12.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/15

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pitää perustavan tärkeänä tullialan riskienhallintaan ja toimitusketjun turvallisuuteen liittyvää yhteistä lähestymistapaa, jonka avulla voidaan varmistaa, että kaikki asianomaiset viranomaiset soveltavat EU:n lainsäädäntöä yhdenmukaisesti ja syrjimättömästi koko tulliliiton alueella. Tulliliitto kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan nojalla Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

1.2

ETSK kannattaa lämpimästi komission ehdotuksia, joiden tavoitteena on, että riskejä ja tavaroiden liikkumista EU:n rajojen yli hallitaan tulevaisuudessa yhä tehokkaammin ja tuloksellisemmin yhteisen strategian avulla ja unionitason riskienhallinnan mahdollistavilla tietojärjestelmillä.

1.3

ETSK ilmaisee suuren huolensa siitä, että tulliliitossa, joka käynnistettiin Rooman sopimuksella vuonna 1957 ja jota ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 1968 siltä pohjalta, että yhteisen politiikan avulla luodaan yhtenäinen kauppa-alue, jossa henkilöt ja tavarat voivat liikkua vapaasti, sekä poikkeuksetta kaikille EU:n kaupallisille toimijoille tarkoitettuun keskitettyyn tullikäytäntöjen palvelupisteeseen perustuva järjestelmä, esiintyy edelleen toisistaan poikkeavia toiminta- ja soveltamistapoja, jotka estävät tullialan riskien tehokkaan ja tuloksekkaan hallinnan ja jarruttavat siten kauppaa ja tavaroiden vapaata liikkumista EU:ssa.

1.4

ETSK pitää perustavan tärkeänä parantaa tullien valmiuksia kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan varmistaa, että koko tulliliitossa harjoitetaan korkeatasoista riskienhallintaa, mitä tulee määritelmien yhtenäiseen soveltamiseen, luokituksiin sekä tietojen keruuseen ja toimittamiseen unionitason tietopankkiin, ja että tämä tapahtuu yhteisten ja yksiselitteisten kriteerien mukaisesti, yhteisessä laadunvalvontajärjestelmässä tehtäviä varmennuksia hyödyntäen ja toteutumista seuraten niin, että sääntöjen rikkojia rangaistaan.

1.5

ETSK suosittaa yhteisten teknis-normatiivisten standardien laatimista, jotta laatuun kohdistuvien riskien hallinta voidaan toteuttaa yhtenäisesti kaikilla unionin ulkorajoilla. Lisäksi unionissa tulee panostaa alan ammattilaisten korkeakoulutukseen ja ottaa tässä yhteydessä huomioon myös jäsenvaltioiden erilaisista tilanteista juontuvat erilaiset vaatimukset.

1.6

ETSK kehottaa painokkaasti varmistamaan Euroopan markkinavalvontajärjestelmässä sovellettavien eri tietopankkien täyden yhteentoimivuuden yhteisen strategian pohjalta ja tukien voimakkaasti tekniseen kehitykseen suunnattuja unionin ohjelmia, jotta voidaan varmistaa reaaliaikainen tiedonkulku eri hallintotasojen viranomaisten välillä sekä tehostaa mahdollisen terveys-, ympäristö- ja sosiaalinäkökohtiin liittyvän polkumyynnin torjuntaa.

1.7

ETSK kehottaa vahvistamaan henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen ja hallintovalmiuksien lisäämiseen liittyviä EU:n toimia. Tähän liittyen voitaisiin myös tasapainottaa valvontatehtävien jakautumista ja perustaa yhteinen tullitoimintaryhmä, joka voisi tarjota pyynnöstä nopeasti tukea vaikeissa tilanteissa.

1.8

ETSK katsoo, että tulliviranomaisten, liikenteenharjoittajien ja valtuutettujen talouden toimijoiden kumppanuutta on lujitettava sen aseman ja sen tuottamien etujen vahvistamiseksi. Tavoitteena on varmistaa yhteisen tiedonvälitysratkaisun avulla ja turhaa päällekkäisyyttä ja byrokratiaa välttäen mahdollisimman toimiva riskienhallintayhteistyö.

