EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32023R2859

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2859, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta

PE/42/2023/REV/1

EUVL L, 2023/2859, 20.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2859/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2859/oj

European flag

virallinen lehti
Euroopan unionin

FI

Sarjan L


2023/2859

20.12.2023

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2023/2859,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2023,

rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

On tärkeää, että tietoja on helposti ja jäsennetysti saatavilla, jotta päättäjät, ammattimaiset sijoittajat ja vähittäissijoittajat, valtiosta riippumattomat järjestöt, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, sosiaali- ja ympäristöalojen järjestöt sekä muut talouden ja yhteiskunnan sidosryhmät voivat tehdä markkinoiden tehokasta toimintaa edistäviä järkeviä, tietoon perustuvia ja ympäristön ja yhteiskunnan kannalta vastuullisia sijoituspäätöksiä. Luotettavien ja systemoitujen tietolähteiden tarjoamisella on niin ikään erityisen suuri merkitys tutkijoille ja tieteenharjoittajille, jotka tekevät rahoitusmarkkinoita koskevaa empiiristä tai teoreettista tutkimusta. Lisäksi on tarpeen helpottaa julkisten tietojen, myös vapaaehtoisesti annettujen tietojen, saatavuutta, jotta voidaan lisätä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kasvumahdollisuuksia, näkyvyyttä ja innovointia. Ottamalla käyttöön yhteisiä unionin data-avaruuksia keskeisillä aloilla, kuten rahoitusalalla, saadaan tuotua helposti saataville luotettavia kyseisten alojen tietolähteitä.

(2)

Komissio ehdotti 24 päivänä syyskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma”, jäljempänä ’pääomamarkkinaunionia koskeva toimintasuunnitelma’, että yhteisöjen taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten tietojen julkista saatavuutta parannettaisiin perustamalla eurooppalainen keskitetty yhteyspiste (ESAP). Komission 24 päivänä syyskuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”EU:n digitaalisen rahoituksen strategia”, jäljempänä ’digitaalisen rahoituksen strategia’, esitettiin yleisesti, miten unioni voisi edistää rahoituksen digitalisaatiota tulevina vuosina, ja erityisesti, miten edistää datavetoista rahoitusta. Sittemmin 6 päivänä heinäkuuta 2021 antamassaan tiedonannossa ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia” komissio nosti kestävän rahoituksen rahoitusjärjestelmän ytimeen keskeiseksi keinoksi toteuttaa unionin talouden vihreä siirtymä osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, joka esitettiin 11 päivänä joulukuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa.

(3)

Unionin talouden vihreän siirtymän onnistuneeksi toteuttamiseksi kestävän rahoituksen avulla on olennaisen tärkeää, että yritysten kestävyyteen liittyvät tiedot ovat helposti sijoittajien saatavilla, jotta heillä on käytössään enemmän tietoa sijoituspäätöksiä tehdessään. Tätä varten on tarpeen parantaa yhteisöjen, muun muassa yritysten ja rahoituslaitosten, taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten tietojen julkista saatavuutta. Tehokas keino toteuttaa tämä unionin tasolla on perustaa keskitetty alusta, ESAP, jolla kaikki merkitykselliset tiedot asetetaan sähköisesti ja julkisesti saataville.

(4)

ESAPin olisi tarjottava yleisölle helppo keskitetty pääsy yhteisöjä ja niiden tuotteita koskeviin tietoihin, jotka julkistetaan ja jotka ovat merkityksellisiä rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden, kestävyyden ja monipuolisuuden kannalta mutta joihin eivät sisälly markkinointitiedot. Tällainen tiedonsaanti on tarpeen, jotta voidaan vastata sijoituskohteeksi kelpaavien ja monipuolisten, ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvät ehdot täyttävien rahoitustuotteiden kasvavaan kysyntään ja ohjata pääomaa tällaisiin tuotteisiin. ESAPin on tarkoitus olla tulevaisuuteen suuntautunut alusta, jonka olisi mahdollistettava unionin tulevien säädösten, kuten yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin, nojalla annettavien, rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden, kestävyyden ja monipuolisuuden kannalta merkityksellisten julkisten tietojen sisällyttäminen siihen.

(5)

Sijoittajilla, markkinatoimijoilla, neuvonantajilla, tiedeyhteisöllä ja suurella yleisöllä voi olla intressi saada sellaisia rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden, kestävyyden ja monipuolisuuden kannalta merkityksellisiä tietoja, joita yhteisöillä ei ole unionin oikeuden mukaan velvollisuutta julkistaa mutta jotka yhteisö asettaa julkisesti saataville. Etenkin pk-yritykset voivat haluta asettaa enemmän tietojaan julkisesti saataville, jotta ne saisivat enemmän näkyvyyttä mahdollisten sijoittajien keskuudessa ja tätä kautta lisää rahoitusta ja enemmän erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Lisäksi markkinatoimijat voivat haluta antaa enemmän tietoja kuin unionin oikeudessa edellytetään. Sen vuoksi ESAPin olisi tarjottava pääsy jäsenvaltion lainsäädännön alaisen yhteisön vapaaehtoisesti julkistamiin rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden, kestävyyden ja monipuolisuuden kannalta merkityksellisiin tietoihin, jos yhteisö päättää asettaa tällaiset tiedot saataville ESAPissa. Tällaiset tiedot voitaisiin toimittaa vapaaehtoisesti sen jälkeen, kun ESAPin toiminnan vakaus ja tehokkuus on varmistettu, mikä tapahtuisi joka tapauksessa sen jälkeen, kun komissio on toimittanut Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ESAPin toteutuksesta, toiminnasta ja tehokkuudesta. Vapaaehtoisesti toimitetut tiedot olisi selkeästi ilmoitettava sellaisiksi.

(6)

Toimitettaessa tietoja vapaaehtoisesti olisi pyrittävä siihen, että tiedot ovat muodoltaan yhtenäisiä sekä sisällöltään, arvoltaan, hyödyllisyydeltään ja luotettavuudeltaan pakollisesti toimitettavien tietojen veroisia. Jotta ESAPissa vapaaehtoisesti saataville asetettuja tietoja olisi helpompi vertailla ja käyttää, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (3) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) (EPV), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (4) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) (EIOPA) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (5) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) (ESMA) (joita kutsutaan yhteisesti nimellä ’Euroopan valvontaviranomaiset’), olisi laadittava yhteiskomiteassa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia, joissa täsmennetään kyseisiin tietoihin liitettävät metatiedot ja tarvittaessa tällaisten tietojen laadinnassa käytettävät muodot tai mallit. Yhteiskomitean olisi myös otettava huomioon asianomaisissa unionin alakohtaisissa säädöksissä vahvistetut nykyiset standardit ja erityisesti mahdolliset pk-yrityksiä varten suunnitellut standardit.

(7)

ESAP ei saisi luoda uusia sisältöä koskevia julkistamisvaatimuksia, vaan sen olisi perustuttava tämän asetuksen liitteessä luetelluissa unionin säädöksissä säädettyihin voimassa oleviin vaatimuksiin. On tärkeää välttää kaksinkertainen raportointi, jottei yhteisöille ja etenkään pk-yrityksille sälytettäisi lisää hallinnollista ja taloudellista rasitusta.

(8)

ESAPiin olisi voitava sisällyttää myös historiallisia tietoja, jotta voidaan lisätä tietojen saatavuutta ja vertailukelpoisuutta. Historiallisten tietojen olisi katettava tiedot, jotka on julkistettu aikaisintaan viisi vuotta ennen ajankohtaa, jona tuli voimaan velvoite toimittaa ne ESAPiin. Jotta voidaan varmistaa, että historialliset tiedot ovat yhdenmukaisia ja täydellisiä, vain niillä tiedonkeruuelimillä, jotka ovat unionin elimiä tai laitoksia, olisi oltava mahdollisuus ja oikeus asettaa historiallisia tietoja saataville ESAPissa.

(9)

ESAP olisi perustettava kunnianhimoisella aikataululla ja samalla olisi varmistettava sen toiminnan vakaus ja tehokkuus toteuttamalla välivaiheen toimia. Erityisesti olisi varattava riittävästi aikaa ESAPin tekniseen toteutukseen ja tiedonkeruun valmisteluun jäsenvaltioissa. ESAPin kehitystyön alkuvaiheen olisi kestettävä 12 kuukautta, jotta jäsenvaltioille ja ESMAlle jää riittävästi aikaa perustaa tietotekninen infrastruktuuri ja testata sitä käyttäen rajoitettua määrää kerättyjä tietovirtoja. Ajan mittaan tässä kehitystyössä olisi vähitellen sisällytettävä ESAPiin lisää tietovirtoja ja toimintoja sellaiseen tahtiin, että ESAPia voidaan kehittää järkevästi ja tehokkaasti. ESAPin toimintaa olisi arvioitava säännöllisesti sen toteutuksen ja toiminnan aikana, jotta tehtävillä mukautuksilla voidaan vastata ESAPin käyttäjien tarpeisiin ja varmistaa sen tekninen tehokkuus.

