansallisesta sääntelyviranomaisesta riippumattomalta toimielimeltä.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisiin valtuutuksiin liittyviä menettelyjä koskevat tiedot julkaistaan aiheellisella tavalla kyseisten tietojen saattamiseksi helposti saataville. Asianomaisen jäsenvaltion on viitattava kyseisen tiedon julkaisemiseen virallisessa lehdessään ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

6 artikla

Yleisiin valtuutuksiin liittyvistä menettelyistä perittävät maksut

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valtuutusmenettelyjen osana yrityksiltä perittävillä maksuilla on ainoastaan tarkoitus kattaa sovellettavan yleisen valtuutuksen myöntämisestä, käsittelystä, valvonnasta ja täytäntöönpanosta aiheutuvat hallinnolliset kulut, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteen mukaisia yleispalvelun tarjoamiseen liittyviä maksuja. Näitä maksuja koskevat tiedot on julkaistava asianmukaisella ja riittävän yksityiskohtaisella tavalla, jotta ne ovat helposti saatavilla.

III JAKSO

YKSITTÄISET TOIMILUVAT

7 artikla

Soveltamisala

1. Jäsenvaltiot voivat myöntää yksittäisiä toimilupia ainoastaan:

a) radiotaajuuksien tai numeroiden käytön sallimiseksi luvanhaltijalle;

b) erityisoikeuksien antamiseksi luvanhaltijalle yleisen tai yksityisen maa-alueen käyttöön;

c) sellaisten velvollisuuksien ja vaatimusten määräämiseksi luvanhaltijalle, jotka liittyvät yleisesti saatavilla olevien telepalvelujen ja/tai yleisten televerkkojen pakolliseen tarjoamiseen mukaan lukien yleispalvelujen tarjoamiseen liittyvän lainsäädännön mukaiset velvollisuudet ja avoimen verkon tarjoamiseen liittyvät muut velvollisuudet;

d) erityisvelvollisuuksien määräämiseen luvanhaltijalle yhteisön kilpailusääntöjen mukaisesti, jos luvanhaltijalla on merkittävä markkina-asema, sellaisena kuin se on määritelty yhteenliittämisdirektiivin 4 artiklan 3 kohdassa liittyen yleisten televerkkojen ja yleisesti saatavilla olevien telepalvelujen tarjoamiseen.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, yleisesti saatavilla olevien puhelinliikennepalvelujen tarjoamista, yleisten televerkkojen samoin kuin muiden radiotaajuuksia käyttävien verkkojen perustamista ja tarjoamista varten voidaan edellyttää yksittäistä toimilupaa.

8 artikla

Yksittäisiin toimilupiin liitettävät ehdot

1. Ne ehdot, jotka yleisiin valtuutuksiin liittyvien ehtojen lisäksi voidaan, kun siihen on perusteltua aihetta, liittää yksittäisiin toimilupiin, esitetään liitteen 2 ja 4 kohdassa.

Edellä tarkoitetut ehdot voivat koskea ainoastaan tilanteita, joissa yksittäisen toimiluvan myöntämiseen on perusteltua aihetta ja jotka määritellään 7 artiklassa.

2. Jäsenvaltiot voivat sisällyttää sovellettavien yleisten valtuutusten ehtoja yksittäiseen toimilupaan liittämällä liitteessä esitettyjä ehtoja yksittäiseen toimilupaan.

Yleisten valtuutusten nojalla annettuja oikeuksia ja yleisiin valtuutuksiin liitettyjä ehtoja ei saa rajoittaa tai täydentää yksittäisen toimiluvan myöntämisellä, paitsi puolueettomasti perustelluissa tapauksissa ja oikeasuhtaisella tavalla yleispalvelun tarjoamiseen liittyvien velvollisuuksien ja/tai merkittävän markkina-aseman valvonnan, tai vertailevan tarjouskilpailun aikana esitettyjä tarjouksia vastaavien velvollisuuksien huomioon ottamiseksi.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksittäisiin toimilupiin liitettäviä ehtoja koskevat tiedot julkaistaan aiheellisella tavalla tietojen saattamiseksi helposti saataville, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artikan soveltamista. Sen jäsenvaltion, jota asia koskee, on viitattava kyseisen tiedon julkaisemiseen virallisessa lehdessään ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

4. Jäsenvaltiot voivat muuttaa yksittäiseen toimilupaan liitettyjä ehtoja puolueettomasti perustelluissa tapauksissa ja oikeasuhtaisella tavalla. Jäsenvaltioiden on näin tehdessään ilmoitettava aikomuksestaan asiaankuuluvalla tavalla ja annettava asianomaisille mahdollisuus ilmaista kantansa ehdotettuihin muutoksiin.