1.9

ETSK kehottaa luomaan uudistetun hallinnointijärjestelmän, joka kattaa kaikki jäsenvaltioiden ja unionin viranomaiset, virastot ja eurooppalaiset varoitus- ja tiedotusjärjestelmät, jotta tullien ja muiden sisämarkkinoilla toimivien viranomaisten yhteistyö olisi jäsennellympää ja järjestelmällisempää.

1.10

ETSK kehottaa toteuttamaan markkinavalvonnan monivuotiseen toimintasuunnitelmaan sisältyvän toimenpidepaketin johdonmukaisesti ja koordinoidusti, jotta ei tehtäisi päällekkäisiä tarkastuksia, sovellettavat kriteerit olisivat yhtenäiset, samoja tietoja ei kysyttäisi moneen kertaan, eri markkinavalvontaviranomaisilla olisi yhtenevät visiot ja yhteentoimivuus olisi varmaa.

2.1

Tulliliitto kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan nojalla Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

2.2

ETSK korosti jo vuonna 2004 pitävänsä tarpeellisena painopisteen siirtoa tullipolitiikkaa koskevassa strategisessa lähestymistavassa ja totesi seuraavaa: "Äskettäin ryhdyttiin aivan aiheellisesti painottamaan lisää yhteisen tullipolitiikan soveltamista uusilla unionin laajetessa syntyvillä ulkorajoilla. Komitea ottaa huomioon myös turvatoimia koskevien huolten muuttaman ympäristön, erityisesti Yhdysvaltojen kokemuksia ajatellen, kun tähdätään unionin kansalaisten suojelemiseen." (1)

2.3

Mitä tulee tulliliiton vakaviin toimintaongelmiin, jotka johtuvat unionin lainsäädännön epäyhtenäisestä soveltamisesta, joka uhkaa heikentää koko järjestelmän tehoa, sekä tuhlaamisesta ja tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien koordinoinnin puutteesta, ETSK on korostanut sen merkitystä, että "unionissa noudatettaisiin yhtenäisiin, ajantasaisiin, avoimiin, tehokkaisiin ja yksinkertaistettuihin menettelyihin perustuvaa yhteistä tullipolitiikkaa, jolla voitaisiin edistää EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisesti" (2).

2.4

Tulliliiton avulla toteutetaan suuri osa EU:n kauppapoliittisista toimenpiteistä ja pannaan täytäntöön lukuisia EU:n kansainvälisiä kauppasopimuksia. Jäsenvaltioiden hallinnoissa käynnistetään tämän johdosta laajoja horisontaalisia tietojen ja kaupallisten toimijoiden hallintaan liittyviä prosesseja sekä "riskienhallintaa, jonka puitteissa tunnistetaan, arvioidaan, analysoidaan ja vähennetään lukemattomia erityyppisiä ja -tasoisia kansainväliseen tavarakauppaan liittyviä riskejä" (3).

2.5

Saapumis- ja lähtöpaikoissa sovellettavaa yhdennettyä riskienhallintaa koskevan yhteisen lähestymistavan käyttöönotolla pyrittäisiin seuraaviin tavoitteisiin:

3.1

Kuten komissio toteaa vuoden 2012 lopulla antamassaan tiedonannossa tulliliiton tilasta, "tullilla on ainoana viranomaisena kokonaisnäkemys kaikista EU:n ulkorajojen yli tulevista tavaroista ja vastuu niiden valvonnasta. Kun tulli on luovuttanut tavarat vapaaseen liikkeeseen jossain EU:ssa, ne voivat liikkua vapaasti kaikkialla EU:n tullialueella." (4)

3.2

Ainutlaatuisen asemansa johdosta unionin tulliviranomaiset vastaavat ensisijaisesti EU:n kansainvälisen kaupan valvonnasta ja edistävät sisämarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden, yhteisen kauppapolitiikan ja muiden kauppaan liittyvien yhteisten politiikkojen täytäntöönpanoa sekä toimitusketjujen yleistä turvallisuutta.

3.3

ETSK on korostanut, että "tehokas tulliunioni on Euroopan yhdentymisprosessin ehdoton edellytys, jotta voidaan taata – – tavaroiden vapaa liikkuvuus sekä suojella mahdollisimman hyvin kuluttajia ja ympäristöä ja torjua petoksia ja väärennöksiä tehokkaasti – – koko unionin alueella" (5), ja suosittanut yhtenäisiin, ajantasaisiin, avoimiin, tehokkaisiin ja yksinkertaistettuihin menettelyihin perustuvaa yhteistä tullipolitiikkaa.

