52012AR0099

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52012AR0099 - EN

Document 52012AR0099

Help

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Julkisia hankintoja koskeva paketti”

EUVL C 391, 18.12.2012, p. 49–83 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

18.12.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 391/49

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Julkisia hankintoja koskeva paketti”

2012/C 391/09

ALUEIDEN KOMITEA

—

katsoo, että hankintasäännöstössä tulisi kiinnittää enemmän huomiota rahalle hankinnan yhteydessä saatavaan vastineeseen. Hankinnan toteuttavan hankintaviranomaisen ensisijainen tehtävä on hankkia jokin tietty tavara, palvelu tai rakennusurakka, ja säännöstön pitää edesauttaa sitä, että hankinnan tuloksena sekä kansalaiset, ostaja että myyjä todella ovat tyytyväisiä tehtyyn kauppaan. Myös rajat ylittävää kaupankäyntiä helpottavat varmasti ennen kaikkea yksinkertaiset ja helppotajuiset säännöt.

—

toteaa, että valitettavasti myös eräät uudet ehdotukset ovat vaikeaselkoisia ja erittäin yksityiskohtaisia. Lisäksi niihin on lisätty joukko uusia säännöksiä. Tietyt säännökset on lisätty hankinnan helpottamiseksi, mutta toiset uudistukset aiheuttavat hankintaviranomaisille hallinnollisia lisärasitteita, vaikka oikeudellinen vakaus olisi tarpeen ongelmilta välttymiseksi julkisten hankintojen teossa.

—

toteaa, että etenkin Maailman kauppajärjestön (WTO) julkisia hankintoja koskeva sopimus (Government Procurement Agreement), joka on yksinkertaisempi kuin EU:n vastaavat säännöt, on osoitus siitä, että yksinkertaisempien mutta silti tehokkaiden hankintasääntöjen laatiminen on mahdollista. Komissiota kehotetaan nostamaan hankintojen kynnysarvoja tuntuvasti. Kun otetaan huomioon, miten tavattoman pieni osa julkisista hankinnoista on rajatylittäviä ja miten paljon lainsäädäntö aiheuttaa viranomaisille ja tavaran- ja palveluntoimittajille hallinnollista taakkaa, on tarpeetonta pitää kynnysarvot niin alhaisella tasolla.

—

Esittelijä

Catarina SEGERSTEN LARSSON (SE, PPE), Värmlandin maakäräjävaltuutettu

Viiteasiakirjat

Lausunto julkisia hankintoja koskevasta paketista, johon kuuluvat seuraavat asiakirjat:

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista COM(2011) 895 final

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisista hankinnoista COM(2011) 896 final

I TAUSTA

ALUEIDEN KOMITEA

1.	toteaa, että Euroopan komission vihreässä kirjassa "EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistaminen – Kohti tehokkaampia eurooppalaisia hankintamarkkinoita", COM(2011) 15 final, käsiteltiin lukuisia, julkisia hankintoja koskevia kysymyksiä.

otti kantaa vihreään kirjaan toukokuussa 2011 ja korosti lausunnossaan mm. pitävänsä tärkeänä, että pk-yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuihin, ja katsovansa, että nykyiset säännöt ovat aivan liian yksityiskohtaisia ja että olisi oltava mahdollista ottaa huomioon ympäristönäkökohdat, asettaa sosiaalisia vaatimuksia ja hankkia innovatiivisia tuotteita. Lisäksi komitea oli sitä mieltä, että jako A- ja B-palveluihin tulee säilyttää ja että olisi otettava käyttöön eurooppalainen hankintamarkkinapassi, laajennettava neuvottelumenettelyn soveltamisalaa sekä parannettava puitesopimuksia koskevia määräyksiä.

