8.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 61/1

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 539/2001 (2) luetellaan kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittäessään, ja kolmannet maat, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 539/2001 1 a artiklassa säädettyä mekanismia viisumivapauden keskeyttämiseksi tilapäisesti kyseisen asetuksen liitteessä II lueteltujen kolmansien maiden kansalaisten osalta, jäljempänä ”keskeyttämismekanismi”, olisi vahvistettava tekemällä ilmoittaminen tilanteista, jotka johtavat mahdolliseen viisumivapauden keskeyttämiseen, jäsenvaltioille helpommaksi ja antamalla komissiolle mahdollisuus ottaa keskeyttämismekanismi käyttöön omasta aloitteestaan.

(3)

Keskeyttämismekanismin käyttö olisi tehtävä helpommaksi erityisesti lyhentämällä viiteajanjaksoja ja määräaikoja, mikä nopeuttaisi menettelyä, ja laajentamalla mahdollisia viisumivapauden keskeyttämisen syitä siten, että niihin sisältyy takaisinottoa koskevan yhteistyön väheneminen sekä jäsenvaltioiden yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien riskien merkittävä kasvu. Kyseisen yhteistyön vähenemisen olisi katettava takaisinottopyyntöjen hylkäämisasteen merkittävä kasvu, mukaan lukien asianomaisen kolmannen maan kautta kulkeneiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, jos unionin tai jonkin jäsenvaltion ja asianomaisen kolmannen maan välillä tehdyssä takaisinottosopimuksessa määrätään tällaisesta takaisinottovelvollisuudesta. Komission olisi voitava käynnistää keskeyttämismekanismi myös siinä tapauksessa, että kolmas maa ei tee yhteistyötä takaisinoton suhteen, vaikka asianomaisen kolmannen maan ja unionin välillä on tehty takaisinottosopimus.

(4)

Keskeyttämismekanismin soveltamiseksi merkittävä nousu tarkoittaa 50 prosentin kynnysarvon ylittävää nousua. Se voi tarkoittaa myös vähäisempää nousua, jos komissio katsoo, että se on otettava huomioon yksittäisessä tilanteessa, josta kyseessä oleva jäsenvaltio on ilmoittanut.

(5)

Keskeyttämismekanismin soveltamiseksi hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten alhainen määrä tarkoittaa hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten määrää, joka on noin 3 tai 4 prosenttia kaikista hakemuksista. Se voi tarkoittaa myös suurempaa hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten määrää, jos komissio katsoo, että se on otettava huomioon yksittäisessä tilanteessa, josta kyseessä oleva jäsenvaltio on ilmoittanut.

(6)

Viisumivapauteen liittyviä väärinkäytöksiä on tarpeen välttää ja torjua, jos ne johtavat muuttopaineen lisääntymiseen esimerkiksi perusteettomien turvapaikkahakemusten määrän kasvaessa, myös silloin, kun ne johtavat perusteettomiin oleskelulupahakemuksiin.

(7)

Jotta edelleenkin täytettäisiin viisumivapauteen tähtäävän vuoropuhelun tuloksena myönnetyn viisumivapauden asianmukaisuuden arvioimiseen käytetyt, - 1 artiklaan perustuvat erityiset vaatimukset, komission olisi seurattava tilannetta asianomaisissa kolmansissa maissa. Komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisoikeustilanteeseen asianomaisissa kolmansissa maissa.

(8)

Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus säännöllisesti vähintään kerran vuodessa seitsemän vuoden ajan kyseisen kolmannen maan viisumivapauden tultua voimaan ja sen jälkeen, jos komissio katsoo sen tarpeelliseksi, tai Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä.

(9)

Komission olisi ennen kolmannen maan kansalaisten viisumivapauden tilapäistä keskeyttämistä koskevien päätösten tekemistä otettava huomioon kyseisen kolmannen maan ihmisoikeustilanne ja sitä koskevat viisumivapauden keskeyttämisen mahdolliset seuraukset.

