EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.1.2019

COM(2019) 14 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 täytäntöönpanosta

1.Johdanto

Yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 577/98 1 vahvistetaan vähimmäisvaatimukset, joita sovelletaan työvoimatutkimusten yhdenmukaiseen tuotantoon Euroopan unionissa (EU) ja sen jäsenvaltioissa.

Asetuksen (EY) N:o 577/98 7 artiklassa todetaan seuraavaa:

Komissio antaa parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta joka kolmas vuosi vuodesta 2000 alkaen. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti niiden tilastollisten menetelmien laatua, joita jäsenvaltiot aikovat käyttää tulosten tason parantamiseksi tai tutkimusmenettelyjen keventämiseksi.

Käsillä oleva kertomus on komission seitsemäs kertomus parlamentille ja neuvostolle, ja siinä käsitellään jaksoa 2015–2017. Kertomuksen rakenne on seuraava:

·Osassa 2 esitellään yleisesti Euroopan unionin työvoimatutkimusta ja sen tehtävää Euroopan unionin toimintalinjojen tukena.

·Osassa 3 tarkastellaan asetuksen (EY) N:o 577/98 täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa ja Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvissa maissa.

·Osassa 4 tarkastellaan meneillään olevia Euroopan tilastojärjestelmässä (ESS) 2 käynnistettyjä aloitteita, joilla pyritään parantamaan työvoimatutkimuksen laatua.

2.Yleistä työvoimatutkimuksesta

2.1.Yleinen kuvaus

Euroopan unionin työvoimatutkimus, jäljempänä ’EU-LFS’, on yksityisten kotitalouksien jäseniä koskeva laaja otantatutkimus. Sen avulla tuotetaan sekä neljännesvuosittaiset että vuosittaiset työmarkkinatilastot työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolella olevasta väestöstä. Tutkimuksessa kerätään myös monivuotisia tietoja lisäkysymyksillä (ad hoc -moduuleilla), ja siitä saadaan aineistoa työttömyyttä ja työttömyysastetta koskevien mallipohjaisten kuukausittaisten estimaattien pohjaksi.

Kansalliset tilastolaitokset vastaavat kussakin maassa kansallisten kyselylomakkeiden laatimisesta, otoksen valitsemisesta, haastattelujen tekemisestä ja tulosten lähettämisestä komissiolle (Eurostatille) komission asetuksella (EY) N:o 377/2008 3 vahvistetun yhteisen koodausjärjestelmän mukaisesti.

Eurostat vastaa asetuksen (EY) N:o 577/98 täytäntöönpanon seurannasta, avustaa kansallisia tilastolaitoksia, edistää yhtenäistettyjen käsitteiden ja menetelmien käyttöä ja levittää vertailukelpoisia kansallisia ja eurooppalaisia työmarkkinatilastoja.

Vuonna 2017 EU-LFS:n otoskoko oli noin 1,3 miljoonaa 15–74-vuotiasta henkilöä (joista noin 1,2 miljoonaa oli EU28-maista). Otokset poimittiin neljännesvuosittain 34:stä tutkimukseen osallistuneesta maasta 4 . EU-LFS on siten suurin kotitalouksia koskeva tutkimus Euroopassa.

2.2.Merkitys

EU-LFS on virallisten työmarkkinatilastojen merkittävin lähde EU:ssa. Kaiken kaikkiaan sillä kerätään tietoja yli 100 muuttujasta, jotka liittyvät työmarkkina-asemaan, ammattiasemaan, työaikaan, koulutustaustaan ja kouluttautumiseen. Lisäksi EU-LFS:n tietoja täydennetään vuotuisilla eri aiheita käsittelevillä lisäkysymyksillä 5 .

EU-LFS perustuu kansainvälisiin standardeihin ja määritelmiin 6 , ja sillä on merkitystä myös EU:n ulkopuolella, sillä sen avulla Euroopan työmarkkinoita voidaan verrata muiden alueiden tai maiden työmarkkinoihin.

Osassa EU:n keskeisistä poliittisista aloitteista tukeudutaan EU-LFS:stä saatuihin tietoihin. EU-LFS on esimerkiksi yksi keskeisistä tietolähteistä, kun seurataan jäsenvaltioiden edistymistä työllisyyttä koskevien suuntaviivojen toteuttamisessa i) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 148 artiklan 7 ja ii) EU:n Eurooppa 2020 ‑kasvustrategian puitteissa. Kahta Eurooppa 2020 -strategian viidestä yleistavoitteesta 8 seurataan kolmella EU-LFS-indikaattorilla (20–64-vuotiaiden työllisyysaste, opintonsa keskeyttäneiden osuus ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 30–34-vuotiaiden määrä). Eurooppa 2020 -strategian yhteisessä arviointikehyksessä hyödynnetään myös monia muita LFS:ään perustuvia indikaattoreita.

