51999PC0709

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON SUOSITUKSEKSI eurooppalaisesta yhteistyöstä kouluopetuksen laadunarvioinnissa

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Johdanto

Jäsenvaltiot ovat asettaneet korkealaatuisen kouluopetuksen yhdeksi ensisijaisista tavoitteistaan. Laatunäkökohdat koskettavat luontaisesti kaikkia Euroopan kouluja. Jokaisen opettajan tärkeimpänä tavoitteena on, että oppilaat oppivat hyvin (oppimisen laatu). Perustamissopimuksen 149 artiklassa määrätään, että Euroopan yhteisö myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen edistämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Yhteisön kannustus, tuki sekä tietojen ja kokemusten vaihtoa helpottavat toimet voivat innostaa kehittämään uusia laadunparantamiskeinoja.

Vuosina 1995-1998 on toteutettu monia toimia eurooppalaisen yhteistyön parantamiseksi kouluopetuksen laadunarvioinnissa. Koulutusalan johtavat virkamiehet kokoontuivat kahdesti vuoden 1995 aikana keskustelemaan kouluopetuksen laadunarvioinnista. Komissio on julkaissut neljä ehdotuspyyntöä (1995, 1996, 1997 ja 1998), joiden perusteella on myönnetty rahoitustukea kouluopetuksen laadunarviointiin keskittyviin tutkimuksiin, opintovierailuihin ja konferensseihin.

Komissio ilmoitti aikovansa käynnistää kouluopetuksen laadunarviointia koskevan kokeiluhankkeen vuoden 1997 alussa. Opetusministerit antoivat tälle voimakkaan tukensa neuvoston kokouksessa 6 päivänä toukokuuta 1996. Ministerit korostivat, että on tärkeää lisätä eurooppalaista yhteistyötä tällä merkittävällä alalla. Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 1997 kokoontunut ministerineuvosto korosti kouluopetuksen laadun parantamisen merkitystä antamalla asiasta päätöslauselman [1].

[1] Kouluopetuksen laadunarvioinnista 16 päivänä joulukuuta 1997 annettu neuvoston päätelmä, (98/C 1/03).

Kouluopetuksen laadunarviointia koskeva kokeiluhanke toteutettiin vuosina 1997 ja 1998 yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Kokeiluhankkeen tavoitteena oli kiinnittää huomiota siihen, että peruskoulu- ja lukiotason koulutusta on arvioitava, nykyisiä kansallisia menettelyjä on parannettava, laadunarviointiin tarvitaan eurooppalainen ulottuvuus ja tietojen ja kokemusten vaihtoa on tuettava [2].

[2] Kokeiluhankkeessa käytetyt arviointimenetelmät esitettiin oppaassa nimeltä Suuntaviivat hankkeisiin osallistuvia oppilaitoksia varten sekä Itsearvioinnin oppaassa, jotka on käännetty kaikille yhteisön kielille ja toimitettu kaikille 101 koululle, jotka osallistuivat kokeiluhankkeeseen.

Kokeiluhankkeen tulokset on esitelty hankkeen väliraportissa [3] ja loppuraportissa [4]. Kansallisissa raporteissa on arvioitu hankkeen vaikutuksia eri maiden kouluihin. Muutamissa maissa hanke vaikutti uusien lakien säätämiseen. Näin tapahtui muun muassa Alankomaissa, Itävallassa ja Kreikassa. Italiassa hanke vaikutti koulujen autonomisen päätöksenteon käyttöönottoon. Portugalissa kokeiluhanke jatkuu yhä, ja mukaan tulee vähitellen yhä useampia kouluja. Hanke on vaikuttanut Norjassa siten, että laadunarvioinnista on laadittu valkoinen kirja. Saksankielisissä maissa (Saksassa, Itävallassa, Luxemburgissa ja Liechtensteinissä) jatketaan eri maiden koulujen välisten kokousten pitämistä.

[3] Kouluopetuksen laadunarviointi, eurooppalaisen kokeiluhankkeen väliraportti, toukokuu 1998.

[4] Kouluopetuksen laadunarviointi, eurooppalaisen kokeiluhankkeen loppuraportti, kesäkuu 1999.

2. Taustaa

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 149 artiklassa määrätään, että yhteisö myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta.

