EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013PC0207
Proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL amending Council Directives 78/660/EEC and 83/349/EEC as regards disclosure of non-financial and diversity information by certain large companies and groups
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
/* COM/2013/0207 final - 2013/0110 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) /* COM/2013/0207 final - 2013/0110 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Tilinpäätösdirektiiveissä[1],
jäljempänä ’direktiivit’, käsitellään vuositilinpäätösten ja konsolidoitujen
tilinpäätösten sekä niihin liittyvien kertomusten laadintaa. Neljännen
direktiivin 46 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään erityisesti, että
toimintakertomuksen on tarvittaessa sisällettävä yhtiön kehityksen, tuloksen
tai aseman ymmärtämisen kannalta tarvittavassa laajuudessa myös muita kuin
taloudellisia tietoja, mukaan lukien tiedot ympäristöä ja työntekijöitä koskevista
seikoista. Lisäksi kyseisen direktiivin 46 a artiklassa
vahvistetaan säännöt sen selvityksen sisällöstä, joka pörssiyhtiöiden on
laadittava hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. Komissio myönsi sisämarkkinoiden
toimenpidepaketissa[2],
että eri aloilla toimivien yritysten sosiaali- ja ympäristöasioista antamia
tietoja on muutettava avoimemmiksi tasapuolisten toimintaedellytysten
varmistamiseksi. Tämä toistettiin tiedonannossa ”Yritysten yhteiskuntavastuuta
koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi 2011–2014”[3]. Tämä
ehdotus vastaa yhtä uudistetun strategian tärkeimmistä sitoumuksista. Tiedonannossa yritysten yhteiskuntavastuu
määritellään ”yritysten vastuuksi omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan”.
Tiedonannon mukaan kehittämisen olisi tapahduttava yritysten itsensä vetämänä
ja yrityksillä olisi oltava käytössään prosessi, jolla yhteiskuntaan ja
ympäristöön liittyvät näkökohdat integroidaan niiden liiketoimintaan ja
strategiaan. Sen vuoksi tärkeä osa yritysten yhteiskuntavastuuta on muiden kuin
taloudellisten tietojen julkistaminen. Avoimuuden lisääminen voi auttaa yrityksiä
parantamaan muiden kuin taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ja
parantaa tällä tavoin muilla kuin taloudellisilla indikaattoreilla mitattua
tulosta. Samaan aikaan kansalaisjärjestöt ja paikallisyhteisöt käyttävät muita
kuin taloudellisia tietoja arvioidessaan yritysten toimintoihin liittyviä
vaikutuksia ja riskejä. Lisäksi sijoittajat voivat avoimuuden lisäämisen
ansiosta ottaa paremmin huomioon kestävyyteen liittyvät näkökohdat ja pitkän
aikavälin tuloksen. Kuulemisissa on kuitenkin käynyt ilmi, että
EU:n suurista yrityksistä vain harvat julkistavat säännöllisin väliajoin muita
kuin taloudellisia tietoja. Lisäksi julkistettujen tietojen laadussa on suurta
vaihtelua, minkä vuoksi sijoittajien ja sidosryhmien on vaikea saada käsitystä
yritysten asemasta ja tuloksesta. Tässä ehdotuksessa vahvistetaan sen vuoksi
vaatimus, jonka mukaan tiettyjen suurten yritysten on julkistettava
merkitykselliset muut kuin taloudelliset tiedot ja monimuotoisuutta koskevat
tiedot tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi koko EU:ssa. Tästä huolimatta ehdotuksessa on omaksuttu
joustava ja haittaamaton lähestymistapa. Yritykset voivat käyttää olemassa
olevia kansallisia tai kansainvälisiä raportointikehyksiä, niillä on
liikkumavaraa toimintalinjojen sisällön määrittämisen suhteen ja joustovaraa
tietojen julkistamiseksi tarkoituksenmukaisella ja merkityksellisellä tavalla.
Jos yritykset katsovat, etteivät joidenkin alojen toimintalinjat ole niiden
kannalta merkityksellisiä, niille annetaan mahdollisuus esittää syyt siihen,
mistä tämä johtuu, sen sijaan, että ne pakotettaisiin luomaan kyseisen alan
toimintalinja. Euroopan parlamentti on kahdessa
päätöslauselmassaan (”Yritysten yhteiskuntavastuu: tilivelvollinen, avoin ja
vastuullinen yritystoiminta sekä kestävä kasvu”[4] ja ”Yritysten yhteiskuntavastuu:
yhteiskunnan etujen sekä kestävän ja osallistavan elpymisen edistäminen”[5])
tunnustanut tarpeen lisätä avoimuutta tällä alalla ja kehottanut komissiota
antamaan lainsäädäntöehdotuksen. Edellä esitetyn perusteella tämän ehdotuksen
tärkeimmät tavoitteet ovat seuraavat: (1) tiettyjen yritysten avoimuuden lisääminen
sekä nykyisin julkistettavien muiden kuin taloudellisten tietojen merkityksellisyyden,
johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden lisääminen tiukentamalla ja
selventämällä voimassa olevia vaatimuksia; (2) yritysten johtokuntien muuttaminen
monimuotoisemmiksi lisäämällä avoimuutta yritysten johdon tehokkaan valvonnan
ja vahvan hallinnoinnin helpottamiseksi; (3) yritysten vastuuvelvollisuuden ja
tuloksen parantaminen sekä sisämarkkinoiden tehostaminen. Tilinpäätösdirektiivien mukainen nykyinen
lähestymistapa muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamiseen ei ole ollut
riittävän tehokas. Useimmat kuulemiseen osallistuneet sidosryhmät olivat sitä
mieltä, että tilinpäätösdirektiiveillä asetettu velvollisuus on epätäsmällinen
ja voi heikentää oikeusvarmuutta. Sen vuoksi tarvitaan selkeämpiä vaatimuksia ja
yritysten pitkän aikavälin menestymisen kannalta tärkeiden ajankohtaisten
aiheiden voimakkaampaa painotusta. Eräät jäsenvaltiot ovat kehittäneet
kansallista lainsäädäntöä, jossa säädetään tilinpäätösdirektiivien vaatimuksia
tiukemmista vaatimuksista. Kansallisissa vaatimuksissa on kuitenkin olennaisia
eroja, mikä lisää epätäsmällisyyttä sisämarkkinoilla toimivien yritysten ja
sijoittajien kannalta. Jotkin jäsenvaltiot ovat katsoneet parhaaksi
vaihtoehdoksi ”raportti tai selvitys” -mallit, jolloin yritykset voivat valita
varsinaisen raportoinnin tai ilmoittaa vaihtoehtoisesti syyt siihen, ettei
raportteja anneta. Toiset jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön suoranaisia
oikeudellisia vaatimuksia, jotka voivat olla melko määrääviä. Eräät
jäsenvaltiot ovat valinneet kohteiksi suuret yritykset, kun taas toiset
keskittyvät vain tiettyihin pörssiyhtiöihin tai valtio-omisteisiin yhtiöihin.