II EUROOPAN KOMISSION EHDOTUS JULKISIA HANKINTOJA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA VESI- JA ENERGIAHUOLLON SEKÄ LIIKENTEEN JA POSTIPALVELUJEN ALALLA TOIMIVIEN YKSIKÖIDEN HANKINNOISTA ANNETUN DIREKTIIVIN MUUTTAMISESTA

toteaa, että ehdotuksiin uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi sisältyy koko joukko nykyisiin direktiiveihin nähden uusia ja yksityiskohtaisia määräyksiä. Osassa ehdotuksista tarkoituksena on helpottaa pk-yritysten toimintaa. Tietyt julkisviranomaisten yhteistyömuodot jätetään soveltamisalan ulkopuolelle. Painopiste on aiempaa enemmän ympäristö- ja sosiaalinäkökohdissa ja innovaatioissa sekä sähköisessä hankinnassa. Toinen uutuus on, että jako A- ja B-palveluihin ehdotetaan poistettavaksi samalla kun sosiaalipalvelujen hankintaa varten ehdotetaan uutta järjestelmää. Ehdotuksessa esitetään myös julkisia hankintoja koskevaa valvontaa sekä neuvontaa koskevia sääntöjä.

huomautti jo nykyisten hankintadirektiivien laadinnan yhteydessä, että säännöstöä olisi yksinkertaistettava tuntuvasti. Säännöstön mutkikkuuden ja epäselvyyden vuoksi nykyiset järjestelmät aiheuttavat huomattavasti ongelmia ja oikeusjuttuja. Tämä voidaan myös tulkita epäluottamukseksi hankintaviranomaisia kohtaan. Lisäksi on valitettavaa, että huomion keskipisteenä ovat julkista hankintaa koskevat menettelyt, ei hankinnan tulos yleisen edun näkökulmasta.

muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotetun säännöstön yksityiskohtaisuus toimii hankintasääntöjen yksinkertaistamispyrkimysten vastaisesti ja merkitsee hankintaviranomaisille ja etenkin paikallis- ja aluetason pienille hankintaviranomaistahoille hallinnollisia rasitteita, joita ei voida hyväksyä.

katsoo, että säännösten yksinkertaistaminen ja niiden määrän supistaminen sekä niiden täydentäminen tarvittaessa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön tarjoamilla ohjeilla olisi ollut yksi tapa luoda entistä käyttökelpoisempi säännöstö. Ohjeita voidaan ajantasaistaa jatkuvasti ilman, että on tarvetta tehdä muutoksia direktiiviin.

Äskettäin solmittu julkisia hankintoja koskeva WTO-sopimus korvaa vuonna 1994 tehdyn sopimuksen. Alueiden komitea kehottaa komissiota jo nyt avaamaan uudelleen joulukuussa 2011 tehdyn sopimuksen neuvottelut, jotta kynnysarvoja nostettaisiin tuntuvasti.

10.

pitää erittäin tärkeänä, että käytössä olevat säännöt helpottavat pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin niin, että mahdollisuudet alihankintaan tuodaan esille. Myös tässä yhteydessä asiaa edesauttaa yksinkertainen lainsäädäntö, sillä pk-yrityksillä ei ole mahdollisuuksia hyödyntää hankintalainsäädännön asiantuntemusta tai käyttää muita asiantuntijoita. Yritykset ovat tuotteidensa ja palvelujensa, eivät hankintasäännösten asiantuntijoita. Ehdotuksissa esitetään eräitä myönteisiä pk-yritysten toimintaa helpottavia sääntöjä, jotka koskevat mm. todistusten esittämistä ja Euroopan hankintapassin käyttöönottoa. Alueiden komitea ei sitä vastoin katso, että hankintojen jakamisen osiin tulisi olla pakollista, eikä myöskään, että tulisi olla pakollista perustella, miksi jakoa ei tehdä.

11.

toteaa, että määräysvallan alaisten yksikköjen kanssa tehdyt hankintasopimukset tai yhteistyö, jossa hankintaviranomaiset hoitavat yhdessä julkiseen palveluun liittyviä tehtäviään, ehdotetaan jätettäviksi sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, jos direktiivissä säädetyt edellytykset täyttyvät. Oman konsernin sisällä tai jopa hankintaviranomaisten välillä toteutettavaa yhteistyötä koskevien poikkeusten sääntely on kuitenkin muotoiltu ehdotuksessa aivan liian tiukaksi. Säännöksiä ei pystytä toteuttamaan käytännössä, ja direktiivi mahdollistaa näin puuttumisen jäsenvaltioiden sisäisiin hallinnollisiin järjestelyihin.

