12.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/108

1.1

ETSK kannattaa Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) talousarviomäärärahojen lisäämistä ehdotetun asetuksen mukaisesti 154 miljoonasta 160,5 miljoonaan euroon kaudella 2014–2020. Lisäksi komitea toistaa kannattavansa EMSAn vastuualueen laajentamista asetuksen (EU) N:o 100/2013 mukaisesti.

1.2

Ehdotetun asetuksen hyväksyntä osuu ratkaisevaan ajankohtaan, kun ajatellaan itäiseltä Välimereltä löydettyjä öljy- ja kaasukenttiä ja aloitteita niiden hyödyntämiseksi pikaisesti avomeriporauksen keinoin. Nämä toimet ovat haaste EMSAn valmiuksille torjua öljyn ja kaasun avomeriporauksesta ja kuljetuksesta mahdollisesti aiheutuvia vaaroja.

1.3

Vaikka ETSK kannattaa ehdotettuja rahoituspuitteita, se katsoo, että ne eivät välttämättä riitä niiden toimien toteuttamiseen, jotka ovat kyseisellä seitsenvuotiskaudella tarpeen seuraavien haasteiden vuoksi: liikennemäärien lisääntyminen (merellä liikkuu aiempaa enemmän öljysäiliöaluksia ja kaasunkuljetusaluksia), öljyn- ja kaasunporaustoiminnan lisääntyminen EU:ta ympäröivillä merialueilla ja yhä useampien rannikko- ja saarivaltioiden liittyminen EU:hun. Vähäiset valmiudet reagoida hätätilanteisiin saattavat johtaa yhä suurempiin ulkoisiin kustannuksiin suuronnettomuuksien yhteydessä.

1.4

ETSK katsoo, etteivät nykyiset 19 alusta välttämättä riitä kaikkia EU:n rannikkoalueita varten pyrittäessä tukemaan jäsenvaltioiden valmiuksia puhdistaa pilaantuneita merialueita. Rahoitus saattaa niin ikään osoittautua riittämättömäksi, kun on kyse satelliittikuvajärjestelmän kehittämisestä edelleen alusten saastepäästöjen havaitsemiseksi ja torjumiseksi kaikkialla EU:ssa.

1.5

ETSK kehottaa EMSAa käyttämään äskettäin saamiaan toimivaltuuksia osallistua merirosvouksen torjuntaan. EMSAn satelliittivalvontavälineet ovat erittäin hyödyllisiä merirosvoalusten havaitsemisessa.

1.6

ETSK:ta askarruttaa, ovatko EU:n jäsenvaltiot ja naapurimaat vieläkään varustautuneet kunnolla voidakseen reagoida asianmukaisesti Erika- ja Prestige-säiliöalusten havereiden kaltaisiin suuronnettomuuksiin tai Deepwater Horizon -katastrofin kaltaisiin tilanteisiin.

1.7

ETSK kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja rannikolla sijaitsevia uusia naapurimaita tehostamaan seuraavien asetusehdotuksen perusteluissa lueteltujen alueellisten yleissopimusten soveltamista: Helsingin yleissopimus, Barcelonan yleissopimus, Bonnin sopimus, OSPAR-yleissopimus, Lissabonin sopimus (joka ei ole vielä tullut voimaan) ja Bukarestin yleissopimus.

1.8

ETSK kehottaa EMSAa toteuttamaan toimia, jotta riittämättömät öljyjäämien vastaanottolaitteet EU:n ja sen naapurimaiden satamissa saadaan selville.

2.1

Euroopan komissio esitti 3. huhtikuuta 2013 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meriturvallisuusviraston toiminnan monivuotisesta rahoituksesta alusten aiheuttaman pilaantumisen sekä öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen aiheuttaman meren pilaantumisen torjunnan alalla (1).

2.2

Asetuksella (EY) 2038/2006 (2) (annettu 18. joulukuuta 2006) säädettiin Euroopan meriturvallisuusviraston toiminnan monivuotisesta rahoituksesta alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla kautena 1. tammikuuta 2007 – 31. joulukuuta 2013.

