Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1293/2013 kumoamisesta”

(COM(2018) 385 final – 2018/209 (COD))

(2019/C 62/36)

Yleisesittelijä:

Lutz RIBBE

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 14.6.2018
	neuvosto, 2.7.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta ja 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	22.5.2018
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen erityisjaostossa	5.10.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	18.10.2018
Täysistunnon nro	538
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	133/7/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

EU:n luonto ja ympäristö ovat vakavassa kriisissä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) näkemyksen mukaan määrärahoiltaan aivan liian pieni Life-ohjelma ei ole asianmukainen vastaus vallitsevaan ympäristökriisiin eikä sen avulla voida muuttaa nykytilannetta olennaisesti. Tästä huolimatta ETSK suhtautuu ohjelman jatkamiseen periaatteessa hyvin myönteisesti.

1.2

Life-ohjelman määrärahojen selvän lisäämisen ohella tarvittaisiin kaikkien EU:n toimintapolitiikkojen tuntuvaa johdonmukaistamista. ETSK on kritisoinut tätä luontoon ja ympäristöön kielteisesti vaikuttavaa epäjohdonmukaisuutta jo useaan otteeseen, mutta mitään muutosta ei ole tapahtunut.

1.3

Viime vuosikymmenten aikana on käynyt ilmi, että Euroopan komission suosima valtavirtaistamismalli ei sovellu luonnon monimuotoisuuden suojelun rahoittamiseen. Siksi ETSK pitää kiinni ehdotuksestaan kehittää Life-ohjelmasta Natura 2000 -verkoston varsinainen rahoitusväline.

1.4

Ilmastotoimissa valtavirtaistamismalli saattaisi toimia uudella rahoituskaudella, koska vähintään 25 prosenttia EU:n varoista on tarkoitus korvamerkitä ilmastoon liittyviä toimenpiteitä varten.

1.5

ETSK on erityisen tyytyväinen siihen, että uuden Life-ohjelman avulla voidaan tukea taloudellisesti toimia, joilla edistetään alhaalta ylöspäin suuntautuvien innovatiivisiin, hajautettuihin ja kestäväpohjaisiin talousmalleihin tähtäävien aloitteiden kehittämistä ja toteuttamista.

1.6

ETSK pitää myönteisenä, että uusi Life-asetus on vähemmän rajoittava ja antaa muun muassa mahdollisuuden hankkeiden täysimääräiseen rahoitukseen. Komitea on niin ikään hyvillään siitä, että asetus mahdollistaa myös EU:n ympäristöpolitiikan kehittämisen ja toteuttamisen kannalta tärkeiden organisaatioiden tukemisen.

2.   Taustaa

2.1

Komissio on esittänyt omat visionsa keskipitkän aikavälin rahoitussuunnitelmasta vuosiksi 2021–2027. Tämä, Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta ja uusien painopisteiden asettaminen tulevat vaikuttamaan huomattavasti EU:n tähänastiseen tukipolitiikkaan ja erityisesti tiettyihin ohjelma-aloihin.

2.2

Monivuotisen rahoituskehyksen tukirakenteessa on tähän saakka esimerkiksi ollut 58 erilaista ohjelmaa, ja määrä on nyt tarkoitus laskea 37:ään.

2.3

Tämä rakenteellinen muutos ei koske Life-ohjelmaa. Se on tarkoitus säilyttää itsenäisenä ohjelmanaan, jolla on oma budjettikohtansa ja jolla on tarkoitus edistää luonto- ja ilmasto-ongelmiin liittyvien innovatiivisten ratkaisumahdollisuuksien kehitystä ja käyttöä, kuten siirtymistä puhtaaseen energiaan. Life-ohjelmaan varataan EU:n seuraavassa talousarviossa omat 5,45 miljardin euron määrärahat.

3.   Yleistä

3.1

ETSK on pitänyt Life-ohjelmaa kuluneiden vuosien aikana arvokkaana osana EU:n luonto- ja ympäristöpolitiikkaa ja suhtautuu tästä syystä myönteisesti sen jatkamiseen itsenäisenä ohjelmana uudella rahoituskaudella 2021–2027.