Eräät jäsenvaltiot tukeutuvat kansainvälisiin ohjeisiin (vaikkakaan eivät
yleensä samoihin), kun taas toiset laativat omat kansalliset raportointiohjeet.
Tämä rakenne on johtanut sääntelykehysten hajanaisuuteen EU:n sisällä. Sen
vuoksi tämän ehdotuksen tavoitteena on varmistaa vähäisin kustannuksin
tasapuoliset toimintaedellytykset useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa
toimiville yrityksille ja varmistaa, että sijoittajilla on mahdollisuus saada
helpommin ja laajemmin käyttöönsä tärkeimpiä tarkoituksenmukaisia tietoja. Lisäksi riittämätön monimuotoisuus yritysten
johtokunnassa voi yhtenäistää johtokunnan jäsenten näkemyksiä (nk.
ryhmäajatteluilmiö) ja lisätä innovatiivisten ajatusten vastustusta. Tämä voi
vaikuttaa kielteisesti johtokunnan kriittiseen suhtautumiseen johdon päätöksiin
ja johtoon kohdistettavaan valvontaan ja siten myös yritysten tulokseen.
Monimuotoisuutta tukevien toimintalinjojen avoimuuden lisääminen voisi myös
edistää tuntuvasti tasapuolista kohtelua ja syrjinnän torjuntaa asianomaisten
yritysten ja myös muiden yritysten johtokuntien päätöksenteossa. Uskontoon tai
vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä
työssä ja ammatissa kielletään direktiivillä 2000/78/EY. Sukupuoleen perustuva
syrjintä työssä ja ammatissa kielletään direktiivillä 2006/54/EY. Rotuun tai
etniseen alkuperään perustuva syrjintä työelämässä puolestaan kielletään
direktiivillä 2000/43/EY. Havaitut ongelmat voivat vaikuttaa yritysten
koko tulokseen, niiden vastuuvelvollisuuteen, sijoittajien mahdollisuuksiin
arvioida ja eritellä kaikkea merkityksellistä tietoa asianmukaisesti ja ajoissa
sekä EU:n rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen. Tämän seurauksena sisämarkkinoiden
kestävän kasvun ja työllistämisen potentiaalia ei välttämättä aina hyödynnetä
täysipainoisesti. 2. KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTIEN
TULOKSET Sidosryhmien ja asianomaisten osapuolten
kuuleminen Komission yksiköt ovat pitäneet yllä
säännöllistä ja kattavaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa koko tämän
muutosehdotuksen tekemiseen johtaneen menettelyn ajan. Tavoitteena oli kerätä
näkemyksiä kaikilta asianomaisilta osapuolilta, kuten tilinpäätösten
laatijoilta, käyttäjiltä, kansalaisjärjestöiltä jne. Vuoropuhelua käytiin
seuraavasti: –
Järjestettiin kaksi julkista kuulemista, joista
ensimmäisen aiheena oli yritysten velvollisuus julkistaa muita kuin
taloudellisia tietoja ja toisen EU:n yritysten hallinnointi- ja
ohjausjärjestelmää koskeva kehys. Valtaosa muiden kuin taloudellisten tietojen
julkistamista käsitelleeseen kuulemiseen osallistuneista sidosryhmistä piti
tarpeellisena nykyisen lainsäädäntökehyksen parantamista, sillä se voisi
hyödyttää sekä tilinpäätösten laatijoita että tietojen käyttäjiä. Useimmat EU:n
yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevaa kehystä käsitelleeseen
kuulemiseen vastanneista ilmaisivat selkeästi tukensa yritysten
monimuotoisuutta koskevien toimintalinjojen julkistamiselle. Kyseiset vastaajat
katsoivat, että avoimuuden lisääminen antaisi sijoittajille paremmat valmiudet
tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja tukisi osaltaan ryhmäajatteluilmiön
hillitsemistä. –
Perustettiin 16-jäseninen ad hoc
-asiantuntijaryhmä, jonka jäsenillä oli monipuolista kokemusta ja hyvin
erilaisia taustoja. –
Järjestettiin useita kokouksia sidosryhmien ja
jäsenvaltioiden edustajien kanssa. Vaikutusten arviointi Komission yksiköiden toteuttamassa vaikutusten
arvioinnissa yksilöitiin seuraavat kaksi keskeistä kysymystä: 1) muiden kuin
taloudellisten tietojen riittämätön avoimuus ja 2) riittämätön monimuotoisuus
yhtiöiden johtokunnissa. Muiden kuin taloudellisten tietojen
riittämätön avoimuus Jotkin yritykset eivät ole onnistuneet
vastaamaan riittävässä määrin muiden kuin taloudellisten tietojen kasvavaan
kysyntään sidosryhmien (muun muassa sijoittajien, osakkeenomistajien,
työntekijöiden ja kansalaisjärjestöjen) keskuudessa. Tältä osin on korostettu
tiettyjä kysymyksiä, jotka liittyvät sekä tietojen määrään että niiden laatuun.