9 artikla

Yksittäisten toimilupien myöntämismenettelyt

1. Kun jäsenvaltio myöntää yksittäisiä toimilupia, sen on varmistettava, että yksittäisiin toimilupiin liittyviä menettelyjä koskevat tiedot julkaistaan aiheellisella tavalla näiden tietojen saattamiseksi helposti saataville.

Asianomaisen jäsenvaltion on viitattava kyseisen tiedon julkaisemiseen virallisessa lehdessään ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Kun jäsenvaltio aikoo myöntää yksittäisiä toimilupia, sen on

- myönnettävä yksittäiset toimiluvat julkisen, ketään syrjimättömän ja avoimen menettelyn mukaisesti, ja tätä varten sovelletaan kaikkiin hakijoihin samoja menettelyjä, jollei ole perusteltua aihetta poiketa tästä, ja

- asetettava kohtuulliset määräajat ja muun muassa ilmoitettava hakemusta koskevasta päätöksestä hakijalle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kuuden viikon kuluttua hakemuksen vastaanottamisesta. Tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi annetuissa säännöksissä jäsenvaltiot voivat pidentää tätä määräaikaa neljään kuukauteen saakka puolueettomasti perustelluissa tapauksissa, jotka on määritelty täsmällisesti kyseisissä säännöksissä. Jos kyse on erityisesti vertailevasta tarjousmenettelystä, jäsenvaltiot voivat pidentää tätä määräaikaa vielä enintään neljällä kuukaudella. Nämä määräajat eivät rajoita soveltuvien kansainväliseen taajuuksien ja satelliittien yhteensovittamiseen liittyvien kansainvälisten sopimusten noudattamista.

3. Yrityksellä, joka täyttää jäsenvaltioiden tämän direktiivin asiaa koskevien säännösten mukaisesti päättämät ja julkaisemat ehdot, on oikeus saada yksittäinen toimilupa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 1 kohdan soveltamista. Kansallinen sääntelyviranomainen voi kuitenkin kieltäytyä myöntämästä yritykselle yksittäistä toimilupaa, jos sitä hakeva yritys ei anna niitä tietoja, joita voidaan kohtuudella vaatia sen osoittamiseksi, että se täyttää tämän direktiivin asiaa koskevien säännösten mukaisesti määrätyt ehdot.

4. Jos yksittäisen toimiluvan haltija ei noudata jotain tämän direktiivin asiaa koskevien säännösten mukaisesti toimiluvassa esitettyä ehtoa, kansallinen sääntelyviranomainen voi peruuttaa, muuttaa tai peruuttaa määräajaksi yksittäisen toimiluvan tai määrätä oikeasuhtaisia erityistoimenpiteitä ehdon noudattamisen varmistamiseksi. Kansallisen sääntelyviranomaisen on samalla annettava asianomaiselle yritykselle kohtuullinen tilaisuus ilmaista kantansa ehtojen soveltamisesta ja korjata mahdolliset rikkomukset yhden kuukauden kuluessa alkaen kansallisen sääntelyviranomaisen puuttumisesta asiaan, paitsi jos kyseessä on toistuvat rikkomukset, jolloin kansallinen sääntelyviranomainen voi välittömästi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet. Jos kyseinen yritys korjaa rikkomukset, kansallisen sääntelyviranomaisen on kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se ensiksi puuttui asiaan, kumottava päätöksensä tai aiheellisesti muutettava sitä ja ilmoitettava päätöksensä perustelut. Jos kyseinen yritys ei korjaa rikkomuksia, kansallisen sääntelyviranomaisen on kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se ensiksi puuttui asiaan, vahvistettava päätöksensä ja ilmoitettava päätöksensä perustelut. Päätöksestä on ilmoitettava kyseiselle yritykselle viikon kuluessa päätöksen tekemisestä. Jäsenvaltioiden on säädettävä menettelystä muutoksen hakemiseksi tällaiseen päätökseen kansallisesta sääntelyviranomaisesta riippumattomalta toimielimeltä.