2.3

Asetuksella (EU) N:o 100/2013 (annettu 15. tammikuuta 2013) EMSAlle annettiin uudeksi keskeiseksi tehtäväksi torjua öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen aiheuttamaa meren pilaantumista ja sen palvelut ulotettiin koskemaan myös laajentumispolitiikan ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita. (3) Käsillä olevassa lausunnossa arvioidaan lähinnä EMSAn rahoituksen mukauttamista näiden uusien tehtävien hoitamiseen. Seitsenvuotiskaudeksi 1. tammikuuta 2014 – 31. joulukuuta 2020 ehdotetaan 160,5 miljoonan euron määrärahoja.

3.1

ETSK kannattaa EMSAn talousarviomäärärahojen lisäämistä ehdotetun asetuksen mukaisesti 154 miljoonasta 160,5 miljoonaan euroon kaudella 2014–2020. Lisäksi komitea toistaa kannattavansa EMSAn vastuualueen laajentamista asetuksen (EU) N:o 100/2013 mukaisesti. Tämä myönteinen suhtautuminen noudattelee komitean aiemmissa lausunnoissa (4) omaksuttua näkemystä EMSAn roolista.

3.2

Asetuksessa (EU) N:o 100/2013 annetaan EMSAlle valtuudet ryhtyä paitsi alusten aiheuttamaa pilaantumista myös öljyn- ja kaasunporauslauttojen aiheuttamia öljyvahinkoja koskeviin toimiin. Toimivaltuuksien antamisen taustalla on Deepwater Horizon -öljynporauslautan öljyvuoto ja räjähdys Meksikonlahdella (huhtikuussa 2010). ETSK:n käsityksen mukaan komission ehdotuksen yleistavoitteena on varmistaa EU:n tehokas apu alusten aiheuttaman pilaantumisen sekä öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen aiheuttaman pilaantumisen torjumiseksi siten, että EMSA tarjoaa ongelmasta kärsiville valtioille kestävyysajattelun mukaisia pilaantumisentorjuntapalveluita. Jäsenvaltiot voivat siis ottaa tällaisen tuen huomioon laatiessaan tai tarkistaessaan omia suunnitelmiaan meren pilaantumisen torjumiseksi.

3.3

ETSK katso, että ehdotetun budjetin on määrä antaa EMSAlle mahdollisuus ylläpitää valmiustilassa olevien öljyntorjunta-alusten verkostoaan EU:n eri merialueilla ja että muutamia uusia tähän tarkoitukseen varustettuja aluksia käytetään alusten ja avomerilaitteistojen aiheuttaman pilaantumiseen torjuntaan. Lisäksi on oletettavaa, ettei öljynkeruukaluston parantamiseen ole saatavilla rahoitusta, vaikka laitteisto ei kaudella 2014–2020 enää välttämättä palvele tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla.

3.4

ETSK:n käsityksen mukaan CleanSeaNet-järjestelmään perustuva öljynporauksen avomerilaitteistojen valvonta laittomien päästöjen havaitsemiseksi toteutetaan pääosin hyödyntämällä satelliittikuvia yhteisesti, kuten myös alusten aiheuttaman pilaantumisen valvonnan yhteydessä on määrä tehdä. ETSK palauttaa mieliin aiemmin antamansa lausunnon (5), jossa todetaan seuraavasti: "Kun otetaan huomioon satelliittikuvapalvelun korkeat kustannukset, ETSK katsoo, että resurssien käytön on oltava mahdollisimman tehokasta, ja etenkin, että kuvien käyttöä on koordinoitava jäsenvaltioiden kesken. Tämä voisi johtaa huomattaviin kustannussäästöihin. Samalla olisi perusteltua investoida kuvien keruun kehittämiseen Euroopan kaikilla merialueilla, sillä nykyisessä kattavuudessa on aukkoja etenkin Välimeren alueella."

3.5

ETSK:n käsityksen mukaan rahoitusta ei ole tarkoitettu teknisen avun tarjoamiseen ja/tai valmiuksien parantamiseen Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa kumppanuusmaissa.