Kouluopetuksen laatuun vaikuttavat monet tekijät. Järjestelmän tai toimintamallin laatua ei voi määritellä absoluuttisesti. Laatu riippuu asetuista tavoitteista, keinoista, joilla tavoitteisiin pyritään, ja olosuhteista, joissa ne saavutetaan. Yhteiskunnalliset muutokset aiheuttavat muutoksia myös kouluopetuksen laadulle asetettaviin vaatimuksiin. Kouluopetuksen laatu riippuu myös kunkin sidosryhmän näkökulmasta (eri sidosryhmät kuten oppilaat, opettajat ja vanhemmat arvioivat opetuksen laatua eri tavoin).

Kouluopetuksen laatu määritellään poliittisessa keskustelussa, osana demokraattista prosessia. Keskustelua käydään tavoitteista, keinoista, talouden kannalta ensisijaisista tavoitteista, opetus- ja oppimisprosessien tuntemuksesta sekä kansalaisten tarpeista ja toiveista.

Laadunarviointi on keino mitata ja arvioida, miten hyvin koulujärjestelmän eri tasoilla pystytään saavuttamaan asetetut tavoitteet. Arviointi edellyttää kaikkien asianomaisten tahojen välistä vuoropuhelua. Asianmukaisten jatkotoimien avulla voidaan tehdä muutoksia, jotka vastaavat uusia määrällisiä ja laadullisia vaatimuksia.

Useimpia eurooppalaisia koulutusjärjestelmiä on muutettu voimakkaasti kahden viime vuosikymmenen aikana. Yksi merkittävistä muutostekijöistä on hajauttaminen. Päätösvaltaa on hajautettu entistä enemmän koulutusjärjestelmän paikallistasolle, ja oppilaitokset ovat nyt aiempaa itsenäisempiä päätöksenteossaan. Hajauttaminen on tavallaan keino viedä laadun määritelmää koskeva poliittinen keskustelu tai demokraattinen prosessi koulutusjärjestelmän alemmille tasoille.

Laadunarviointia on periaatteessa kahdenlaista: ulkoista arviointia ja itsearviointia. Ulkoisen arvioinnin avulla keskushallinto pyrkii varmistamaan, että annettu opetus on korkealaatuista ja että koulut käyttävät voimavarojaan tehokkaasti. Ulkoisella arvioinnilla keskushallinto valvoo ja ohjaa koulujen toimintaa. Itsearviointi antaa kouluille mahdollisuuden osallistua laatukeskusteluun paikallistasolla. Itsearvioinnin avulla voidaan antaa rakenne paikallistason demokraattiselle keskustelulle kouluopetuksen laadusta. Itsearviointi edellyttää usein kaikkien asianomaisten tahojen osallistumista arviointiin. Sen tuloksia voidaan käyttää päätöksenteon ja oppimisen tukena.

Laatuindikaattorit ja vertailuarvot auttavat sidosryhmiä kaikilla järjestelmän tasoilla arvioimaan kouluopetuksen laatua. Järjestöt, yritykset, koulut ja yliopistot kehittyvät oppivina organisaatioina sen ansiosta, että niillä on käytössään tietoa, joka voi auttaa näkemään tilanteen selvemmin. Tieto avaa uusia näkökulmia, jotka auttavat ymmärtämään koko koulumaailmaa ja opetustilanteita.

Kouluopetuksen laadunarviointia ja laatuindikaattoreita koskevan eurooppalaisen yhteistyön luomisessa ei tavoitteena luonnollisestikaan ole tuottaa yleispäteviä arviointimalleja. Eri maissa käytettävien menetelmien ja lähestymistapojen erilaisuus ja runsaus antaa mahdollisuuden antoisaan tietojenvaihtoon, mikä voi osaltaan parantaa nykyisiä arvioinnissa käytettäviä toimintamalleja. Tämän vuoksi kaikissa Euroopan tason toimissa on otettava huomioon kunkin maan erilaiset olosuhteet, tausta sekä sosiaalinen, poliittinen ja kulttuuritilanne.

3. Suosituksen oikeusperusta

Perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklassa määrätään, että yhteisön tehtävänä on myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta.

Suosituksessa otetaan huomioon eurooppalaisten koulutusjärjestelmien monimuotoisuus. Suositus perustuu vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja mukauttamiseen. Yhteisön toiminnalla voi olla lisäarvoa sen vuoksi, että tietojen ja kokemusten vaihto auttaa tarkastelemaan omaa kansallista järjestelmää uudesta näkökulmasta ja antaa virikkeitä uudistuksiin.

2000/0022 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON SUOSITUKSEKSI

eurooppalaisesta yhteistyöstä kouluopetuksen laadunarvioinnissa

EUROOPAN PARLAMENTIN JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan 4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [5],

[5] EYVL C

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [6],

[6] EYVL C

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [7],

[7] EYVL C

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyä menettelyä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Korkealaatuinen kouluopetus on kaikkien jäsenvaltioiden tavoite.