Useita EU-LFS-indikaattoreita käytetään myös sen seuraamiseen, millaisia tuloksia jäsenvaltiot ovat saavuttaneet Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kahdella ulottuvuudella. Nämä ulottuvuudet ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille (johon kuuluvat koulutus, osaaminen ja elinikäinen oppiminen, sukupuolten tasa-arvo työmarkkinoilla ja nuoriso) ja dynaamiset työmarkkinat ja oikeudenmukaiset työolot (johon kuuluvat työvoimarakenne ja työmarkkinoiden dynamiikka) 9 .

Tämän lisäksi useita EU-LFS:n aluetason työmarkkinaindikaattoreita (eli nuorten työttömyysastetta ja kokonaistyöttömyysastetta) käytetään kohdennettaessa koheesiopolitiikan määrärahoja.

EU-LFS:stä saadaan myös indikaattoreita kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelmaan 10 . Kolmeen kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteista liittyy EU-LFS:ään perustuvia indikaattoreita. Nämä tavoitteet ovat laadukas koulutus, sukupuolten tasa-arvo sekä ihmisarvoinen työ ja talouskasvu.

EU-LFS:ään perustuva kuukausittainen työttömyysaste on tärkeä lyhyen aikavälin taloudellinen indikaattori. Se on yksi Euroopan talouden pääindikaattoreista 11 , ja sitä käytetään myös työttömyysasteen vuotuisten liukuvien keskiarvojen laskemiseen talous- ja rahoitustilannetta kuvaavien indikaattoreiden tulostaulua varten. Tulostaulua puolestaan käytetään makrotalouden ja kilpailukyvyn epätasapainon havaitsemiseen 12 . EU-LFS:stä saadaan kansantalouden tilinpitoa varten tietoja työllisyydestä ja työajasta sekä muista työmarkkinoiden ulkopuolisista tekijöistä, kuten koulutuksesta.

EU-LFS:n tietoja käytetään laajasti komission pääosastoissa ja EU:n virastoissa. Erityisesti Eurofound käyttää tietoja Euroopan työvoiman ominaispiirteitä koskevan tiivistelmäraportin laadinnassa.

Lisäksi EU-LFS on yksi merkittävimmistä tilastollisten mikrotietojen lähteistä Euroopan tutkijoille. Laaja otos mahdollistaa tutkimusten tekemisen yksittäisistä työmarkkinaryhmistä. EU-LFS:n tiedot ovat myös väestöllisten, alueellisten ja koulutustaustaa kuvaavien muuttujien osalta erittäin kattavia.

3.Työvoimatutkimuksen toteuttaminen

Tässä osassa käsitellään pääasiassa jaksoa 2015–2017, mutta myös vuoden 2014 työvoimatutkimuksessa saatuja tietoja esitetään tarpeen mukaan, jotta edellisen kertomuksen laadinnan jälkeen tapahtuneita parannuksia voidaan tuoda esille.

3.1.Tarkkuus

Tilastoinnin tulosten tarkkuudella tarkoitetaan sitä, miten lähellä laskelmat tai estimaatit ovat niitä täsmällisiä – tai todellisia – arvoja, joita tilastoilla on tarkoitus mitata. Estimaattien tarkkuutta heikentävät kahdentyyppiset virheet: otantavirheet ja muut kuin otantavirheet. Otantavirheitä esiintyy, koska koko väestöstä tutkitaan vain yksi alaryhmä. Muita kuin otantavirheitä ovat kaikki muut virheet, jotka eivät johdu otannasta (esimerkiksi kattavuusvirheet, mittausvirheet, käsittelyvirheet ja vastauskadosta johtuvat virheet).

Tärkein otantavirheisiin vaikuttava tekijä on otoksen koko. Laajemmat otokset parantavat tulosten tarkkuutta. Taulukossa 1 esitetään neljännesvuosittain 15–74-vuotiaista haastateltavaksi valittujen henkilöiden otoksen koko kussakin tutkimukseen osallistuneessa maassa absoluuttisina lukuina ja suhteutettuna koko kyseisen ikäryhmän väestöön. Vuonna 2017 otannan osuus 13 kokonaisväestöstä vaihteli 0,14 prosentista (Yhdistynyt kuningaskunta) 1,46 prosenttiin (Luxemburg). Neljännesvuosittaisen otoksen koko oli vuonna 2017 keskimäärin noin 1,3 miljoonaa henkilöä eli 0,29 prosenttia tutkimukseen osallistuneiden 34 maan koko 15–74-vuotiaasta väestöstä.

EU-LFS:n kaltaisissa virallisissa tutkimuksissa käytetään todennäköisyysotantaa. Näin otantavirheet voidaan ilmaista määrällisesti luottamusväleinä. Taulukossa 2 esitetään estimaatit ja 95 prosentin luottamusvälit, jotka on saavutettu työllisyyttä ja työttömyyttä kuvaaville seitsemälle pääindikaattorille EU28-tasolle aggregoituna.

Nämä välit vastaavat neuvoston asetuksessa (EY) N:o 577/98 vahvistettuja tarkkuusvaatimuksia.