–
Tietojen määrä: Arvioiden
mukaan vain noin 2 500 EU:n yhteensä noin 42 000 suuresta yrityksestä julkistaa
vuosittain virallisesti muita kuin taloudellisia tietoja. –
Tietojen laatu: Yritysten julkistamat tiedot eivät yleisesti ottaen täytä riittävässä määrin
käyttäjien tarpeita. Komission yksiköiden laatimassa analyysissa
ongelman todetaan johtuvan puutteista, joita on sekä markkinoiden toiminnassa
että sääntelyssä. Vaikuttaa ensiksikin siltä, että markkinapohjaiset
kannustimet ovat riittämättömiä tai jakautuvat epätasaisesti. Huolimatta muiden
kuin taloudellisten tietojen kysynnän kasvusta jotkut sidosryhmät katsovat,
että muiden kuin taloudellisten tietojen julkistaminen tuottaa hyötyjä vasta
pitkällä aikavälillä ja että hyötyjä on vaikea mitata tarkasti, kun taas lyhyen
aikavälin kustannukset näkyvät selkeämmin ja ovat helposti mitattavissa. Tästä
syystä jotkut yritykset saattavat olla vähemmän halukkaita noudattamaan tämän
alan toimintalinjoja, vaikka ne periaatteessa olisivatkin sitä mieltä, että muiden
kuin taloudellisten tietojen raportoinnista koituu hyötyä. Toiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla
toteutetut sääntelytoimet eivät ole olleet riittävän tehokkaita ongelman
ratkaisemiseksi. Nykytilanteen parantamiseksi on pohdittu
useita vaihtoehtoja, kuten voimassa olevien vaatimusten tiukentaminen,
yksityiskohtaista raportointia koskevien uusien vaatimusten käyttöönotto tai
EU:n standardin vahvistaminen. Eri toimintavaihtoehdoista laaditun arvioinnin
perusteella parhaaksi katsottu vaihtoehto olisi voimassa olevan vaatimuksen
tiukentaminen edellyttämällä muita kuin taloudellisia tietoja sisältävän
selvityksen liittämistä toimintakertomukseen. Riittämätön monimuotoisuus yhtiöiden
johtokunnassa Yritysten johtokunnat, joiden jäsenillä on
samankaltainen koulutus- ja ammattitausta ja sama maantieteellinen jakauma ja
joiden jäsenet edustavat samaa ikäluokkaa tai sukupuolta, saattavat kärsiä
kapeasta ryhmäajattelusta. Tämä voi estää omalta osaltaan kriittistä
suhtautumista johdon päätöksiin, sillä moninaisten näkemysten, arvojen ja
pätevyyksien puuttuminen saattaa hillitä vuoropuhelua, ajatustenvaihtoa ja
kritiikin esittämistä johtokunnissa. Se voi myös jarruttaa johdon esittämien
innovatiivisten ajatusten hyväksymistä. Johtokuntien riittämätön monimuotoisuus
on kytköksissä ennen kaikkea liian vähäisiin markkinapohjaisiin kannustimiin,
jotka voisivat saada yritykset pyrkimään muuttamaan tilannetta. Johtokuntien
jäsennimityksiin liittyvät epätarkoituksenmukaiset käytännöt edistävät
profiililtaan samankaltaisten jäsenten valintaa. Ongelmaa pahentaa avoimuuden
puute, sillä johtokuntien kokoonpanosta ei useinkaan ole riittävästi tietoa
eikä tieto ole suuren yleisön saatavissa. Johtokuntien riittämätön monimuotoisuus ja
avoimuuden puute voivat sen vuoksi heikentää yritysten johtoa ja vähentää
niiden osallistavuutta ja innovatiivisuutta, mikä puolestaan heikentää
yritysten myönteistä vaikutusta talouskasvuun. Vauhdittaakseen EU 2020 ‑strategiassa
tavoitteeksi asetettua osallistavaa ja kestävää kasvua komissio on tarkastellut
useita vaihtoehtoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Näistä vaihtoehdoista
laaditun arvioinnin perusteella päädyttiin siihen, että asianmukaisin
vaihtoehto tässä vaiheessa olisi monimuotoisuutta koskevien toimintalinjojen
julkistaminen. Myös useimmat sidosryhmät pitävät tätä vaihtoehtoa parhaana
verrattuna muihin vaihtoehtoihin, kuten monimuotoisuutta koskevien
toimintalinjojen pakolliseen laatimiseen tai pelkästään
jäsennimityspolitiikkaan keskittyvään toimintaan. Tällaisten säännösten ohella komissio on jo
ehdottanut 14. marraskuuta 2012 lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on saada
aliedustetun sukupuolen osuus julkisesti noteerattujen yhtiöiden (pieniä ja
keskisuuria yrityksiä lukuun ottamatta) toimivaan johtoon kuulumattomista
johtokunnan jäsenistä 40 prosenttiin[6]. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET
NÄKÖKOHDAT Direktiiveihin ehdotettavat muutokset Ehdotus koskee neljännen direktiivin 46
artiklan ja seitsemännen direktiivin 36 artiklan muuttamista. Kyseisissä
artikloissa säädetään muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta.
Johtokuntien monimuotoisuutta koskevan uuden vaatimuksen osalta ehdotetaan
muutosta neljännen direktiivin 46 a artiklaan. Tilinpäätösdirektiiveillä säännellään kaikkien
jäsenvaltion tai Euroopan talousalueen (ETA) lainsäädännön mukaan perustettujen
julkisten osakeyhtiöiden tilinpäätöksissä annettavia tietoja. Koska
avoimuusdirektiivin 4 artiklan 5 kohdassa viitataan neljännen direktiivin
46 artiklaan ja seitsemännen direktiivin 36 artiklaan, kyseisiin säännöksiin
ehdotettavat muutokset koskevat myös EU:n säänneltyjen markkinoiden
pörssiyhtiöitä, vaikka ne olisi perustettu kolmannessa maassa. Oikeusperusta sekä toissijaisuus- ja
suhteellisuusperiaate Ehdotus perustuu perussopimuksen 50 artiklan 1
kohtaan, joka on oikeusperusta sellaisista EU:n toimenpiteistä säätämiselle,
joilla pyritään toteuttamaan yhtiöoikeuden sisämarkkinat. Ehdotuksen mukaisesti
suurten yritysten olisi julkistettava muut kuin taloudelliset tiedot noudattaen
vaatimuksia, joilla pyritään lisäämään avoimuutta yritysten avoimuuden ja
vastuuvelvollisuuden parantamiseksi ja samalla vähentämään tarpeetonta
hallinnollista rasitusta. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti EU:n
pitäisi toimia ainoastaan silloin, kun sen toiminta tuo parempia tuloksia kuin
jäsenvaltiotason toiminta. EU:n toimet olisi rajattava kyseisen politiikan
tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömään ja oikeasuhteiseen määrään.