3.4

Vaikka tulliliiton operatiivinen toiminta pohjautuu yhteiseen lainsäädäntöön ja yhteiseen politiikkaan, se on monimutkaista ja sitä toteuttavat EU:ssa edelleen 27 eri hallintotahoa. Niin tullaus- ja valvontamenettelyissä kuin tietohallinnassa ja tietojen käsittelyssä yhdistyy erilaisia talouden toimijoihin ja eri riskitasojen hallintaan sekä kansainväliseen tavarakauppaan ja toimitusketjun turvallisuuteen liittyviä inhimillisiä, teknisiä ja taloudellisia tekijöitä eri tasoilta.

3.5

ETSK korostaa, että jäsenvaltioita ei tule pakottaa tiettyyn muottiin tullilainsäädännön soveltamisessa, vaan tulee varmistaa, että ne voivat jatkossakin ottaa huomioon kaupan kulloisenkin laajuuden. Tähän liittyen ETSK toteaa, että jäsenvaltiot ovat lisänneet huomattavasti järjestelyjä kaupan sujuvoittamiseksi ja esimerkiksi dematerialisoineet ja yksinkertaistaneet menettelyjä ja luoneet valtuutetun toimijan statuksen.

3.6

Yhdenmukaistamisen on aina perustuttava parhaisiin käytäntöihin eikä EU:n keskitasoon.

3.7

ETSK katsoo, että kustannusten järkeistämiseksi, työn tulossuuntautuneisuuden ja taloudellisessa mielessä myös tulojen lisäämiseksi sekä konkreettisen edistyksen saavuttamiseksi valvontatoimien lähtökohtana tulee olla yksittäisiin toimiin pohjautuvien menetelmien sijasta mieluummin järjestelmäperusteinen lähestymistapa (systems-based approach), jossa arvioidaan riskejä.

4.1

Koska kauppavirrat kasvavat jatkuvasti ja käyttöön tulee yhä tiuhempaan entistä monimutkaisempia uusia malleja, tulliliiton operatiiviseen toimintaan kohdistuu yhä suurempia paineita ja tehtäväkenttä ja asiaan liittyvien tahojen odotukset kasvavat nopeasti. Tullin toiminnan uudistaminen sähköisessä toimintaympäristössä edellyttää

4.2

Tehokkaisiin yhteisiin analysointi-, valvonta- ja riskienhallintastrategioihin pääsemiseksi kaikilla asiaan liittyvillä viranomaistahoilla tulee muuttaa toimintakulttuuria niin, että pyritään yhteisiin strategisiin ja metodologisiin tavoitteisiin ja hallitaan etenkin turvallisuus-, terveys- ja ympäristöriskejä yhdessä muiden virastojen ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

4.3

Tehokas riskienhallinta edellyttää erityisesti yhä tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltio- ja EU-tason tulliviranomaisten ja markkinavalvontaviranomaisten välillä. Ilman tätä on erittäin vaikea laatia yhteisiä riskikriteereitä ja erityisiä riskiprofiileja.

4.4

Otettaessa käyttöön yhteistä lähestymistapaa saapumis- ja lähtöpaikoissa sovellettavaan riskienhallintaan on otettava huomioon, että tullille siirretty valvontavastuu perustuu tätä nykyä yli 60 säädökseen (6). Valvontaviranomaisille on puolestaan osoitettu joukko toisistaan riippuvaisia menettelyjä pistotarkastuksista, laboratoriotutkimuksista ja tulosten tulkinnasta aina riskien arviointiin sekä korjaaviin ja seuraamustoimenpiteisiin, joiden tavoitteena on parantaa markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuutta ensimmäisessä (7) ja toisessa (8) sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa tarkoitetulla tavalla.

4.5

Eri hallintotasojen tulli- ja markkinavalvontaviranomaisten olisi löydettävä riskienarviointimenetelmille yhteinen järjestelmäperusta mm. hallinnollisen yhteistyön ryhmien avulla, ja tässä yhteydessä olisi hyödynnettävä eri alojen tietopankkeihin kerättyjä kokemuksia.