5. Siinä tapauksessa, että radiotaajuuksia käyttävän televerkon ja muiden teknisten järjestelmien välillä esiintyy häirintää, kansallinen sääntelyviranomainen voi toteuttaa välittömästi toimenpiteet tämän ongelman ratkaisemiseksi. Tällaisessa tapauksessa kyseiselle yritykselle on annettava sen jälkeen kohtuullinen tilaisuus ilmaista kantansa ja ehdottaa mahdollisia ratkaisuja häirinnän poistamiseksi.

6. Jäsenvaltioiden, jotka kieltäytyvät myöntämästä yksittäistä toimilupaa tai jotka peruuttavat, muuttavat tai peruuttavat määräajaksi yksittäisen toimiluvan, on ilmoitettava päätöksensä perustelut kyseiselle yritykselle. Jäsenvaltioiden on säädettävä aiheellisesta menettelystä muutoksen hakemiseksi edellä mainittuihin kieltäytymisiin, peruuttamisiin, muutoksiin tai määräajaksi peruuttamisiin kansallisesta sääntelyviranomaisesta riippumattomalta toimielimeltä.

10 artikla

Yksittäisten toimilupien määrän rajoittaminen

1. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa jollekin telepalveluluokalle ja televiestintäinfrastruktuurin perustamiselle ja/tai käyttämiselle myönnettävien yksittäisten toimilupien määrää ainoastaan siltä osin kuin se on tarpeen radiotaajuuksien tehokkaan hyödyntämisen varmistamiseksi, tai siksi ajaksi, joka on tarpeen riittävän numeromäärän tarjoamisen varmistamiseksi yhteisön oikeuden mukaisesti.

2. Jos jäsenvaltio aikoo rajoittaa myönnettävien yksittäisten toimilupien määrää 1 kohdan mukaisesti, sen on

- korostettava asianmukaisella tavalla tarvetta tarjota käyttäjille mahdollisimman suuri hyöty ja helpottaa kilpailun kehittymistä,

- annettava kaikille asianosaisille mahdollisuus ilmaista kantansa rajoitusten osalta,

- julkaistava päätöksensä rajoittaa yksittäisten toimilupien määrää ja ilmoitettava päätöksensä perustelut,

- tarkasteltava rajoituksia uudelleen kohtuullisin väliajoin,

- järjestettävä mahdollisuus hakea toimilupia.

3. Jäsenvaltioiden on myönnettävä yksittäiset toimiluvat puolueettomien, ketään syrjimättömien yksityiskohtaisten, avoimien, oikeasuhtaisten valintaperusteiden perusteella. Kaikissa valinnoissa on asianmukaisella tavalla korostettava tarvetta tehdä kilpailun kehittyminen helpommaksi ja tarjota käyttäjille mahdollisimman suuri hyöty.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valintaperusteita koskevat tiedot julkaistaan etukäteen aiheellisella tavalla niiden saattamiseksi helposti saataville. Asianomaisen jäsenvaltion on viitattava kyseisen tiedon julkaisemiseen virallisessa lehdessään.

4. Kun jäsenvaltio omasta aloitteestaan tai joltakin yritykseltä saamansa pyynnön johdosta joko tämän direktiivin voimaantuloajankohtana tai sen jälkeen katsoo, että yksittäisten toimilupien määrää voidaan lisätä, sen on julkaistava tämä tieto ja järjestettävä mahdollisuus toimilupien hakemiseen.