(10)

ESAPissa julkisesti saataville asetettavien tietojen kerääminen olisi annettava tehtäväksi tiedonkeruuelimille, jotka on nimetty keräämään tiedot, jotka yhteisöjen on julkistettava, tai tiedonkeruuelimille, jotka on nimetty keräämään yhteisöjen vapaaehtoisesti toimittamat tiedot. ESAPin täysimittaisen ja kustannustehokkaan toiminnan varmistamiseksi tiedonkeruuelinten olisi asetettava tiedot ESAPin saataville automaattisesti yhden sovellusrajapinnan (application programming interface, API) kautta. Tiedonkeruuelinten olisi mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä olemassa olevia unionin ja kansallisen tason tiedonkeruumenettelyjä ja -infrastruktuureja tietojen siirtämiseksi ESAPiin ilman aiheetonta viivytystä. Tietoja ei pitäisi olla velvollisuutta asettaa saataville ESAPissa ennen kuin kyseiset tiedot julkistetaan sovellettavien unionin alakohtaisten säädösten mukaisesti. Jotta tiedot voidaan asettaa saataville ESAPissa, tiedonkeruuelinten olisi tallennettava yhteisöjen toimittamat tai itse tuottamansa tiedot, ellei unionin lainsäädännön mukaisesti jo säädetä asianmukaisista vaihtoehtoisista tallennusmekanismeista. Tiedonkeruuelimiä ei pitäisi vaatia luomaan uusia tallennusmekanismeja, jos tietojen tallentamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevia unionin tai kansallisia mekanismeja. Jäsenvaltioiden olisi nimettävä vähintään yksi tiedonkeruuelin keräämään yhteisöjen vapaaehtoisesti toimittamat tiedot, ja kyseisen tehtävän voivat hoitaa samat tiedonkeruuelimet, jotka keräävät yhteisöjen pakollisesti toimittamat tiedot.

(11)

Kustannustehokkaan toiminnan varmistamiseksi tiedonkeruuelinten olisi voitava siirtää tehtäviään kolmannelle osapuolelle. Tällaiseen tehtävien siirtämiseen olisi sovellettava asianmukaisia suojatoimia, eikä siihen pitäisi turvautua niin laajasti, että tiedonkeruuelimestä tulee pelkkä niin kutsuttu postilaatikkoyhteisö. Tehtävää, johon kuuluu harkinnanvaraisen päätöksen tekeminen sellaisten tietojen hylkäämisestä tai poistamisesta, jotka ovat ilmeisen epäasiallisia tai loukkaavia tai eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, ei pitäisi voida siirtää. Tämä ei kuitenkaan estä valtuutettua suorittamasta tällaista hylkäämistä tai poistamista tiedonkeruuelimen tekemän harkinnanvaraisen päätöksen mukaisesti.

(12)

Jotta ESAPissa julkisesti saataville asetetut tiedot olisivat digitaalisesti käyttökelpoisia, yhteisöjen olisi asetettava ne saataville tietojen poiminnan mahdollistavassa muodossa tai, jos unionin oikeudessa niin edellytetään, koneluettavassa muodossa. Tietojen poiminnan mahdollistavat muodot eivät välttämättä edellytä tietojen strukturoimista koneluettavaan muotoon, kun taas koneluettavat muodot ovat rakenteeltaan sellaisia tiedostomuotoja, että ohjelmistosovellukset pystyvät helposti yksilöimään, tunnistamaan ja poimimaan määrättyjä tietoja, myös yksittäisiä tietoalkioita, ja kyseisten tietojen sisäisen rakenteen. Molempien muotojen olisi oltava avoimia mahdollisimman laajan käytön mahdollistamiseksi. Avoimilla muodoilla olisi ymmärrettävä tarkoitettavan alustasta riippumattomia muotoja, jotka asetetaan julkisesti saataville ilman sellaisia rajoituksia, jotka estävät niihin sisältyvien tietojen uudelleenkäytön. Euroopan valvontaviranomaisten olisi laadittava yhteiskomiteassa luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, jotka toimitetaan komissiolle ja joissa täsmennetään koneluettavien muotojen ja tietojen poiminnan mahdollistavien muotojen ominaisuudet ja otetaan huomioon mahdolliset kehittyvät teknologiset suuntaukset tai standardit. Jotta voidaan varmistaa, että yhteisöt toimittavat tiedot oikeassa muodossa, ja jotta voidaan puuttua yhteisöjen mahdollisesti kohtaamiin teknisiin ongelmiin, tiedonkeruuelinten olisi suoritettava automaattisia validointeja tämän asetuksen mukaisesti ja annettava tietoja toimittaville yhteisöille tarvittaessa apua.

(13)

Tiedonkeruuelimille tietoja ja metatietoja toimittavien yhteisöjen olisi oltava tietojen ja metatietojen toimittamisen jälkeenkin vastuussa tietojen oikeellisuudesta ja täydellisyydestä sillä kielellä, jolla ne toimitetaan, sekä kyseisten tietojen ja metatietojen luotettavuudesta. Yhteisöjen olisi oltava vastuussa tiedonkeruuelimille toimittamiensa tietojen täydellisyydestä ja oikeellisuudesta, sekä niitä koskevista metatiedoista. Yhteisöjen olisi tietojen minimoinnin ja tietosuojan periaatteiden mukaisesti varmistettava, ettei toimitettaviin tietoihin sisälly henkilötietoja, paitsi jos henkilötiedot ovat välttämätön osa yhteisöjen taloudellista toimintaa koskevia tietoja, mukaan lukien tapaukset, joissa yhteisön nimi on sama kuin omistajan nimi. Jos toimitetut tiedot sisältävät henkilötietoja, yhteisöjen olisi varmistettava, että ne voivat käyttää tietojen julkistamisen perusteena jotakin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (6) säädetyistä käsittelyn lainmukaisuuden perusteista.

(14)

ESMAn tavoitteena on suojella yleistä etua edistämällä rahoitusjärjestelmän vakautta ja tehokkuutta unionin talouden, sen kansalaisten ja yritysten hyväksi. Tässä yhteydessä ESMA edistää erityisesti finanssimarkkinoiden eheyden, avoimuuden, tehokkuuden ja moitteettoman toiminnan varmistamista. Sen tehtävänä on muun muassa parantaa sijoittajansuojaa. Siksi ESMAlle olisi annettava tehtäväksi perustaa ESAP ja ylläpitää sitä.

(15)

Jotta yhteisöt ja yleisö voisivat tunnistaa tiedonkeruuelimet, jotka toimittavat tietoja ESAPiin, ESMAn olisi julkaistava verkkosivustollaan luettelo tiedonkeruuelimistä ja pidettävä tämä luettelo ajan tasalla. Jos luetteloon on tarpeen tehdä muutoksia, kyseiset muutokset olisi tehtävä mahdollisimman lyhyessä ajassa.

(16)

ESAPiin saattaa kohdistua luottamuksellisuuden loukkauksia, eheyteen liittyviä riskejä sekä ESAPin itsensä käytettävyyteen ja ESAPissa käsiteltävien tietojen saatavuuteen liittyviä riskejä. Tällaisia riskejä ovat muun muassa onnettomuudet, virheet, tahalliset hyökkäykset ja luonnontapahtumat, ja ne on tarpeen määritellä operatiivisiksi riskeiksi. ESMAn ja tiedonkeruuelinten olisi pantava täytäntöön asianmukaiset ja oikeasuhteiset toimintapolitiikat, mukaan lukien säännölliset arvioinnit, sen varmistamiseksi, että ESAP suojaa käsiteltäviä tietoja ja toimintoja korkeimpien asianmukaisten standardien mukaan.

(17)

Tietojen etsimisen, löytämisen, hakemisen ja käytön helpottamiseksi ESMAn olisi varmistettava, että ESAP tarjoaa joukon toimintoja, mukaan lukien hakutoiminto, konekäännöspalvelu ja mahdollisuus tietojen poimintaan, sekä sähköisiä saavutettavuusominaisuuksia, jotka on suunniteltu näkövammaisille henkilöille ja henkilöille, joilla on toimintarajoitteita ja saavutettavuuteen liittyviä erityistarpeita. Hakutoiminto olisi tarjottava kaikilla unionin virallisilla kielillä, ja sen olisi perustuttava ainakin tämän asetuksen liitteessä lueteltujen unionin säädösten nojalla toimitettaviin metatietoihin. ESAPin käyttöliittymä ja hakutoiminto olisi suunniteltava siten, että ne ovat mahdollisimman käyttäjäystävällisiä, niiden tiedot ovat hyvin vertailukelpoisia ja ne palvelevat laajaa joukkoa potentiaalisia käyttäjiä, kuten ammattimaisia ja vähittäissijoittajia, akateemisia laitoksia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita.