4.6

Tulli- ja markkinavalvontaviranomaisten tulisi yhdistää voimavarojaan ja asiantuntemustaan ja "soveltaa pk-yritysystävällisiä menetelmiä" (9) mm. niin, että molemmat viranomaistahot laativat suuntaviivat koordinoinnin ja yhteistyön sekä tiedonvaihdon ja yhteisten toimien tehostamiseksi, jotta käsittelyssä voidaan kiinnittää erityistä huomiota kuljetuksiin, joihin liittyy suuria turvallisuusriskejä.

5.1

Tulliviranomaisten, kaupallisten toimijoiden ja liikenteenharjoittajien kumppanuudella on perustava merkitys pyrittäessä varmistamaan toimitusketjun eheys kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon etujen mukaisesti.

5.2

Kumppanuuden olisi pohjauduttava vakaisiin, keskinäistä luottamusta edistäviin mekanismeihin, joiden yhteydessä

5.3

Jo Maailman tullijärjestön (WCO) tekemässä tullitarkastusten yksinkertaistamista koskevassa (tarkistetussa) Kioton yleissopimuksessa (10) rajoitettiin liian pitkälle meneviä tarkastuksia, samoin kuin kaupankäynnin helpottamisesta WTO:ssa käytävissä neuvotteluissa (11). Järjestelmällisiä tarkastuksia on kuitenkin pyritty lisäämään etenkin vuoden 2011 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen.

5.4

Tulee torjua tietovirtojen hajautumista ja pyrkiä ratkaisemaan jäsenvaltioiden välisistä riskienhallintavalmiuksien eroista johtuvat ongelmat, jotta voidaan taata tasoltaan yhtenäinen hallinnointi ja sähköinen riskianalyysi. Perustana on ja pysyy yhteisen eurooppalaisen riskienhallintaa ja toimitusketjun turvallisuutta koskevan kulttuurin kehittäminen.

6.1

Euroopan unionin monivuotisilla t&k-ohjelmilla – etenkin seitsemännellä puiteohjelmalla, mutta myös eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuutta koskevilla HVTYK:lla (12) ja ISA:lla (13) – on luotu pohja erilaisten yhteisten riskienhallintahankkeiden kehittämiselle sekä uusille välineille, joiden avulla voidaan välttää se, että tietoteknisiin infrastruktuureihin ja sovelluksiin liittyvät prosessit ja alueet ovat kansallisia ja vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen.

6.2

Teknologian nopean leviämisen ja markkinoille saattamisen varmistamiseksi on oleellista, että EU koordinoi riskienhallintaan ja toimitusketjun turvallisuuteen liittyviä innovointi- ja t&k-toimia. Etenkin konseptin toimivuuden osoittamiseen (proof-of-concept) keskittyvät demonstrointihankkeet sekä pilottituotantolinjat ovat ehdottoman välttämättömiä teknologian levittämiseksi laajalti. Tällaisia hankkeita voidaan rahoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla rakennerahastoista tai Horisontti 2020 -ohjelmasta ja muista EU:n ohjelmista.

7.1

ETSK on korostanut vielä äskettäinkin, että "tulliviranomaisten, markkinavalvontaviranomaisten, komission yksiköiden ja eurooppalaisten virastojen tulee tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta maasta toiseen kuljetettavien tavaroiden laatua voidaan valvoa nykyistä paremmin" (14), ja että tulee tarjota asianmukaista tietoa ja yhteistä koulutusta.

7.2

Komission mukaan "EU:n tasolla tarvitaan jäsenvaltioiden kapasiteetin ja resurssien parempaa yhdistämistä, jotta EU:n riskienhallintatavoitteet voidaan entistä tehokkaammin saavuttaa ulkorajojen jokaisessa tullitoimipaikassa". Tähän voisi sisältyä "ajantasaisen sähköisen riskiohjelman käyttöönotto", jolla täydennettäisiin kansallista teknistä kapasiteettia.

7.3

ETSK pitää kysymystä riskienhallintaa koskevasta yhteistyöstä ja koordinoinnista yhtenä komission ehdotuksen ratkaisevista tekijöistä paitsi jäsenvaltioiden viranomaisten järjestelmälliseen koordinointiin liittyen myös unionin tasolla eri pääosastojen ja toimeenpanovirastojen välillä tapahtuvan koordinoinnin osalta.