11 artikla

Yksittäisistä toimiluvista perittävät maksut

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että osana valtuutusmenettelyä yrityksille määrättävillä maksuilla pyritään ainoastaan kattamaan sovellettavan yksittäisen toimiluvan myöntämisestä, käsittelystä, valvonnasta ja toimeenpanosta aiheutuvat hallinnolliset kulut. Yksittäistä toimilupaa koskevien maksujen on oltava suhteessa tehtyyn työhön ja ne on julkaistava aiheellisella ja riittävän yksityiskohtaisella tavalla niiden saattamiseksi helposti saataville.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat, jos käytettävät voimavarat ovat niukat, sallia, että niiden kansalliset sääntelyviranomaiset perivät maksuja, joilla pyritään varmistamaan näiden voimavarojen mahdollisimman tehokas käyttö. Näiden maksujen on oltava ketään syrjimättömiä ja niissä on erityisesti otettava huomioon tarve edistää uusien palvelujen ja kilpailun kehittymistä.

IV JAKSO

TELEPALVELUJEN TARJOAMINEN KAIKKIALLA YHTEISÖSSÄ

12 artikla

Yhdenmukaistaminen

1. Yleisiin valtuutuksiin ja yleisiin valtuutusmenettelyihin liittyvät ehdot on tarvittaessa yhdenmukaistettava.

Näiden ehtojen ja menettelyjen yhdenmukaistamisella pyritään kehittämään sellainen mahdollisimman vaivaton järjestelmä, jonka avulla voidaan varmistaa tämän direktiivin säännösten noudattamisen, erityisesti sen 3, 4 ja 5 artiklan sekä liitteen 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen asiaa koskevien olennaisten vaatimusten ja muiden yleistä etua koskevien vaatimusten noudattaminen.

Yhdenmukaistamisella on myös pyrittävä tasapainottamaan luvanhaltijayritysten oikeudet ja velvollisuudet.

2. Komissio myöntää 16 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen valtuuksia Euroopan telehallintojen neuvottelukunnalle (CEPT)/Euroopan televiestinnän sääntelykomitealle (ECTRA), CEPT/Euroopan radioviestintäkomitealle (ERC) tai muille kyseeseen tuleville yhdenmukaistamiselimille. Näissä valtuuksissa on määriteltävä suoritettavat tehtävät ja yhdenmukaistettavien yleisten valtuutusten luokat sekä asetettava aikataulu yhdenmukaistettujen ehtojen ja menettelyjen valmistelulle.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan tuloksena ja rajoittamatta 7 artiklan soveltamista on 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tehtävä päätös, jossa todetaan yhdenmukaistetun yleisen valtuutuksen sovellettavuus.

13 artikla

Keskitetty menettely

1. Komissio toteuttaa tarvittaessa ja yhdessä CETP/ECTRAn ja CEPT/ERC:n kanssa toimenpiteet keskitetyn menettelyn tarjoamiseksi yksittäisiä toimilupia varten sekä yleisten valtuutusten osalta ilmoitusmenettelyjä varten, mukaan lukien asianmukaiset järjestelyt menettelyn hallintoa varten, 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Menettelyä koskevat tiedot julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Keskitetyn menettelyn on oltava seuraavien edellytysten mukaisia:

a) keskitetyn menettelyn on oltava avoin kaikille yrityksille, jotka haluavat tarjota telepalveluja yhteisössä;

b) hakemusten ja/tai ilmoitusten jättämiseen on tarjottava mahdollisuus, ja on nimettävä yksi tai useampi elin, jolle hakemukset ja/tai ilmoitukset voidaan toimittaa;

c) yksittäisten toimilupien osalta hakemuksen vastaanottaneen elimen on siirrettävä hakemus (hakemukset) asianomaisille kansallisille sääntelyviranomaisille seitsemän työpäivän kuluessa niiden virallisesta vastaanottamisesta.

Yleisten valtuutusten osalta ilmoituksen vastaanottaneen elimen on toimitettava ilmoitus (ilmoitukset) asianomaisille kansallisille sääntelyviranomaisille kahden työpäivän kuluessa ilmoituksen virallisesta vastaanottamisesta;

d) yksittäisten toimilupien osalta kyseisten kansallisten sääntelyviranomaisten on päätettävä luvan myöntämisestä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa; niiden on ilmoitettava päätöksestä sekä hakijalle että hakemuksen vastaanottaneelle elimelle tai elimille viikon kuluessa päätöksen tekemisestä.