(18)

ESAPissa julkisesti saatavilla olevien tietojen käytöllä ja uudelleenkäytöllä voidaan parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja edistää sellaisten uusien palvelujen kehittämistä, joissa yhdistetään ja hyödynnetään tällaisia tietoja. Sen vuoksi on tarpeen, kun se on perusteltua yleisen edun mukaisen tavoitteen nojalla, sallia ESAPissa saatavilla olevien tietojen käyttö ja uudelleenkäyttö muihin tarkoituksiin kuin niihin, joita varten tiedot on laadittu. Tällaiseen tietojen käyttöön ja uudelleenkäyttöön olisi kuitenkin sovellettava puolueettomia ja syrjimättömiä edellytyksiä. Lisäksi olisi tarvittaessa sovellettava edellytyksiä, jotka vastaavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/1024 (7) tarkoitetuissa avoimissa standardilisensseissä vahvistettuja edellytyksiä ja jotka mahdollistavat sen, että kuka tahansa voi vapaasti saada, käyttää, muokata ja jakaa tietoja ja tallenteita mihin tahansa tarkoitukseen. Yhteisöt, jotka toimittavat tietojaan tiedonkeruuelimelle asettavaksi saataville ESAPissa, eivät saisi sui generis -oikeuden perusteella rajoittaa kyseisten tietojen käyttöä ja uudelleenkäyttöä sääntelytarkoituksiin ja muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tekijänoikeuksia ja muita lähioikeuksia koskevan unionin lainsäädännön soveltamista. ESMAn tai tiedonkeruuelinten ei pitäisi olla vastuussa ESAPissa saatavilla olevien tietojen saatavuudesta, käytöstä tai uudelleenkäytöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 340 artiklassa vahvistettujen sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun periaatteiden soveltamista.

(19)

ESAPin saatavilla olevat tiedot olisi asetettava oikea-aikaisesti yleisön saataville. Sen vuoksi tiedonkeruuelinten ESAPiin toimittamat tiedot olisi asetettava saataville ESAPissa ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa mahdollisimman lyhyessä ajassa. Tietojen yhtenäisen laadun varmistamiseksi tiedonkeruuelinten olisi suoritettava automaattisia validointeja ja hylättävä toimitetut tiedot, jos ne eivät täytä tarvittavia vaatimuksia. Automaattisten validointien ei pitäisi koskea tietojen sisältöä. Automaattisten validointien lisäksi tiedonkeruuelinten olisi hylättävä tai poistettava tiedot, jos ne esimerkiksi saatuaan tietoja sidosryhmältä toteavat, että ne eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan tai että niihin sisältyy sisältöä, joka on ilmeisen epäasiallista tai loukkaavaa. Tiedonkeruuelinten ei tarvitse tarkastaa manuaalisesti tai automaattisesti, ovatko tiedot tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattomia tai ovatko ne ilmeisen epäasiallisia tai loukkaavia. Yhteisöjen olisi oltava vastuussa tietojen sisällöstä niiden toimittamisen jälkeenkin. Tämä asetus ei vaikuta muihin velvollisuuksiin, joita tiedonkeruuelimillä saattaa olla unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön muiden säännösten nojalla.

(20)

ESAPin olisi tarjottava käyttäjille pääsy tietoihin maksutta ja syrjimättömästi, ja käyttäjien olisi voitava hakea, saada ja ladata tietoja ESAPista. Jotta ESMAa voidaan suojata kohtuuttomalta taloudelliselta rasitukselta, jota saattavat aiheuttaa suurkäyttäjien tarpeiden täyttämisestä aiheutuvat kustannukset, ESMAlla olisi oltava oikeus tuottaa tuloja. Sen vuoksi ja poiketen yleisestä periaatteesta, jonka mukaan tietojen pitäisi olla saatavilla maksutta, ESMAn olisi voitava periä maksu tietyistä palveluista, mukaan lukien palvelut, joiden ylläpito- tai tukikustannukset ovat erittäin suurten haettujen ja ladattujen tietomäärien tai ESAPissa saataville asetettujen tietojen tiheän käytön vuoksi korkeat, etenkin jos tietoja käytetään kaupallisiin tarkoituksiin. Mahdollisesti perittävät maksut eivät saisi kuitenkaan ylittää kyseisten erityisten palvelujen tarjoamisesta ESMAlle aiheutuvia kustannuksia. Saadut maksut olisi kohdennettava ESAPin yleiseen toimintaan. Tietyiltä käyttäjiltä, kuten tiedeyhteisöltä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilta, ei pitäisi periä maksuja. Maksujen laskentatavan olisi oltava avoin ja perustuttava selkeisiin periaatteisiin.

(21)

Jotta voidaan edistää datavetoista innovointia rahoitusalalla, auttaa yhdentämään pääomamarkkinoita unionissa, ohjata investointeja kestävään toimintaan ja tuoda tehokkuushyötyjä kuluttajille ja yrityksille, ESAPin olisi parannettava sellaisten julkisten tietojen saatavuutta, joihin voi sisältyä henkilötietoja. ESAPin olisi kuitenkin parannettava ainoastaan sellaisten henkilötietojen saatavuutta, jotka sisältyvät oikeudellisen velvoitteen nojalla julkistettaviin tietoihin tai, kun tiedot julkistetaan vapaaehtoisesti, sellaisten henkilötietojen saatavuutta, joita käsitellään laillisin perustein asetuksen (EU) 2016/679 nojalla. Kun henkilötietoja käsitellään tietojen ESAPissa saataville asettamisen yhteydessä, ESAPin rekisterinpitäjänä toimivan ESMAn ja tiedonkeruuelinten olisi varmistettava, että asetusta (EU) 2016/679 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (8) noudatetaan. Tietoja toimittavien yhteisöjen olisi oltava vastuussa sen toteamisesta, sisältyykö toimitettuihin tietoihin henkilötietoja, sekä tällaisten henkilötietojen käsittelystä jollakin asetuksessa (EU) 2016/679 säädetyllä käsittelyn lainmukaisuuden perusteella. Tiedonkeruuelinten tai ESAPin ei pitäisi säilyttää tietoja, joihin niihin liitettyjen metatietojen mukaan sisältyy henkilötietoja, pidempään kuin on tarpeen eikä missään tapauksessa pidempään kuin viiden vuoden ajan, ellei tämän asetuksen liitteessä luetelluissa unionin säädöksissä toisin säädetä.

(22)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän antoi viralliset huomautuksensa 19 päivänä tammikuuta 2022.

(23)

Euroopan keskuspankki antoi lausunnon 7 päivänä kesäkuuta 2022 (9).

(24)

Jotta voidaan rakentaa ja ylläpitää yleisön luottamusta ESAPiin sekä suojata jokaista yhteisöä sen tietojen asiattomalta muuttamiselta, tiedonkeruuelinten olisi varmistettava tietojen eheys ja yhteisöjen toimittamien tietojen lähteen luotettavuus. Tiedonkeruuelinten olisi erityisesti varmistettava, että yhteisöjen ESAPiin antamista ja ESAPissa saataville asettamista varten toimittamien tietojen aitous, saatavuus, eheys ja kiistämättömyys ovat asianmukaisilla tasoilla. Tietojen kiistämättömyys tarkoittaa, että yhteisölle olisi annettava kohtuullinen varmuus siitä, että sen toimittamat tiedot toimitettiin vastaanottajalle ja että vastaanottajalla on todisteet yhteisön henkilöllisyydestä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voitaisiin käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 (10) määriteltyä hyväksyttyä sähköistä leimaa. Mahdollisen erityisen oikeushenkilötunnuksen olisi oltava toimitettujen tietojen pakollinen attribuutti.

(25)

Jotta ESAPissa olevat tiedot olisivat ajallisesti vertailukelpoisia, käyttäjillä olisi oltava pääsy myös aiempiin tietoihin, historialliset tiedot mukaan lukien. Jollei tämän asetuksen liitteessä luetelluissa unionin säädöksissä toisin säädetä, ESAPin olisi tarjottava pääsy tietoihin kohtuullisen ajan. Tätä varten ESMAn olisi varmistettava, ettei henkilötietoja säilytetä eikä aseteta saataville ESAPissa pidempään kuin unionin oikeudessa edellytetään eikä missään tapauksessa pidempään kuin viiden vuoden ajan, jollei tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa unionin säädöksissä toisin säädetä.

(26)

Tiedonkeruuelinten olisi ilmoitettava ESMAlle kaikista havaitsemistaan merkittävistä käytännön vaikeuksista, jotka liittyvät niiden tehtävien suorittamiseen. ESMAn olisi tiiviissä yhteistyössä EPV:n ja EIOPAn kanssa seurattava ESAPin toimintaa ja julkaistava siitä vuosikertomus sen varmistamiseksi, että mahdolliset ongelmat tuodaan ilmi ja että tarvittaessa voidaan toteuttaa asianmukaisia toimia. Se, että ESMA laatii tiiviissä yhteistyössä EPV:n ja EIOPAn kanssa ESAPin toimintaa koskevan vuosikertomuksen, auttaa myös varmistamaan, että toimivaltaiset viranomaiset voivat osallistua ja että muita sidosryhmiä kuullaan tarvittaessa ESMAn perustaman tilapäisen työryhmän, ryhmän tai komitean kautta.