Muiden kuin otantavirheiden osalta voidaan todeta, että Eurostat ja tutkimukseen osallistuvat maat seuraavat säännöllisesti tällaisten virheiden lähteitä, kuten vastauskatoa. Osallistuvat maat ilmoittavat Eurostatille vuosittain virheiden pääasialliset syyt sekä menetelmät, joita sovelletaan kansallisesti niiden vähentämiseksi. Tästä seurannasta julkaistaan yhteenveto EU-LFS:n vuotuisessa laatukertomuksessa 14 .

Vuonna 2017 EU-LFS:ään osallistuminen oli pakollista 14 maassa (Belgia, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Luxemburg, Malta, Itävalta, Portugali, Slovakia, Norja ja Turkki) ja vapaaehtoista muissa 20 maassa. Maissa, joissa vastaaminen on vapaaehtoista, yksikkökadon osuus on yleensä suurempi kuin maissa, joissa tutkimus toteutetaan pakollisena 15 .

Taulukko 1: Eurooppalaisessa työvoimatutkimuksessa saavutettu otoskoko ja prosenttiosuus 15–74-vuotiaasta väestöstä (neljännesvuosittainen keskiarvo), 2017 ja 2014

Taulukko 2: Työllisyyttä ja työttömyyttä kuvaavien LFS:n pääindikaattoreiden 95 prosentin luottamusväli EU28-maissa, 2017

Taulukko 3: Osallistuminen ja vastauskadon osuus EU-LFS:ssä maittain, 2017 ja 2014

3.2.Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastojen ajantasaisuus määritellään tietojen saataville tulemisen ja niiden kuvaaman tapahtuman tai ilmiön väliseksi ajanjaksoksi. EU-LFS:n osalta tämän ajanjakson kesto riippuu i) ajasta, jonka jäsenvaltiot tarvitsevat tutkimuksen suorittamiseen ja käsittelemiseen ja sen tulosten lähettämiseen Eurostatille, sekä ii) ajasta, jonka Eurostat tarvitsee tulosten käsittelemiseen, validoimiseen ja julkaisemiseen.

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 577/98 säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot Eurostatille 12 viikon kuluessa viitevuosineljänneksen päättymisestä. Eurostat validoi kansalliset tietosarjat heti ne saatuaan. Taulukossa 4 esitetään ajanjakso viitevuosineljänneksen päättymisestä siihen asti, kun tiedot tulivat Eurostatin käyttäjien saataville vuosina 2014–2017. EU-LFS-tietojen ajantasaisuus on viime vuosina hieman parantunut EU28-maiden osalta. Vuonna 2017 EU28-maiden tietojen levittämiseen tarvittavien kalenteripäivien lukumäärä oli keskimäärin 75, kun taas vuonna 2014 vastaava luku oli 77 päivää. Eurostat aikoo edelleen parantaa levitettävien EU-LFS:n tulosten ajantasaisuutta lyhentämällä tulevaisuudessa määräaikaa, jonka kuluessa tiedot on toimitettava Eurostatille.

EU-LFS-tietojen ajantasaisuus on tärkeää myös estimoitaessa kuukausittaisia työttömyysasteita. Heti kun Eurostat on käsitellyt kansalliset tiedot, niitä käytetään seuraavan kuukausittaisen työttömyysasteen laskemiseen. Tieto kuukausittaisesta työttömyysasteesta saadaan levitykseen noin 30 päivää viitekuukauden päättymisen jälkeen.

Taulukko 4: LFS-tietojen saatavuus käyttäjille – ajantasaisuus, 2014–2017

Tilastojen oikea-aikaisuus määritellään ilmoitetun julkaisupäivän ja todellisen julkaisupäivän väliseksi ajanjaksoksi. Eurostat ilmoittaa EU-LFS:n pääindikaattorien suunnitellut neljännesvuosittaiset ja vuotuiset julkaisupäivät. Vuosina 2015–2017 kaikki ilmoitetut julkaisun määräajat saavutettiin.

3.3.Saavutettavuus ja selkeys

Eurostat levittää EU-LFS:n tilastoja monin tavoin. Tärkein levitysväline on Eurostatin verkkotietokanta, joka sisältää yli 400 taulukkoa yksityiskohtaisia EU-LFS-tietoja (neljännesvuosittaiset, vuosittaiset, kotitalouksien ja lisäkysymysten tiedot). Kohdassa 2.2 kuvatut toimintapoliittiset indikaattorit julkaistaan myös verkkosivuston erillisissä osioissa 16 . Näiden osioiden taulukoissa esitetään vain EU-LFS:n tärkeimmät tulokset. Käyttäjien pyynnöstä Eurostat tarjoaa myös muita EU-LFS-muuttujien yhdistelmiä räätälöityinä taulukoina.

