31991R0117

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 117/91,

annettu 16 päivänä tammikuuta 1991,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Japanista peräisin olevien volframihalogeeniputkien tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä tai vientituella muista kuin Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä heinäkuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2423/88(1) ja erityisesti sen 12 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan kyseisessä asetuksessa säädettyä neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo, että:

A. VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

1) Komissio on asetuksella (ETY) N:o 2064/90(2) ottanut käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin sellaisten Japanista peräisin olevien volframihalogeeniputkien tuonnissa, joiden nimellisjännite on suurempi kuin 100 volttia ja teho on suurempi kuin 100 wattia, joissa on kaksi R7s-kantaa, joita käytetään valaistukseen ja jotka kuuluvat CN-koodiin ex 8539 21 91. Tämän tullin voimassaoloa on jatkettu enintään kahdeksi kuukaudeksi asetuksella (ETY) N:o 3307/90(3).

B. MENETTELYN JATKO

2) Väliaikaisen tullin säätämisen jälkeen kolme tuottaja/viejää, joita asia koskee ja jotka on mainittu asetuksessa (ETY) N:o 2064/90, sekä valituksen tekijä ovat kukin pyytäneet ja saaneet mahdollisuuden tulla kuulluksi komissiossa kyseisessä asetuksessa esitettyjen päätelmien johdosta. Ne ovat myös kirjallisesti esittäneet näkökantojaan.

3) Osapuolille on myös niiden pyynnöstä ilmoitettu keskeiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella komission on suositellut lopullisen tullin käyttöön ottamista ja väliaikaisen tullin vakuutena olleiden määrien lopullista kantamista. Niille on myönnetty määräaika näistä tiedoista muodostamiensa havaintojen esittämiseksi. Niiden huomautukset on tutkittu ja tarvittaessa ne on otettu huomioon komission päätelmissä.

C. TUOTE

4) Eräs tuottaja/viejä on korostanut, että menettelyssä tarkoitettujen tuotteiden määritelmä, sellaisena kuin se on annettuna asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 10 kappaleessa, on riittämätön siten, että siinä ei tarkenneta, että on olemassa tietyn tyyppisiä volframihalogeeniputkia, joita ei käytetä valaistuksessa ja jotka eivät tämän johdosta kuulu menettelyn piiriin. Menettelyn piiriin kuuluvat tuotteet ovat volframihalogeeniputkia, joiden nimellisjännite on suurempi kuin 100 volttia ja teho on suurempi kuin 100 wattia, joissa on kaksi R7s-kantaa ja joita käytetään sisä- tai ulkovalaistuksessa. Tämä tarkoittaa, että menettely ei koske sellaisia lineaarisia volframihalogeeniputkia, joita ei voitaisi käyttää sisä- tai ulkovalaistukseen, vaan ainoastaan osina erityiskäyttöön tarkoitetuissa laitteissa, kuten esimerkiksi kopiokoneissa tai kopiointia varten tarkoitetuissa lampuissa. On kuitenkin tarpeen tarkentaa, että silloin, kun näitä lamppuja voidaan käyttää sekä valaistuksessa että muussa erikoistuneemmassa käytössä, ne kuuluvat menettelyn piiriin.

D. POLKUMYYNTI

a) Normaaliarvo

I Kotimarkkinoiden hinta

5) Asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 15 kappaleessa tarkoitettu tuottaja/viejä on tuonut jälleen esille väitteensä, jonka mukaan kahden sen Japanin markkinoilla myymän mallin määrien arvioimiseksi olisi tarpeen sulkea pois laskelmista tietyt "negatiiviset toimet", etenkin myyntitilausten peruutukset ja myyntien siirtosummat varainhoitovuodesta toiseen, jotka vastaisivat tosiasiassa "fiktiivisiä" toimia. Täten nämä myydyt määrät edustaisivat hieman alle 5 prosenttia viedyistä määristä ja tällöin kyseisten mallien hintoja ei voitaisi käyttää normaaliarvon laskemisessa.