(27)

Koska kertomus, jonka komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ESAPin toteutuksesta, toiminnasta ja tehokkuudesta, vaikuttaa ratkaisevasti mahdollisen delegoidun säädöksen antamiseen sellaisten tietojen ESAPiin sisällyttämisen lykkäämisestä, joiden toimittamista tiedonkeruuelimille ei tämän asetuksen nojalla vielä vaadita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/2864 (11) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2869 (12) mukaisesti, on tärkeää, että komissio hyödyntää ESMAn laatimia vuosikertomuksia ESAPin toiminnasta ja kuulee asianmukaisesti tiedonkeruuelimiä ja asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti Euroopan arvopaperikomitean asiantuntijaryhmää. Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi annettava tilaisuus keskustella perusteellisesti komission kertomuksesta, jos ne katsovat sen aiheelliseksi.

(28)

Jotta voidaan tarvittaessa lykätä tiettyjen sellaisten tietojen sisällyttämistä ESAPiin, jotka olisi asetettava saataville ESAPissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat päivämäärää, josta alkaen kyseiset tiedot olisi toimitettava asetettavaksi saataville ESAPissa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (13) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(29)

Tiedonkeruuelinten vastaanottamien tai laatimien ja ESAPin saataville asettamien tietojen sujuvan käsittelyn varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa tietyt selkeät ja yksityiskohtaiset vaatimukset, joissa täsmennetään tietojen muoto ja niitä koskevat metatiedot sekä se, minkä tiedonkeruuelinten olisi kerättävä tiedot. Tiedonkeruuelinten ESAPiin toimittamien tietojen laadun varmistamiseksi on myös tarpeen määritellä kunkin yhteisöjen tiedonkeruuelimille toimittaman yksittäisen tiedon automaattisten validointien ominaisuudet, mukaan lukien kyseiseen tietoon liitettävän hyväksytyn sähköisen leiman ominaisuudet tiedonkeruuelinten sitä vaatiessa. ESAPissa olevien tietojen käytön ja uudelleenkäytön varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa luettelo nimetyistä avoimista standardilisensseistä. Jotta tietoja olisi helpompi etsiä, löytää ja hakea oikea-aikaisesti, on myös tarpeen vahvistaa sovellusrajapinnan ominaisuudet ja käyttöön otettavat metatiedot. Lisäksi olisi pantava täytäntöön lisävaatimuksia, joilla mahdollistetaan tehokas hakutoiminto esimerkiksi yhteisön erityisen oikeushenkilötunnuksen, yhteisön toimittamien tietotyyppien luokittelun ja yhteisön kokoluokan perusteella. Tätä varten Euroopan valvontaviranomaisten olisi laadittava yhteiskomiteassa luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi. Laatiessaan teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia Euroopan valvontaviranomaisten olisi yhteiskomitean välityksellä kuultava ennakolta tiedonkeruuelimiä ja analysoitava erityisesti asiaan mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä. Lisäksi ESMAn olisi voitava laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään niiden erityisten palvelujen luonne ja laajuus, joista voidaan periä maksuja, sekä niihin liittyvä maksurakenne. Tällaiset teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset mahdollistaisivat kokonaisvaltaisen ja yhteentoimivan pääsyn yhteisöjen tietoihin. Kestävyystietoja koskevien teknisten täytäntöönpanostandardien osalta Euroopan valvontaviranomaisten olisi yhteiskomitean välityksellä toimittava yhteistyössä Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) kanssa näiden standardien luonnosten laatimisessa. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä nämä tekniset täytäntöönpanostandardit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli edistää unionin rahoituspalvelu- ja pääomamarkkinoiden yhdentymistä tarjoamalla helppo keskitetty pääsy yhteisöjä ja niiden tuotteita koskeviin julkisiin tietoihin, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(31)

ESAP on uuden pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman ensimmäinen toimi ja digitaalisen rahoituksen strategian konkreettinen aikaansaannos. Tämä tekee ESAPista Euroopan yhteistä etua koskevan merkittävän hankkeen digitaalisen rahoituksen alalla. Niinpä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (14) perustetusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta olisi pyrittävä saamaan mahdollisimman paljon rahoitusta, erityisesti ESAPin kehitystyön varhaisissa vaiheissa, pitäen tavoitteena 25 päivänä marraskuuta 2021 annetussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitettyjä määriä. Nämä varat osoitetaan komissiolle ESAPin kehitystyön alkuvaiheissa, jotta voidaan varmistaa, että ESMA on mahdollisten tuloksena olevien resurssien tosiasiallinen omistaja. Kun Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta saatava rahoitusosuus on käytetty, ESAPin rahoituksessa olisi noudatettava ESMAn rahoitusmallia 31 päivään joulukuuta 2027 saakka. Toimivaltaisten viranomaisten mainitun rahoitusmallin mukaisten rahoitusosuuksien yhteenlaskettu määrä saisi olla enintään 6 968 000 euroa. Jäsenvaltioiden myöntämään rahoitukseen ei kuitenkaan vaikuta 25 päivänä marraskuuta 2021 annetussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitettyjen kustannusarvioiden mahdollinen ylittyminen. ESAPin rahoituksesta joulukuun 2027 jälkeen olisi keskusteltava asiaankuuluvassa talousarviomenettelyssä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, kun arvioidaan, olisiko unionin talousarviosta aiheellista myöntää suurempi rahoitusosuus,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Eurooppalainen keskitetty yhteyspiste

1.   ESMA perustaa viimeistään 10 päivänä heinäkuuta 2027 eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen, ESAPin, sekä ylläpitää ESAPia, joka tarjoaa keskitetyn sähköisen pääsyn seuraaviin tietoihin:

a)

tiedot, jotka julkistetaan liitteessä lueteltujen unionin säädösten nojalla tai sellaisten muiden oikeudellisesti velvoittavien unionin säädösten nojalla, joissa säädetään keskitetystä sähköisestä pääsystä ESAPissa oleviin tietoihin;

b)

tiedot, jotka mikä tahansa jäsenvaltion lainsäädännön alainen yhteisö päättää asettaa vapaaehtoisesti saataville ESAPissa 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja joita tarkoitetaan liitteessä luetelluissa unionin säädöksissä tai muissa oikeudellisesti velvoittavissa unionin säädöksissä, joissa säädetään keskitetystä sähköisestä pääsystä ESAPissa oleviin tietoihin.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei toimiteta tiedonkeruuelimille ESAPin saataville asettamista varten ennen sitä päivää, jona kyseisten tietojen toimittamista koskevaa vaatimusta aletaan soveltaa liitteessä lueteltujen unionin säädösten tai muiden oikeudellisesti velvoittavien unionin säädösten mukaisesti, joissa säädetään keskitetystä sähköisestä pääsystä ESAPissa oleviin tietoihin.

3.   Tiedonkeruuelimet, jotka ovat unionin elimiä tai laitoksia, voivat asettaa ESAPin saataville historiallisia tietoja siitä päivästä, jona tietojen toimittamista ESAPiin koskevaa vaatimusta aletaan soveltaa liitteessä lueteltujen unionin säädösten tai muiden oikeudellisesti velvoittavien unionin säädösten mukaisesti, joissa säädetään keskitetystä sähköisestä pääsystä ESAPissa oleviin tietoihin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’yhteisöllä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä,

a)

jonka on toimitettava 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot tiedonkeruuelimelle; tai

b)

joka toimittaa tietoja tiedonkeruuelimelle vapaaehtoisesti 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla, jotta kyseiset tiedot voidaan asettaa saataville ESAPissa;

2)

’tiedonkeruuelimellä’ unionin elintä tai laitosta taikka kansallista elintä, viranomaista tai rekisteriä, joka nimetään sellaiseksi jonkin 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen unionin säädöksen nojalla tai jonka jäsenvaltio nimeää sellaiseksi 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3)

’tietojen poiminnan mahdollistavalla muodolla’ direktiivin (EU) 2019/1024 2 artiklan 14 alakohdassa määriteltyä avointa esitysmuotoa, jota käytetään laajalti tai jota edellytetään laissa ja joka mahdollistaa tietojen poimimisen koneella ja joka on ihmisen luettavissa;

4)

’koneluettavalla muodolla’ direktiivin (EU) 2019/1024 2 artiklan 13 alakohdassa määriteltyä koneellisesti luettavaa muotoa;

5)

’hyväksytyllä sähköisellä leimalla’ asetuksen (EU) N:o 910/2014 3 artiklan 27 alakohdassa määriteltyä hyväksyttyä sähköistä leimaa;

6)

’sovellusrajapinnalla’ laitteiden väliseen viestintään ja saumattomaan tiedonvaihtoon tarvittavaa toimintojen, menettelyjen, määritelmien ja protokollien kokonaisuutta;

7)

’metatiedoilla’ jäsenneltyjä tietoja, jotka helpottavat tietovarantojen hakemista, käyttöä tai hallinnointia, mukaan lukien kyseisten tietojen lähteen kuvaus, selittäminen tai paikantaminen;

8)

’henkilötiedoilla’ asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä henkilötietoja;

9)

’historiallisilla tiedoilla’ 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja, jotka on julkistettu aikaisintaan viisi vuotta ennen sitä päivää, jona kyseisten tietojen ESAPiin toimittamista koskevaa vaatimusta aletaan soveltaa;

10)

’yhteiskomitealla’ asetuksen (EU) N:o 1093/2010 54 artiklassa, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 54 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 54 artiklassa tarkoitettua komiteaa.