EU-LFS-mikrotietojen merkitys on huomattava myös tieteellisessä toiminnassa. Yhä useammat yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kansallisten tilastolaitosten tutkijat ympäri Eurooppaa ja Euroopan ulkopuolella pyytävät niitä käyttöönsä. Eurostat on tarjonnut mikrotietoja maksuttomasti vuodesta 2011 lähtien. Tietojen käyttöoikeus myönnetään komission asetuksessa (EY) N:o 557/2013 17 vahvistettujen ehtojen mukaisesti tutkimuksen vastaajien henkilötietojen suojan varmistamiseksi 18 . Yksittäisistä tietueista koostuviin tiedostoihin ei sisälly suoria tunnistetietoja, kuten nimiä, osoitteita tai tunnistenumeroita. Lisäksi sovelletaan anonymisointisääntöjä.

Yksityiskohtainen dokumentointi (metatiedot) toimitetaan käyttäjien saataville eri jakelukanavien kautta. Yleisiä tietoja annetaan yleiseen käyttöön Eurostatin verkkosivuston EU-LFS-osiossa. Yksityiskohtaisempia tietoja pääsee tarkastelemaan verkkosivuston ”Statistics Explained” -osiossa 19 . Näitä tietoja päivitetään säännöllisesti. Tarkempia tietoja tilastojen sisällöstä ja laadusta julkaistaan kahdessa vuotuisessa julkaisussa: menetelmäjulkaisussa kuvataan kansallisten tutkimusten ominaispiirteitä ja laatukertomuksessa esitetään yhteenveto EU-LFS:ssä saaduista tuloksista 20 . Lisäksi Eurostatin verkkotietokannan EU-LFS-tilastoihin liitetään erityistä metadataa. Kunkin osallistujamaan kansallisista laatukertomuksista saatuja tietoja on myös julkaistu verkossa vuodesta 2014 lähtien.

Monet maat parantavat LFS:äänsä säännöllisesti joko menetelmien tai prosessien osalta. Jos tällaiset parannukset johtavat katkoksiin EU-LFS-tiedoissa, asianomaiset kansalliset tilastolaitokset ilmoittavat siitä Eurostatille. Merkittävät katkokset dokumentoidaan Eurostatin julkaisuissa 21 . Eurostat julkaisee myös erityissarjaa ”LFS main indicators” (”LFS:n pääindikaattorit”), jossa sarjan aiemmat osat mukautetaan katkosten osalta ja satunnaiset tietoaukot täytetään.

3.4.Vertailukelpoisuus

EU-LFS pohjautuu pitkälle yhdenmukaistettuihin käsitteisiin, määritelmiin, luokituksiin ja menetelmiin. Asetuksessa (EY) N:o 377/2008 säädetään yhteisestä koodausjärjestelmästä, jolla varmistetaan, että kaikki tutkimukseen osallistuvat maat käyttävät samoja muuttujien määritelmiä. Tutkimuksessa käytetään yhteisiä luokituksia (esimerkiksi tuottavaa taloudellista toimintaa koskeva eurooppalainen standardiluokitus (NACE) ja kansainvälinen ammattiluokitus (ISCO)), ja aina kun näitä luokituksia tarkistetaan, Eurostat varmistaa, että kaikki tutkimukseen osallistuvat maat ottavat koordinoidusti käyttöön tarkistetut luokitukset. Lisäksi Eurostat julkaisee selittäviä huomautuksia, joissa kansallisille tilastolaitoksille annetaan yksityiskohtaisia ohjeita tilastojen koodauksesta ja toteutuksesta. Selittävissä huomautuksissa selitetään myös se, mihin Eurostatin ohjeet perustuvat. Menetelmäkysymyksistä keskustellaan työmarkkinatilastoja käsittelevässä erityistyöryhmässä. Työryhmä edistää kokemusten vaihtoa ja yhteisiä käytäntöjä kaikkien tutkimukseen osallistuvien maiden kesken.

Jotta voidaan varmistaa, että työttömyyden mittaaminen on yhdenmukaista kaikissa tutkimukseen osallistuvissa maissa, komission asetuksessa (EY) N:o 1897/2000 22 vahvistetaan työttömyyden määritelmä. Asetuksessa vahvistetaan myös periaatteet, joiden mukaisesti tutkimuksen työmarkkina-asemaa koskevat kysymykset on muotoiltava. Työttömyyden määritelmä on yhdenmukainen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) standardien kanssa, jotka hyväksyttiin 13. ja 14. kansainvälisessä työvoimatilastoja käsittelevässä konferenssissa 23 . Tällä varmistetaan, että EU-LFS:n tilastot ovat vertailukelpoisia muiden maiden ja erityisesti OECD-maiden tilastojen kanssa.

