Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Immateriaalioikeuksien valvonnan tehostaminen sisämarkkinoilla”

KOM(2009) 467 lopullinen

2011/C 18/19

Esittelijä: Daniel RETUREAU

Komissio päätti 11. syyskuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Immateriaalioikeuksien valvonnan tehostaminen sisämarkkinoilla

KOM(2009) 467 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 2. maaliskuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28.–29. huhtikuuta 2010 pitämässään 462. täysistunnossa (huhtikuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 132 puolesta ja 5 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Suositukset ja päätelmät

1.1   Komitea pitää valitettavana, ettei komission ehdotuksissa voitu ottaa huomioon sitä uutta seikkaa, että unioni ja jäsenvaltiot ovat ratifioineet Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) ”internetsopimukset” eli WIPOn tekijänoikeussopimuksen (WIPO Copyright Treaty, WCT) ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen (WIPO Performances and Phonograms Treaty, WPPT).

1.2   Komitea haluaa, että sille tiedotetaan väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta (Anti-counterfeiting trade agreement, ACTA) käytävistä neuvotteluista sekä siitä, miten internetiä koskeva ACTA-sopimuksen osa eroaa vasta ratifioiduista WIPOn sopimuksista sekä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetusta direktiivistä 2004/48/EY (1).

1.3   Komitea panee merkille, että komissio aikoo järjestää lähiaikoina sidosryhmäkokouksen. Komitea toivoo, että kokous pidetään mahdollisimman pian ja ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Myös Euroopan parlamentti tulisi kutsua mukaan mahdollisimman nopeasti.

1.4   Komitea ei missään tapauksessa hyväksy sitä, että internetiin liittyvää tekijänoikeuden käyttöä varten luodaan yksityisyyden suojaa loukkaavia erityisjärjestelmiä, jollaisista useissa jäsenvaltioissa on säädetty lailla. Se kehottaa päinvastoin toteuttamaan kuluttajille ja erityisesti nuorille suunnattuja aktiivisia koulutus- ja valistustoimia.

1.5   Komitea kannattaa komission pääehdotusta, joka koskee väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista. Keskuksen on määrä kerätä ja jakaa väärentämiskäytännöistä tarvittavaa tietoa sekä auttaa erityisesti pk-yrityksiä ja -teollisuutta, jotka usein joutuvat väärentämisen uhreiksi, saamaan paremmin tietoa oikeuksistaan.

1.6   Komitea pitää kilpailukykyneuvoston vaatimaa ja sisämarkkinoiden tiedotusjärjestelmään (Internal Market Information System, IMI) tukeutuvaa nopean tietojenvaihdon verkostoa erittäin hyödyllisenä, etenkin jos jäsenvaltiot pystyvät ratkaisemaan hallinnollisessa yhteistyössä ilmenneet ongelmat. Tämä riippuu myös jäsenvaltioiden välisen yhteydenpidon tehokkuudesta. Lisäksi komission tulisi raportoida säännöllisesti seurantakeskuksen keräämistä tiedoista ja sen toiminnasta.

1.7   Väärentämiseen liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta tulee torjua, ja se tulisi tehdä vahvistamalla tulliviranomaisten ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä niin, että EU-tasolta mukana on Europol. Komitea pitää välttämättömänä, että EU:ssa olisi yhdenmukaistettu rikoslainsäädäntö. Ehtona on, että rikosten ja rangaistusten suhteellisuuden periaatetta noudatetaan myös kun on kyse laittomasta kopioinnista internetissä. Siitä ei pitäisi antaa ylettömiä tai kohtuuttomia säännöksiä laittoman kopioinnin tai laajuudeltaan kaupalliseksi katsottavan väärentämisen vastaisessa lainsäädännössä.

1.8   Komitea pitää siis komission ehdotuksia kannatettavina mutta suhtautuu kriittisesti ACTA-prosessin avoimuuden puutteeseen. Lisäksi yksipuoliset julistukset, joita monet jäsenvaltiot tekivät WIPOn sopimusten ratifioinnin yhteydessä joulukuussa 2009, aiheuttavat epävarmuutta. Komitea kannattaa nykyisen säännöstön puitteissa pysyvää unionin kantaa.