3 artikla

Tietojen vapaaehtoinen toimittaminen

1.   Yhteisö voi 10 päivästä tammikuuta 2030 alkaen toimittaa 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja sen jäsenvaltion tiedonkeruuelimelle, jossa yhteisön sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee, kyseisten tietojen asettamiseksi saataville ESAPissa.

Toimittaessaan tällaisia tietoja tiedonkeruuelimelle yhteisön on

a)

varmistettava, että tietoihin liitetään metatiedot, joissa täsmennetään, että tiedot asetetaan vapaaehtoisesti saataville ESAPissa;

b)

varmistettava, että tietoihin liitetään metatiedot, joissa täsmennetään, sisältävätkö tiedot henkilötietoja;

c)

varmistettava, että tietoihin liitetään metatiedot, jotka ovat välttämättömiä 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ESAPin hakutoiminnon toiminnan kannalta;

d)

käytettävä näiden tietojen toimittamisessa tietojen poiminnan mahdollistavaa muotoa;

e)

varmistettava, että toimitetut tiedot kuuluvat 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan;

f)

varmistettava, ettei tietoihin sisälly henkilötietoja, paitsi jos henkilötietoja edellytetään unionin tai kansallisessa lainsäädännössä tai jos henkilötiedot ovat välttämätön osa yhteisön taloudellista toimintaa koskevia tietoja.

2.   Kunkin jäsenvaltion on viimeistään 9 päivänä tammikuuta 2030 nimettävä vähintään yksi tiedonkeruuelin keräämään vapaaehtoisesti toimitettavat tiedot ja ilmoitettava asiasta ESMAlle.

3.   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 perustetut Euroopan valvontaviranomaiset laativat yhteiskomiteassa luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään seuraavat seikat:

a)

metatiedot, jotka on liitettävä 1 kohdan mukaisesti toimitettaviin tietoihin;

b)

tapauksen mukaan erityiset muodot tai mallit, joita on käytettävä toimitettaessa tietoja 1 kohdan mukaisesti.

4.   Laatiessaan 3 kohdassa tarkoitettuja teknisiä täytäntöönpanostandardeja Euroopan valvontaviranomaiset ottavat huomioon asianomaisissa unionin alakohtaisissa säädöksissä vahvistetut nykyiset standardit ja erityisesti mahdolliset pk-yrityksiä varten suunnitellut standardit.

Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat kyseiset teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 10 päivänä tammikuuta 2028.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

Euroopan valvontaviranomaiset hyväksyvät yhteiskomiteassa yhteisöille ohjeita, joilla varmistetaan oikeiden metatietojen toimittaminen, sekä edellytykset henkilötietojen sisällyttämiselle vapaaehtoisesti toimitettaviin tietoihin.

5.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sisältävät henkilötietoja, yhteisöjen on varmistettava, että näiden tietojen käsittely perustuu johonkin asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdassa luetelluista käsittelyn lainmukaisuuden perusteista. Tällä asetuksella ei luoda oikeusperustaa henkilötietojen käsittelylle.

4 artikla

Luettelo tiedonkeruuelimistä

ESMA julkaisee tiedonkeruuelimistä luettelon, jossa on kunkin tiedonkeruuelimen URL-osoite, 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa verkkoportaalissa.

ESMA varmistaa, että kyseinen luettelo pidetään ajan tasalla, ja ilmoittaa komissiolle kaikista siihen tehdyistä muutoksista.

5 artikla

Tiedonkeruuelinten tehtävät ja yhteisöjen vastuut

1.   Tiedonkeruuelinten on

a)

kerättävä yhteisöjen toimittamat tiedot;

b)

tallennettava yhteisöjen toimittamat tai itse tuottamansa tiedot ja tarvittaessa hyödynnettävä tietojen tallentamisessa olemassa olevia menettelyjä ja käytössä olevaa infrastruktuuria;

c)

suoritettava yhteisöjen toimittamille tiedoille teknisiä automaattisia validointeja sen tarkistamiseksi, täyttyvätkö tietojen osalta seuraavat vaatimukset:

i)

tiedot on toimitettu käyttäen tietojen poiminnan mahdollistavaa muotoa tai tarvittaessa koneluettavaa muotoa, joka täsmennetään jossakin 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisessa unionin säädöksessä, jonka mukaisesti tiedot toimitetaan;

ii)

tietoja koskevat, tämän artiklan 10 kohdan e alakohdassa ja tapauksen mukaan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa täsmennetyt metatiedot ovat saatavilla ja täydelliset;

iii)

tietoihin on vaadittaessa liitetty hyväksytty sähköinen leima;

d)

oltava asettamatta ESAPissa saatavilla olevien tietojen käytölle ja uudelleenkäytölle muita kuin sellaisia ehtoja, jotka vastaavat 9 artiklassa tarkoitetuissa avoimissa standardilisensseissä vahvistettuja ehtoja;

e)

otettava sovellusrajapinta käyttöön ja toimitettava ESAPiin maksutta ja sovellettavien määräaikojen kuluessa tiedot, niitä koskevat metatiedot ja vaadittaessa hyväksytty sähköinen leima;

f)

silta osin kuin tiedonkeruuelimellä on siihen tarvittava tekninen pätevyys, annettava apua tietoja toimittaville yhteisöille ainakin tietojen toimittamis-, hylkäämis- ja uudelleentoimittamisprosessiin liittyen;

g)

varmistettava, että 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat ESAPin saatavilla vähintään kymmenen vuoden ajan, jollei 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisissa unionin säädöksissä toisin säädetä.

Sovellettaessa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohtaa ja asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 mukaisesti tiedonkeruuelinten on toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos toimitettuihin tietoihin liitetyissä metatiedoissa viitataan henkilötietoihin, kyseisiä toimitettuja tietoja ei säilytetä ESAPin saataville asettamista varten tai aseteta saataville ESAPissa pidempään kuin viiden vuoden ajan, jollei tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisissa unionin säädöksissä toisin säädetä.

2.   Tiedonkeruuelimet voivat hylätä yhteisöjen toimittamat tiedot, kun tiedot ovat ilmeisen epäasiallisia tai loukkaavia tai kun ne eivät kuulu 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

Tiedonkeruuelinten on poistettava ESAPissa saataville asetetut tiedot, joiden ne toteavat olevan ilmeisen epäasiallisia tai loukkaavia tai joiden ne eivät katso kuuluvan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

3.   Tiedonkeruuelinten on hylättävä yhteisöjen toimittamat tiedot, kun tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut automaattiset validoinnit osoittavat, että tiedot eivät ole mainitussa alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisia, tai tapauksen mukaan 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti saatujen ilmoitusten perusteella.

4.   Tiedonkeruuelinten on ilmoitettava yhteisöille tietojen hylkäämisestä tai poistamisesta ja sen syistä kohtuullisessa ajassa.

5.   Jos tiedonkeruuelin hylkää tai poistaa tiedot, jotka yhteisö on toimittanut 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla, yhteisön on ilman aiheetonta viivytystä korjattava tiedot ja toimitettava ne uudelleen. Tiedonkeruuelimen on ilmoitettava ESMAlle, kun tietoja hylätään, poistetaan tai korvataan tämän artiklan 2 kohdan nojalla.

Yhteisöt voivat päättää toimittaa tiedot vain kerran ja vain yhdelle tiedonkeruuelimelle. Tietojen ja niihin liitettyjen asiaankuuluvien metatietojen toimittaminen ja mahdollinen uudelleen toimittaminen on tehtävä samalle tiedonkeruuelimelle.

6.   Yhteisöt ovat vastuussa tiedonkeruuelimille toimittamiensa tietojen täydellisyydestä ja oikeellisuudesta sillä kielellä, jolla ne toimitetaan, sekä näihin tietoihin liitetyistä asiaankuuluvista metatiedoista. Yhteisöillä on erityisesti velvollisuus ilmoittaa, sisältyykö tietoihin, jotka ne toimittavat tiedonkeruuelimelle yhdessä asiaankuuluvien metatietojen kanssa, henkilötietoja liittämällä niihin maininnan mahdollisista niihin sisältyvistä henkilötiedoista.

7.   Tiedonkeruuelimet eivät saa käyttää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tietojen osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY (15) 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tietokannan valmistajan oikeutta eivätkä mitään muita immateriaalioikeuksia siten, että niillä estetään tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettu tietokannan sisältöjen käyttö ja uudelleenkäyttö tai rajoitetaan niitä.