Yleisten valtuutusten osalta kansallisten sääntelyviranomaisten on noudatettava 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua määräaikaa;

e) keskitettyä menettelyä käyttäen tehtyihin yksittäisten toimilupien hakemuksiin sovelletaan 9 artiklaa ja ilmoituksiin 5 artiklaa;

f) hakemuksia ja/tai ilmoituksia vastaanottavien elinten on annettava vuosittain komissiolle kertomus keskitetyn menettelyn toiminnasta, mukaan lukien tiedot evätyistä hakemuksista ja ilmoituksia koskevista vastustamisista;

g) keskitetyn menettelyn osapuolina olevien elinten on sitouduttava noudattamaan 20 artiklassa säädettyä luottamuksellisuuden tasoa.

V JAKSO

TOIMILUPAKOMITEA

14 artikla

Toimilupakomitean perustaminen

Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Komiteaa kutsutaan toimilupakomiteaksi, jäljempänä `komitea`.

15 artikla

Tietojen vaihto

Komissio ilmoittaa tarvittaessa komitealle teleorganisaatioiden, käyttäjien, kuluttajien, valmistajien, palvelujen tarjoajien ja ammattiyhdistysten edustajien kanssa käytyjen säännöllisten neuvottelujen tuloksista.

Komitean on lisäksi yhteisön telepolitiikan huomioon ottaen edistettävä jäsenvaltioiden välistä sekä jäsenvaltioiden ja komission välistä tietojen vaihtoa myönnettäviin telepalveluvaltuutuksiin liittyvien sääntelytoimien tilanteesta ja kehityksestä.

16 artikla

Komiteamenettely I (12*)

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

Komission on, niin suurelta osin kuin mahdollista, otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava komitealle, millä tavoin sen lausunto on otettu huomioon.

17 artikla

Komiteamenettely II b (13*)

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Siinä tapauksessa:

- komissio lykkää päättämiensä toimenpiteiden soveltamista kolmella kuukaudella ilmoituksen tekopäivästä;

- neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa.

VI JAKSO

YLEISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Kolmannet maat

1. Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa komissiolle kaikista tietoonsa tulleista yleisistä oikeudellisista tai tosiasiallisista vaikeuksista, joita yhteisön piirissä toimivilla organisaatioilla on ollut valtuutusten saannissa ja valtuutusten nojalla toimimisessa kolmansissa maissa.

2. Jos komissiolle ilmoitetaan tällaisista vaikeuksista, se voi tarvittaessa tehdä neuvostolle ehdotuksia asianmukaisten neuvotteluvaltuuksien saamiseksi, jotta yhteisön piirissä tomiville organisaatioille saataisiin vertailukelpoiset oikeudet kyseisissä kolmansissa maissa. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet eivät rajoita asiaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia yhteisön ja jäsenvaltioiden velvoitteita.

19 artikla

Uudet palvelut

Jos jonkin telepalvelun tarjoaminen ei vielä kuulu yleisen valtuutuksen piiriin ja jos kyseistä palvelua ja/tai verkkoa ei voida tarjota ilman valtuutusta, jäsenvaltioiden on kuuden viikon kuluessa siitä, kun ne ovat vastaanottaneet hakemuksen, vahvistettava väliaikaiset ehdot, joiden mukaisesti yritys voi alkaa tarjota palveluja tai hylättävä hakemus, ja ilmoitettava kyseiselle yritykselle hylkäämisen perustelut, sanotun kuitenkaan rajoittamatta II ja III jakson säännösten soveltamista. Jäsenvaltioiden on mahdollisimman pian tämän jälkeen vahvistettava lopulliset ehdot tai sallittava kyseisen palvelun tarjoaminen ilman valtuutusta tai perusteltava mahdollinen kieltäytyminen. Jäsenvaltioiden on säädettävä aiheellisesta menettelystä muutoksen hakemiseksi kansallisesta sääntelyviranomaisesta riippumattomalta toimielimeltä väliaikaisten tai lopullisten ehtojen vahvistamisesta kieltäytymiseen, hakemuksen hylkäämiseen tai kyseisen palvelun tarjoamisen sallimista ilman valtuutusta koskevaan kieltäytymiseen.