1.9   Komitea suosittaa, että etenkin orvoille teoksille luodaan yhdenmukainen järjestelmä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien rekisteröimiseksi. Rekisteri tulee päivittää säännöllisesti, jotta eri oikeudenhaltijat on helppo jäljittää. Rekisteriin voitaisiin kirjata teoslaji, teoksen nimi ja eri oikeudenhaltijat. Komitea pyytää komissiota tutkimaan, onko tällainen järjestelmä toteutettavissa.

1.10   Lisäksi komitea korostaa tarvetta luoda Euroopan unionin patentti ja panna se täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. Sen avulla pk-yritykset ja -teollisuus voisivat puolustaa innovaatioihin liittyviä immateriaalioikeuksiaan paljon tehokkaammin ja pienemmin kustannuksin kuin nykyisin.

2.   Komission ehdotukset

2.1   Komissio korostaa, että tietoyhteiskunnassa on tarpeen vahvistaa immateriaalioikeuksia. Immateriaalioikeuksien suojaa unionissa ja kansainvälisellä tasolla (TRIPS (2), alakohtaiset yleissopimukset) on vahvistettava, sillä yritykset – sekä suuryritykset että pk-yritykset ja -teollisuus – pitävät näitä oikeuksia yhä suuremmassa arvossa. Tällä tavoin uudet yritykset (start-up) voivat suojata aineettoman omaisuutensa ja hankkia sen avulla pääomaa tai ottaa lainaa toimintansa käynnistämiseksi.

2.2   EU:n tulee tukea yrityksiä sellaisen henkisen omaisuuden kulttuurin avulla, jossa puolustetaan eurooppalaisia kykyjä sekä luodaan mahdollisuuksia yrityksille, korkeakoulutason tutkimukselle ja spin-off-yritysten luomiselle kampusten liepeille. (3)

2.3   Juuri immateriaalioikeuksien arvo saa väärentäjät ja tavaroita laittomasti valmistavat tahot kiinnostumaan niistä. Nämä tahot hyödyntävät erilaisia keinoja, mm. internetiä, joka on ympäri maailmaa käytettävä laittoman tavaran markkinoiden väline. Tällainen toiminta rajoittaa innovointia ja uhkaa työllisyyttä, millä on vakavia taloudellisia vaikutuksia yrityksille etenkin taloustaantuman aikaan.

2.4   Laittoman tavaran markkinat ovat laajentuneet ”perinteisistä” kopioinnin tai väärentämisen kohteista (elokuvat, muotitavarat, musiikki, tietokoneohjelmat, luksustuotteet) muihin suurten joukkojen kulutushyödykkeisiin: elintarvikkeisiin, hygieniatuotteisiin, auton varaosiin, leluihin, sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin yms.

2.5   Myös terveysala on kohteena: lääkeväärennökset voivat vaarantaa ihmisten terveyden.

2.6   Väärentämisellä ja laittomien kopioiden kaupittelulla on yhä huolestuttavammat seuraukset etenkin kun järjestäytynyt rikollisuus on vahvasti mukana väärennöstoiminnassa.

2.7   Unioniin on luotu sääntelykehys, johon kuuluu mm. direktiivi 2004/48/EY (4) teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisesta. Siviilioikeutta on yhdenmukaistettu, ja neuvostossa on käsiteltävänä rikosoikeudellisia seuraamuksia koskeva ehdotus. EU:n tullitoimintaa koskeva asetus sallii laittomien kopioiden takavarikoinnin ja seuraamusten langettamisen tällaisen tavaran kaupittelusta. Komissio konsultoi jäsenvaltioita tulliasetuksen parantamisesta.

2.8   Komissio haluaa toteuttaa väärentämisen ja piratismin torjuntaa koskevan kattavan eurooppalaisen suunnitelman puitteissa muita kuin lainsäädäntötoimia 25. syyskuuta 2008 annetun kilpailukykyneuvoston päätöslauselman mukaisesti.

2.9   Komissio aikoo neuvoa-antavan asiantuntijaryhmän päätelmien mukaisesti lisätä tukea lainrikkojien kiinnisaamiseksi ja toteuttaa useita hankkeita, joiden avulla pk-yrityksiä autetaan sisällyttämään immateriaalioikeudet osaksi innovoinnin ja tietojohtamisen strategioitaan. Asiantuntijaryhmä kiinnitti päätelmissään huomiota erityisesti pk-yritysten asemaan.