(10)

Jotta voidaan varmistaa keskeyttämismekanismin tehokas soveltaminen ja erityisesti, kun on toteutettava kiireellisiä toimia vähintään yhden jäsenvaltion kohtaamien vaikeuksien ratkaisemiseksi ottaen huomioon hätätilanteen yleinen vaikutus koko unioniin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (3) mukaisesti. Näiden täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä.

(11)

Täytäntöönpanosäädöksellä toteutetun viisumivapauden keskeyttämisen olisi koskettava asianomaisen kolmannen maan tiettyjä kansalaisten ryhmiä, ja siinä olisi mainittava asiaankuuluvat matkustusasiakirjojen tyypit ja tarvittaessa lisäkriteerejä, kuten ensimmäistä kertaa jäsenvaltioiden alueelle matkustavat henkilöt. Täytäntöönpanosäädöksellä olisi määriteltävä kansalaisten ryhmät, joihin keskeyttämistä olisi sovellettava, ottaen huomioon yhden tai useamman jäsenvaltion ilmoittamat tai komission raportoimat erityiset olosuhteet ja suhteellisuusperiaate.

(12)

Jotta voidaan varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asianmukainen osallistuminen keskeyttämismekanismin täytäntöönpanoon, kun otetaan huomioon poliittinen arkaluonteisuus, joka liittyy viisumivapauden keskeyttämiseen asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä II mainitun kolmannen maan kaikkien kansalaisten osalta, sekä kyseisen keskeyttämisen horisontaaliset vaikutukset jäsenvaltioihin ja unioniin itseensä, erityisesti niiden ulkosuhteiden ja Schengen-alueen yleisen toimivuuden kannalta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat viisumivapauden tilapäistä keskeyttämistä asianomaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa (4) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voidaan erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(13)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (5) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(14)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (6) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(15)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (7) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (8) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(16)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (9) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (10) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(17)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (11) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (12) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan,

1)

Korvataan 1 a artikla seuraavasti:

”1 a artikla

1.   Poiketen siitä, mitä 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, liitteessä II mainittujen kolmansien maiden kansalaisten viisumivapaus keskeytetään väliaikaisesti asiaankuuluvien ja objektiivisten tietojen perusteella tämän artiklan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltio voi ilmoittaa komissiolle, jos se kohtaa kahden kuukauden aikana, kun tätä verrataan edeltävän vuoden samaan ajanjaksoon tai viimeiseen kahteen kuukauteen ennen liitteessä II mainitun kolmannen maan kansalaisia koskevan viisumivapauden täytäntöönpanoa, yhden tai useamman seuraavista olosuhteista:

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällyttävä perustelut, ja siinä on annettava asiaankuuluvat tiedot ja tilastot sekä yksityiskohtainen selvitys alustavista toimenpiteistä, joita asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut tilanteen korjaamiseksi. Asianomainen jäsenvaltio voi ilmoituksessaan täsmentää, mistä asianomaisen kolmannen maan kansalaisten ryhmistä on määrä antaa 4 kohdan a alakohdan mukaisesti täytäntöönpanosäädös, ja esittää tälle yksityiskohtaiset perustelut. Komissio tiedottaa tällaisesta ilmoituksesta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2 a.   Jos komissiolla asiaa koskevat tiedot, kertomukset ja tilastot huomioon ottaen on konkreettista ja luotettavaa tietoa 2 kohdan a, b, c tai d alakohdassa mainituista olosuhteista, joita esiintyy yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, tai siitä, että kolmas maa ei tee takaisinottoa koskevaa yhteistyötä, vaikka kyseisen kolmannen maan ja unionin välillä on tehty takaisinottosopimus, siten, että se esimerkiksi

komissio tiedottaa analyysistään viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja sovelletaan 4 kohdan säännöksiä.

2 b.   Komissio valvoo sitä, että ne kolmannet maat, joiden kansalaiset on unionin ja kyseisen kolmannen maan kesken käydyn viisumivapautta koskevan vuoropuhelun seurauksena vapautettu viisumipakosta heidän matkustaessaan jäsenvaltioiden alueelle, täyttävät jatkuvasti - 1 artiklaan perustuvat erityiset kriteerit, joita on käytetty viisumivapauden asianmukaisuuden arvioimiseen.