(2) Kouluopetukseen osoitetut voimavarat ovat kasvaneet kaikissa teollistuneissa maissa viime vuosikymmenien aikana. Kouluopetus katsotaan ratkaisuksi työllisyyttä ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta koskeviin ongelmiin. Elinikäinen oppiminen on yksilön oman elämän ja urakehityksen hallinnan avaintekijä. Korkealaatuinen kouluopetus on erittäin tärkeää työmarkkinapolitiikan ja työvoiman vapaan liikkuvuuden kannalta yhteisössä.

(3) Neuvosto antaa vuosittain työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jotka perustuvat määrällisiin tavoitteisiin ja indikaattoreihin. Työllisyyden suuntaviivoissa vuodeksi 1999 [8] todetaan 7 suuntaviivassa, että jäsenvaltiot parantavat koulutusjärjestelmänsä tehokkuutta, jotta koulunkäyntinsä varhain päättävien nuorten määrä vähenisi merkittävästi. Olisi myös kiinnitettävä erityistä huomiota oppimisvaikeuksista kärsiviin nuoriin. Komissio on ehdottanut [9], että vuoden 2000 työllisyyden 8 suuntaviivassa viitataan erityisesti atk-taitojen kehittämiseen, koulujen varustamiseen tietokoneilla ja oppilaiden internet-yhteyksien parantamiseen vuoteen 2002 mennessä, mikä parantaisi kouluopetuksen laatua ja antaisi nuorille digitaalisen aikakauden edellyttämiä valmiuksia.

[8] Työllisyyden suuntaviivoista 22 päivänä helmikuuta 1999 annettu neuvoston päätöslauselma. Eurooppalaisesta yhteistyöstä korkeakouluopetuksen laadunarvioinnissa 24 päivänä syyskuuta 1998 annettu neuvoston suositus 98/561/EY, EYVL C 69, 12.3.1999, s. 2.

[9] KOM(1999) 441 lopullinen.

(4) Korkeatasoisen kouluopetuksen saavuttamiseksi on käytettävissä monia keinoja. Laadunarviointi on keino seurata tilannetta ja luoda kouluja, jotka oppivat ja parantavat toimintaansa. Tällaiset koulut pystyvät siirtämään tietoa oppilailleen ja antamaan oppilailleen tulevaisuuden haasteissa tarvittavia taitoja, pätevyyttä ja olennaisia asenteita.

(5) Komissio toteutti korkeakouluopetuksen laadunarviointia koskeneen kokeiluhankkeen vuosina 1994 ja 1995. Korkeakouluopetuksen laadunarvioinnista 24 päivänä syyskuuta 1998 annetussa neuvoston suosituksessa 98/561/EY [10] korostetaan laadunarviointia koskevien tietojen ja kokemusten vaihdon sekä yhteistyön tärkeyttä jäsenvaltioiden välillä.

[10] EYVL L 270, 7.10.1998, s. 56.

(6) Sokrates-ohjelmassa ja erityisesti sen III luvun 3 toimintamuodon 1 kohdassa komissiota kehotetaan edistämään tietojen ja kokemusten vaihtoa yleisesti kiinnostavista kysymyksistä. Kouluopetuksen laadunarviointi kuuluu tämän toimintamuodon ensisijaisiin aiheisiin.

(7) Komissio on maaliskuusta 1996 alkaen käynnistänyt erilaisia tutkimuksia ja käytännön toimia, joissa tarkastellaan arviointia eri näkökulmista ja joiden tarkoituksena on laatia tilanneselvitys eri tasoilla käytetyistä hyvin monenlaisista lähestymistavoista ja opetuksen arviointimenetelmistä.

(8) Komissio toteutti lukuvuoden 1997-1998 aikana kokeiluhankkeen, johon osallistui 101 peruskoulua ja lukiota Sokrates-ohjelmaan osallistuvissa maissa. Hankkeen toteutuksessa komissiota avusti neuvoa-antava työryhmä, johon kuului jäsenvaltioiden nimeämiä opetuksen arvioinnin asiantuntijoita.