8.1

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti komission aloitteeseen, jonka tavoitteena on varmistaa, että riskejä ja tavaroiden liikkumista EU:n rajojen yli hallitaan tehokkaasti ja tuloksellisesti eri tasojen yhteisen strategian avulla, jotta voidaan yksilöidä riskin tyyppi ja taso sekä mahdollisten reagointitapojen valikoima eri elinten välisen eurooppalaisen koordinoinnin avulla ja yhtenäisen lähestymistavan ja etukäteen yhdessä määriteltyjen kriteerien pohjalta.

8.2

ETSK on vakuuttunut siitä, että sähköiset tulliselvitykset tulee hoitaa keskitetysti niin, että komissioon luodaan unionitason riskienhallintaa varten tarvittavat tietojärjestelmät, joiden perustana on yhteentoimivien tietopankkien verkko ja joiden yhteydessä noudatetaan säännönmukaisesti tiettyjä vakioituja työskentelymenetelmiä. Näin edistetään työntekijöiden, kuluttajien ja yrittäjien suojelua terveys-, ympäristö- ja sosiaalinäkökohtiin liittyvältä polkumyynniltä.

8.3

ETSK pitää perustavan tärkeänä vahvistaa tullien valmiuksia, jotta kaikkialla EU:n alueella voidaan taata yhtäläinen riskienhallinnan taso, joka toteutuu yhteisten ja yksiselitteisten kriteerien mukaisesti, yhteisessä laadunvalvontajärjestelmässä tehtäviä varmennuksia hyödyntäen ja toteutumista seuraten niin, että sääntöjen rikkojia rangaistaan.

8.4

ETSK katsoo, että tämä kysymys tulee nivoa asianmukaisesti kaksikymmentä konkreettista, vuoteen 2015 mennessä toteutettavaksi kaavailtua toimea sisältävään markkinavalvonnan monivuotiseen toimintasuunnitelmaan  (15) erityisesti seuraavien näkökohtien osalta:

8.5

ETSK katsoo, että tullitarkastusten ja markkinavalvonnan hallinnointia ei voida tarkastella erillään toisistaan ja että eri viranomaisten tulee yhdessä kehittää yhtenäistä EU-tason lähestymistapaa. Samalla tulee varmistaa, että verkossa välitettävien tietojen analysoinnissa, keruussa ja laadinnassa käytetään täysin yhteentoimivia välineitä.

8.6

ETSK suhtautuu myönteisesti tukijärjestelmään jäsenvaltioiden riskienhallintavalmiuksien vahvistamiseksi, jotta voidaan taata yhdenmukaisten laatuvaatimusten soveltaminen. Tähän liittyen tulee luoda unioninlaajuinen varmennus-, valvonta-, seuranta- ja seuraamusmekanismi ja lisätä unionitasolla alan henkilöstön korkeakoulutusta. Korkeasti koulutettua henkilöstöä tarvitaan etenkin siellä, missä velvoitteet ovat tiukimmat ja kustannukset korkeimmat, eli esimerkiksi Schengen-alueen rajoilla.

8.7

ETSK kehottaa näin ollen tehostamaan henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen ja hallintovalmiuksien lisäämiseen liittyviä unionin toimia. Tähän liittyen voitaisiin myös perustaa yhteinen tullitoimintaryhmä, joka voisi tarjota nopeasti tukea vaikeissa tilanteissa.

8.8

ETSK kehottaa painokkaasti tehostamaan tulliviranomaisten, markkinavalvontaviranomaisten, komission yksiköiden ja eurooppalaisten virastojen yhteistyötä ja tietojenvaihtoa korkeatasoisten yhteisten standardien pohjalta, jotta maasta toiseen kuljetettavien tavaroiden laatua voidaan valvoa nykyistä paremmin. Näin voitaisiin varmistaa, että koko sisämarkkina-alueella sovelletaan selkeitä ja yhtenäisiä yhteisiä normeja yhtäläisen turvallisuustason saavuttamiseksi.

8.9

ETSK yhtyy neuvoston päätelmiin tulliliiton kehittämisstrategian edistymisestä (16), mitä tulee tulliliiton hallinnon parantamiseen sekä tulliliiton kykyyn arvioida vaikutustaan, edistää tullilainsäädännön yhdenmukaista soveltamista, tehostaa virastojen välistä yhteistyötä ja ennen muuta "tarkastella kansainvälistä toimitusketjua kokonaisvaltaisemmin", jotta kauppa helpottuisi ja "valtuutetut talouden toimijat saisivat todellista ja tuntuvaa hyötyä".