Monet jäsenvaltiot ovat hyväksyneet hiljattain lainsäädäntöä, jossa
edellytetään tarkempien tietojen antamista tällä alalla. Kansallisissa
vaatimuksissa on kuitenkin olennaisia eroja, jotka vaikeuttavat yritysten
vertailua sisämarkkinoilla. Tämän muutossäädöksen tavoitteita ei voida
saavuttaa yksinomaan jäsenvaltiotason toimilla. Avoimuuden lisääminen ei saisi johtaa
tarpeettomaan hallinnolliseen rasitukseen. Pienempien yritysten on vaikeampaa
kerätä ja analysoida tietoja. ”Pienet ensin” -periaatteen mukaan tämän
direktiiviin mukaisia tiedotusvaatimuksia ei olisi sovellettava yrityksiin,
joiden koko on tiettyä rajaa pienempi. Suurten yritysten osalta muiden kuin
taloudellisten tietojen julkistaminen on toteutettava kattavammin,
tarkoituksenmukaisemmin ja yhtenäisemmin EU:n tasolla, sillä suurten yritysten
toiminta kattaa usein koko EU:n ja vaikuttaa sijoittajiin ja muihin
sidosryhmiin koko sisämarkkinoiden alueella. Koko sisämarkkinoita koskevan
yhdenmukaisten tietojen julkistamista koskevan vaatimuksen ohella
jäsenvaltioille pitäisi kuitenkin jättää joustovaraa täydentävien
raportointivaatimusten soveltamisessa. Tilinpäätösdirektiiveihin tehtävä muutos
on tähän tarkoitukseen parhaiten soveltuva oikeudellinen väline, sillä se
jättää jäsenvaltioille tietynasteista joustovaraa. Direktiivien muuttamisella
varmistetaan myös se, ettei ehdotetun EU:n tason toimien sisältö ja muoto ylitä
sitä, mikä on tarpeen ja oikeasuhtaista sääntelytavoitteen saavuttamiseksi. Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus Muut kuin taloudelliset tiedot Neljännen direktiivin 46 artiklan 1 kohdan b
alakohdan mukaisen nykyisen velvollisuuden mukaan suurten yritysten on
julkistettava muita kuin taloudellisia tietoja, mukaan lukien tiedot ympäristöä
ja työntekijöitä koskevista seikoista. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on
tuottaa mittavia hyötyjä yrityksille, sijoittajille ja muille sisämarkkinoilla
toimiville sidosryhmille sekä saada sitä kautta aikaan osallistavampaa ja
kestävämpää pitkän aikavälin kasvua ja uusia työpaikkoja. Ehdotuksen 1 artiklan a alakohdassa tiettyjen
suurten yritysten edellytetään julkistavan toimintakertomuksessaan selvityksen,
jossa annetaan olennaisia tietoja ainakin ympäristöä, sosiaalisia näkökohtia ja
työntekijöitä koskevista seikoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä
korruption ja lahjonnan torjunnasta. Näiden tietojen lisäksi selvitykseen on
sisällytettävä i) kuvaus yrityksen toimintalinjoista, ii) yrityksen tulos ja
iii) riskeihin liittyvät näkökohdat. Rajoittamatta mahdollisesti
kunnianhimoisempien vaatimusten asettamista jäsenvaltioiden tasolla, yritykset
voivat antaa nämä tiedot kansallisten, EU:n tai kansainvälisten kehysten
mukaan, kuten YK:n Global Compact -aloite, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevat YK:n ohjaavat periaatteet, joilla pannaan täytäntöön suojeluun,
kunnioitukseen ja korjaamiseen perustuva YK:n toimintakehys, OECD:n
monikansallisille yrityksille antamat toimintaohjeet, ISO-standardi 26000,
ILO:n kolmikantainen periaatejulistus monikansallisista yrityksistä ja
sosiaalipolitiikasta sekä GRI-ohjeisto (Global Reporting Initiative). Yritysten
on kuitenkin ilmoitettava, mitä kehystä ne ovat käyttäneet. Yrityksen, joka ei
noudata erityistä toimintalinjaa yhdellä tai useammalla näistä aloista, on
annettava asiasta selvitys. Toimenpide sinänsä koskee liiketoiminnan
kannalta merkityksellisiä tietoja, joista on hyötyä yrityksen sisäisessä
päätöksenteossa ja joita myös sijoittajat ja muut sidosryhmät voivat käyttää
hyväkseen. Toimenpiteen ansiosta saavutetaan huomattavaa joustavuutta ja
vältetään aiheuttamasta tarpeetonta hallinnollista rasitusta yrityksille,
erityisesti pienimmille yrityksille, pyritään välttämään. Uudet
julkistamisvaatimukset eivät sen vuoksi koske pienimpiä yrityksiä. Suuria
yrityksiä koskevasta julkistamisvaatimuksesta aiheutuvat kustannukset on
suhteutettu tietojen arvoon ja niistä saatavaan hyötyyn sekä yritysten kokoon,
vaikutuksiin ja monimuotoisuuteen. Ehdotuksen 1 artiklan a alakohdan mukaisesti
velvollisuus koskee erityisesti vain niitä yrityksiä, joiden työntekijämäärä on
keskimäärin yli 500 ja joiden taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa tai
nettoliikevaihto yli 40 miljoonaa euroa. Tämä raja, joka on
tilinpäätösdirektiiveissä tällä hetkellä sovellettavaa rajaa (250 työntekijää)
korkeampi, on tasapuolinen, sillä se rajoittaa tarpeetonta hallinnollista
rasitusta ja varmistaa, että muiden kuin taloudellisten tietojen raportointiin
liittyvien velvollisuuksien soveltamisala on asianmukainen. On arvioitu, että
vaatimuksen soveltamisalaan kuuluisi EU:ssa tämän perusteella noin 18 000
yritystä. Lisäksi 1 artiklan b alakohdan mukaisesti
yritykset, jotka laativat samaa tilikautta koskevan kertomuksen, vapautetaan
muiden kuin taloudellisten tietojen toimittamista koskevasta velvollisuudesta
edellyttäen, että kertomus i) kattaa 1 artiklan a alakohdassa edellytetyt
aiheet ja sisällön, ii) perustuu kansallisiin, EU:n tai kansainvälisiin
kehyksiin ja iii) liitetään toimintakertomukseen. Ehdotuksen 1 artiklan c alakohdassa
vapautetaan tytäryritykset 1 artiklan a alakohdan mukaisesta velvollisuudesta
edellyttäen, että vapautuksen saanut yritys ja sen tytäryritykset otetaan
huomioon toisen yrityksen konsolidoidussa toimintakertomuksessa ja että
konsolidoitu toimintakertomus täyttää 1 artiklan a alakohdan mukaiset