(9) Wienissä 20 ja 21 päivänä marraskuuta 1998 pidetyssä kokouksessa kokeiluhankkeen osanottajat, 101 koulun edustajat, kansallista hallintoa edustavat päättäjät, tutkijat ja koulujen sidosryhmät antoivat julistuksen, jossa todetaan seuraavasti: "Kokeiluhanke on lisännyt koulujemme tietoisuutta laatukysymyksistä, ja lähes kaikkien osallistujien kouluissa hanke on auttanut parantamaan opetuksen laatua kokeiluvaiheen aikana [11]".

[11] Julistus hyväksyttiin kokeiluhankkeen päätöskonferenssissa Wienissä 20 ja 21 päivänä marras- kuuta 1998.

(10) Kaikki kokeiluhankkeeseen osallistuneet 18 maata (Euroopan unionin jäsenvaltiot sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein) ovat laatineet kansalliset raportit, joissa tarkastellaan kokeiluhankkeen vaikutuksia ja siitä saatuja kokemuksia. Kansalliset raportit ovat suurimmaksi osaksi myönteisiä ja niissä korostetaan yli rajojen tapahtuvaa keskinäistä oppimista, joka perustuu kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoon.

(11) Eurooppalaisen kokeiluhankkeen loppuraportissa [12] painotetaan monia menetelmiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat itsearvioinnin onnistumiseen. Näitä tekijöitä ovat muun muassa kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen ja kansalliselta tasolta saatu tuki ja kannustus.

[12] Kouluopetuksen laadunarviointi - eurooppalaisen kokeiluhankkeen loppuraportti, kesäkuu 1999.

(12) Kouluopetuksen laadun arvioinnista 16 päivänä joulukuuta 1997 annetussa neuvoston päätelmissä [13] todetaan, että laadunarviointi on tärkeä osa laadunvarmistusta ja tarvittaessa myös laadun parantamista.

[13] EYVL C 1, 3.1.1998, s. 4.

(13) On tarpeen ottaa huomioon toissijaisuusperiaate sekä se, että jäsenvaltioilla on yksinomaan vastuu koulujärjestelmiensä järjestämisestä ja rakenteesta sekä siitä, miten autonomisia ja/tai riippumattomia oppilaitokset ovat,

SUOSITTELEVAT, ETTÄ

JÄSENVALTIOT TUKEVAT KOULUOPETUKSEN LAADUN PARANTAMISTA SEURAAVIN TOIMIN:

1. Tukevat ja tarvittaessa perustavat selkeitä laatujärjestelmiä tarkoituksena

a) turvata elinikäisen oppimisen perustana toimivan kouluopetuksen laatu kunkin jäsenvaltion taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuriedellytysten mukaisesti eurooppalainen ulottuvuus huomioon ottaen,

b) kannustaa oppilaitoksia käyttämään itsearviointia keinona tehdä organisaatiostaan oppiva ja kehittyvä käyttäen tasapainoista itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin yhdistelmää,

c) selventää oppilaitosten arvioinnin tarkoitusta ja edellytyksiä sekä varmistaa, että oppilaitosten itsearvioinnissa käytetty lähestymistapa on samanlainen kuin muissa sääntelymuodoissa.

2. Tukevat ja tarvittaessa perustavat selkeitä ulkoisen arvioinnin järjestelmiä tarkoituksena

a) seurata itsearviointia ja antaa oppilaitoksille itsearvioinnin menetelmiin liittyvää tukea,

b) tarjota ulkopuolinen näkemys koulusta, minkä avulla varmistetaan, että kehitysprosessi pysyy käynnissä.

3. Kannustavat ja tukevat kaikkien sidosryhmien osallistumista koulujen koko arviointiprosessiin tarkoituksena

a) tuoda koulujen itsearviointiin uutta tehokkuutta ja luovuutta,

b) vahvistaa sidosryhmien yhteisvastuullisuutta koulujen kehittämisestä.

4. Tukevat itsearvioinnin organisoimista ja käyttöä koskevaa koulutusta tarkoituksena

a) saada oppilaitosten itsearviointi toimimaan tehokkaasti välineenä, jolla koulut voivat lisätä kykyään parantaa toimintaansa,

b) varmistaa, että esimerkkejä hyvistä toimintatavoista ja uusista itsearviointi- välineistä levitetään tehokkaasti.

5. Tukevat koulujen kykyä oppia toinen toisiltaan kansallisella ja Euroopan tasolla tarkoituksena

a) yksilöidä hyvät toimintatavat, tehokkaat välineet sekä vertailuarvot,

b) muodostaa verkostoja, joissa oppilaitokset saavat toisiltaan tukea, ja tarjota ulkopuolisia impulsseja arviointiprosessiin.