3.6

Ehdotetun asetuksen hyväksyntä osuu ratkaisevaan ajankohtaan, kun ajatellaan uusien energialähteiden löytymistä EU:ssa. Erityisesti itäiseltä Välimereltä löydetyt uudet vedenalaiset öljy- ja kaasuvarannot ja poraukset niiden pikaiseksi hyödyntämiseksi ovat haaste EMSAn valmiuksille torjua tähän mahdollisesti liittyviä vaaroja. EMSAlle olisikin osoitettava enemmän resursseja, jotta se voisi hoitaa tehtävänsä tältä osin täysipainoisesti. Laivaliikenteen ja erityisesti öljy- tai kaasusäiliöalusliikenteen lisääntymisen, uusien öljy- ja kaasuvarantojen löytymisen ja sen myötä seuraavan poraustoiminnan vuoksi Välimerellä ja Mustallamerellä tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän aluksia. 19 alusta koko EU:n rannikkoaluetta varten kaudella 2014–2020 on erittäin optimistinen arvio, joka saattaa todellisissa oloissa osoittautua äärimmäisen vaatimattomaksi.

3.7

EMSAn toimivaltuuksien laajentaminen edellä mainitulla alalla vaatii valvontaan, pilaantumisen varhaiseen havaitsemiseen sekä pilaantumisesta vastuussa olevien alusten tai öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen tunnistamiseen tarvittavan satelliittikuvapalvelun kehittämistä edelleen. Tietojen saatavuutta ja pilaantumisen torjunnan tehokkuutta olisi parannettava.

3.8

ETSK:ta askarruttaa, ovatko EU:n jäsenvaltiot ja naapurimaat vieläkään varustautuneet kunnolla voidakseen reagoida asianmukaisesti Erika- ja Prestige-säiliöalusten havereiden kaltaisiin suuronnettomuuksiin tai Deepwater Horizon -katastrofin kaltaisiin tilanteisiin.

3.9

Edellä esitettyjen pohdintojen perusteella ETSK katsoo, että seuraaviin tarkoituksiin olisi korvamerkittävä enemmän varoja: sopimusalusten öljyntorjuntakaluston uusiminen, valmiustilassa olevien öljynkeruualusten lisääminen, jotta voidaan kattaa alueet, joilla on avomerilaitteistoja ja jotka eivät tällä hetkellä ole kohtuullisen maantieteellisen etäisyyden päässä (esimerkiksi pohjoisnapa-alue), uusien hajottamiskeinojen ja -kaluston hankkiminen avomerellä tapahtuvien öljyvahinkojen torjumiseksi, CleanSeaNet-palveluiden ulottaminen alueille, joilla on avomerilaitteistoja, ja tukitoimet Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden avustamiseksi.

3.10

ETSK kehottaa EMSAa käyttämään äskettäin saamiaan toimivaltuuksia osallistua merirosvouksen torjuntaan. EMSAn välineet ja tiedot, erityisesti satelliittivalvontajärjestelmä, ovat hyödyllisiä merirosvoalusten havaitsemisessa. Alusten sijaintitietojen ilmoittamisesta olisi tultava yksi EMSAn keskeisistä tehtävistä, mutta sen olisi tapahduttava aina kansallisten viranomaisten pyynnöstä. ETSK toistaa, että merirosvouksen torjunnassa tarvitaan EMSAn apua, kuten komitean (16. tammikuuta 2013 antamassa) lausunnossa "Merirosvous: EU:n reagoinnin vahvistaminen" ja asiasta (24. tammikuuta 2013 pidetyssä) julkisessa kuulemistilaisuudessa on jo todettu.

4.3.1

ETSK katsoo, että EMSAn antama apu laajentumispolitiikan ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluville maille olisi rahoitettava kyseisiä maita koskevista nykyisistä EU-ohjelmista eikä sen tulisi olla osa ehdotetussa asetuksessa säädettäviä monivuotisia rahoituspuitteita.

4.3.2

Vaikka ETSK kannattaa ehdotettuja rahoituspuitteita, se epäilee, riittävätkö ne kyseisellä seitsenvuotiskaudella tarvittavien toimien toteuttamiseen, kun ajatellaan edessä häämöttäviä haasteita: liikennemäärien lisääntymistä (merellä liikkuu aiempaa enemmän öljysäiliöaluksia ja kaasunkuljetusaluksia) ja öljyn- ja kaasunporaustoiminnan lisääntymistä. Vähäiset valmiudet reagoida hätätilanteisiin saattavat johtaa yhä suurempiin ulkoisiin kustannuksiin suuronnettomuuksien yhteydessä.