3.5.Yhtenäisyys

EU-LFS:ään ja väestötilastoihin perustuvien väestöestimaattien välinen yhdenmukaisuus on tärkeä kokonaislaadun osatekijä. EU-LFS:n tulokset perustuvat otantatutkimukseen, eli ne lasketaan väestön yhden alaryhmän antamista vastauksista. Tämän jälkeen vastauksia verrataan koko väestöön. Koko väestöä koskevat tiedot perustuvat parhaisiin laatimisajankohtana käytettävissä oleviin estimaatteihin (eriteltyinä sukupuolen ja iän mukaan menettelyn tarkkuuden parantamiseksi). Periaatteessa tällä vertailumenettelyllä varmistetaan EU-LFS:n ja väestötilastojen yhdenmukaisuus. Eroja voi kuitenkin esiintyä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Esimerkiksi joka kymmenes vuosi saadaan käyttöön uudet väestönlaskennan tulokset. Jos uudesta väestönlaskennasta saadaan lukuja, jotka poikkeavat aiemmista väestöestimaateista, aiempaa sarjaa on ehkä tarkistettava. Tällaisessa tapauksessa väestötilastojen ja EU-LFS:n tarkistukset voidaan tehdä kestoltaan ja ajoitukseltaan erilaisina sen mukaan, puuttuuko väestöstä yksityiskohtaisia tietoja väestönlaskentojen väliseltä kymmeneltä vuodelta.

Useimmat EU-LFS:ään osallistuvat maat suorittivat väestönlaskennan vuoden 2011 aikana. Uuden väestönlaskennan tulosten perusteella LFS:ään laaditaan usein uusia painokertoimia, otantakehikkoja ja/tai otanta-asetelmia. Maissa, joissa pidettiin väestönlaskenta vuonna 2011, kaikki kansalliset tilastolaitokset ovat tarkistaneet LFS:n painokertoimet ja tarvittaessa muuttaneet niitä niin, että ne vastaavat uusia väestöestimaatteja, sekä uudelleenpainottaneet takautuvia tietosarjoja ainakin vuoteen 2010.

Työttömyysestimaattien yhdenmukaisuuden osalta on huomattava, että monet maat julkaisevat myös tilastoja työvoimatoimistoon rekisteröityjen ja työtä hakevien määrästä. LFS:n työttömyysluvut ja rekisteröityjen työnhakijoiden määrä eroavat toisistaan, koska kerätyt tiedot ovat luonteeltaan erilaisia. EU-LFS perustuu yhtenäistettyihin menetelmiin, joiden avulla tutkitaan kotitalouksien työssäkäyntiä ja työhön käytettävyyttä, kun taas työvoimatoimistojen hallinnolliset rekisterit sisältävät kattavan luettelon rekisteröidyistä ja työttömyysetuuksiin oikeutetuista henkilöistä. Koska rekisteröitymisen kriteerit riippuvat kansallisesta sosiaalipolitiikasta, rekisteröityjä työnhakijoita koskevat tilastot eivät ole vertailukelpoisia eri maiden välillä eivätkä ajallisesti.

Toinen tilastollisen yhdenmukaisuuden kannalta merkittävä osa-alue on LFS:n ja kansantalouden tilinpidon tietojen perusteella laadittavien työllisyysestimaattien vertailu, sillä nämä estimaatit eivät välttämättä ole samanlaisia. Tämä johtuu eroista sekä menetelmissä (käsitteet ja tietojen kattama väestöjoukko eivät vastaa toisiaan) että tilastojen laatimisprosesseissa. Kansantalouden tilinpito laaditaan vertailemalla ja yhdistelemällä kaikkia oleellisia tietyssä maassa käytettävissä olevia tietolähteitä ja sisällyttämällä tarkasteluun kunkin tietolähteen parhaat ominaisuudet, jotta saadaan kattavia tuloksia. Kansallisessa tilinpidossa pyritään myös työllisyysmittareiden ja tuotantomittareiden (bruttokansantuote, BKT) väliseen yhdenmukaisuuteen. LFS on yksi tietolähde tässä prosessissa. Muita prosessissa käytettäviä tietolähteitä ovat muun muassa yritystutkimukset, työllisyysrekisterit ja sosiaaliturvarekisterit. LFS:n ja kansantalouden tilinpidon yhdenmukaisuutta on käsitelty työvoimatilastoja käsittelevässä työryhmässä. Eurostat arvioi näiden kahden estimaatin eroja, ja monet kansalliset tilastolaitokset ovat analysoineet erojen syitä ja suuruutta. Joissain tapauksissa kansalliset tilastolaitokset ovat julkaisseet näiden kahden tietosarjan välisiä täsmäytystaulukoita.

LFS:n ja kansantalouden tilinpidon vertailusta ilmenee, että LFS soveltuu paremmin työmarkkinoille osallistumisen (työttömyyden ja työssäkäynnin) mittaamiseen tai väestön tiettyjen sosioekonomisten ryhmien tilanteen analysoimiseen (esimerkiksi iän, sukupuolen tai koulutustason mukaan). Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat puolestaan soveltuvampia silloin, kun työllisyysestimaatteja verrataan kokonaistuotantoa ja -tuloa kuvaaviin mittareihin makrotasolla.