12.

ehdotti vastauksessaan vihreään kirjaan, että neuvottelumenettelyä tulee voida hyödyntää samoin ehdoin kuin huoltoalalla [vesi- ja energiahuolto yms.], ja komitea pysyy kannassaan. Ei ole mitään syytä olettaa, että perinteisen sektorin viranomaiset soveltuisivat huoltosektorin yksiköitä huonommin neuvotteluosapuoliksi. Hankintaviranomaiset eivät hanki pelkästään vakiotavaroita, vaan monia monimutkaisia tuotteita, kuten tietotekniikkajärjestelmiä ja lääkintäteknisiä laitteita. Tällaisiin hankintoihin ja erilaisiin monimutkaisiin palveluhankintoihin soveltuu neuvottelumenettely.

13.	katsoo, että olisi pk-yritysten edun mukaista laajentaa mahdollisuutta soveltaa neuvottelumenettelyä, sillä se lisää prosessin joustavuutta. Näiden yritysten tavallisena ongelmana on lisäksi se, että tarjouksia on vaikea täydentää ja oikaista. Tältä osin sääntöjen tulisi voida olla joustavampia.

14.	katsoo, että erityistä huolta aiheuttavat tieto- ja viestintätekniset hankinnat, joihin liittyviä lisäsopimuksia, kuten uusien lisenssien ja uusien moduulien ostoa, ei voida aina hoitaa soveltamalla tarjouskilpailumenettelyä aiheuttamatta huomattavaa teknistä ja taloudellista rasitusta.

15.

huomauttaa, että paikallis- ja aluetason hankintaviranomaisia varten ehdotetaan jonkin verran yksinkertaisempaa järjestelmää, jossa WTO-sääntöjen mukaisesti voidaan käyttää ennakkoilmoitusta keinona kutsua tarjouskilpailuun. Tätä mahdollisuutta käytettäessä ei ole tarpeen julkaista erillistä hankintailmoitusta ennen hankintamenettelyn käynnistämistä. Tämä on hyvä ehdotus, joka voi helpottaa sekä viranomaisten että yritysten toimintaa.

16.

esitti vastauksessaan vihreään kirjaan, että puitesopimuksista säädettäessä on lähtökohtana käytettävä nykyistä erityisaloja koskevaa direktiiviä (ns. huoltodirektiiviä), jotta säännöistä saataisiin tämänhetkistä joustavampia. On valitettavaa, että komissio ehdottaa sen sijaan huoltodirektiivin sanamuodon muuttamista siten, että erityisalojen sääntely muuttuu samalla tavoin yksityiskohtaiseksi kuin perinteisen alan sääntely. Komitean mielestä on myös ilmaistava selvästi, että kun on kyse tavaroista ja palveluista, joiden tarkoituksena on vastata yksilöllisiin tarpeisiin, kuten toimintarajoitteisille tarkoitetuista apuvälineistä, on sopimukset voitava muotoilla siten, että yksittäinen kansalainen voi itse valita tavaran- tai palveluntoimittajan puitesopimuksen kattamien toimittajien joukosta.

17.

suhtautuu myönteisesti sähköisiin hankintoihin ja alaa koskeviin komission ehdotuksiin. Sähköinen hankinta helpottaa sekä ostajan että myyjän toimintaa. Ehdotettu kahden vuoden siirtymäkausi ennen kuin sähköisten tarjousten jättäminen ja vastaanottaminen muuttuu pakolliseksi on etenkin pienille yrityksille aivan liian lyhyt. Asia tulee jättää hankintaviranomaisen ratkaistavaksi. Eri sektoreilla ja eri jäsenvaltioissa valmiudet ovat tällä alalla hyvin erilaiset, ja hankintaviranomaisella on tästä paras yleiskäsitys. Ei vaikuta perustellulta, että yhteishankintayksiköihin, tai varsinkaan paikallis- ja aluetason yhteishankintayksiköihin, sovelletaan sähköisten hankintojen käyttöönottoa koskevia erityissääntöjä ja niille säädetään lyhyempi määräaika.