20 artikla

Luottamuksellisuus

1. Kansalliset sääntelyviranomaiset eivät saa ilmaista mitään salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja, varsinkaan yrityksiä, niiden liikesuhteita tai kustannustekijöitä koskevia tietoja.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei rajoita kansallisten sääntelyviranomaisten oikeutta ilmaista tietoja silloin, kun se on olennaisen tärkeää viranomaisille kuuluvien velvollisuuksien hoitamiseksi, missä tapauksessa tietojen on oltava oikeausuhtaista, ja siinä on otettava huomioon yritysten oikeutetut edut niiden liikesalaisuuksien suojelemisessa.

3. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä sellaisten toimilupaehtoja koskevien tietojen julkaisemista, joihin ei sisälly luottamuksellisia tietoja.

21 artikla

Ilmoittaminen

1. Direktiivin 90/388/ETY mukaisesti vaadittujen tietojen lisäksi jäsenvaltioiden on annettava komissiolle seuraavat tiedot:

- kansallisten valtuutusten myöntämiseen valtuutettujen kansallisten viranomaisten ja elinten nimet ja osoitteet,

- kansallisia valtuutusjärjestelmiä koskevat tiedot.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdan mukaisesti annetuissa tiedoissa tapahtuneista muutoksista kuukauden kuluessa siitä kun muutos tuli voimaan.

22 artikla

Direktiivin voimaantulopäivänä voimassa olevat valtuutukset

1. Jäsenvaltioiden on pyrittävä kaikin tavoin saattamaan tämän direktiivin voimaantulopäivänä voimassa olevat valtuutukset tämän direktiivin säännösten mukaisiksi 1 päivään tammikuuta 1999 mennessä.

2. Jos tämän direktiivin säännösten soveltamisesta seuraa voimassa olevien valtuutusehtojen muutoksia, jäsenvaltiot voivat jatkaa ehtojen voimassaoloaikaa, lukuun ottamatta yhteisön oikeuden nojalla lopetettuja tai lopetettavia erityis- tai yksinoikeuksia luvanhaltijalle antavia ehtoja edellyttäen, että tämä voidaan toteuttaa vaikuttamatta muiden yritysten yhteisön oikeuden, mukaan lukien tämä direktiivi, mukaisiin oikeuksiin. Tässä tapauksessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tätä varten toteutettavista toimista ja niiden perusteista.

3. Tämän direktiivin voimaantulopäivänä voimassa oleviin valtuutuksiin sisältyvät velvoitteet, joita ei ole saatettu tämän direktiivin säännösten mukaisiksi 1 päivään tammikuuta 1999 mennessä, lakkaavat olemasta voimassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan säännösten soveltamista.

Komissio voi, kun siihen on perusteltua aihetta, jäsenvaltion pyynnöstä tämän osalta lykätä tätä päivämäärää.

23 artikla

Tarkistusmenettelyt

Komissio laatii 1 päivään tammikuuta 2000 mennessä kertomuksen siihen mahdollisesti liittyvine uutta lainsäädäntöä koskevine ehdotuksineen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomus sisältää saatuihin kokemuksiin perustuvan arvion tarpeesta kehittää edelleen sääntelyrakenteita valtuutusten osalta, erityisesti menettelyjen yhdenmukaistamisen ja yksittäisten toimilupien soveltamisalan osalta sekä, yhdenmukaistamista koskevien muiden näkökohtien ja Euroopan laajuisten palvelujen ja verkkojen osalta. Kertomuksessa on myös ehdotuksia televiestintää koskevaan yhteisön lainsäädäntöön sisältyvien eri komiteoiden yhdistämisestä. Kertomuksessa käsitellään myös muutoksia, jotka ovat mahdollisesti tarpeen liitteiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ja aiheellisiin käytännön menettelyihin samoin kuin 7 artiklan 2 kohdan mukauttamiseksi.