3.2

ETSK toteaa lähtökohtaisesti, että EU:n luonto ja ympäristö ovat vakavassa kriisissä. Tämä liittyy yhtäältä siihen, että luonnon- ja ympäristösuojeluun liittyvien EU:n rahoitusohjelmien määrärahat ovat aivan liian pienet. Toisaalta on myös kritisoitava sitä, etteivät EU:n erilaiset alakohtaiset politiikat ole riittävän johdonmukaisia. ETSK vaatii komissiota ja neuvostoa oikaisemaan nämä komitean useasti kritisoimat epäkohdat. Muussa tapauksessa Life-ohjelma, jolla epäilemättä rahoitetaan erittäin hyviä hankkeita, on pelkkää silmänlumetta.

3.3

ETSK katsoo, että lausuntojen, strategioiden, suunnitelmien ja säädösten kautta tapahtuva poliittinen priorisointi ja se, miten nämä väitetyt poliittiset painopisteet on otettu talousarviossa huomioon, ovat pahasti ristiriidassa keskenään. Lähtökohtaisesti asia on niin, että talousarvio osoittaa todelliset poliittiset prioriteetit.

3.4

ETSK on viimeksi ottanut Life-ohjelmaan kantaa lausunnossaan ”Life-ohjelman väliarviointi” (1). Komitea esitti siinä erilaisia uudistusehdotuksia, joita ei valitettavasti ole otettu uudessa asetusehdotuksessa huomioon. Ehdotetut uudistukset koskivat muun muassa Life-ohjelman tehtäviä ja määrärahoja.

Life-ohjelman määrärahat

3.5

Life-ohjelman rahoituksen aluksi erittäin vaikuttavalta kuulostava korotus 3,45 miljardista eurosta (rahoituskaudella 2014–2020) 5,45 miljardiin euroon (kokonaisajanjaksolla 2021–2027) asettuu oikeisiin mittasuhteisiin jo pelkästään Siirtyminen puhtaaseen energiaan -alaohjelman määrärahojen tarkastelun perusteella. On myös huomioitava, että noin 2,6 miljardia euroa (eli noin puolet kokonaismäärärahoista) on maksusitoumusmäärärahoja, joita voitaisiin nykyisten suunnitelmien mukaan käyttää vasta vuoden 2027 jälkeen.

3.6

Ilmastotoimiin liittyvään ohjelmaosioon on nykyisellä ohjelmakaudella varattu 864 miljoonaa euroa. Uudella kaudella määrä on 1,95 miljardia euroa, josta 1 miljardi euroa on osoitettu Siirtyminen puhtaaseen energiaan -alaohjelmaan, jota tuetaan tällä hetkellä Horisontti 2020 -puiteohjelmasta. Nykyisen ilmastotoimien osion todellinen määrärahakorotus on siis noin 100 miljoonaa euroa (yhteensä seitsemän vuoden ajaksi), mikä on liian vähän.

3.7

Ympäristön ja resurssitehokkuuden osioon on tällä rahoituskaudella varattu 2,59 miljardia euroa, ja tästä1,15 miljardia euroa on tarkoitettu luonnon monimuotoisuutta koskeviin toimiin. Uudella tukikaudella tätä määrää kasvatetaan huomattavasti ja se nostetaan 2,15 miljardiin euroon (lähes sadan prosentin korotus), mutta myös tämä luku on asetettava oikeisiin mittasuhteisiin.

3.8

Nimittäin ”yksi tärkeimmistä syistä unionin luontolainsäädännön ja luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian puutteelliselle täytäntöönpanolle on asianmukaisen rahoituksen puute”, kuten komissio johdanto-osan 14 kappaleessa erittäin perustellusti toteaa. Myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin on kiinnittänyt luonnon monimuotoisuuden suojelun riittämättömään rahoitukseen erityistä huomiota Natura 2000 -verkostoa käsittelevässä erityiskertomuksessaan (2).

3.9

Kaavailtu määrärahojen lisäys ei ratkaise tätä ongelmaa alkuunkaan, päinvastoin. ETSK on hyvin huolissaan etenkin Euroopan luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta ratkaisevan tärkeän Natura 2000 -verkoston erittäin suuresta rahoitusvajeesta ja odottaa sen pahenevan uudella rahoituskaudella 2021–2027 entisestään maatalousrahasto-ohjelmaan sekä aluekehitykseen tarkoitettujen määrärahojen supistamisen vuoksi.