2.10   Kansainvälisellä tasolla komissio kehittelee kolmansiin maihin liittyvää suojelustrategiaa (esim. EU:n ja Kiinan väärentämisenvastaiset sopimukset, tullivalvontaa koskevat aloitteet). Tukipalvelu, jonka tarkoituksena on auttaa Kiinassa toimivia pk-yrityksiä immateriaalioikeusasioissa (China IPR SME Helpdesk), on aloittanut toimintansa.

2.11   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tulisi lujittaa eurooppalaisen strategian osallistavuuden edistämiseksi. Toukokuussa 2008 pidetyn korkean tason konferenssin jälkeen komissio esitti teollisoikeuksia koskevan eurooppalaisen strategian ja kilpailukykyneuvosto antoi edellä mainitun päätöslauselman kattavasta eurooppalaisesta suunnitelmasta väärentämisen ja piratismin torjumiseksi. Lisäksi neuvosto kehotti komissiota vahvistamaan toimia rajoilla yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

2.12   On kuitenkin erittäin vaikeaa kerätä tietoja väärentämisen ja laittomien kopioiden kaupittelun luonteesta ja laajuudesta sekä arvioida niiden todellista vaikutusta Euroopan talouteen. Jäsenvaltioiden eri elinten hallussa olevia tietoja on vaikea koota ja kiteyttää. Niiden lisäksi komission kokoamat tiedot rajoilla tehdyistä takavarikoinneista antavat vain hyvin vajavaisen kuvan todellisuudesta. Tietopohjaa tulisi laajentaa, jotta voidaan arvioida perusteellisesti väärentämiseen liittyvän laittoman toiminnan maailmanlaajuiset ja myös paikalliset seuraukset ja selvittää, miksi tietyt tuotteet tai alat ja tietyt alueet ovat erityisen alttiita tällaiselle toiminnalle. Näin voitaisiin laatia yhä tarkemmin kohdennettuja toimintasuunnitelmia.

2.13   Kilpailukykyneuvosto suositti väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista, jotta kyseisiin ilmiöihin voidaan perehtyä tarkemmin. Komissio on parhaillaan perustamassa seurantakeskusta, jonka on määrä kerätä kaikki mahdollinen tieto immateriaalioikeuksien loukkauksista. Se katsoo kuitenkin, että seurantakeskuksen tehtävänkuvan olisi oltava laajempi: sen tulisi olla foorumi, jolla jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja sidosryhmien edustajat vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta hyvistä käytänteistä laatiakseen yhteisiä väärentämisen ja piratismin vastaisia strategioita ja antaakseen suosituksia poliittisille päättäjille.

2.14   Jotta seurantakeskuksesta tulisi oleellinen voimavara, tulisi komission, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin tehdä tiivistä yhteistyötä sen puitteissa. Lisäksi seurantakeskuksen tulisi edistää kumppanuutta kuluttajajärjestöjen kanssa käytännön suositusten laatimiseksi ja kuluttajien valistamiseksi. Julkisen vuosikertomuksen ansiosta yleisö voisi saada käsityksen ongelmista ja niiden ratkaisutavoista.

2.15   Lisäksi komissio kertoo, millainen rooli seurantakeskuksella on edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamisessa.

2.16   Seurantakeskuksesta on tarkoitus tulla kaikkia sidosryhmiä palveleva foorumi, jossa on yksi edustaja kustakin maasta ja edustettuina on oltava laaja kirjo erilaisia eurooppalaisia ja kansallisia elimiä. Siihen kutsuttaisiin mukaan niitä talouden aloja, joita asia koskee eniten ja joilla on siitä eniten kokemusta, sekä kuluttajien ja pk-yritysten edustajia.

2.17   Immateriaalioikeuksien johdonmukainen valvonta edellyttää aitoa vahvistettua ja tehostettua hallinnollista yhteistyötä väärentämisen ja piratismin torjunnassa sekä aitoa kumppanuutta rajattomien sisämarkkinoiden luomiseksi. Tätä varten tulee luoda koko EU:n kattava tehokas yhteyspisteiden verkosto.