8.   Tiedonkeruuelin voi siirtää 1 kohdan a, b, c, e, f ja g alakohdassa sekä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tehtävät jäsenvaltion lainsäädännön alaiselle oikeushenkilölle tai unionin elimelle tai laitokselle, jäljempänä ’valtuutettu’. Tehtävät on siirrettävä kirjallisella sopimuksella, jossa täsmennetään siirrettävät tehtävät ja tehtävien suorittamiseen sovellettava ehdot, jäljempänä ’valtuutussopimus’.

Valtuutussopimuksessa vahvistettavilla ehdoilla varmistetaan, että

a)

valtuutetulla ei ole eturistiriitoja;

b)

valtuutettu ei käytä saamiaan tietoja väärin tai kilpailunvastaisella tavalla tai muuhun kuin valtuutussopimuksessa mainittuun tarkoitukseen;

c)

valtuutettu varmistaa tietojen suojaamisen 6 artiklan mukaisesti siirrettyjen tehtävien osalta;

d)

valtuutettu tiedottaa tiedonkeruuelimelle säännöllisesti sille siirrettyjen tehtävien yleisestä suorittamisesta;

e)

valtuutettu ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä tiedonkeruuelimelle, jos se ei ole onnistunut suorittamaan siirrettyä tehtävää.

Tiedonkeruuelin on vastuussa tehtävästä sen mahdollisen siirtämisen jälkeenkin, ja sen on muun muassa annettava ESMAlle kaikki siirrettyä tehtävää koskevat tiedot, joita ESMA tarvitsee.

Tiedonkeruuelimen vastuuseen ei vaikuta se, että se on siirtänyt tehtäviä kolmannelle osapuolelle. Tiedonkeruuelin ei saa siirtää tehtäviään niin laajasti, että sitä ei voida enää pitää tiedonkeruuelimenä.

Tiedonkeruuelimen on varmistettava, että tehtävien siirtäminen tapahtuu kustannustehokkaasti ja että mahdollisuuksien mukaan tehtäviä siirretään, jotta olemassa olevia keruumenettelyjä ja -infrastruktuuria voidaan edelleen käyttää ESAPin tarkoituksiin.

Tiedonkeruuelimen on ilmoitettava ESMAlle kaikista tekemistään valtuutussopimuksista.

9.   Tiedonkeruuelinten on varmistettava, että yhteisöjen ESAPissa saataville asettamista varten toimittamien tietojen aitous, saatavuus, eheys ja kiistämättömyys ovat asianmukaisilla tasoilla. Näiden tasojen varmistamiseksi jäsenvaltiot voivat sallia tiedonkeruuelinten vaatia, että tietoihin, jotka yhteisöt toimittavat asetettavaksi saataville ESAPissa, liitetään hyväksytty sähköinen leima.

10.   Euroopan valvontaviranomaiset laativat yhteiskomiteassa luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään seuraavat seikat:

a)

tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen teknisten automaattisten validointien suoritustapa jokaisen yhteisöjen toimittaman tietotyypin osalta;

b)

tämän artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdassa ja tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitetun hyväksytyn sähköisen leiman ominaisuudet;

c)

tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut avoimet standardilisenssit;

d)

tämän artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti käyttöön otettavan sovellusrajapinnan ominaisuudet;

e)

niiden metatietojen, jotka ovat välttämättömiä 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ESAPin hakutoiminnon kannalta, tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen metatietojen sekä kaikkien muiden ESAPin toiminnan kannalta välttämättömien metatietojen ominaisuudet;

f)

tämän artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut määräajat;

g)

ohjeellinen luettelo muodoista, jotka voidaan hyväksyä tämän artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetuiksi tietojen poiminnan mahdollistaviksi muodoiksi ja koneluettaviksi muodoiksi, ja näiden muotojen ominaisuudet.

11.   Laatiessaan 10 kohdassa tarkoitettuja teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia Euroopan valvontaviranomaiset ottavat huomioon asianomaisissa unionin alakohtaisissa säädöksissä vahvistetut nykyiset standardit ja erityisesti mahdolliset pk-yrityksiä varten suunnitellut standardit.

Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 10 päivänä syyskuuta 2024.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

12.   Tiedonkeruuelinten, jotka ovat unionin elimiä tai laitoksia ja jotka asettavat historiallisia tietoja ESAPin saataville 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kuuluu

a)

laatia nämä tiedot tietojen poiminnan mahdollistavassa muodossa;

b)

liittää näihin tietoihin metatiedot, joissa täsmennetään seuraavat:

i)

yhteisön nimet;

ii)

7 artiklan 4 kohdan c alakohdan nojalla luokiteltu tietojen tyyppi;

iii)

7 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla täsmennetty yhteisön mahdollinen oikeushenkilötunnus;

c)

täsmentää, että tiedot ovat historiallisia tietoja.

Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdan g alakohdassa säädetään, historiallisia tietoja ei saa asettaa saataville ESAPissa pidempään kuin viiden vuoden ajan.

6 artikla

Kyberturvallisuus

ESMA ottaa käyttöön ESAPia koskevan tehokkaan ja oikeasuhteisen tietoturvasäännöstön ja varmistaa, että ESAPissa saataville asetettavien tietojen aitous, saatavuus, eheys ja kiistämättömyys sekä henkilötietojen suoja ovat asianmukaisilla tasoilla. ESMA voi arvioida säännöllisesti ESAPin tietoturvasäännöstöä ja kyberturvallisuustilannetta ottaen huomioon kehittyvät kansainväliset ja unionin kyberturvallisuuden suuntaukset ja viimeisimmän kehityksen.

7 artikla

ESAPin toiminnot

1.   ESMA varmistaa, että ESAPissa on ainakin seuraavat toiminnot:

a)

verkkoportaali, jossa on käyttäjäystävällinen käyttöliittymä, jossa otetaan huomioon saavutettavuuteen liittyvät vammaisten henkilöiden tarpeet ja joka tarjoaa pääsyn ESAPissa oleviin tietoihin kaikilla unionin virallisilla kielillä;

b)

sovellusrajapinta, joka mahdollistaa helpon pääsyn ESAPissa oleviin tietoihin;

c)

hakutoiminto kaikilla unionin virallisilla kielillä;

d)

tietojen katselutoiminto;

e)

haettujen tietojen konekäännöspalvelu;

f)

latauspalvelu, joka mahdollistaa myös suurten tietomäärien lataamisen;

g)

ilmoituspalvelu, jolla käyttäjille ilmoitetaan kaikista ESAPissa olevista uusista tiedoista;

h)

1 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti vapaaehtoisesti toimitettujen tietojen esittäminen siten, että

i)

ne voidaan selvästi erottaa tiedoista, joiden toimittaminen on pakollista 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla;

ii)

käyttäjille tehdään soveltuvissa tapauksissa selväksi, että tiedot eivät välttämättä täytä kaikkia samoja vaatimuksia kuin 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla toimitettavat pakolliset tiedot eikä niitä välttämättä päivitetä ajan mittaan.

2.   ESMA varmistaa, että 1 kohdan e ja g alakohdassa tarkoitetut ESAPin toiminnot ovat käytettävissä viimeistään 10 päivänä heinäkuuta 2028. ESMA varmistaa, että 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetut ESAPin toiminnot ovat käytettävissä viimeistään 9 päivänä tammikuuta 2030.

3.   Tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun hakutoiminnon on mahdollistettava haku seuraavien metatietojen perusteella:

a)

tiedot toimittaneen yhteisön nimi sekä sen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi, johon tiedot liittyvät;

b)

tiedot toimittaneen yhteisön oikeushenkilötunnus sekä sen oikeushenkilön oikeushenkilötunnus, johon tiedot liittyvät;

c)

tiedot toimittaneen yhteisön toimittamien 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen tyyppi ja se, ovatko ne 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla toimitettuja pakollisia tietoja vai kyseisen kohdan b alakohdan nojalla vapaaehtoisesti toimitettuja tietoja;

d)

päivämäärä ja aika, jolloin yhteisö on toimittanut tiedot tiedonkeruuelimelle;

e)

päivämäärä tai ajanjakso, johon tiedot liittyvät;

f)

tiedot toimittaneen yhteisön kokoluokka sekä sen oikeushenkilön kokoluokka, johon tiedot liittyvät;

g)

maa, jossa sen oikeushenkilön, johon tiedot liittyvät, sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee;

h)

sen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisen toiminnan ala tai alat, johon tiedot liittyvät;

i)

tietojen keruusta vastaava tiedonkeruuelin;

j)

kieli, jolla tiedot toimitettiin.

4.   Euroopan valvontaviranomaiset laativat yhteiskomiteassa luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään seuraavat seikat:

a)

1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun sovellusrajapinnan ominaisuudet;

b)

3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu erityinen oikeushenkilötunnus;

c)

3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tietotyyppien luokittelu;

d)

3 kohdan f alakohdassa tarkoitetut yhteisöjen kokoluokat;

e)

3 kohdan h alakohdassa tarkoitettujen toimialojen luonnehdinta.

Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 10 päivänä syyskuuta 2024.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Pääsy ESAPissa oleviin tietoihin

1.   Avoimuuden ja unionin pääomamarkkinoiden moitteettoman toiminnan edistämiseksi ESMA varmistaa, että ESAPissa oleviin tietoihin tarjotaan pääsy syrjimättömästi ja että käyttäjillä on suora, välitön ja maksuton pääsy ESAPissa oleviin tietoihin.

2.   ESMA kuitenkin perii maksuja tietyistä palveluista, joiden ylläpito- tai tukikustannukset ovat korkeat tai joihin liittyy suurten tietomäärien hakemista ja lataamista. Nämä maksut eivät saa ylittää ESMAlle näiden palvelujen tarjoamisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia. Näistä palveluista perityt maksut olisi kohdennettava ESAPin yleiseen toimintaan.

3.   ESMA voi vaatia niiden palvelujen käyttäjiä, joista se perii maksuja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, täyttämään digitaalisen ilmoituksen.

4.   Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, ESMA antaa seuraaville yhteisöille suoran, välittömän ja maksuttoman pääsyn ESAPissa oleviin tietoihin siinä määrin kuin se on tarpeen, jotta kyseiset yhteisöt voivat täyttää vastuunsa ja velvoitteensa ja suorittaa tehtävänsä:

a)

unionin toimielimet, elimet tai laitokset;

b)

jäsenvaltion unionin säädösten nojalla nimeämät toimivaltaiset viranomaiset;

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (16) 4 artiklassa määritellyn Euroopan tilastojärjestelmän jäsenet;

d)

Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenet;

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (17) 3 artiklan mukaisesti nimetyt kriisinratkaisuviranomaiset;

f)

jäsenvaltion valtiolliset laitokset, elimet tai virastot;

g)

oppilaitokset yksinomaan tutkimustarkoituksiin, tiedeyhteisö, uutisorganisaatiot ja valtiosta riippumattomat järjestöt, jos pääsy tietoihin on tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi;

h)

yhteisöt, jotka antavat tietoja ESAPiin ja käyttävät ESAPissa olevia tietoja täyttääkseen sääntelyyn perustuvat velvoitteensa.

5.   Sovellettaessa 2 kohtaa ESMA laatii luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään niiden erityisten palvelujen luonne ja laajuus, joista voidaan periä maksuja, sekä niihin liittyvä maksurakenne.

ESMA toimittaa kyseiset teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

6.   ESMA julkaisee ja asettaa helposti saataville ESAPin verkkosivustolla maksurakenteen, tarvittaessa tietomääriä koskevat kynnysarvot sekä hinnat. ESMA tarkastelee tietomääriä koskevia kynnysarvoja ja hintoja uudelleen vuosittain.

9 artikla

ESAPissa saatavilla olevien tietojen käyttö ja uudelleenkäyttö

1.   ESMA ja tiedonkeruuelimet eivät ole vastuussa sellaisten tietojen saatavuudesta, käytöstä tai uudelleenkäytöstä, jotka yhteisöt ovat toimittaneet tiedonkeruuelimille ja jotka on asetettu saataville ESAPissa.

2.   ESAPissa saatavilla olevia henkilötietoja on käytettävä tai uudelleenkäytettävä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti. Uudelleenkäytettäviä henkilötietoja ei saa säilyttää pidempään kuin on tarpeen eikä missään tapauksessa pidempään kuin viiden vuoden ajan, ellei tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisissa säädöksissä toisin säädetä.

3.   ESMA varmistaa, että ESAPissa saatavilla olevien tietojen käyttöön ja uudelleenkäyttöön ei sovelleta mitään ehtoja, paitsi jos kyseiset ehdot täyttävät seuraavat vaatimukset:

a)

ne ovat objektiivisia ja syrjimättömiä;

b)

ne ovat yleisen edun mukaisen tavoitteen nojalla perusteltuja;

c)

tietojen tyypin mukaan ne tarvittaessa vastaavat direktiivin (EU) 2019/1024 2 artiklan 5 alakohdassa tarkoitetuissa avoimissa standardilisensseissä vahvistettuja ehtoja ja mahdollistavat sen, että kuka tahansa voi vapaasti käyttää, muuttaa ja jakaa kyseisiä tietoja mihin tahansa tarkoitukseen.

4.   Yhteisöt, jotka toimittavat tietojaan julkaistavaksi, eivät saa direktiivin 96/9/EY 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sui generis -oikeuden perusteella rajoittaa ESAPissa saataville asetettujen tietojen käyttöä ja uudelleenkäyttöä sääntelytarkoituksiin ja muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin.

10 artikla

Tietojen laatu

1.   ESMA suorittaa automaattisia validointeja sen tarkistamiseksi, ovatko kaikki tiedonkeruuelinten ESAPiin toimittamat tiedot 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.

Jos tiedonkeruuelimen toimittamat tiedot ovat yhteisön toimittamia, ESMA voi suorittaa automaattiset validoinnit otantojen perusteella. Tällaiset automaattiset validoinnit eivät saa poiketa tiedonkeruuelinten 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti suorittamista validoinneista.

2.   ESMA ottaa käyttöön asianmukaiset tekniset prosessit, joilla tiedonkeruuelimelle ilmoitetaan automaattisesti, jos toimitetut tiedot ole 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisia. Tapauksissa, joissa vaatimukset eivät täyty, yhteisöt ovat vastuussa tiedoista. Tiedonkeruuelimen on ilmoitettava tietoja raportoineelle yhteisölle tietojen hylkäämisestä ja sen syistä 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.   ESMA voi suorittaa myös muita tietojen laatua, eheyttä ja alkuperäselvityksiä koskevia tarkastuksia. Näiden tarkastusten tulosten perusteella ESMA voi ilmoittaa tiedonkeruuelimille havaituista puutteista ja keskeyttää tietojen asettamisen saataville ESAPissa.

11 artikla

ESMAn tehtävät

1.   ESMA, joka toimii tiiviissä yhteistyössä EPV:n ja EIOPAn kanssa,

a)

varmistaa, että tiedonkeruuelinten toimittamat tiedot, jotka yhteisöt ovat ensin toimittaneet niille, asetetaan ilman aiheetonta viivytystä saataville ESAPissa;

b)

tarjoaa tiedonkeruuelimille palvelutukea;

c)

varmistaa, että ESAP on käytettävissä vähintään 97 prosenttia ajasta kuukaudessa; tämä ei pidä sisällään määräaikaista ylläpitoa, sisällön päivityksiä ja sivustopäivityksiä, joista on annettava käyttäjille selkeä ilmoitus, jossa ilmoitetaan ESAPin tarjoamien palvelujen keskeytymisen todennäköinen kesto;

d)

kuulee tarvittaessa tiedonkeruuelimiä käsitelläkseen yhteisiä kysymyksiä ja yhteisiä toimintaperiaatteita ja keskustellakseen erityisesti seuraavista:

i)

ESAPin päivittäinen hallinnointi;

ii)

laatupolitiikan ja tarvittaessa ESMAn ja tiedonkeruuelinten välisten palvelutasosopimusten laatiminen ja täytäntöönpano;

iii)

ESAPin rahoitusehdot, mukaan lukien tilanteet, joissa maksuja voidaan periä, ja maksujen laskentatapa;

iv)

kyberturvallisuuteen liittyvät nykyiset ja mahdolliset uhat;

v)

ESAPin toteutus ja toiminta mahdollisen 5 artiklan 8 kohdan mukaisen tehtävien siirron yhteydessä;

e)

valvoo ESAPin toteutusta ja toimintaa ja antaa siitä vuosittain kertomuksen komissiolle 12 artiklan mukaisesti.

2.   Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa ESMA varmistaa, tarvittaessa perustamalla tilapäisen työryhmän, ryhmän tai komitean, että asiantuntijoita ja asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullaan, jotta nämä asiantuntijat ja sidosryhmät voivat antaa neuvoja ja tukea ESAPin teknistä toteutusta varten. Lisäksi ESMA voi kuulla asetuksen (EU) N:o 1095/2010 37 artiklassa tarkoitettua arvopaperimarkkina-alan osallisryhmää.

3.   Jollei se ole tarpeen tiedonkeruuelinten antamiin tietoihin pääsyn helpottamiseksi ja tämän asetuksen vaatimusten täytäntöönpanemiseksi, ESMA ei tallenna henkilötietoja sisältäviä tietoja paitsi automaattista, tilapäistä ja lyhytaikaista käsittelyä varten. ESMA toteuttaa asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ESAPin kautta tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan asetusta (EU) 2018/1725 ja että henkilötietoja sisältäviä tietoja ei säilytetä eikä aseteta saataville pidempään kuin 5 artiklan 1 kohdan g alakohdassa säädetään.

4.   ESMA varmistaa, että henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan unionin toimielinten, elinten ja laitosten käsittelemien henkilötietojen suojaa koskevaa oikeudellista kehystä.