4.Työvoimatutkimuksen parantamiseen tähtäävät aloitteet

4.1.LFS osana sosiaalitilastojen nykyaikaistettua järjestelmää

Komissio toimi antamansa tiedonannon ”EU:n tilastojen uusi tuotantotapa: visio tulevalle vuosikymmenelle” 24 mukaisesti, kun se 26. elokuuta 2016 antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille (integroituja Euroopan sosiaalitilastoja (IESS) koskeva puiteasetus) 25 . 

Tämän aloitteen tavoitteena oli Euroopan sosiaalitilastojen nykyaikaistaminen. Ehdotettu puiteasetus tuleekin parantamaan Euroopan sosiaalitilastojen vertailukelpoisuutta ja yhdenmukaisuutta, sillä asetuksella kootaan yhteen seitsemän EU:n alueella tällä hetkellä toteutettavaa kotitaloustutkimusta ja yhtenäistetään sellaiset määritelmät, käsitteet ja muuttujat, joita käytetään vähintään kahdessa näistä tutkimuksista. Tämä tulee helpottamaan sosiaalisten ilmiöiden yhteistä analysointia. Oletuksena on, että tiedonkeruu toteutetaan ensimmäistä kertaa ehdotetun puiteasetuksen mukaisesti vuonna 2021.

EU-LFS on yksi IESS-puiteasetuksen piiriin kuuluvista kotitaloustutkimuksista, ja sitä ollaan nykyaikaistamassa puiteasetuksen mukaiseksi. Nykyaikaistamisprosessissa EU-LFS saatetaan 19. kansainvälisessä työvoimatilastoja käsittelevässä konferenssissa lokakuussa 2013 hyväksytyn päätöslauselman mukaiseksi niin, että työllisyyden määritelmää supistetaan ja vanhempainvapaan ja kausityön perusteita tarkennetaan. Nykyaikaistamisella parannetaan myös LFS:n merkityksellisyyttä i) muuttoliikkeen analysoinnissa ja ii) työaikaa ja päätyöstä ansaittua kuukausipalkkaa koskevien tietojen vertailussa. Lisäksi EU-LFS:n nykyaikaistamisella saadaan aiempaa kattavampi käsitys i) työllisyydestä (riippuvaisesta itsenäisestä ammatinharjoittamisesta), ii) yleisistä terveystiedoista (jotta vammaisten henkilöiden työmarkkinatilannetta voidaan verrata koko kohdeväestön työmarkkinatilanteeseen) ja iii) osallistumisesta (vähintään 12 kuukauden pituiseen) koulutukseen.

Tämän lisäksi EU-LFS:n tarkistamisen yhteydessä parannetaan Eurostatille toimitettavien tietojen ajantasaisuutta, tarkistetaan tarkkuusvaatimuksia ja parannetaan edelleen menetelmiä.

4.2.EU-LFS:n laajentaminen uusiin ehdokasmaihin

EU-LFS:ään osallistuu tällä hetkellä 34 maata (28 EU:n jäsenvaltiota, kolme ehdokasmaata ja kolme EFTA-maata). Tämä tarkoittaa sitä, että maat lähettävät tietoja Eurostatille neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 mukaisesti ja Eurostat levittää säännöllisesti niiden antamia tietoja. Tutkimuksessa jo mukana olevat ehdokasmaat ovat Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki. Eurostat tekee tiivistä yhteistyötä muiden ehdokasmaiden tilastotoimistojen kanssa tukeakseen niitä, kun ne pyrkivät täyttämään tutkimuksen sisältöä ja laatua koskevat neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 vaatimukset. Serbia ja Albania ovat jo alkaneet lähettää LFS-tietoja Eurostatille. Heti kun näiden maiden kansalliset tutkimukset täyttävät Euroopan säännösten vaatimukset, Eurostat alkaa levittää myös niiden tietoja.

4.3.Uusien tilastotuotteiden kehittäminen

Työmarkkinoiden dynamiikkaa kuvaavat tilastot

Yksittäisten henkilöiden työmarkkina-aseman muutokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä niistä saadaan lisätietoja työmarkkinoiden yleistilanteesta, kuten myös työmarkkinoiden joustavuudesta tai jäykkyydestä. Nämä muutokset antavat tietoa myös yksittäisten ryhmien tilanteesta. Työmarkkinoiden dynamiikkaa koskevien tietojen avulla voidaan analysoida esimerkiksi sitä, kuinka moni jäi työttömäksi tai löysi työpaikan tietyllä ajanjaksolla ja keitä nämä ihmiset ovat. Näiden tietojen avulla voidaan puolestaan tunnistaa ryhmiä, joihin kuuluvilla on muita paremmat mahdollisuudet työllistyä tai muita suurempi riski jäädä työttömiksi tai pysyä työttöminä.