2.18   Lisäksi tulee parantaa väärentämisen torjunnan sisäistä koordinointia ja nimetä kansalliset koordinaattorit hoitamaan sitä tarkan toimeksiannon mukaisesti.

2.19   Niin ikään tulee parantaa kansallisten rakenteiden avoimuutta valtiollisten rajojen yli tehtävässä työssä sellaisten yritysten toimien tukemiseksi, joiden oikeuksia on loukattu. Kansallisten teollis- ja tekijänoikeusvirastojen tulee myös osallistua tiedottamiseen ja omaksua uusia tehtäviä, kuten valveuttaminen ja pk-yritysten kohdennettu auttaminen yhteistyössä Euroopan patenttiviraston (EPO) kanssa. Tavaramerkkeihin liittyvissä asioissa niiden tulee tehdä yhteistyötä sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (OHIM) kanssa.

2.20   Kilpailukykyneuvosto pyysi lisäksi komissiota rakentamaan rajatylittävän verkoston, jonka avulla voidaan vaihtaa keskeisiä tietoja nopeasti ja joka hyödyntää kansallisia yhteyspisteitä ja nykyaikaisia tietojenvaihdon välineitä. Kaikkien toimivaltaisten elinten ja kaikkien kansallisten teollisoikeusvirastojen tulee hyödyntää sähköistä verkkoa, jonka välityksellä voidaan vaihtaa tehokkaasti ja nopeasti tietoja immateriaalioikeuksien loukkauksista.

2.21   Komissio tutkii parhaillaan sopivaa käyttöliittymää ja mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevaa sisämarkkinoiden tiedotusjärjestelmää (IMI) keskeisten tietojen sujuvan siirron varmistamiseksi.

2.22   Ottamalla esille immateriaalioikeuksien loukkauksien kaikki vakavat seuraukset komissio haluaa kannustaa tällaisten oikeuksien haltijoita ja kaikkia kaupalliseen ketjuun liittyviä tahoja yhdistämään voimansa piratismin ja väärentämisen torjumiseksi. Se on niiden yhteisen edun mukaista. Yksi mahdollinen keino olisi vapaaehtoisten sopimusten solmiminen väärentämisen ja piratismin torjumiseksi ruohonjuuritasolla sekä teknisten ratkaisujen kartoittaminen väärennettyjen tavaroiden havaitsemiseksi. Tällaiset sopimukset voisivat ulottua unionin rajojen ulkopuolelle. Käytettävien keinojen on tietenkin oltava ehdottomasti lainmukaisia.

2.23   Väärennösten internetmyynti herättää erityisiä kysymyksiä, ja komissio on käynnistänyt sidosryhmien kanssa jäsennetyn vuoropuhelun, sillä internet on väärentäjille ja tavaroita laittomasti valmistaville tahoille hyvin joustava kanava, jonka kautta ne voivat toimia maailmanlaajuisesti ja kiertää paikallista lainsäädäntöä. Parhaillaan käytävien ja myöhemmin jatkuvien kokousten tavoitteena on laatia konkreettisia menettelyjä, joiden avulla väärennökset voidaan velvoittaa poistamaan myyntisivustoilta vapaaehtoisten sopimusten nojalla. Jos tavaramerkin haltijat ja internetyritykset eivät pääse yhteisymmärrykseen, komissio aikoo harkita lainsäädäntöratkaisuja, jotka liittyvät erityisesti immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamisesta annettuun direktiiviin.

3.   Komitean huomiot

3.1   Komission ehdotus koskee nimenomaan eurooppalaisten pk-yritysten immateriaalioikeuksien suojelua. Komitea katsoo, että pk-yritykset todella tarvitsevat erityistukea voidakseen paremmin puolustaa sovellettavien oikeussääntöjen ja direktiivin 2004/48 mukaisia oikeuksiaan. Rikosoikeudellinen ulottuvuus puuttuu kuitenkin edelleen, ja jäsenvaltioiden tulisi pohtia tähän kysymykseen tasapainoista ja oikeasuhtaista ratkaisua. Komitea toivoo Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (5) pohjautuvaa ratkaisua immateriaalioikeuksien haltijoiden toimien tukemiseksi.

3.2   Seurantakeskuksen tulisi auttaa torjumaan kaikenlaisia immateriaalioikeuksien loukkauksia liikeyritysten koosta riippumatta. Painopisteen tulisi kuitenkin olla pk-yrityksissä ja -teollisuudessa sekä niiden erityistarpeissa.