3.10

ETSK pitää Life-ohjelman määrärahojen lisäämistä välttämättömänä, mutta Euroopan komissio ehdottaa sen sijaan valtavirtaistamisen tehostamista eli rahoituksen hoitamista muiden budjettikohtien turvin. Komitea myöntää, että valtavirtaistaminen voi toimia, jos asianmukaisia käyttötarkoitukseen sidottuja talousarviomäärärahoja on saatavissa muualta, ja viittaa tässä erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Syynä on muun muassa se, että komissio on ehdottanut, että vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviosta käytetään ilmastoon liittyviin toimenpiteisiin (3).

3.11

Luonnon monimuotoisuuden suojelussa valtavirtaistamismalli, jossa Natura 2000 -verkostoa rahoitetaan ensi sijassa Euroopan aluekehitysrahastosta sekä yhteisen maatalouspolitiikan toisesta pilarista, on kuitenkin epäonnistunut täysin. Siksi ETSK esitti 23. helmikuuta 2017 antamassaan lausunnossa ”Life-ohjelman väliarviointi” (4), että Life-ohjelmasta tehtäisiin ”Natura 2000 -verkoston keskeinen rahoitusväline”. Komitea viittaa tässä yhteydessä sekä tähän että muihin lausuntoihinsa (5) ja puoltaa edelleen kyseiseen käyttötarkoitukseen sidottujen määrärahojen lisäämistä Life-ohjelmassa. Toinen ehdotus kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi voisi olla se, että tapauksissa, joissa yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjä on rikottu, mahdolliset vielä maksamattomat erät ohjataankin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtääviin toimenpiteisiin.

3.12

Kun otetaan lähtökohdaksi laskelmat, joita Saksassa on tehty Natura 2000 -verkoston toteuttamisen edellyttämästä rahoituksesta, ja sovelletaan niitä 28 jäsenvaltion EU:hun, vuosittaisen rahoitustarpeen voidaan odottaa olevan jopa noin 21 miljardia euroa (6). Life-ohjelman määrärahojen lisääminen luonnon monimuotoisuuden / luonnonsuojelun alalla 1 miljardilla eurolla seitsemän vuoden ajaksi on siis vain pisara meressä.

3.13

Lisäksi suuri osa edellä esitetyistä Natura 2000 -verkoston kustannusten kattamiseen tarvittavista varoista on käytettävä yli 27 000 eri Natura 2000 -alueen pitkäjänteiseen hoitamiseen ja hallinnointiin. Myöskään uuden ehdotuksen mukainen Life-ohjelma ei kuitenkaan juuri tarjoa mahdollisuuksia Natura 2000 -alueiden hoitokulujen pitkäaikaiseen rahoitukseen, eikä siitä ETSK:n näkemyksen mukaan siis voi olla riittävästi apua luonnon monimuotoisuutta koskevan kriisin ratkaisemisessa, toisin kuin ehdotetun asetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa edellytetään.

3.14

Näin ollen ETSK on erittäin pettynyt, ettei sen ehdotukseen ole tartuttu. Komissio kyllä toteaa asetusehdotuksessaan, että vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin myös sitä, miten Life- ohjelmalla ”voisi olla vahvempi rooli luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevan unionin politiikan täytäntöönpanossa”, mutta ”vaihtoehto, jossa Life-ohjelmassa olisi suuri yhteistyössä hallinnoitu rahasto, katsottiin tehottomaksi” ilman, että ETSK:lle käy selväksi, miten Natura 2000 -verkoston räikeä rahoitusvaje on tarkoitus korjata. ETSK ei sitä paitsi ole koskaan vaatinut yhteistyössä hallinnoitua rahastoa, koska sitä todellakin olisi vaikea hallinnoida tehokkaasti. Komitea on sen sijaan suositellut, että Life-ohjelmaa (eurooppalaisena ympäristöalan rahoitusvälineenä) tulisi kokonaisuudessaan muuttaa ja sen avulla tulisi sitten rahoittaa sitoumuksia, jotka liittyvät asiaa koskevien EU:n luonnonsuojeludirektiivien täytäntöönpanoon.

3.15

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 18 kappaleessa todetaan lisäksi, että Life-ohjelmalla on jatkossa tarkoitus tukea myös hankkeita, jotka edistävät vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) täytäntöönpanoa. ETSK suhtautuu tähän periaatteessa myönteisesti mutta huomauttaa, että se pahentaa muiden tärkeiden ohjelmaosioiden rahoitusvajetta entisestään, jos määrärahoja ei lisätä. Sama pätee komitean mielestä myös meristrategiapuitedirektiivin (2008/56/EY) täytäntöönpanoon tähtäävien hankkeiden tukemiseen, josta puhutaan johdanto-osan 19 kappaleessa.