18.	pitää myös ehdottoman tärkeänä, että komissio tarkastelee uudelleen yhteisen hankintanimikkeistön (CPV) koodistoa, sillä sitä on hankala käyttää ja se on monitulkintainen ja osittain epälooginen. Toimiva CPV-koodisto helpottaa sähköistä hankintaa.

19.

on sitä mieltä, että nykyinen jako A- ja B-palveluihin tulee ehdottomasti säilyttää ja ehdotetut artiklat 74–76, jotka koskevat sosiaalipalveluja ja muita palveluja, tulee poistaa. Rajat ylittävä kiinnostavuus on kyseisten palvelujen osalta hyvin vähäinen. Ehdotettu sosiaalipalveluja koskeva malli ei kompensoi niitä haittoja, joita B-palveluja koskevan erityisjärjestelmän lakkauttaminen merkitsee. Poikkeusta ei tule soveltaa pelkästään sosiaalipalveluihin ja terveydenhuoltopalveluihin. Myös esimerkiksi oikeudellisiin palveluihin sisältyy merkittävä henkilökohtaisen luottamuksen elementti, ja niitä on vaikea avata tavanomaiselle kilpailulle. Myös ravitsemispalvelut ja ammattikoulutuspalvelut, samoin kuin siivous- ja muut vastaavat palvelut, joita suoritetaan vanhuksille ja erilaisista toimintarajoitteista kärsiville henkilöille, liittyvät usein läheisesti sosiaalipalveluihin.

20.	katsoo, että julkisyhteisöt voivat ostovoimaansa käyttämällä tukea merkittävällä tavalla Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti tämä pätee innovaatiounionia ja resurssitehokasta Eurooppaa koskeviin lippulaivahankkeisiin.

21.

suhtautuu myönteisesti siihen, että direktiiviehdotuksessa on annettu enemmän painoarvoa mahdollisuudelle ottaa huomioon ympäristö- ja sosiaalisia vaatimuksia, vaikka säännösten soveltaminen ei todennäköisesti tule olemaan kovin helppoa, mistä esimerkkinä voidaan mainita elinkaarikustannuksia koskeva 67 artikla. On tärkeää, että hankintaviranomainen voi itse päättää, mitä vaatimuksia hankinnalle mahdollisesti asetetaan, koska tavarat ja palvelut ovat luonteeltaan niin erilaisia ja koska poliittiset tavoitteet on voitava määritellä poliittisten valintojen perusteella alue- ja paikallistasolla. Sementin hankinta on aivan eri asia kuin esimerkiksi magneettiresonanssikuvauslaitteen hankinta. Alueiden komitea toteaa kuitenkin, että joka tapauksessa on oltava asiallinen yhteys hankintasopimuksen kohteeseen, jotta estetään epäselvät ja mielivaltaiset päätökset hankintasopimuksista ja varmistetaan yritysten välinen rehti kilpailu.

22.

katsoo, että on oltava mahdollista hankkia joko alhaisimpaan hintaan tai valita kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, hankintaviranomaisen valinnan mukaan. Monien standardituotteiden, kuten bensiinin, osalta hinta on ainoa realistinen arviointiperuste, mutta tämä pätee myös eräisiin monimutkaisiin tuotteisiin, kuten tiettyihin lääkkeisiin, joita koskevien laatuvaatimusten täyttyminen on testattu jo haettaessa viranomaisen hyväksyntää kaupan pitämiselle. Alhaisimpaan hintaan ostamisen ei tarvitse mitenkään merkitä sitä, ettei tuotteelle aseteta laatuvaatimuksia. Tällaisten hankintojen yhteydessä laatuvaatimukset määrätään pakollisiksi, ja sen jälkeen valitaan tarjous, joka täyttää asetetut vaatimukset alhaisimpaan hintaan. Alhaisimpaan hintaan hankkiminen hyödyttää myös pienyrityksiä, sillä niiden hallintokustannukset ovat usein alhaiset, ja ne voivat tarjota kilpailukykyisiä hintoja. Sosiaalisilla ja ympäristöön liittyvillä näkökohdilla kilpailu voi sen sijaan syrjäyttää monet pienyritykset markkinoilta. On hämmentävää, että ehdotuksessa puhutaan alhaisimmasta kustannuksesta alhaisimman hinnan sijaan. Käsite "alhaisin kustannus" kuuluu paremmin yhteen käsitteen "taloudellisesti edullisin tarjous" kanssa ja ilmaisee sitä, että huomioon otetaan muita seikkoja kuin hinta. Selvyyden vuoksi on käytettävä samaa sanamuotoa kuin nykyisessä direktiivissä.