6) Tässä asiassa neuvosto, jolle ei ole annettu tiedoksi uusia todisteita, vahvistaa kuitenkin komission päätelmät. Itse asiassa on katsottava, että nämä toimet edustivat kysynnän ja tarjonnan tavanomaisia olosuhteita kyseisen ajanjakson aikana ja se, että oli tapahtunut peruutuksia tai myöhempiä siirtoja, ei uhannut niiden edustavuutta. Tämän johdosta molempien kyseisten mallien kotimarkkinoiden myyntien määrä on suurempi kuin 5 prosenttia näiden mallien yhteisöön suuntautuneen viennin määrästä, ja siten tämä määrä muodostaa aiheellisen laskentaperustan volframihalogeenilamppujen normaaliarvon laskemiseksi Japanissa.

7) Kaksi muuta tuottaja/viejää on jälleen kiistänyt kyseisten mallien hintojen käyttämisen heidän vastustamansa normaaliarvon vahvistamisessa. Ne ovat jälleen väittäneet, että volframilamppujen Japanin kotimarkkinat olivat hyvin rajoitetut, että kysyntä markkinoilla olisi heikkoa ja ajoittaista ja että markkinoilla ei olisi kilpailua.

8) Tältä osin neuvosto ei myönnä näiden väitteiden olevan perusteltuja. Ensinnäkin on tarpeen tuoda esiin, että komissio oli jo todennut Japanissa olevan muitakin volframihalogeeniputkien tuottajia, ja suurin osa näistä ei ollut osallistunut tutkimusyhteistyöhön tai oli ilmoittanut, että ne eivät vieneet yhteisöön [katso asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 6, 7, 8 ja 17 kappale]. Tämän johdosta Japanissa on selvästikin olemassa kotimarkkinat, joilla toimii useampia kilpailijoita.

Kyseisten markkinoiden kokoa ei ole voitu todentaa muiden japanilaisten tuottajien, mukaan lukien sellaisten tuottajien, jotka eivät ole kieltäneet vieneensä yhteisöön viiteajanjakson aikana, yhteistyöhaluttomuuden vuoksi. Vaikka nämä markkinat olisivatkin suhteellisen rajoitetut, tämä ei ole sinänsä ole riittävä peruste katsoa, että Japanissa tosiasiallisesti noudatettavat hinnat eivät muodostaisi aiheellista vertailuperustaa ja että olisi oikeutettua poiketa tavanomaisesta vakiintuneesta käytännöstä vahvistaa normaaliarvo sellaisten mallien kotimarkkinoiden myyntien perusteella, jotka ovat määrällisesti suuremmat kuin 5 prosenttia yhteisöön suuntautuneista vientimyynneistä. Tällaista päätelmää ei voida myöskään tehdä siitä, että tämän menettelyn kohteena olevat yhtiöt keskittävät toimintansa vientimarkkinoille. On myös tarpeen painottaa, kuten komissio on jo tehnytkin (katso asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 17 kappale), että seitsemän japanilaisen tuottajan myyntikatalogien tiedot vahvistavat täysin tällä tavoin vahvistetut kotimarkkinoiden hintatasot. Itse asiassa paljastuu, että soveltamalla malli mallilta näiden hintojen keskiarvoon sen määräistä alennusta, joka ilmenee valituksesta ja vahvistuu tutkimuksesta, päädytään hintoihin, jotka ovat saman tasoisia kuin erään tuottaja/viejän Japanin markkinoilla myymien mallien todetut hinnat. Tutkimuksessa olisi varmastikin ollut mahdollista kerätä vieläkin tarkempia tietoja. Tätä ratkaisua ei kuitenkaan ole voitu toteuttaa useiden muiden yhteisöön vievien japanilaisten volframihalogeeniputkien tuottajien yhteistyöhaluttomuuden takia. Tässä tilanteessa keskimääräisen alennuksen mukaisesti tarkistettuja katalogihintoja voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettuina parhaina saatavissa olevina tietoina. Edelleen, erään ei-vievän japanilaisen tuottajan, joka oli kuitenkin myynyt kotimarkkinoilla huomattavia määriä volframihalogeeniputkia, komissiolle antamat tiedot vahvistavat entisestään tämän tuotteen Japanin markkinoiden kokonaishintatasoa koskevia toteamuksia. Näillä perusteilla sekä 5 prosentin säännön perusteella on siis pääteltävä, että erään tuottaja/viejän Japanin markkinoilla myymän kahden mallin hinnat ovat edustavat.