3.16

ETSK ihmettelee, että ehdotetussa Life-asetuksessa käsitellään tulevaisuuden ”vihreää infrastruktuuria” vain yhdessä kohdassa ja siinäkin vain ohimennen. Koska vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä ei ole 6. toukokuuta 2013 annetussa Euroopan komission tiedonannossa (7) ehdotettua vihreän infrastruktuurin rahoitusohjelmaa TEN-G, ETSK esittää, että Life-ohjelmasta – jonka määrärahoja on lisättävä huomattavasti – tulisi rahoittaa nimenomaisesti myös vihreän infrastruktuurin hankkeita.

3.17

Jo nyt on nähtävissä, että EU:ssa vuodeksi 2020 asetetut luonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteet jäävät saavuttamatta. Jos varoja on rahoituskaudella 2021–2027 käytettävissä vieläkin vähemmän, on pelättävissä, ettei EU saa aikaan merkittäviä parannuksia edes vuoteen 2030 menneessä. Tämä vakava luonnon monimuotoisuuden kriisi edellyttää Life-ohjelman määrärahojen huomattavaa lisäämistä. ETSK pyytääkin neuvostoa ja Euroopan parlamenttia pohtimaan esittämiään ajatuksia ja ottamaan ne huomioon tulevissa keskusteluissa keskipitkän aikavälin rahoitussuunnitelmasta.

4.   Erityistä

4.1

Komissio painottaa asetusehdotuksensa perusteluissa useaan otteeseen, että tuettavat hankkeet ovat pienimuotoisia, mikä erottaa Life-ohjelman esimerkiksi Euroopan horisontti -ohjelmasta. Life-ohjelman sanotaan auttavan ”kansalaisia ryhtymään toimiin ilmastoa ja yhteisöjään varten”. ETSK pitää erittäin tärkeänä ja edelleen tukemisen arvoisena juuri sitä, että edistetään kansalaisyhteiskunnan toimijoiden alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita.

4.2

Tämän on kuitenkin katettava muutakin kuin mitä komissio esittää johdanto-osan 8 ja 10 kappaleessa. Vaikka hankkeita, jotka helpottavat ”jo saatavilla olevan [– –] teknologian käyttöönottoa”, on totta kai pidettävä myönteisinä, ”kansalaisten” rooli menee paljon kehitettyjen menetelmien soveltamista pidemmälle.

4.3

Muutkin kuin asetusehdotuksessa mainittu Euroopan innovaationeuvosto voivat nimittäin ”tarjota tukea siihen, että” kehitetään ja ”laajennetaan ja kaupallistetaan uusia läpimurtoideoita”, kuten komissio asian ilmaisee.

4.4

Näin voivat tehdä esimerkiksi pk-yritykset, kansalaisten perustamat pienet ja suuret aloiteryhmät, ammattijärjestöt, yksityishenkilöt ja kunnat, ja nämä kehittelevätkin jo (osittain hyvin yksinkertaisia) ideoita, toimintatapoja tai innovatiivisia mukautettuja teknologioita, joita poliittiset tai hallinnolliset tahot ja vakiintuneet talouselämän toimijat eivät ole vielä osanneet tai halunneet ajatella.

4.5

Life-ohjelman tulisi osaltaan edistää juuri tätä toimintaa, koska nimenomaan tällaisten vakiintumattomien toimijoiden on usein erittäin vaikea saada tukea innovaatioilleen.

4.6

Tätä havainnollistetaan kahdella seuraavalla esimerkillä, jotka sopisivat hyvin uuteen Siirtyminen puhtaaseen energiaan -alaohjelmaan:

4.6.1

Kuten tiedetään, sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin rakentaminen on tärkeä tehtävä, josta on otettava vastuuta myös poliittisella tasolla. Kansalaisaloitteissa on alettu harkita esimerkiksi osuuskuntien ylläpitämien tuulivoimaloiden tuottaman sähkön käyttöä suoraan ja hajautetusti yhteisesti ylläpidettävissä latauspisteissä tai yksityisissä latauspisteissä omassa kotipiirissä, omalla asuinalueella tai työpaikalla. ”Aurinkosähköasemien” (eli aurinkosähköjärjestelmällä varustettujen autokatosten) kohdalla jo monin paikoin havaittavissa olevasta kehityksestä voitaisiin ottaa mallia myös tuulivoimajärjestelmissä. Tämä antaisi kansalaisyhteiskunnan toimijoille aivan uusia osallistumismahdollisuuksia, jotka olisivat merkityksellisiä sekä alueellisen talouskehityksen että perustettavan uuden energiahuoltorakenteen hyväksynnän kannalta (8). Näin voitaisiin myös toteuttaa EU:n vaatimus kansalaisten asettamisesta keskeiseen asemaan energiasiirtymän yhteydessä. Vakiintuneet sähköhuoltoalan toimijat eivät kuitenkaan yleensä kehitä tämänkaltaisia uusia ideoita. Niitä varten tarvitaan käynnistystukea, etenkin koska oikeudelliset puitteet ja tekniset yksityiskohdat vaativat usein tarkkaa perehtymistä. Life-ohjelman avulla tulisi ehdottomasti tukea tällaisia innovaatioita, jotka eivät toistaiseksi ole vielä markkinakelpoisia.

4.6.2

Sama koskee innovatiivista toimintamallia, joka on kehitetty Podlasian voivodikunnassa Łapyn kaupungissa (Puolassa) mutta jota ei voida toteuttaa, koska tarvittaviin perusteellisempiin tutkimuksiin ei yksinkertaisesti ole löytynyt rahoitusta. Kaupunki kärsii useiden muiden Keski- ja Itä-Euroopan kuntien tapaan suurista päästörasitteista, jotka johtuvat kunnallisista hiilivoimalla toimivista lähilämpöjärjestelmistä. Laskelmien perusteella hiilen korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä (kuten biomassalla) tai vähäpäästöisemmillä energialähteillä (kuten kaasulla) johtaisi korkeampiin kuluttajahintoihin, joille on mahdotonta saada yhteiskunnan hyväksyntä. Alhaisempiin lämmityskustannuksiin voitaisiin erittäin todennäköisesti päästä rakentamalla ja ottamalla käyttöön kunnallinen tuulivoimala, jonka tuottama sähkö muunnettaisiin lämmöksi lämpöpumppujen avulla. Kunnalla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä varaa teknisiin ja oikeudellisiin esitutkimuksiin, jotka ovat ehdottomasti tarpeen tämänkaltaisen mallihankkeen toteuttamiseksi, eikä niitä varten ole toistaiseksi saatu tukea muiltakaan tahoilta.

4.7

Tästä syystä ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että Siirtyminen uusiutuvaan energiaan -alaohjelmalla asetetaan Life-ohjelman ilmastotoimien alalle uusi painopiste, johon on tarkoitus osoittaa 1 miljardi euroa ja joka siten kattaa lähes 20 prosenttia 5,45 miljardin euron kokonaismäärärahoista aikavälillä 2012–2027.

4.8

ETSK pitää tarpeellisena, että Life-ohjelmaa varten valitaan mahdollisimman yksinkertaiset haku- ja toteutusmenettelyt. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio pyrkii jatkuvasti vähentämään hankkeiden hakuprosesseihin ja toteuttamiseen liittyvää byrokratiaa.

4.9

Uudessa Life-asetuksessa on huomattavasti vähemmän rajoituksia kuin tällä hetkellä voimassa olevassa ohjelmassa, ja se antaa komissiolle siten selvästi enemmän joustomahdollisuuksia hankkeiden valinnassa ja rahoituksessa. Tämä johtaa ETSK:n arvion mukaan huomattavasti tehokkaampaan varojen käyttöön.

4.10

Hyvien ja innovatiivisten hankkeiden ei pitäisi kaatua pelkästään siihen, ettei hakijoilla välttämättä ole riittäviä yhteisrahoitusmahdollisuuksia. ETSK panee hyvillään merkille, ettei uudessa Life-asetuksessa ole enää artiklaa, joka sulkee pois hankkeiden kokonaisrahoituksen (ks. vanhan asetuksen 20 artikla).

4.11

Lisäksi ETSK pitää myönteisenä, että Life-ohjelmaa kehitetään edelleen jatkuvasti ja että nyt tuodaan paremmin esiin katalyyttinen vaikutus, joka Life-ohjelmalla tai Life-ohjelmasta tuettavilla hankkeilla on määrä olla. ETSK:lle on tosin epäselvää, miten tämä vaikutus on käytännössä tarkoitus saada aikaan.