Neljännesvuosittaisia työmarkkina-analyyseja, jotka ilmentävät työllisyyden, työttömyyden ja työvoiman ulkopuolelle jäämisen välisiä liikkeitä, julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Lisätuloksia, joissa kyseisiä liikkeitä koskevia tietoja eritellään sukupuolen, iän, työttömyyden keston tai työpaikasta toiseen siirtymisen mukaan, on julkaistu vuodesta 2017 lähtien kokeellisina tilastoina.

Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset kehittävät parhaillaan menetelmää työmarkkinoilla tapahtuvien vuotuisten siirtymien estimoimiseen ja etsivät ratkaisuja korkeiden katoprosenttien (otoskoot pienenevät haastattelukerrasta toiseen) sekä ajan myötä tapahtuvien väestömuutosten synnyttämiin haasteisiin.

EU-LFS:n pääindikaattorien laajentaminen ja valmisteleminen tulevaa oikeudellista kehystä varten

LFS:n pääindikaattorit kootaan EU-LFS:n tärkeimmistä tuloksista, ja niitä levitetään Eurostatin verkkotietokannan kautta. Niiden tarkoituksena on tarjota käyttäjille kausitasoitettuja aikasarjoja tärkeimmistä työmarkkinoita kuvaavista indikaattoreista (esimerkiksi työllisyydestä, työttömyydestä ja työvoimaosuuksista). Näitä erittäin merkityksellisiä indikaattoreita on ajan kuluessa parannettu ja niihin on lisätty indikaattoreita, joilla kuvataan yksittäisiä ryhmiä, kuten NEET-nuoria (työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret).

Eurostat ja työvoimatilastoja käsittelevä työryhmä ovat kehittäneet strategian, jolla puututaan uuden puiteasetuksen voimaantulon aikasarjoihin aiheuttamien katkosten aikaansaamaan ongelmaan. Tällä strategialla varmistetaan, että pääindikaattorisarja pystytään julkaisemaan ilman katkoksia. Se edellyttää tietojen kahdentamista, jotta Eurostat voi johtaa uuden LFS:n kanssa yhdenmukaisiksi saatetut takautuvat tiedot samanaikaisesti tietojen kansallisen levityksen kanssa. Eurostat on jo alkanut työstää kaikkia tämän hankkeen toteutusvaiheita, koska i) menetelmissä, joita maat käyttävät sarjoissa esiintyviä katkoksia koskevien tietojen johtamiseen, on suuria eroja ja ii) suuri määrä indikaattoreita on johdettava melko vähäisten tietojen perusteella.

Lisätietoja EU-LFS:n tulosten tarkkuudesta

EU-LFS:n kaltaiset tutkimukset antavat kohdeväestöä koskevia estimaatteja eri indikaattoreista satunnaisotannalla valitun väestöotoksen pohjalta. Koska kohdeväestöstä valitaan tutkimukseen vain alaryhmä, on tärkeää, että estimaatin ohessa annetaan tietoa myös estimaatin tarkkuudesta (ks. kohta 3.1). Tällaiset laatuindikaattorit ilmaistaan keskivirheinä tai luottamusväleinä.

Eurostat ja jäsenvaltiot ovat laskeneet vuotuisten nettomuutosten varianssin 23:n toimintapoliittisesti merkittävän indikaattorin alaryhmälle (tätä kuvataan kohdassa 2.2). Tämän ansiosta käyttäjät voivat täydentää tietoja indikaattorien muutoksista kahtena perättäisenä vuonna tiedoilla näiden indikaattorien muutosten tilastollisesta merkitsevyydestä silloin, kun näitä EU-LFS:n indikaattoreita levitetään ja analysoidaan toimintapoliittisiin tarkoituksiin.

5.Päätelmät

Komissio seuraa, miten jäsenvaltiot noudattavat asetusta (EY) N:o 577/98. Se katsoo, että EU-LFS:n täytäntöönpano tapahtuu erittäin tyydyttävästi, sillä jäsenvaltiot toimivat täysin tai lähes täysin tämän EU-lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Ratkaisemattomia kysymyksiä tarkastellaan jäsenvaltioiden kanssa ja tarvittaessa laaditaan yhdessä toimintasuunnitelmia. EU-LFS:n kokonaislaatu on hyvä.

Euroopan tilastojärjestelmässä pyritään jatkuvasti parantamaan EU-LFS:n prosesseja ja menetelmiä. Tässä työssä on edetty määrätietoisesti, vaikka työympäristö onkin ollut vaikea, sillä resurssit ovat olleet vähäisiä ja määrärahoja on leikattu tuntuvasti. EU-LFS:ää parannetaan jatkuvasti joko sosiaalitilastojen nykyaikaistamisprosessin osana tai yksittäisissä EU-LFS:ää koskevissa hankkeissa, joiden avulla pyritään sopeutumaan käyttäjien muuttuviin tarpeisiin ja uusiin haasteisiin (esimerkiksi tiukentuvat ajantasaisuusvaatimukset, työmarkkinoiden vuotuisia siirtymiä kuvaavat estimaatit). Tätä työtä jatketaan tulevina vuosina.