9) Samat tuottaja/viejät ovat väittäneet, että polkumyyntiasetuksessa (ETY) N:o 2423/88 tarkoitetuista normaaliarvon vahvistamismenetelmistä olisi pitänyt valita jokin sellainen, joka mahdollistaisi jokaisen viejän omien tietojen käyttämisen ja siten yksilöllisten polkumyyntimarginaalien määrittämisen. Heidän mukaansa sitä, että erään toisen viejän kahden mallin kotimarkkinoiden myynnit eivät edustaneet määrällisesti 5 prosenttia sen omista samojen mallien viennistä, ei voitu soveltaa heidän tapaukseensa, sillä mistään ei käy ilmi, että erään toisen viejän osalta elinkelpoisiksi katsotut markkinat olivat elinkelpoiset myös heidän tapauksessaan. Täten ne ovat korostaneet ja toistaneet jo ennen väliaikaisten tullin käyttöön ottamisesta esittämänsä väitteen, että olisi pitänyt käyttää sellaisen tuotteen Japanin markkinoiden myyntien hintoja, joita ne pitivät samankaltaisena tuotteena kuin volframihalogeeniputket, nimittäin sellaisten niin sanottujen "JD"-lamppujen hintoja, joiden myynnit Japanin markkinoilla olivat edustavammat kuin volframihalogeeniputkien (katso asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 22 kappale). Eräs näistä tuottaja/viejistä on väittänyt, että normaaliarvon määrittämisessä olisi ollut myös mahdollista käyttää sen vientihintoja kolmansiin maihin.

10) Neuvosto huomauttaa, että komissio on tehnyt jokaisen tuottaja/viejä normaaliarvon yksilöllistämisen kaikin mahdollisin asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 3 kohdassa säädetyin keinoin. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetaan tapauksia, joissa samankaltaista tuotetta, sellaisena kuin se on määritelty kyseisen asetuksen 2 artiklan 12 kohdassa, myydään kotimarkkinoilla. Samankaltainen tuote on määritetty asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 11 kappaleessa. On kiistämätöntä, että sitä on tarjolla ja että sitä myydään Japanin markkinoilla. Koska oli olemassa tämän tuotteen riittäviä kotimarkkinoiden myyntejä, oli siis tarpeen soveltaa 2 artiklan 3 kohdan a alakohtaa.

11) JD-lamppujen osalta komissio oli päätellyt, että ne eivät olleet samankaltaisia kuin volframihalogeeniputket. Näillä tuotteilla ei itse asiassa ole putkien lineaarista muotoa, kahden kannan sijasta niillä on ainoastaan yksi kanta, eikä sekään ole R7s-tyyppinen, ja niiden teho on useimmiten pienempi kuin 100 wattia. Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät. Tämän johdosta kyseisten kahden volframihalogeeniputkimallin normaaliarvo on vahvistettava näihin malleihin Japanin markkinoilla tosiasiallisesti sovellettavien hintojen perusteella.