vaatimukset. Monimuotoisuus Uudessa 1 kohdan g alakohdassa suurten
pörssiyhtiöiden edellytetään toimittavan tietoja monimuotoisuutta tukevista
toimintalinjoistaan, mukaan lukien ikään, sukupuoleen, maantieteelliseen
jakaumaan sekä koulutus- ja ammattitaustaan liittyvät näkökohdat. Tiedoissa on
oltava selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, ja niissä on ilmoitettava
monimuotoisuutta tukevien toimintalinjojen tavoitteet, täytäntöönpano ja
saavutetut tulokset. Yritykset, joilla ei ole monimuotoisuutta tukevia
toimintalinjoja, velvoitetaan ainoastaan antamaan selvitys toimintalinjojen
puuttumisesta. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin
talousarvioon. 2013/0110 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
DIREKTIIVI neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja
83/349/ETY muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä
edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta
koskevien tietojen julkistamisen osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen
50 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon
Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun
esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[7], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[8], noudattavat tavallista
lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan parlamentille,
neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 13 päivänä
huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden
toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen
lisäämiseksi – Yhdessä uuteen kasvuun”[9]
todetaan, että eri aloilla toimivien yritysten sosiaali- ja ympäristöasioista
antamia tietoja on muutettava avoimemmiksi tasapuolisten toimintaedellytysten
varmistamiseksi. (2) Tarve parantaa yritysten
yhteiskunta- ja ympäristötiedottamista alaa koskevalla lakiehdotuksella
otettiin toistamiseen esille 25 päivänä lokakuuta 2011 annetussa komission
tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja
sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Yritysten yhteiskuntavastuuta
koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi 2011–2014”[10]. (3) Euroopan parlamentti on 6
päivänä helmikuuta 2013 antamissaan päätöslauselmissa ”Yritysten
yhteiskuntavastuu: tilivelvollinen, avoin ja vastuullinen yritystoiminta sekä
kestävä kasvu”[11]
ja ”Yritysten yhteiskuntavastuu: yhteiskunnan etujen sekä kestävän ja
osallistavan elpymisen edistäminen”[12]
tunnustanut, kuinka tärkeänä se pitää sitä, että yritykset antavat kestävään
kehitykseen, kuten sosiaalisiin ja ympäristönäkökohtiin, liittyviä tietoja
kestävää kehitystä uhkaavien riskien tunnistamiseksi sekä sijoittajien ja
kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi, ja kehottanut komissiota antamaan
ehdotuksen yritysten velvollisuudesta julkistaa muita kuin taloudellista
tilannetta koskevia tietoja. (4) Suurilta osakeyhtiöiltä
edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevien
kansallisten säännösten yhteensovittaminen on tärkeää sekä yritysten,
osakkaiden että sidosryhmien etujen kannalta. Yhteensovittaminen on tarpeen
kyseisillä aloilla, koska useimmat säännösten soveltamisalaan kuuluvista
yrityksistä toimivat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. (5) On myös tarpeen ottaa
käyttöön tietynlainen oikeudellinen vähimmäisvaatimus, joka koskee niiden
tietojen laajuutta, jotka yritysten olisi asetettava yleisön saataville eri
puolilla unionia. Toimintakertomusten olisi annettava oikea ja kattava kuva
yrityksen toimintalinjoista, tuloksista ja riskeistä. (6) Eri puolilla unionia
julkistettavien muiden kuin taloudellisten tietojen yhdenmukaistamiseksi ja
muuttamiseksi vertailukelpoisemmiksi yrityksiä olisi vaadittava sisällyttämään
toimintakertomukseensa muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys, joka
sisältää ainakin ympäristöön, sosiaalisiin näkökohtiin ja työntekijöihin,
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, korruption torjuntaan ja lahjontaan liittyviä
tietoja. Kyseisessä selvityksessä olisi oltava kuvaus näihin seikkoihin
liittyvistä toimintalinjoista, tuloksista ja riskeistä. (7) Antaessaan näitä
tietoja yritykset voivat tukeutua kansallisiin kehyksiin, EU:n kehyksiin, kuten
ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS), ja kansainvälisiin
kehyksiin, kuten Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Global Compact ‑aloite,
yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet, joilla
pannaan täytäntöön suojeluun, kunnioitukseen ja korjaamiseen perustuva YK:n
toimintakehys, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD)
monikansallisille yrityksille antamat toimintaohjeet, Kansainvälisen
standardisoimisjärjestön (ISO) standardi 26000, Kansainvälisen työjärjestön
(ILO) kolmikantainen periaatejulistus monikansallisista yrityksistä ja
sosiaalipolitiikasta sekä GRI-ohjeisto (Global Reporting Initiative). (8) Yhdistyneiden kansakuntien
kestävän kehityksen Rio+20-konferenssin päätösjulistuksen ”Tulevaisuus, jota
tavoittelemme”[13]
47 kohdassa tunnustetaan yritysten kestävän kehityksen raportoinnin merkitys ja
kannustetaan yrityksiä harkitsemaan tarvittaessa kestävyyttä koskevien tietojen
sisällyttämistä raportointiprosessiin. Päätösjulistuksessa kannustetaan lisäksi
alaa sekä asianomaisia hallituksia ja sidosryhmiä kehittämään Yhdistyneiden
kansakuntien järjestelmän tuella parhaita käytäntöjä koskevia malleja ja
helpottamaan tilinpäätöstietojen ja muiden kuin taloudellisten tietojen