24 artikla

Lykkäys

Niille 22 päivänä heinäkuuta 1993 ja 22 päivänä joulukuuta 1994 annetuissa neuvoston päätöslauselmissa yksilöidyille jäsenvaltioille, joiden osalta televiestinnän vapauttamista varten määrättyä siirtymäaikaa on pidennetty, myönnetään lykkäystä 3 artiklan 3 kohdassa, 7 ja 9 artiklassa, 10 artiklan 1 kohdassa sekä 12, 13 ja 22 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien osalta niin pitkäksi aikaa ja siltä osin, kuin ne käyttävät hyväkseen näitä siirtymäaikoja. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan käyttää niitä hyväkseen.

25 artikla

Täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viipymättä ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1997. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

26 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

27 artikla

Osoittaminen

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä huhtikuuta 1997.

Euroopan parlamentin puolesta

J. M. GIL-ROBLES

Puhemies

Neuvoston puolesta

A. VAN DOK VAN WEELE

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 90, 27.3.1996, s. 5 ja EYVL N:o C 291, 4.10.1996, s. 12.

(2) EYVL N:o C 204, 15.7.1996. s. 17.

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 22. toukokuuta 1996 (EYVL N:o C 166, 10.6.1996, s. 78), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 9. joulukuuta 1996 (EYVL N:o C 41, 10.2.1997, s. 48), ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 20. helmikuuta 1997 (EYVL N:o C 88, 17.3.1997) sekä neuvoston päätös tehty 6. maaliskuuta 1997.

(4) EYVL N:o C 213, 6.8.1993, s. 1.

(5) EYVL N:o C 379, 31.12.1994, s. 4.

(6) EYVL N:o C 150, 31.5.1993, s. 39.

(7) EYVL N:o C 109, 1.5.1995, s. 310.

(8) EYVL N:o C 151, 19.6.1995, s. 479.

(9) EYVL N:o C 258, 3.10.1995, s. 1.

(10) EYVL N:o L 192, 24.7.1990, s. 10, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 96/19/EY (EYVL N:o L 74, 22.3.1996, s. 13).

(11) EYVL N:o L 192, 24.7.1990, s. 1.

(12*) Menettelystä komissiolle annettua täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 13 päivänä heinäkuuta 1987 annettu neuvoston päätös 87/373/ETY (EYVL N:o 197, 18.7.1987, s. 33).

LIITE

EHDOT, JOITA VOIDAAN LIITTÄÄ VALTUUTUKSIIN

1. Kaikkien valtuutuksiin liitettävien ehtojen on oltava perustamissopimuksen kilpailusääntöjen mukaisia.

2. Ehdot, joita voidaan aiheellisin perustein ja oikeasuhtaisuuden periaatetta noudattaen liittää kaikkiin valtuutuksiin

2.1. Ehdot, joiden tarkoitus on varmistaa asiaa koskevien olennaisten vaatimusten noudattaminen

2.2. Ehdot sellaisten tietojen antamiselle, joita voidaan kohtuullisesti vaatia sen varmistamiseksi, että sovellettavia ehtoja noudatetaan, ja joita tarvitaan tilastollisiin tarkoituksiin

2.3. Ehdot, joiden tarkoituksena on estää kilpailun vastainen toiminta telemarkkinoilla, mukaan lukien toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tariffit ovat ketään syrjimättömiä ja että ne eivät vääristä kilpailua

2.4. Ehdot, jotka liittyvät numerointikapasiteetin tehokkaaseen käyttöön

3. Erityisehdot, jotka voidaan, kun siihen on perusteltua aihetta ja oikeasuhtaisuuden periaatetta noudattaen, liittää yleisiin valtuutuksiin, jotka koskevat yleisesti saatavilla olevien telepalvelujen tarjoamista ja näiden palvelujen tarjoamiseksi käytettäviä yleisiä televerkkoja

3.1. Käyttäjien ja tilaajien suojaan liittyvät ehdot, jotka koskevat erityisesti:

- vakiomuotoisen tilaussopimuksen hyväksyttämistä ennakkoon kansallisilla sääntelyviranomaisilla,

- eriteltyä ja tarkkaa laskutuspalvelua,

- riitojen ratkaisumenettelyn tarjoamista,

- verkkoon pääsyä koskeviin ehtoihin tulleiden muutosten julkaisemista ja riittävää tiedottamista niistä, mukaan lukien tariffit, palvelutaso ja palvelun saatavuus