II Vientihinnat kolmansiin maihin

12) Komissio oli harkinnut pyyntöä käyttää tällaisia hintoja normaaliarvon muodostamisessa (katso asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 23 kappale). Eräs tuottaja/viejä on korostanut, että, koska kyseessä on turvautuminen toiseen samankaltaiseen tuotteeseen, sen pyyntöä ei ollut esitetty tässä yhteydessä, vaan asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan i alakohdan yhteydessä.

13) Neuvosto ei voi hyväksyä tätä perustelua. Silloin, kun on mahdollista viitata Japanin omilla markkinoilla noudatettaviin hintoihin, on näin tehtävä ja muodostettava laskennallinen normaaliarvo pikemminkin kuin käytettävä kolmansia markkinoita koskevia hintoja.

III Laskennallinen arvo

aa) Oman merkin myynnit

14) Silloin, kun kyse on muista yhteisöön suuntautuvaan vientiin myydyistä malleista, ei ole olemassa kotimarkkinoiden myyntejä. Normaaliarvo on tällöin vahvistettava asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan ii alakohdan säännösten mukaisesti. Tässä tekstissä annetaan etusija kotimarkkinoiden samankaltaisia tuotteita koskevien tekijöiden käyttämiselle silloin, kun tuotteita myy se tuottaja/viejä, jota asia koskee, tai, jos tällaisia tietoja ei ole käytettävissä, kun tuotteita myyvät muut alkuperämaan tuottajat tai viejät ja kun voidaan viitata samankaltaisen tuotteen kannattavista myynneistä koituneisiin kuluihin ja niistä saatuihin voittoihin. Ainoastaan silloin, kun kahta ensimmäistä menetelmää ei voida käyttää, on tarpeen viitata saman toiminnanalan, joko kyseisen viejän tai muiden tuottajien tai viejien, myynteihin.

15) Näitä säännöksiä soveltaessaan komissio on perustanut siihen, että voitiin käyttää erään tuottaja/viejän olemassa olevia samankaltaisen tuotteen kotimarkkinoiden myyntejä ja että näiden myyntien voitiin katsoa olevan riittävän edustavat (katso johdanto-osan 8 kappale). Se on siis vahvistanut kyseisten kahden tuottaja/viejän tuotteiden normaaliarvon käyttämällä asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 3 kohdan b alakohdan ii alakohdassa säädettyä toista menetelmää, jossa otettiin huomioon varsinaiset tuotantokustannukset, joihin oli lisätty erään toisen tuottaja/viejän samankaltaisen tuotteen kotimarkkinoiden myynneistä koituneet kustannukset ja saadut voitot.

Neuvosto huomauttaa, että tämän yksilöllisiin tuotantokustannuksiin perustuvan menetelmän ansiosta näiden tuottaja/viejien normaaliarvot ovat niin yksilöityjä kuin on mahdollista.

bb) OEM-myynnit

16) Tässä yhteydessä komissio on kyseisten mallien laskennallista arvoa määrittäessään ottanut huomioon pääasiallisesti OEM-malleja myyvien tuottaja/viejien myyntien erityisyyden [katso asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 20 kappale]. Myyntien luonteen mukaisesti vahvistettu erottelu mahdollistaa tuottaja/viejien normaaliarvojen aiheellisen yksilöimisen. Komissio on kuitenkin tiettyjen tuottaja/viejien esittämien havaintojen perusteella katsonut, että näissä tapauksissa sovellettava kohtuulliseksi arvioitu voittomarginaali olisi lopullisesti vahvistettava sellaisen marginaalin kolmasosan perusteella, jonka tuottaja on saavuttanut oman merkkinsä myynneissä. Neuvosto on yhtä mieltä tästä laskennallisen normaaliarvon muodostamistavasta.

b) Vientihinta

17) Asetuksella (ETY) N:o 2064/90 vahvistetun vientihinnan osalta ei ole esitetty havaintoja.

c) Päätelmät

18) Ottaen huomioon edeltävät huomiot neuvosto vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 14 25 kappaleessa esitetyt polkumyyntiä koskevat päätelmät.