23.

toteaa, että komissio ehdottaa myös uusia säännöksiä, jotka koskevat suhteita alihankkijoihin sekä hankintasopimusten muuttamista niiden voimassaoloaikana. Alueiden komitea katsoo, että direktiivissä ei jatkossakaan pidä säätää kyseisistä aiheista, sillä ne kuuluvat lähinnä kansallisen sopimuslainsäädännön piiriin. Sitä vastoin voi olla asianmukaista käsitellä aiheita tulkitsevissa asiakirjoissa.

24.

toteaa, että komissio ehdottaa tiettyjä yksityiskohtaisia säännöksiä, jotka koskevat kansallisia valvontaelimiä sekä hankintatukea. Komitea toteaa, että aihetta ei käsitellä vihreässä kirjassa. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan N:o 2 2 artiklan mukaan komission tulee järjestää laaja kuuleminen ennen kuin se tekee ehdotuksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi. Kuulemisissa on poikkeuksellisen kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta tarvittaessa otettava huomioon suunniteltujen toimien alueellinen ja paikallinen ulottuvuus. Kansallisten valvontaviranomaisten perustamisella on epäilemättä suuri merkitys paikallis- ja aluetasolla etenkin niissä jäsenvaltioissa, joissa keskushallintoa alemmalla tasolla toimivilla viranomaisilla on lainsäädäntävaltaa.

25.

huomauttaa, että ehdotus loukkaa jäsenvaltioiden oikeutta järjestää oma julkishallintonsa ja on toissijaisuusperiaatteen vastainen. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen on tärkeää. Ehdotetun EU-toimen tulee olla sekä tarpeellinen tavoitteiden saavuttamiseksi että myös tehokkaampi, kuin jos toimi toteutetaan jäsenvaltiotasolla. Tässä tapauksessa mikään ei viittaa siihen, että ehdotettu järjestelmä olisi tehokkaampi kuin jos kukin jäsenvaltio huolehtisi asiasta kansallisen järjestelmänsä mukaisesti. Nykyiset hallinnolliset ja oikeudelliset rakenteet pystyvät todennäköisesti ottamaan itselleen uudet täytäntöönpanoon liittyvät roolit ilman, että vaaditaan uusien erillisten valvontaelinten perustamista jokaiseen jäsenvaltioon. Vaikuttaa lisäksi siltä, että komission ehdottamassa mallissa yhdistetään eri tehtäviä tavalla, joka on julkisviranomaisten ja oikeusistuinten välisen perinteisen erottelun vastaista.

III MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

COM(2011) 896 final

Johdanto-osan 14. kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(14)

Siitä, kuinka pitkälle viranomaisten välistä yhteistyötä olisi säänneltävä julkista hankintaa koskevilla säännöillä, vallitsee huomattava oikeudellinen epävarmuus. Asiaa koskevaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä on tulkittu eri tavoin eri jäsenvaltioissa ja jopa eri hankintaviranomaisten keskuudessa. Sen vuoksi olisi selvennettävä, milloin hankintaviranomaisten välisiin hankintasopimuksiin ei sovelleta julkista hankintaa koskevia sääntöjä. Tällaisen selventämisen olisi perustuttava asiaa koskevassa unionin oikeuskäytännössä esitettyihin periaatteisiin. Pelkästään se, että molemmat sopimuspuolet ovat itse hankintaviranomaisia, ei sinänsä sulje pois hankintasääntöjen soveltamista. Julkista hankintaa koskevien sääntöjen soveltaminen ei saisi kuitenkaan vaikuttaa viranomaisten vapauteen päättää siitä, miten ne järjestävät julkiseen palveluun liittyvien tehtäviensä hoitamisen. Määräysvallan alaisten yksikköjen kanssa tehdyt hankintasopimukset tai yhteistyö, jossa hankintaviranomaiset hoitavat yhdessä julkiseen palveluun liittyviä tehtäviään, olisi näin ollen jätettävä sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, jos tässä direktiivissä säädetyt edellytykset täyttyvät. Tällä direktiivillä olisi pyrittävä varmistamaan, että soveltamisalan ulkopuolelle jätetty julkisen sektorin sisäinen yhteistyö ei aiheuta kilpailun vääristymistä yksityisiin talouden toimijoihin nähden. Hankintaviranomaisen osallistuminen tarjoajana julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyn ei saisi myöskään aiheuttaa kilpailun vääristymistä.