(1)    EYVL L 77, 14.3.1998, s. 3.

(2)    Euroopan tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 223/2009 (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164) 4 artiklan mukaan ESS on kumppanuus, johon osallistuvat unionin tilastoviranomainen (joka on Euroopan komissio (Eurostat)), kansalliset tilastolaitokset ja muut kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat kussakin jäsenvaltiossa Euroopan tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja jakelusta.

(3)

   Komission asetus (EY) N:o 377/2008, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2008, yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 täytäntöönpanosta vuodesta 2009 lähtien toimitettavien tietojen koodauksen, rakenteellisia muuttujia koskevien tietojen keruussa käytettävän alaotoksen ja tarkasteluvuosineljänneksen määritelmän osalta (EUVL L 114, 26.4.2008, s. 57).

(4)    Tutkimukseen osallistuivat EU:n 28 jäsenvaltiota, Islanti, Norja, Sveitsi, Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki.

(5)    Vuonna 2015 EU-LFS:ään ei sisältynyt lisäkysymyksiä. Vuoden 2016 lisäkysymys koski työmarkkinoilla olevia nuoria ja vuoden 2017 lisäkysymys itsenäistä ammatinharjoittamista.

(6)    EU-LFS noudattaa erityisesti Kansainvälisen työjärjestön (ILO) järjestämien kansainvälisten työvoimatilastoja käsittelevien konferenssien päätöslauselmia ja suosituksia, ks.
http://www.ilo.org/global/statistics-and-databases/standards-and-guidelines/resolutions-adopted-by-international-conferences-of-labour-statisticians/lang--en/index.htm (sivusto on saatavilla ainoastaan englannin, ranskan ja espanjan kielellä).

(7)    Ks. neuvoston päätös 2014/322/EU, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2014 (EUVL L 165, 4.6.2014, s. 49).

(8)    Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteet: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Europe_2020_headline_indicators .

(9)     http://ec.europa.eu/eurostat/web/european-pillar-of-social-rights/indicators (sivusto on saatavilla ainoastaan englannin, ranskan ja saksan kielellä).

(10)     https://ec.europa.eu/europeaid/policies/sustainable-development-goals_en

(11)    Principal European Economic Indicators – A statistical guide, Eurostat 2009, ks. http://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-statistical-books/-/KS-81-08-398 (saatavilla ainoastaan englanniksi).

(12)    Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tulostaulua käytetään maakohtaisesti uusien ja jatkuvien makrotalouden ongelmien tunnistamiseen. Se kuuluu vuotuiseen arviointiin, jossa ensimmäinen vaihe on varoitusmekanismia koskevan kertomuksen laatiminen. Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011 (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(13)    Otannan osuus on määritelty otoskoon (otokseen kuuluvien otosyksiköiden määrä) ja väestön määrän (otosyksiköiden kokonaismäärä kohdeväestössä) suhteena.

(14)     http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/publications/quality-reporting (saatavilla ainoastaan englanniksi).

(15)    Yksikkökato tarkoittaa sitä, että tietojen keruun kohteeksi nimetystä väestöyksiköstä ei saada kerättyä mitään tietoja. Yksikkökadon osuus on niiden yksiköiden, joista ei ole kerätty mitään tietoja, lukumäärän suhde tietojen keruun kohteeksi nimettyjen yksiköiden kokonaismäärään.

(16)    Esimerkki Eurooppa 2020 -strategiasta: http://ec.europa.eu/eurostat/web/europe-2020-indicators/europe-2020-strategy/headline-indicators-scoreboard (saatavilla ainoastaan englanniksi, ranskaksi ja saksaksi).

(17)    EUVL L 164, 18.6.2013.

(18)    Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(19)     http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/overview (saatavilla ainoastaan englanniksi, ranskaksi ja saksaksi).     http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/EU_labour_force_survey (saatavilla ainoastaan englanniksi).

(20)     http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/publications/quality-reporting (saatavilla ainoastaan englanniksi).

(21)    EU-LFS:n sarjojen katkoksia koskeva dokumentaatio on saatavilla (vain englanniksi) osoitteesta http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/EU_labour_force_survey (luku 1).

(22)

   Komission asetus (EY) N:o 1897/2000, annettu 7 päivänä syyskuuta 2000, yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 täytäntöönpanosta työttömyyden määritelmän osalta (EYVL L 228, 8.9.2000, s. 18).

(23)     http://www.ilo.org/global/statistics-and-databases/standards-and-guidelines/resolutions-adopted-by-international-conferences-of-labour-statisticians/lang--en/index.htm Hiljattain 19. kansainvälisessä työvoimatilastoja käsittelevässä konferenssissa hyväksyttyjen ILO:n työllisyyden ja työttömyyden määritelmien käyttöönottoa kuvataan luvussa 4 (saatavilla ainoastaan englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi).

(24)    KOM(2009) 404, 10.8.2009.

(25)    COM(2016) 551.