12.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/12

1.

Ovatko Maastrichtissa 7.2.1992 allekirjoitetun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen muuttamisesta 13.12.2007 tehdyn ja 1.12.2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen I osaston ”Yhteiset määräykset” 6 artikla (joka vastaa suureksi osaksi määräyksiä, jotka sisältyivät Maastrichtissa 7.2.1992 allekirjoitetun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, joka itse tuli voimaan 1.11.1993, I osaston 6 artiklaa) sekä yhtäältä 25.3.1957 tehdyn Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (EY:n perustamissopimus) 234 artikla (aikaisempi 177 artikla) ja/tai toisaalta 7.12.2000 hyväksytyn Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla esteenä sille, että kansallisen lain säännöksillä, tässä tapauksessa Belgian Cour d’arbitragesta (nykyisin Cour constitutionnelle) 6.1.1989 annetun erityislain 9 §:n 2 momentin säännöksillä, velvoitetaan kansalliset tuomioistuimet noudattamaan oikeuskäytäntöä, joka perustuu kansallisen oikeuden ylemmän asteen tuomioistuimen (tässä tapauksessa edellä mainittu Cour constitutionnelle) antamiin tuomioihin sen käsiteltäväksi saatetuissa valtionsisäisen oikeuden säännöksiä koskevissa kumoamiskanteissa, kun nämä kanteet perustuvat valtionsisäisessä oikeusjärjestyksessä välittömästi ja ensisijaisesti sovellettavan Euroopan unionin oikeuden säännösten rikkomiseen?

2.

Ovatko Maastrichtissa 7.2.1992 allekirjoitetun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen muuttamisesta 13.12.2007 tehdyn ja 1.12.2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen I osaston ”Yhteiset määräykset” 6 artikla (joka vastaa suureksi osaksi määräyksiä, jotka sisältyivät Maastrichtissa 7.2.1992 allekirjoitetun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, joka itse tuli voimaan 1.11.1993, I osaston 6 artiklaa) sekä yhtäältä 25.3.1957 tehdyn Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (EY:n perustamissopimus) 234 artikla (aikaisempi 177 artikla) ja/tai toisaalta 7.12.2000 hyväksytyn Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla esteenä sille, että kansallisen lain säännöksillä, tässä tapauksessa Belgian Cour d’arbitragesta (nykyisin Cour constitutionnelle) 6.1.1989 annetun erityislain, sellaisena kuin se on muutettuna 12.7.2009 annetulla lailla, 26 §:n 4 momentin säännöksillä, tulkittuna erikseen tai yhdessä kyseisen 6.1.1989 annetun erityislain 9 §:n 2 momentin kanssa, velvoitetaan kansalliset tuomioistuimet esittämään kansallisen oikeusjärjestyksen ylemmän oikeusasteen tuomioistuimelle (tässä tapauksessa edellä mainittu Cour constitutionnelle) kaikki sellaiset ennakkoratkaisukysymykset, jotka koskevat valtionsisäisessä oikeusjärjestyksessä välittömästi ja ensisijaisesti sovellettavan Euroopan unionin oikeuden säännösten tulkintaa, jos nämä säännökset sisältyvät myös kansalliseen perustuslakiin ja jos mainitut tuomioistuimet epäilevät, että näitä säännöksiä on rikottu niiden käsiteltäväksi saatettujen oikeusriitojen yhteydessä, mistä kaikesta seuraa, että mainituilta tuomioistuimilta evätään mahdollisuus soveltaa välittömästi unionin oikeutta tai evätään se ainakin siinä tapauksessa, että edellä mainittu ylemmän oikeusasteen tuomioistuin on jo antanut ratkaisun samanlaisen kysymyksen osalta?