3.3   Osaa ehdotuksista, kuten vapaaehtoisia sopimuksia, toteutetaan jo nyt, mutta osa on vasta suunnitteilla. Tiedonannossa ei korosteta eräillä aloilla esiintyviä vastuksia, jotka vaativat selvittämistä; esim. hallinnollinen yhteistyö näyttää usein toimivan huonosti.

3.4   Internetin välityksellä tapahtuvaan laittomaan kopiointiin ja väärentämiseen liittyen uutta on se, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ratifioivat joulukuussa 2009 WIPOn ”internetsopimukset”. Tämä periaatteessa yhtenäisti tässä asiassa sovellettavan unionin oikeuden. Julistukset, joita monet jäsenvaltiot esittivät ratifioinnin yhteydessä, saattavat kuitenkin kyseenalaistaa unionitason yhtenäisen lähestymistavan. Kyseisissä sopimuksissa määrätään kaupallisiin tarkoituksiin tehtävien kopioiden ja väärennösten torjumisesta, kuten myös tekijänoikeutta ja lähioikeuksia tietoyhteiskunnassa koskevassa direktiivissä 2004/48.

3.5   Samanaikaisesti kuitenkin Yhdysvallat, EU ja eräät ”valitut” maat ovat käyneet ”salaisia neuvotteluja” kansainvälisen väärentämisenvastaisen sopimuksen (ACTA) laatimisesta. Yhdysvaltojen näkemyksen mukaan sopimuksen tulisi muistuttaa läheisesti tekijänoikeuksia koskevaa Yhdysvaltain DMCA-lakia (Digital Millenium Copyright Act). Yhdysvaltalaisneuvottelijoiden mukaan neuvottelut on pidetty salassa, jottei Yhdysvalloissa ja Euroopassa nousisi kansalaisyhteiskunnan vastalausemyrskyä. Eurooppalaiset kuluttajat – joiden järjestöt eivät ole voineet osallistua neuvotteluihin – ja eurooppalaiset yritykset vastustavat tällaisia salaisia (6) ja epädemokraattisia menettelyjä, jotka saattaisivat johtaa internetissä levitettävien väärennösten torjunnan (jota yksi sopimusluonnoksen luku koskee) varjolla siihen, että kaikki internetissä tapahtuva kauppa ja viestintä joutuu todellisen – myös yksityisin poliisivoimin toteutettavan – poliisivalvonnan alaiseksi. Eräiden lähteiden mukaan väärennösten kauppaamisen ja yksityisen kopioinnin välinen ero saatetaan häivyttää. On tärkeää huolehtia, että näistä neuvotteluista jaetaan avoimesti tietoa ja että kansalaisyhteiskunta voi ilmaista näkemyksiään tästä kysymyksestä, kun otetaan huomioon, että pohjoisamerikkalaisten valmistajien edunvalvojilla on jatkuvasti mahdollisuus seurata neuvotteluja.

3.6   ETSK toivoo itsekin, että sille tiedotetaan keskusteluista ja neuvoteltavista ehdotuksista ja että se voi esittää asiasta näkemyksensä. Olisi valitettavaa, jos Yhdysvaltain DMCA-lain kiistanalaiset säännökset siirrettäisiin kansainväliseen sopimukseen, joka nousisi kilpailemaan WIPOn sopimusten kanssa ja lisäisi epävarmuutta tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista unionitasolla ja kansainvälisissä yhteyksissä. Unionin kannan tulisi joka tapauksessa pysyä nykyisen säännöstön puitteissa.

3.7   Komitea katsoo, ettei internetin tekijänoikeusjärjestelmän tulisi mahdollistaa sitä, että oikeuksien haltijat kontrolloivat käytettävää teknologiaa, kuten edellä mainituissa kansallisissa lainsäädännöissä on nyt taipumus tehdä. Järjestelmän ei myöskään tulisi sallia puuttumista yksityiseen viestintään. Kohtuuttoman pitkä suoja-aika (50–75 vuotta tekijän kuoleman jälkeen tai 75 vuotta, kun on kyse oikeushenkilöstä) ja ylikansallisille viihdeyhtiöille myönnettävät liialliset oikeudet kontrolloida mediaa jarruttaisivat selvästi innovaatioita ja teknologian kehitystä eivätkä loisi kilpailumyönteistä toimintaympäristöä. Suojelun tavoitteena on taata tekijöille ja esittäjille oikeudenmukainen korvaus eikä etuoikeutettua asemaa ja puuttumisoikeutta teosten levittäjille (majors).