3.2. Osallistuminen yleispalveluista aiheutuviin kuluihin yhteisön oikeuden mukaisesti

3.3. Yleisten puhelinluettelopalvelujen tarjoamiseksi tarvittavien asiakastietokannoissa olevien tietojen luovuttaminen

3.4. Hätäpalvelujen tarjoaminen

3.5. Vammaisille tarkoitetut erityisjärjestelyt

3.6. Verkkojen yhteenliittämistä ja palvelujen yhteentoimivuutta koskevat ehdot televiestinnän yhteenliittämistä koskevan direktiivin ja yhteisön oikeuden mukaisten velvoitteiden mukaisesti

4. Erityisehdot, joita voidaan, kun siihen on perusteltua aihetta ja oikeasuhtaisuuden periaatetta noudattaen mahdollisesti liittää yksittäisiin toimilupiin

4.1. Numerointioikeuksien myöntämiseen liittyvät erityisehdot (kansallisten numerointisuunnitelmien noudattaminen)

4.2. Radiotaajuuksien tehokkaaseen käyttöön ja hallintaan liittyvät erityisehdot

4.3. Ympäristöön liittyvät sekä kaupunki- ja maaseutusuunnittelun erityisvaatimukset, mukaan lukien ehdot yleisessä tai yksityisessä omistuksessa olevien maa-alueiden käytön sallimiselle sekä ehdot rinnakkain sijoittamiselle ja järjestelmien jakamiselle

4.4. Enimmäisvoimassaoloaika, joka ei saa olla kohtuuttoman lyhyt, erityisesti radiotaajuuksien tai numeroiden tehokkaan käytön varmistamiseksi tai julkisessa tai yksityisessä omistuksessa olevien maa-alueiden käytön sallimiseksi, tämän rajoittamatta lupien lopullista tai tilapäistä peruuttamista koskevien muiden säännösten soveltamista

4.5. Yleispalveluvelvoitteiden täyttäminen televiestinnän yhteenliittämisdirektiivin ja avoimen verkon tarjoamiseen (ONP) soveltamisesta pientaajuuspuheviestitykseen 13 päivänä joulukuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/62/EY (1) mukaisesti

4.6. Ehdot, joita sovelletaan jäsenvaltioiden televiestinnän yhteenliittämisdirektiivin mukaisesti ilmoittamiin merkittävässä markkina-asemassa oleviin operaattoreihin ja joiden tarkoituksena on varmistaa televiestinnän yhteenliittäminen tai merkittävän markkina-aseman valvonta

4.7. Omistusta koskevat tiedot, yhteisön oikeuden tai Euroopan yhteisöllä kolmansia maita kohtaan olevien velvoitteiden mukaisesti

4.8. Palvelun tai verkon laatuun, saatavuuteen ja pysyvyyteen kohdistuvat vaatimukset, mukaan lukien hakijan rahoitukselliset, hallinnolliset ja tekniset valmiudet sekä toiminnan harjoittamisen vähimmäiskeston määrittämistä koskevat ehdot, mukaan lukien tarvittaessa ja yhteisön oikeuden mukaisesti yleisesti saatavilla olevien telepalvelujen ja yleisten televerkkojen pakollinen tarjoaminen

4.9. Kiinteiden johtojen tarjoamiseen liittyvät erityisehdot avoimen verkon tarjoamisen soveltamisesta kiinteisiin johtoihin 5 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/44/ETY (2) mukaisesti.

Luetelluilla ehdoilla ei rajoiteta:

- muita kuin nimenomaan televiestinnän alaa koskevia oikeudellisia ehtoja, eikä

- toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet perustamissopimuksessa, erityisesti sen 36 ja 56 artiklassa tunnustettujen yleistä etua koskevien vaatimusten mukaisesti, erityisesti liittyen julkiseen moraaliin, yleiseen turvallisuuteen, mukaan lukien rikollisen toiminnan tutkinta, sekä yleiseen järjestykseen.

(1) EYVL N:o L 321, 30.12.1995, s. 6.

(2) EYVL N:o L 165, 19.6.1992, s. 27, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä 94/439/EY (EYVL N:o L 181, 15.7.1994, s. 40).

Top