30.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 152/8

1)

Voidaanko Espanjan kuningaskunnan katsoa toteuttaneen työntekijöiden asemasta annetun Espanjan lain 34 ja 35 §:llä, sellaisina kuin niitä on tulkittu oikeuskäytännössä, tarvittavat toimenpiteet 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY (1) 3, 5 ja 6 artiklassa säädettyjen, päivittäistä työaikaa sekä viikoittaista ja vuorokautista lepoaikaa koskevien rajoitusten tehokkuuden takaamiseksi niiden kokoaikaisten työntekijöiden kohdalla, jotka eivät ole sitoutuneet yksittäin tai kollektiivisesti nimenomaisesti tekemään ylitöitä ja jotka eivät ole liikkuvia työntekijöitä eivätkä merenkulun työntekijöitä tai rautatietyöntekijöitä?

2)

Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa sekä 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 3, 5, 6, 16 ja 22 artiklaa, luettuina yhdessä 12.6.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY (2) 4 artiklan 1 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan ja 16 artiklan 3 kohdan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä työntekijöiden asemasta annetun Espanjan lain 34 ja 35 §:n kaltaisille kansallisen oikeuden säännöksille, joiden perusteella yritystä ei voida vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmi käyvän tulkinnan mukaan velvoittaa ottamaan käyttöön toteutuneen päivittäisen työajan kirjausjärjestelmää niiden kokoaikaisten työntekijöiden kohdalla, jotka eivät ole sitoutuneet yksitellen tai kollektiivisesti nimenomaisesti tekemään ylitöitä ja jotka eivät ole liikkuvia työntekijöitä eivätkä merenkulun työntekijöitä tai rautatietyöntekijöitä?

3)

Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdassa sekä 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 3, 5, 6, 16 ja 22 artiklassa, luettuina yhdessä 12.6.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY 4 artiklan 1 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan ja 16 artiklan 3 kohdan kanssa, jäsenvaltioille osoitettu tehtävä, joka koskee yleisesti kaikkien työntekijöiden päivittäisen työajan rajoittamista, katsottava täytetyksi tavanomaisten työntekijöiden osalta työntekijöiden asemasta annetun Espanjan lain 34 ja 35 §:ään sisältyvien säännösten kaltaisilla kansallisen oikeuden säännöksillä, kun vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmi käyvän tulkinnan mukaan niiden perusteella ei voida velvoittaa yritystä ottamaan käyttöön toteutuneen päivittäisen työajan kirjausjärjestelmää niiden kokoaikaisten työntekijöiden kohdalla, jotka eivät ole sitoutuneet yksitellen tai kollektiivisesti nimenomaisesti tekemään ylitöitä, toisin kuin liikkuvat työntekijät, merenkulun työntekijät tai rautatietyöntekijät?