sisällyttämistä kertomuksiin nykyisistä kehyksistä saatujen kokemusten
perusteella. (9) Sijoittajien mahdollisuus
saada muita kuin taloudellisia tietoja edistää etenemissuunnitelmassa kohti
resurssitehokasta Eurooppaa[14]
asetetun tavoitteen saavuttamista; kyseisen tavoitteen mukaan vuoteen 2020
mennessä olisi otettava käyttöön markkinapohjaiset ja poliittiset kannustimet,
joilla palkitaan liike-elämän panostukset tehokkuuteen. (10) Maaliskuun 24 ja 25 päivänä
2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti vähentämään sääntelystä erityisesti
pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) aiheutuvaa
kokonaiskuormitusta sekä Euroopan tasolla että kansallisesti, kun taas
älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020
-strategian tavoitteena on parantaa pk-yritysten liiketoimintaympäristöä ja
edistää niiden kansainvälistymistä. ”Pienet ensin” -periaatteen mukaan
direktiivin 78/660/ETY ja direktiivin 83/349/ETY mukaisia tiedotusvaatimuksia
olisi sen vuoksi sovellettava vain tiettyihin suuriin yrityksiin ja
yritysryhmiin. (11) Muiden kuin taloudellisten
tietojen julkistamista koskevien vaatimusten soveltamisala olisi määriteltävä
suhteessa keskimääräiseen työntekijämäärään, kokonaisvarallisuuteen ja
liikevaihtoon. Pk-yritykset olisi vapautettava lisävaatimusten soveltamisesta,
ja velvollisuutta julkaista muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys
toimintakertomuksessa olisi sovellettava vain yrityksiin, joiden
työntekijämäärä on keskimäärin yli 500 ja joiden taseen loppusumma on yli 20
miljoonaa euroa tai nettoliikevaihto yli 40 miljoonaa euroa. (12) Jotkin direktiivin 78/660/ETY
ja direktiivin 83/349/ETY soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä ja
yritysryhmistä laativat jo nyt muita kuin taloudellisia tietoja koskevia
kertomuksia vapaaehtoisuuden pohjalta. Kyseisiin yrityksiin ei pitäisi soveltaa
velvollisuutta liittää toimintakertomukseen muita kuin taloudellisia tietoja
koskeva selvitys edellyttäen, että kertomus koskee samaa tilikautta ja on
sisällöltään vähintään tämän direktiivin vaatimusten mukainen ja että se
liitetään toimintakertomukseen. (13) Monet direktiivin 78/660/ETY
soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä ovat yritysryhmien jäseniä.
Konsolidoidut toimintakertomukset olisi laadittava siten, että tällaisia
yritysryhmiä koskevat tiedot voidaan välittää jäsenille ja kolmansille
osapuolille. Konsolidoituja toimintakertomuksia koskevat kansalliset
lainsäädännöt olisi sen vuoksi sovitettava yhteen, jotta tiedot, jotka
yritysten on julkistettava unionissa, olisivat vertailukelpoisia ja
yhdenmukaisia. (14) Direktiivin 78/660/ETY 51 a
artiklan e alakohdan mukaisesti tilintarkastuskertomuksessa olisi oltava myös
lausunto siitä, ovatko toimintakertomus, mukaan lukien siihen sisältyvät muut
kuin taloudelliset tiedot, ja saman tilikauden tilinpäätös keskenään
yhdenmukaiset. (15) Yritysten hallinto-, johto- ja
valvontaelinten jäsenten osaamisen ja näkemysten monimuotoisuus helpottaa
osuvan käsityksen saamista yritysorganisaatiosta ja liiketoiminnasta. Se
mahdollistaa sen, että kyseisten elinten jäsenet voivat esittää rakentavaa
kritiikkiä johdon päätöksistä ja suhtautua avoimemmin innovatiivisiin
ajatuksiin välttäen jäsenten näkemysten samankaltaisuutta eli
ryhmäajatteluilmiötä. Se edistää siten johdon tehokasta valvontaa ja yrityksen
menestyksekästä hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Tämän vuoksi olisi tärkeää
lisätä yritysten käyttämien monimuotoisuutta koskevien toimintalinjojen
avoimuutta. Markkinat saisivat tätä kautta tietoja yritysten hallinto- ja
ohjausjärjestelmäkäytännöistä, mikä kohdistaisi yrityksiin epäsuoraa painetta
muuttaa johtokuntaansa monimuotoisemmaksi. (16) Velvollisuutta
julkistaa monimuotoisuutta koskevat toimintalinjat hallinto-, johto- ja
valvontaelimille sellaisten seikkojen osalta kuin ikä, sukupuoli,
maantieteellinen jakauma sekä koulutus- ja ammattitausta olisi sovellettava
vain suuriin pörssiyhtiöihin. Sen vuoksi tämän velvollisuuden ei pitäisi koskea
pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka voidaan vapauttaa tietyistä
tilinpäätösvelvollisuuksista direktiivin 78/660/ETY 27 artiklan nojalla.
Monimuotoisuutta koskevien toimintalinjojen julkistamisen olisi oltava osa
direktiivin 78/660/ETY 46 a artiklassa säädettyä selvitystä hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä. Yrityksiä, joilla ei ole tällaisia monimuotoisuutta
koskevia toimintalinjoja, ei pitäisi velvoittaa ottamaan niitä käyttöön, mutta
niiden olisi esitettävä selkeästi syyt siihen, miksei niillä ole kyseisiä
toimintalinjoja. (17) Koska jäsenvaltiot
eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli
yritysten eri puolilla unionia julkistamien tietojen asianmukaisuuden,
yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden parantamista, vaan se voidaan toimien
vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa
toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun
toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa määrätyn
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on
tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. (18) Tässä
direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan
unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, mukaan lukien
elinkeinovapaus, oikeus yksityiselämään ja oikeus henkilötietojen suojaan. Tämä
direktiivi on pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.