4.12

ETSK voi hyvin kuvitella, että komissio voisi valita tuettujen, erityisen innovatiivisilta vaikuttavien hankkeiden joukosta tietyn osan ja pyytää hankkeeseen osallistuneita kuvaamaan pienemmän jatkohankkeen yhteydessä tarkemmin niitä olosuhteita, joilla oli erityisen tärkeä vaikutus hankkeen onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Monet innovatiiviset ideat (ks. kohta 3.8) kaatuvat nykyään esimerkiksi byrokraattisiin vaatimuksiin tai lainsäädäntökehyksen aiheuttamiin esteisiin tai sen puutteeseen. Jotta poliittiset tahot voisivat oppia Life-ohjelman avulla tuetuista hankkeista ja tehdä niistä tarvittavia johtopäätöksiä, on tärkeää tuntea tarkoin hankkeiden onnistumis- tai epäonnistumistekijät.

4.13

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 17 kappaleessa todetaan, että ihmiset ovat hyvin tietoisia ilman epäpuhtauksista ja odottavat ”viranomaisten toimivan”. Tämä pitää paikkansa, ja Life-ohjelma voi auttaa tässä asiassa myös vastaisuudessa, niin että hankkeista saadut opetukset käytetään hyödyksi käytännön politiikassa.

4.14

Life-ohjelmalle ei missään tapauksessa voi eikä saa sälyttää viranomaisten toimimattomuudesta aiheutuneiden seurausten korjailua. Euroopan ilmanlaadun hallintaa olisi voitu parantaa jo huomattavasti, jos esimerkiksi a) sovittuja raja-arvoja olisi noudatettu johdonmukaisesti, b) ulkoisten kustannusten luvattu sisällyttäminen hintoihin olisi pantu johdonmukaisesti täytäntöön ja c) ympäristölle haitalliset tuet olisi poistettu, kuten jo vuosia on luvattu.

4.15

Johdanto-osan 27 kappaleessa otetaankin erittäin perustellusti esiin myös täytäntöönpanokysymykset, mukaan lukien valvonta- ja lupamenettelyt, ympäristötarkastusten laatu ja lainvalvontamekanismit. Kun otetaan huomioon IMPEL-verkoston (Euroopan unionin verkosto ympäristölainsäädännön voimaansaattamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi), ENPE-verkoston (ympäristöoikeuteen erikoistuneiden syyttäjien eurooppalainen verkosto) ja EUFJE-foorumin (ympäristöoikeuteen erikoistuneiden tuomareiden eurooppalainen foorumi) panos edellä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen, näille elimille on ehdotetun asetuksen 12 artiklan mukaan voitava myöntää avustuksia eli institutionaalista tukea myös ”ilman ehdotuspyyntöjä”. ETSK suhtautuu tällaiseen tukeen myönteisesti ja pitää erittäin tärkeänä, että muitakin keskeisiä yhteiskunnallisia toimijoita, jotka voivat edistää EU:n ympäristöpolitiikkaa, voidaan tukea suhteellisen epäbyrokraattisesti, kuten ehdotetun asetuksen 10 artiklan 5 kohdassa säädetään.

---

(1)  EUVL C 173, 31.5.2017, s. 7.

(2)  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus N:o 1/2017: ”Natura 2000 -verkoston mahdollisuuksien täysimääräinen täytäntöönpano edellyttää lisätoimia”.

(3)  ETSK pitää tätä osuutta vielä liian pienenä ja on vaatinut sen kasvattamista 40 prosenttiin (ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan ilmastorahoitussopimus”, (ks. tämän virallisen lehden sivu 8).

(4)  EUVL C 173, 31.5.2017, s. 7.

(5)  Ks. Asiakokonaisuuteen NAT/681 kuuluva ETSK:n lausunto ”Biologista monimuotoisuutta koskeva EU-politiikka” (EUVL C 487, 28.12.2016, s. 14).

(6)  Ks. ETSK:n lausunto (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 90).

(7)  COM(2013) 249 final.

(8)  ETSK:n lausunto ”Uuden hiilettömän, hajautetun ja digitalisoidun energiahuoltorakenteen vaikutukset” (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 1).