E. VERTAILU

19) Tätä asiaa käsittelevän asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 26 29 kappaleen osalta ei ole esitetty huomioita. Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät.

F. POLKUMYYNTIMARGINAALIT

20) Neuvosto vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 30, 31 ja 32 kappaleessa esitetyt komission huomiot. Väliaikaisesti laskettujen polkumyyntimarginaalien määriä arvioidaan kuitenkin uudelleen voittomarginaalien erojen perusteella sen mukaan, onko kyseessä oman merkin myynnit vai OEM-myynnit (katso tämän asetuksen johdanto-osan 14 kappale). Tämän johdosta keskimääräiset yksikkökohtaiset polkumyyntimarginaalit nousevat 2,3 ecuun Iwasakin osalta, 1,5 ecuun Sigman osalta ja 1,2 ecuun Phoenixin osalta, ja ne ovat korkeammat kuin vahingon poistamiseksi tarpeellisen tullin määrä (katso tämän asetuksen johdanto-osan 32 kappale).

G. VAHINKO

21) Vahingon osalta tietyt tuottaja/viejät ovat arvostelleet komission alihinnoittelua koskevia päätelmiä ja korostaneet, että ei ole tehty tarkistuksia paremmasta "goodwillistä" eikä suhteessa fyysisten ominaisuuksien eroihin japanilaisten tuotteiden ja yhteisön teollisuuden valmistamien tuotteiden välillä. Heidän mukaansa kuluttajat ostavat samalla hinnalla mieluummin yhteisön merkkien nimissä valmistettuja tuotteita, jotka ovat tunnettuja ja hyvin esillä, maineeltaan hyvälaatuisia ja joiden erinomaisesta luotettavuudesta ja toiminnasta verrattuna japanilaisiin tuotteisiin kuluttajat ovat luoneet mielikuvan.

22) Tältä osin komissio on saanut sekä viejiltä että yhteisön teollisuudelta tietoja, joissa päädytään päinvastaisiin päätelmiin. Ei ole esitetty mitään objektiivista arvioinnin tekijää, jonka avulla voitaisiin vahvistaa, että oli olemassa fyysisiä, teknisiä, laadullisia ja toimintaan liittyviä eroja, jotka olisivat perustelleet alihinnoittelulaskelmien yhteydessä pyydetyn tarkistuksen. Riippumatta paremman "goodwillin" periaattein osalta myönnetyn tarkistuksen sovellettavuudesta, pyynnön tueksi ei ole esitetty mitään todistavia tekijöitä.

23) Samat tuottaja/viejät ovat lisäksi korostaneet, että sen tarkistuksen määrä, jonka komissio oli väliaikaisesti hyväksynyt alihinnoittelulaskelmien yhteydessä, oli arvioitu liian alhaiseksi, jotta siinä otettaisiin huomioon todetut kaupan pitämisen portaiden erot yhteisön teollisuuden pääasiassa jälleenmyyjille suorittamien myyntien välillä ja niiden myyntien välillä, joita japanilaiset viejät suorittivat pääasiallisesti valaistuslaitteiden valmistajille tai jakelijoille [katso asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 38 kappale].

Komissio on tarkastellut uudelleen hallussaan olevat tiedot ja on katsonut, että tämä pyyntö oli osittain perusteltu, etenkin ottaen huomioon volframihalogeeniputkien asiakaskunnan ryhmän mukaiset palvelu- ja myyntikustannusten erot.