Lisäksi komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen säännöllisesti vähintään kerran vuodessa seitsemän vuoden ajan kyseisen kolmannen maan viisumivapauden voimaantulopäivästä, ja sen jälkeen, jos komissio katsoo sen tarpeelliseksi, tai Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä. Kertomuksessa keskitytään niihin kolmansiin maihin, joiden suhteen komissio katsoo konkreettisen ja luotettavan tiedon pohjalta, etteivät tietyt vaatimukset enää täyty.

Jos komission kertomuksesta käy ilmi, että yksi tai useampi erityisistä vaatimuksista ei enää täyty tietyn kolmannen maan suhteen, sovelletaan 4 kohtaa.

3.   Komissio tarkastelee 2 kohdan mukaisesti tehtyjä ilmoituksia ottaen huomioon

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastelun tuloksista.

4.   Jos komissio päättää, että toimien toteuttaminen on tarpeen 2 a kohdassa tarkoitetun analyysin, 2 b kohdassa tarkoitetun kertomuksen tai 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelun perusteella ja ottaen huomioon viisumivelvollisuudesta myönnettävän vapautuksen keskeyttämisen seuraukset unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä asianomaisen kolmannen maan välisten ulkosuhteiden kannalta ja toimien tiiviissä yhteistyössä kyseisen kolmannen maan kanssa vaihtoehtoisten pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi, tai jos jäsenvaltioiden yksinkertainen enemmistö on ilmoittanut komissiolle 2 kohdan a, b, c tai d alakohdassa tarkoitettujen olosuhteiden olemassaolosta, sovelletaan seuraavia säännöksiä:

Jos komissio on antanut säädösehdotuksen 5 kohdan nojalla, delegoidussa säädöksessä säädettyä keskeyttämiskautta jatketaan kuudella kuukaudella. Alaviitettä muutetaan vastaavasti.

Keskeyttämiskauden aikana asianomaisen kolmannen maan kansalaisilla on oltava viisumi jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittäessään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan soveltamista.

Jäsenvaltion, joka 4 artiklan mukaisesti säätää uusista poikkeuksista viisumipakkoon sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joita koskee viisumivapauden keskeyttämisestä annettu säädös, on ilmoitettava kyseiset toimenpiteet 5 artiklan mukaisesti.

5.   Ennen 4 kohdan b alakohdan nojalla hyväksytyn delegoidun säädöksen voimassaoloajan päättymistä komissio antaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen voidaan liittää säädösehdotus tämän asetuksen muuttamisesta asianomaista kolmatta maata koskevan viittauksen siirtämiseksi liitteestä II liitteeseen I.

6.   Jos komissio on antanut säädösehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta 5 kohdan nojalla, se voi jatkaa 4 kohdan nojalla hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen voimassaoloa enintään 12 kuukauden ajanjaksoksi. Päätös jatkaa täytäntöönpanosäädöksen voimassaoloa hyväksytään 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

2)

Korvataan 1 b artikla seuraavasti:

”1 b artikla

Komissio antaa viimeistään 10 päivänä tammikuuta 2018 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan 1 artiklan 4 kohdassa säädetyn vastavuoroisuusmekanismin tehokkuutta, ja antaa tarvittaessa säädösehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät ehdotuksesta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.”

3)

Lisätään artikla seuraavasti:

”1 c artikla

Komissio antaa viimeistään 29 päivänä maaliskuuta 2021 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan 1 a artiklassa säädetyn keskeyttämismekanismin tehokkuutta, ja antaa tarvittaessa säädösehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät ehdotuksesta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.”

4)

Korvataan 4 b artikla seuraavasti:

”4 b artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 9 päivänä tammikuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 1 artiklan 4 kohdan f alakohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

2 a.   Siirretään komissiolle 28 päivänä maaliskuuta 2017 viiden vuoden ajaksi 1 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 4 kohdan f alakohdassa ja 1 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3 a.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa (*1) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 1 artiklan 4 kohdan f alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole neljän kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

6.   Edellä olevan 1 a artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä.

(*1)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.”"