(19) Sen vuoksi
direktiivejä 78/660/ETY ja 83/349/ETY olisi muutettava, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Muutokset
direktiiviin 78/660/ETY Muutetaan direktiivi 78/660/ETY seuraavasti: 1) Muutetaan 46 artikla seuraavasti: a) Korvataan
1 kohta seuraavasti: ”1. a) Toimintakertomuksessa on oltava oikean
kuvan antava selostus yhtiön liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä
yhtiön tilasta, mukaan lukien kuvaus sen merkittävimmistä tulevista riskeistä
ja epävarmuustekijöistä. Selostuksen on oltava tasapuolinen ja kattava
analyysi yhtiön liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä yhtiön
tilasta, ja sen on vastattava yhtiön kokoa ja monimuotoisuutta. b) Kun on kyse yhtiöistä, joiden työntekijämäärä
tilikauden aikana on keskimäärin yli 500 ja joiden taseen loppusumma on
tilinpäätöspäivinä yli 20 miljoonaa euroa tai nettoliikevaihto yli 40 miljoonaa
euroa, selostuksessa on myös oltava muita kuin taloudellisia tietoja koskeva
selvitys, joka sisältää ainakin tietoja ympäristöasioista, sosiaalisista ja
työntekijöihin liittyvistä seikoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta,
korruption torjunnasta ja lahjontaan liittyvistä seikoista, mukaan lukien
seuraavat: i) kuvaus toimintalinjoista, joita yhtiö noudattaa
suhteessa näihin seikkoihin; ii) kyseisten toimintalinjojen tulokset; iii) näihin seikkoihin liittyvät riskit ja yhtiön
noudattama riskienhallintakäytäntö. Jos yhtiö ei noudata toimintalinjoja suhteessa
yhteen tai useampaan näistä seikoista, sen on annettava selvitys siitä, miksei
se tee näin. Antaessaan tällaisia tietoja yhtiö voi tukeutua
kansallisiin, EU:n tai kansainvälisiin kehyksiin, ja tukeutuessaan tällaisiin
kehyksiin, sen on täsmennettävä, mihin kehyksiin se on tukeutunut. c) Analyysin on sisällettävä yhtiön kehityksen,
tuloksen tai aseman ymmärtämisen kannalta tarvittavassa laajuudessa tärkeimmät
sekä taloudelliset että tarvittaessa muut kuin taloudelliset
tulosindikaattorit, jotka ovat merkityksellisiä yhtiön liiketoiminnalle. d) Toimintakertomuksessa esitettävään analyysiin
on tarvittaessa sisällytettävä tietoa ja lisäselvityksiä tilinpäätöksessä
esitetyistä luvuista.” b) Korvataan 4 kohta seuraavasti: ”4. Jos yritys laatii samaan tilikauteen liittyvän
kattavan kertomuksen, joka perustuu kansallisiin, EU:n tai kansainvälisiin
kehyksiin ja kattaa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot, se on
vapautettava velvollisuudesta laatia 1 kohdan b alakohdan mukainen muita kuin
taloudellisia tietoja koskeva selvitys edellyttäen, että tällainen kertomus on
osa toimintakertomusta.” c) Lisätään 5 kohta seuraavasti: ”5. Yritys, joka on tytäryritys, on vapautettava 1
kohdan b alakohdan mukaisista velvollisuuksista, jos yritys ja sen
tytäryritykset otetaan huomioon toisen yrityksen konsolidoiduissa
tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksessa ja kyseinen konsolidoitu
toimintakertomus laaditaan direktiivin 83/349/ETY 36 artiklan 1 kohdan
mukaisesti.” 2) Muutetaan
46 a artikla seuraavasti: a) Lisätään
1 kohtaan g alakohta seuraavasti: ”g) yrityksen hallinto-, johto- ja
valvontaelimille annettava kuvaus yrityksen monimuotoisuutta tukevista
toimintalinjoista sellaisten seikkojen osalta kuin ikä, sukupuoli,
maantieteellinen jakauma, koulutus- ja ammattitausta, monimuotoisuutta tukevien
toimintalinjojen tavoitteet ja tapa, jolla ne on pantu täytäntöön, sekä
tulokset raportointijaksolla. Jos yrityksellä ei ole tällaisia toimintalinjoja,
selvityksessä on oltava selkeä ja perusteltu ilmoitus siitä, mistä tämä
johtuu.” b) Lisätään
4 kohta seuraavasti: ”4. Edellä olevan 1 kohdan g alakohtaa ei
sovelleta 27 artiklassa tarkoitettuihin yhtiöihin.” 3) Korvataan
53 a artikla seuraavasti: ”53 a
artikla Jäsenvaltiot eivät saa myöntää tämän direktiivin
1 a, 11 ja 27 artiklassa, 43 artiklan 1 kohdan 7 a ja 7 b
alakohdassa, 46 artiklan 3 kohdassa, 47 artiklassa ja 51 artiklassa 7 a ja
7 b alakohdassa sekä 46, 47 ja 51 artiklassa säädettyjä vapautuksia
sellaisten yhtiöiden osalta, joiden arvopapereita otetaan kaupankäynnin
kohteeksi säännellyillä markkinoilla direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan
14 alakohdassa tarkoitetulla tavalla.” 2 artikla
Muutokset
direktiiviin 83/349/ETY Muutetaan direktiivi 83/349/ETY
seuraavasti: 1) Muutetaan 36 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohta seuraavasti: ”1. Konsolidoidussa toimintakertomuksessa on
oltava oikean kuvan antava selostus konsolidointiin kuuluvien yritysten
liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä niiden tilasta, mukaan lukien
kuvaus niiden merkittävimmistä tulevista riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Selostuksen on oltava tasapuolinen analyysi
konsolidointiin kuuluvien yritysten liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta
kokonaisuutena tarkasteltuina sekä niiden tilasta, ja sen on vastattava
yrityksen kokoa ja monimuotoisuutta. Kun on kyse konsolidointiin kuuluvien yritysten
emoyrityksistä, joiden yhteenlaskettu työntekijämäärä on keskimäärin yli 500
tilikauden aikana ja joiden taseen loppusumma on tilinpäätöspäivinä yli 20
miljoonaa euroa tai nettoliikevaihto yli 40 miljoonaa euroa, selostuksessa on
myös oltava muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys, joka sisältää
ainakin tietoja ympäristöasioista, sosiaalisista ja työntekijöihin liittyvistä
seikoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, korruption torjunnasta ja
lahjontaan liittyvistä seikoista, mukaan lukien seuraavat: –
i) kuvaus toimintalinjoista, joita yhtiö noudattaa
suhteessa näihin seikkoihin; –
ii) kyseisten toimintalinjojen tulokset; –
iii) näihin seikkoihin liittyvät riskit ja yhtiön