Neuvosto vahvistaa tämän uudelleenarvioinnin, jonka perusteella Japanin viejien myynnit ovat tapauksen mukaan 14,3 20,4 prosenttia alihinnoiteltuja ja keskimääräiseksi painotetuksi alihinnoitteluksi vahvistetaan 18,9 prosenttia. Nämä prosenttiluvut ovat edelleen huomattavan korkeita eivätkä ne ole sellaisia, että niiden ansiosta muutettaisiin asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 44 kappaleessa vahvistettuja komission päätelmiä yhteisön teollisuuden kärsimän huomattavan vahingon osalta. Lisäksi on todettava, että samat päätelmät olisi pitänyt tehdä jopa ilman alihinnoittelua, joka on ainoastaan yksi arvioinnin monista tekijöistä. Vahinko on arvioitu yhteisön tuotteille vahvistetun vähimmäishinnan väitetyn alihinnoittelemisen perusteella ilman polkumyynnin vaikutusta eikä sellaisen tosiasiallisen tuotteiden alihinnoittelun perusteella, joka syntyy suurimääräisen tuonnin aiheuttamasta hintojen alennuspaineesta.

24) Ei ole ilmennyt uusia huomattavan vahingon olemassaoloa koskevia tekijöitä. Tämän johdosta, lukuun ottamatta alihinnoittelun arviointeja, neuvosto vahvistaa komission päätelmät vahingosta, sellaisena kuin ne ovat esitettyinä asetuksessa (ETY) N:o 2064/90.

H. SYY-YHTEYS

25) Tietyt tuottaja/viejät ovat arvostelleet komission kielteistä kantaa niiden väitteeseen, jonka mukaan olisi otettava huomioon niiden suurempi tuottavuus [katso asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 49 ja 50 kappale]. Niiden mukaan niiden suhteellinen tuotantokustannuksia koskeva etu antaisi oikeuden myynteihin yhteisön markkinoilla hinnoilla, jotka olisivat alhaisemmat kuin yhteisön teollisuuden hinnat, ja tässä edussa olisi siis kyse muusta tekijästä kuin vahinkoa aiheuttaneista polkumyyntihinnoilla tapahtuneesta tuonnista. Ne kiistävät komission esityksen, jonka mukaan tämä kysymys olisi asianmukainen ainoastaan silloin, kun tällaiset edut heijastuvat syrjimättömästi sekä kotimarkkinoiden hintoihin että vientihintoihin ja kun ne tukevat sitä, että hintojen syrjintä olisi asianmukaista ainoastaan polkumyyntitutkimuksen yhteydessä, mutta että se ei sinänsä olisi syynä yhteisön teollisuudelle aiheutuneeseen vahinkoon. Lisäksi ne moittivat komission arviota, jonka mukaan oli olemassa syy-yhteys väitetysti paremman tuottavuuden ja todettujen polkumyyntikäytäntöjen välillä.

26) Neuvosto ei hyväksy näitä väitteitä ja vahvistaa komission ottaman kannan. Itse asiassa, ja kuten ilmennee asetuksesta (ETY) N:o 2064/90 (johdanto-osan 46 ja 47 kappaleesta), Japanista peräisin olevien volframihalogeeniputkien maahantuonnin määrän ja markkinaosuuksien kehitys sekä yhteisön teollisuuden kärsimät taloudelliset tappiot ja markkinaosuuksien menetykset kuitenkin samanaikaisesti voimakkaasti laajenevilla markkinoilla ovat tapahtuneet huomattavan samanaikaisesti. Vientihinnat ovat aiheuttaneet alituista painetta volframihalogeeniputkien hintojen laskemiseen yhteisössä ja pakottaneet siten yhteisön tuottajia myymään tappiollisesti ja estäneet näitä voimistamasta pyrkimyksiään kaupan pitämisen alalla ja tekemään tarvittavia sijoituksia tuottavuuden parantamiseksi. Tämän johdosta yhteisön teollisuuden tilanteen syynä on pääasiallisesti Japanista peräisin oleva tuonti, jota on viiteajanjakson aikana toteutettu polkumyyntihinnoilla eikä suinkaan sellaisten tekijöiden avulla, jotka liittyisivät kyseisten yritysten tehokkuuteen.