3.8   Komitea suosittaa, että tekijänoikeutta yhtenäistetään sen perinteiseltä pohjalta laatimatta kohtuuttoman raskasta järjestelmää internetiä varten.

3.9   Komitea ehdottaa, että otetaan käyttöön pakollinen rekisteröinti esimerkiksi eurooppalaisen tekijänoikeuden yhteydessä. Jotta oikeuksien haltijat ja heidän osoitteensa olisivat tiedossa, oikeudet kirjattaisiin yhdenmukaistettuun tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien rekisteriin vain kirjauskulut kattavaa hyvin pientä maksua vastaan. Rekisteröinti uusittaisiin esimerkiksi 10 tai 20 vuoden välein. Tällainen vapaasti käytettävissä oleva ja jatkuvasti päivitettävä rekisteri edistäisi orpojen teosten uudelleenkäyttöä, muuntamista muuhun muotoon tai kääntämistä muille kielille minkä tahansa sellaisen asiasta kiinnostuneen yrityksen toimesta, joka haluaisi hyödyntää jotakin teosta kaupallisiin tarkoituksiin, ja helpottaisi tarvittavien käyttöoikeuksien ja lupien hankintaa.

3.10   Rekisteröinti edistäisi myös teosten (filmien, magneettinauhojen yms.) säilyttämistä, etenkin jos tallenteet ovat hauraita. Teoksia, joita ei ole koskaan julkaistu uudelleen tai käytetty uudelleen, tuhoutuu usein, ja tietyissä muodoissa tallennetut teokset, esim. vanhat elokuvat, saattavat kadota ainiaaksi.

3.11   Tekijänoikeus on jo siinä mielessä erikoinen oikeus, että se ei edellytä rekisteröitymistä eikä maksun maksamista, toisin kuin patentit tai muut teollisoikeudet. Se erottuu viimeksi mainituista myös kestoltaan, joka on monessa suhteessa kohtuuton tietoyhteiskunnan ja osaamistalouden innovointi- ja tietojenvaihtotarpeisiin nähden. Komitea suosittaa, että tekijänoikeus ja lähioikeudet rekisteröidään ja että tässä yhteydessä kirjataan teoslaji ja teoksen nimi, teosta koskevat tekijänoikeudet ja muut oikeudet sekä oikeuksien haltijoiden nimet ja osoitteet. Mahdollisuuksien mukaan rekisteröinti tulee uusia 10 tai 20 vuoden välein vain rekisteröinnin todelliset kulut kattavaa pientä maksua vastaan. Tällä tavoin niiden, jotka haluavat käyttää jotakin teosta kaupallisiin tarkoituksiin, olisi helpompi saada tarvittavat käyttöoikeudet ja luvat. Lisäksi tekijänoikeus sekoitetaan usein omistusoikeuteen. Se tulee kuitenkin mieltää tilapäiseksi monopoliksi hyödyntää suojattuja teoksia ja yksinoikeudeksi myöntää oikeuksia tällaisten teosten käyttöön suojauksen voimassaoloaikana.

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 29. huhtikuuta 2004, EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45–86.

(2)  Kauppaan – myös tuoteväärennösten kauppaan – liittyvistä immateriaalioikeudellisista näkökohdista tehdyt kansainväliset sopimukset.

(3)  Ks. seuraavat asiakokonaisuudet: INT/325 – EUVL C 256, 27.10.2007, s. 17; INT/448 – EUVL C 218, 11.9.2009, s. 8; INT/461 – EUVL C 306/2009, s. 13 ja INT/486 (ei vielä julkaistu).

(4)  EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45–86 (ETSK:n lausunto – EUVL C 32, 5.2.2004, s. 15).

(5)  SEUT.

(6)  ACTAa koskeva julkilausuma, eurooppalaiset kuluttajat, transatlanttinen vuoropuhelu (ks. Euroopan kuluttajaliiton BEUC:n verkkosivut).