12 artikla

ESAPin toteutuksen ja toiminnan valvonta

1.   ESMA valvoo tiiviissä yhteistyössä EPV:n ja EIOPAn kanssa ESAPin toimintaa ainakin 2 kohdassa säädettyjen laadullisten ja määrällisten indikaattorien perusteella ja julkaisee ESAPin toiminnasta vuosikertomuksen, jonka se antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut laadulliset ja määrälliset indikaattorit ovat seuraavat:

a)

kävijöiden, hakujen ja latauskertojen määrä;

b)

katseltujen ja ladattujen tietojen tyyppi ja prosenttiosuudet;

c)

8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut maksut ja ESMAn perimät määrät;

d)

katseluun tai lataamiseen johtavien hakujen prosenttiosuus tietotyyppiä ja käyntikertaa kohden;

e)

ESAPissa koneluettavassa muodossa saatavilla olevien tietojen määrä ja prosenttiosuus sekä koneluettavassa muodossa olevien katselujen ja latausten määrä ja prosenttiosuus;

f)

10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen automaattisten validointien perusteella tehtyjen ilmoitusten osuus;

g)

merkittävät viat tai häiriöt, jotka vaikuttavat ESAPin toimintaan tai yleiseen suorituskykyyn;

h)

arviointi ESAPissa olevien tietojen saatavuudesta, laadusta, käytettävyydestä, luotettavuudesta ja ajantasaisuudesta;

i)

arviointi siitä, täyttääkö ESAP tavoitteensa, ottaen huomioon sen käytön ja tietovirtojen kehitys unionissa;

j)

loppukäyttäjien tyytyväisyyden arviointi;

k)

vertailu kolmansien maiden vastaavien järjestelmien kanssa.

3.   Ennen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen antamista ESMA kuulee tämän asetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla perustettavaa tilapäistä työryhmää, ryhmää tai komiteaa ja se voi kuulla asetuksen (EU) N:o 1095/2010 37 artiklassa tarkoitettua arvopaperimarkkina-alan osallisryhmää.

13 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Komissio antaa viimeistään 10 päivänä tammikuuta 2029 tiiviissä yhteistyössä ESMAn kanssa ja 12 artiklassa tarkoitetut vuosikertomukset huomioon ottaen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ESAPin toteutuksesta, toiminnasta ja tehokkuudesta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa käsitellään seuraavia:

a)

yhteisöjen ja tiedonkeruuelinten ESAPin toteutuksen aikana kohtaamat tekniset haasteet;

b)

tietojen keruu- ja siirtojärjestelmän tehokkuus ESAPin tarkoituksia varten;

c)

ESAPin operatiivinen häiriönsietokyky tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä riskejä vastaan ja ESAPissa saataville asetettujen tietojen luotettavuus, myös käytettäessä hyväksyttyjä sähköisiä leimoja;

d)

yhteisöille ja tiedonkeruuelimille aiheutuneet kustannukset, mukaan lukien arviointi siitä, ovatko tiedonkeruuelimet, jotka ovat toimivaltaisia viranomaisia, korottaneet valvontamaksujaan ESAPista aiheutuvien kustannusten vuoksi;

e)

kustannukset, joita ESMAlle aiheutuu ESAPin ylläpitäjänä, ja ESAPin rahoitusmalli;

f)

ESAPin vaikutus yleisön pääsyyn rahoituspalveluja, pääomamarkkinoita ja kestävyyttä koskeviin yhteisöjen tietoihin;

g)

ESAPin vaikutus yhteisöjen näkyvyyteen rajatylittäville sijoittajille, mukaan lukien pk-yritysten näkyvyys;

h)

ESAPin vaikutus yksityisten tiedon tarjoajien markkina-asemaan unionissa;

i)

ESAPin yhteentoimivuus vastaavien maailmanlaajuisten alustojen kanssa;

j)

ESAPin toteutus ja toiminta 5 artiklan 8 kohdan mukaisen tehtävien siirron yhteydessä.

3.   Lisäarvo, tekniset haasteet ja odotettavissa olevat kustannukset huomioon ottaen 1 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen sisällytetään kustannus-hyötyanalyysi sellaisten mahdollisesti merkityksellisten tietojen tulevasta sisällyttämisestä tämän asetuksen soveltamisalaan, jotka eivät ole vielä saatavilla ESAPissa kertomuksen laatimisajankohtana, mistä aiheutuu tietovajetta.

Kertomukseen sisällytetään myös suosituksia ESAPin tulevasta kehittämisestä.

4.   Jos komissio toteaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa, että on näyttöä tämän artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa lueteltuihin seikkoihin liittyvistä vakavista ja laaja-alaisista vaikeuksista, komissio antaa 14 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla muutetaan tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja unionin säädöksiä lykkäämällä enintään 36 kuukaudella sellaisten tietojen sisällyttämistä ESAPiin, joiden toimittamista ESAPiin ei vielä vaadita tai sallita 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin unionin säädöksiin kuuluvat seuraavat:

asetus (EU) N:o 575/2013 (434 b artikla);

asetus (EU) N:o 537/2014 (13 a artikla);

asetus (EU) N:o 600/2014 (23 a artikla);

asetus (EU) 2015/760 (25 a artikla);

asetus (EU) 2015/2365 (32 a artikla);

asetus (EU) 2017/1131 (37 a artikla);

asetus (EU) 2019/2033 (46 a artikla);

asetus (EU) 2023/1114 (110 a artikla);

asetus (EU) 2023/2631 (15 a artikla);

direktiivi 2002/87/EC (30 b artikla);

direktiivi 2004/25/EC (16 a artikla);

direktiivi 2006/43/EC (20 a artikla);

direktiivi 2007/36/EC (14 c artikla);

direktiivi 2009/138/EC (304 b artikla);

direktiivi 2011/61/EU (69 b artikla);

direktiivi 2013/36/EU (116 a artikla);

direktiivi 2014/59/EU (128 a artikla);

direktiivi 2014/65/EU (87 a artikla);

direktiivi (EU) 2016/97 (40 a artikla);

direktiivi (EU) 2016/2341 (63 a artikla);

direktiivi (EU) 2019/2034 (44 a artikla);

direktiivi (EU) 2019/2162 (29 a artikla).

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen julkaisemisesta 12 kuukauden ajaksi 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoitu säädös.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 13 päivänä joulukuuta 2023.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. NAVARRO RÍOS


(1)   EUVL C 290, 29.7.2022, s. 58.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 9. marraskuuta 2023 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 27. marraskuuta 2023.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(9)   EUVL C 307, 12.8.2022, s. 3.

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/2864, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, tiettyjen direktiivien muuttamisesta eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisen ja toiminnan osalta (EUVL L, 2023/2864, 20.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir2023/2864/oj).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2869, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, tiettyjen asetusten muuttamisesta eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisen ja toiminnan osalta (EUVL L, 2023/2869, 20.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir2023/2869/oj).

(13)   EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1996, tietokantojen oikeudellisesta suojasta (EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).


LIITE

Luettelo tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisista unionin säädöksistä

A OSA –   ASETUKSET

1.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, luottoluokituslaitoksista (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1).

2.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, lyhyeksimyynnistä ja tietyistä luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyvistä kysymyksistä (EUVL L 86, 24.3.2012, s. 1).

3.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 345/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, eurooppalaisista riskipääomarahastoista (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 1).

4.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 346/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 18).

5.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

6.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 537/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 77).

7.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 1).

8.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).

9.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1286/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista (EUVL L 352, 9.12.2014, s. 1).

10.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/760, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 98).

11.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2365, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1).

12.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 1).

13.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12).

14.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1131, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, rahamarkkinarahastoista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 8).

15.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1238, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta (PEPP) (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 1).

16.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2033, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 1).

17.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).

18.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1114, annettu 31 päivänä toukokuuta 2023, kryptovarojen markkinoista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 sekä direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/1937 muuttamisesta (EUVL L 150, 9.6.2023, s. 40).

19.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2631, annettu 22 päivänä marraskuuta 2023, eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista ja ympäristön kannalta kestävinä markkinoitavia joukkolainoja ja kestävyyteen sidottuja joukkolainoja koskevasta valinnaisesta tietojen julkistamisesta (EUVL L, 2023/2631, 30.11.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2631/oj).

B OSA –   DIREKTIIVIT

1.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta sekä neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamisesta (EUVL L 35, 11.2.2003, s. 1).

2.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/25/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, julkisista ostotarjouksista (EUVL L 142, 30.4.2004, s. 12).

3.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38).

4.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87).

5.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/36/EY, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä (EUVL L 184, 14.7.2007, s. 17).

6.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

7.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).

8.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).

9.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

10.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

11.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

12.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

13.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/97, annettu 20 päivänä tammikuuta 2016, vakuutusten tarjoamisesta (EUVL L 26, 2.2.2016, s. 19).

14.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2341, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 354, 23.12.2016, s. 37).

15.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2034, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 64).

16.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2162, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivien 2009/65/EY ja 2014/59/EU muuttamisesta (EUVL L 328, 18.12.2019, s. 29).

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2859/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)


Top