6. Kannustavat kouluopetuksen laadusta vastaavia viranomaisia tekemään yhteistyötä sekä edistävät eurooppalaista verkottumista

Tämä yhteistyö voi koskea seuraavia osa-alueita:

a) tietojen ja kokemusten vaihtaminen erityisesti menetelmien kehittämisen ja hyviksi todettujen toimintatapojen osalta,

b) kansallisia koulutusjärjestelmiä koskevien vertailukelpoisten tietojen, indikaattorien ja vertailuarvojen kehittäminen, jotta voidaan vertailla eri järjestelmien heikkouksia ja vahvuuksia tarkoituksena hyviksi todettujen toimintatapojen siirto,

c) sellaisen tämän alan eurooppalaisen asiantuntemuksen luominen, joka voitaisiin antaa asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten käyttöön,

d) asiantuntijoiden kansainvälisten yhteyksien tukeminen.

PYYTÄVÄT KOMISSIOTA

1. Edistämään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa nykyisten ohjelmien perustalta ja niiden tavoitteiden sekä tavanomaisten avointen menettelyjen mukaisesti 6 kohdassa tarkoitettua kouluopetuksen laadusta vastaavien viranomaisten välistä yhteistyötä ja ottamaan siihen mukaan laadunarvioinnin ja laadunvarmistamisen alalla tarvittavan kokemuksen hankkineita kouluja edustavia organisaatioita ja järjestöjä.

2. Perustamaan tietokannan koulujen itsearvioinnissa tarvittavien välineiden levittämiseen. Tietokannassa olisi oltava myös esimerkkejä koulujen arvioinnissa hyviksi todetuista toimintatavoista. Tietokannan olisi oltava käytettävissä internetin kautta.

3. Antamaan joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen laadunarviointijärjestelmien kehittämisestä eri jäsenvaltioissa ja alan eurooppalaisesta yhteistyöstä sekä mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

RAHOITUSSELVITYS

1. Toimenpiteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus eurooppalaisesta yhteistyöstä kouluopetuksen laadunarvioinnissa

2. Budjettikohdat

Yleisen talousarvion osa A, pääluokka III (komissio).

Tietokannan luontiin käytetään Sokrates-ohjelman budjettikohdan B3.1001 varoja.

3. Oikeusperusta

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 149 ja 150 artikloissa

4. Toimenpiteen kuvaus

4.1 Yleistavoite

Suosituksen tavoitteena on saada valtuutus luoda eurooppalainen verkko laitoksista, jotka toimivat laadunarvioinnin, indikaattorien ja vertailuarvojen alalla.

4.2 Toimenpiteen kesto ja sen uusimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Suositus on voimassa toistaiseksi.

5. Meno-/tulolaji

Suosituksen täytäntöönpano edellyttää, että luodaan tietokanta koulujen itsearvioinnissa tarvittavien välineiden levittämiseen. Tietokannan on sisällettävä myös esimerkkejä koulujen arvioinnissa hyviksi todetuista toimintatavoista. Suosituksen täytäntöönpanoon liittyvien asiantuntijakokouksien määräksi on arvioitu kaksi vuodessa.

6. Rahoitusvaikutukset

Suosituksen täytäntöönpaneminen edellyttää tietokannan luomista. Suunnitelmissa on julkaista ehdotuspyyntö.

6.1 Kustannusten jakautuminen eri tekijöiden kesken

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (käypinä hintoina)

>TAULUKON PAIKKA>

6.2 Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen aikataulu

milj. euroa

>TAULUKON PAIKKA>

Summa otetaan koulutuksen ja kulttuurin pääosaston nykyisistä varoista.

7. Hallintomenot (yleisen talousarvion osa a, pääluokka iii)

Tarvittavien hallinnollisten varojen myöntäminen riippuu komission vuosittaisesta varojen myöntämistä koskevasta päätöksestä, ja erityisesti otetaan huomioon budjettivallan käyttäjän tarkoitukseen varaama henkilöstön määrä ja myöntämät lisävarat.

7.1 Vaikutus henkilöstön määrään

>TAULUKON PAIKKA>

7.2 Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

euroa

>TAULUKON PAIKKA>

Summa otetaan koulutuksen ja kulttuurin pääosaston nykyisistä varoista.

7.3 Toimenpiteestä aiheutuvien muiden hallintomenojen lisääntyminen

euroa

>TAULUKON PAIKKA>

Edellä olevassa taulukossa budjettikohdasta A-7 katettavat menot rahoitetaan koulutuksen ja kulttuurin pääosaston yleisestä talousarviosta.