27) Kun kyseessä on japanilaisten viejien tuotantokustannuksia koskeva suhteellinen etu, näitä kustannuksia ja tapaa, jolla ne ovat heijastuneet vienti- ja tuontimaiden kotimarkkinoihin on tarkasteltava, toisin kuin on väitetty, silloin, kun tutkitaan polkumyynnin olemassaoloa. Sitä vastoin vahingon, sellaisena kuin siitä säädetään asetuksen (ETY) N:o 2423/88 4 artiklan 1 kohdassa, syiden tarkastelussa on kyse sen tarkastamisesta, onko yhteisön teollisuus kärsinyt huomattavaa vahinkoa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin takia. Jos tämä tuonti olisi tapahtunut ilman polkumyyntiä, sen hinnan olisi välttämättä pitänyt olla korkeampi. Oli siis tarpeen tarkastella ainoastaan niiden tosiasiallisen hintatason vaikutusta yhteisön tuotantoon riippumatta kustannuksiin liittyvistä huomioista. Tämän tarkastelun perusteella komissio on osoittanut, että polkumyynnillä tapahtuneen volframihalogeeniputkien tuonnin ja huomattavan vahingon välillä on syy-yhteys, ja neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

28) Kun on kyse muista tekijöistä, tutkimusajan aikana toteutettiin hyvin vähän muuta tuontia, kuten komissiokin oli jo todennut. Kysyntä oli voimakkaassa kasvussa, eikä japanilaisen ja yhteisön tuotannon välillä ollut arvioitavissa olevia teknologisen kehityksen eroja. Yhteisön volframihalogeeniputkien teollisuuden tehokkuuden osalta ei ole ilmennyt muita tekijöitä kuin kyseisten tuottaja/viejien polkumyyntitäytäntöjen aiheuttamat haitalliset vaikutukset. Teollisuuden tehottomuus ei siis voinut olla syy yhteisön tuottajien markkinaosuuksien menetykseen ja taloudellisen tilanteen heikkenemiseen.

29) Tämän johdosta neuvosto hyväksyy komission päätelmät [katso asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 51 kappale], joiden mukaan on katsottava, että Japanista peräisin olevien volframihalogeeniputkien polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset ovat syynä yhteisön teollisuuden kärsimään huomattavaan vahinkoon.

I. YHTEISÖN ETU

30) Kaksi tuottaja/viejää on jälleen tuonut esille vaaran japanilaisen tuonnin korvautumisesta muista kolmansista maista tulevalla halpahintaisella tuonnilla (katso asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 61 kappale) siinä tapauksessa, että säädettäisiin korkeista polkumyyntitulleista. Tuekseen ne ovat esittäneet useita Kiinasta ja Koreasta peräisin olevien volframihalogeeniputkien hintoja koskevia tarjouksia.

31) Kuten komissio oli osoittanut, hintatarjoukset eivät todista, että tutkimusajanjakson jälkeen olisi tapahtunut muista kolmansista maista kuin Japanista peräisin olevan tuonnin tosiasiallista kasvua, ja tutkimusajanjakson aikanakin tämä tuonti oli merkitykseltään vähäinen. Minkään komission tarkasteleman tiedon, etenkään tilastotiedon, perusteella ei voida päätellä, että väite olisi perusteltu.

Ottaen huomioon muista kolmansista maista kuin Japanista peräisin olevan tuonnin kehityksen epävarmuuden neuvosto vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 1 kappaleessa esitetyt komission päätelmät ja arvioi, että on yhteisön yleisen edun mukaista ottaa käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä

J. TULLI

32) Komissio on asetuksessa (ETY) N:o 2064/90 laskenut vähimmäishinnan, joka vastaa hintaa, joka olisi saatava yhteisön tuotteista, jos ei olisi polkumyyntiä. Tässä laskelmassa, kuten käy ilmi kyseisen asetuksen johdanto-osan 66 kappaleesta, otettiin huomioon todetut alihinnoittelut. Neuvosto vahvistaa tämän tullien arvioimista koskevan menetelmän. Komission alihinnoittelulaskelmissa väliaikaisesti hyväksymien tarkistusten osalta on kuitenkin otettava huomioon tässä asetuksessa (johdanto-osan 23 kappale) tehdyt uudelleenarvioinnit. Toisaalta komissio on ehdottanut vahinkokynnyksen vahvistamista suhteessa sellaisen yhteisön volframihalogeeniputkien valmistajaan, joka tuottaa sellaisia määriä sekä soveltaa sellaista teknologiaa, joiden voidaan katsoa parhaiten edustavan yhteisön tuotantoa. Neuvosto vahvistaa tämän ehdotuksen. Tämän johdosta kunkin viejän lopullisen polkumyyntitullit, joiden tarkoituksena on poistaa aiheutunut vahinko, ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

Koska nämä vahingon tasoon perustuvat tullit ovat kaikissa tapauksissa alhaisemmat kuin viejien osalta todetut polkumyyntimarginaalit, tulleja sovelletaan asetuksen (ETY) N:o 2423/88 13 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti.

33) Neuvosto vahvistaa edelleen, että asetuksen (ETY) N:o 2064/90 johdanto-osan 69 kappaleesta ilmenevien komission esittämien syiden vuoksi niille yhtiöille, jotka eivät ole vastanneet komission kyselyyn, on tarpeen säätää kaikkein korkein tulli, siis 46,5 prosenttia.

K. VÄLIAIKAISTEN TULLIEN KANTAMINEN

34) Ottaen huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja yhteisön teollisuudelle aiheutuneen vahingon vakavuuden neuvosto katsoo, että väliaikaisen polkumyyntitullin muodossa kannetut määrät on tarpeen lopullisesti kantaa lopullisesti käyttöön otetun määrän mukaisina.

L. SITOUMUKSET

35) Väliaikaisten tullien säätämisen jälkeen Iwasaki Electric Co. Ltd, Phoenix Electric Co. Ltd ja Sigma Corporation ovat tarjonneet sitoumuksen, joka koskee niiden tulevia volframihalogeeniputkien vientiä yhteisöön. Kuulemisten jälkeen komissio on katsonut, että näitä sitoumuksia ei voida pitää hyväksyttävinä.

Komissio on antanut tiedoksi päätöksensä perustelut kyseisille tuottaja/viejille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, joka vastaa 46,5 prosenttia vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnasta, tuotaessa yhteisöön CN-koodiin ex 8539 21 91 kuuluvia (Taric-koodi: 8539 21 91 91) ja Japanista (Taric-lisäkoodi: 8462) peräisin olevia volframihalgeeniputkia.

2. Tullimäärät, joita sovelletaan seuraavien yhtiöiden valmistamiin tuotteisiin, ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tulleja sovelletaan ainoastaan volframihalogeeniputkiin, joiden nimellisjännite on suurempi kuin 100 volttia ja teho on suurempi kuin 100 wattia, joissa on kaksi R7s-kantaa ja joita käytetään sisä- tai ulkovalaistukseen. Tätä tullia ei sovelleta volframihalogeeniputkiin, joita käytetään yksinomaan valaistukseen tarkoittamattomien laitteiden osina.

4. Sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä.

2 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 2064/90 mukaisesti väliaikaisen tullin vakuutena olleet määrät kannetaan lopullisesti ja lopullisesti käyttöön otettujen määrien mukaisina. Vapautetaan vakuutena olleet, mutta lopullisen tullimäärän ylittävät määrät.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä tammikuuta 1991.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. F. POOS

(1) EYVL N:o L 209, 2.8.1988, s. 1

(2) EYVL N:o L 188, 20.7.1990, s. 10

(3) EYVL N:o L 318, 17.11.1990, s. 1