noudattama riskienhallintakäytäntö. Jos konsolidointiin kuuluvat yritykset eivät
kokonaisuutena tarkasteltuina noudata toimintalinjoja suhteessa yhteen tai
useampaan näistä seikoista, yrityksen on annettava selvitys siitä, miksei se
tee näin. Annettaessa tällaisia tietoja konsolidoidussa
toimintakertomuksessa voidaan tukeutua kansallisiin, EU:n tai kansainvälisiin
kehyksiin, ja tukeuduttaessa tällaisiin kehyksiin, on täsmennettävä, mihin
kehyksiin on tukeuduttu. Analyysin on sisällettävä yrityksen kehityksen,
tuloksen tai aseman ymmärtämisen kannalta tarvittavassa laajuudessa sekä
taloudelliset että tarvittaessa muut kuin taloudelliset keskeiset tulosindikaattorit,
jotka ovat merkityksellisiä kyseisen liiketoiminnan kannalta. Konsolidoidussa toimintakertomuksessa esitettävään
analyysiin on tarvittaessa sisällytettävä tietoa ja lisäselvityksiä
konsolidoidussa tilinpäätöksessä esitetyistä luvuista.” b) Lisätään 4 ja 5 kohta seuraavasti: ”4. Jos emoyritys laatii samaan tilikauteen
liittyvän kattavan kertomuksen, jossa viitataan konsolidointiin kuuluvien
yritysten koko ryhmään, joka perustuu kansallisiin, EU:n tai kansainvälisiin
kehyksiin ja kattaa 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut tiedot,
kyseinen emoyritys on vapautettava velvollisuudesta laatia 1 kohdan kolmannen
alakohdan mukainen muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys
edellyttäen, että tällainen kertomus on osa konsolidoitua toimintakertomusta.” 5. Emoyritys, joka on myös tytäryritys, on
vapautettava 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisista velvollisuuksista, jos
vapautuksen saanut yritys ja sen tytäryritykset otetaan huomioon toisen
yrityksen konsolidoiduissa tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksessa ja
konsolidoitu toimintakertomus laaditaan 1 kohdan kolmannen alakohdan
mukaisesti. ” 3 artikla
Saattaminen
osaksi kansallista lainsäädäntöä 1. Jäsenvaltioiden on saatettava
tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset
määräykset voimaan viimeistään […][15].
Niiden on toimitettava viipymättä nämä säännökset kirjallisina komissiolle. Jäsenvaltiot voivat säätää,
että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan ensin sellaisiin
jäsenvaltion lainsäädännön alaisiin yrityksiin, joiden rahoitusvälineiden
markkinoista 21 päivänä huhtikuuta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetut
siirtokelpoiset arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi jonkin
jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla 1 päivänä tammikuuta 201_[16] alkavana
tilikautena, ja kaikkiin muihin 1 ja 2 artiklan soveltamisalaan kuuluviin
yrityksiin 1 päivänä tammikuuta 201_[17]
alkavana tilikautena. Näissä jäsenvaltioiden
antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä
tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on
säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 2. Jäsenvaltioiden on
toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa
keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. 4 artikla Voimaantulo Tämä direktiivi tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. 5 artikla Osoitus Tämä direktiivi
on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Strasbourgissa Euroopan
parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja
[1] Yhtiömuodoltaan
tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 25 päivänä heinäkuuta 1978 annettu neljäs
neuvoston direktiivi 78/660/ETY ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä 13 päivänä
kesäkuuta 1983 annettu seitsemäs neuvoston direktiivi 83/349/ETY. [2] ”Sisämarkkinoiden
toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen
lisäämiseksi”, KOM(2011) 206, ks. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0206:FIN:EN:PDF,
s. 15. [3] KOM(2011)
681 lopullinen, 25.10.2011. [4] Mietintö:
”Yritysten yhteiskuntavastuu: tilivelvollinen, avoin ja vastuullinen
yritystoiminta sekä kestävä kasvu” (2012/2098(INI)); oikeudellisten asioiden
valiokunta. http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+REPORT+A7-2013-0017+0+DOC+PDF+V0//FI&language=Fi [5] Mietintö: ”Yritysten yhteiskuntavastuu: yhteiskunnan
etujen sekä kestävän ja osallistavan elpymisen edistäminen” (2012/2097(INI));
työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta. http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+REPORT+A7-2013-0023+0+DOC+PDF+V0//FI&language=FI [6] Ehdotus
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen
yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten
sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä,
COM(2012) 614 final. [7] EUVL C , , s. . [8] EUVL C , , s. . [9] KOM(2011)
206 lopullinen, 13.4.2011. [10] KOM(2011)
681 lopullinen, 25.10.2011. [11] Mietintö:
”Yritysten yhteiskuntavastuu: tilivelvollinen, avoin ja vastuullinen yritystoiminta
sekä kestävä kasvu” (2012/2098(INI)); oikeudellisten asioiden valiokunta. http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+REPORT+A7-2013-0017+0+DOC+PDF+V0//FI&language=Fi [12] Mietintö:
”Yritysten yhteiskuntavastuu: yhteiskunnan etujen sekä kestävän ja osallistavan
elpymisen edistäminen” (2012/2097(INI)); työllisyyden ja sosiaaliasioiden
valiokunta.
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+REPORT+A7-2013-0023+0+DOC+PDF+V0//FI&language=FI [13] Yhdistyneet Kansakunnat, ”Tulevaisuus, jota tavoittelemme”, YK:n
kestävän kehityksen kokouksen (Rio+20) päätösasiakirja, A/CONF.216/L.1 [14] KOM(2011)
571 lopullinen, 20.9.2011. [15] Kaksi
vuotta voimaantulon jälkeen. [16] Ensimmäinen
vuosi sen jälkeen, kun määräaika direktiivin sisällyttämiseksi kansalliseen
lainsäädäntöön on päättynyt. [17] Toinen
vuosi sen jälkeen, kun määräaika direktiivin sisällyttämiseksi kansalliseen
lainsäädäntöön on päättynyt.