(14)

Perustelu

On ilmaistava selvästi, että viranomaisten eri yhteistyömuodot eivät kuulu hankintasopimusten tekemistä koskevien sääntöjen soveltamisalaan.

Muutosehdotus 2

COM(2011) 896 final

Johdanto-osan 46. kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(46)

Hankintaviranomaiset saattavat kohdata ulkoisia olosuhteita, joita ne eivät ole osanneet ennakoida hankintasopimusta tehdessään. Tällöin tarvitaan tietynasteista joustavuutta, jotta hankintasopimus voidaan mukauttaa näihin olosuhteisiin ilman uutta hankintamenettelyä. Ennalta arvaamattomien olosuhteiden käsite viitaa olosuhteisiin, joita hankintaviranomainen ei olisi voinut ennustaa alkuperäisen hankintasopimuksen tekemisen kohtuullisen huolellisesta valmistelusta huolimatta, ottaen huomioon hankintaviranomaisen käytettävissä olevat keinot, hankkeen luonne ja ominaisuudet, alan hyvät toimintatavat sekä tarve varmistaa, että resurssit, jotka käytetään valmisteltaessa hankintasopimuksen tekoa, ovat asianmukaisessa suhteessa hankintasopimuksen ennakoitavissa olevaan arvoon. Tätä ei voida kuitenkaan soveltaa tapauksiin, joissa muutos muuttaa koko hankinnan luonteen esimerkiksi siten, että hankittavat rakennusurakat, tavarat tai palvelut korvataan jollakin muulla tai hankintatyyppiä muutetaan perusteellisesti, koska tällaisessa tilanteessa muutoksen voidaan olettaa vaikuttavan tulokseen.

(46)

Hankintaviranomaiset saattavat kohdata ulkoisia olosuhteita, joita ne eivät ole osanneet ennakoida hankintasopimusta tehdessään. Tällöin tarvitaan tietynasteista joustavuutta, jotta hankintasopimus voidaan mukauttaa näihin olosuhteisiin ilman uutta hankintamenettelyä. Ennalta arvaamattomien olosuhteiden käsite viitaa olosuhteisiin, joita hankintaviranomainen ei olisi voinut ennustaa alkuperäisen hankintasopimuksen tekemisen kohtuullisen huolellisesta valmistelusta huolimatta. Tätä ei voida kuitenkaan soveltaa tapauksiin, joissa muutos muuttaa koko hankinnan luonteen esimerkiksi siten, että hankittavat rakennusurakat, tavarat tai palvelut korvataan jollakin muulla tai hankintatyyppiä muutetaan perusteellisesti, koska tällaisessa tilanteessa muutoksen voidaan olettaa vaikuttavan tulokseen.

Perustelu

Esipuheessa kirjattu ennakoimattomien olosuhteiden arviointi ei voi kohdistua hankintaviranomaisen käytettävissä olleisiin resursseihin ja niiden vertaamiseen suhteessa hankinnan ennakoituun kokonaisarvoon. Hankintaviranomaisen käytettävissä olevat resurssit ja niiden arviointi eivät kuulu komission toimivallassa oleviin asioihin, eikä hankintaviranomaisen organisoitumiseen tai henkilöstöön liittyviin seikkoihin tulisi hankintamenettelyn lopputuloksen arvioinnissa kiinnittää huomiota. Paikallistason hankintaviranomaiset voivat itse päättää oman organisaationsa henkilöstöresurssit ja toimintamallit riippumatta siitä, miten niiden tulee julkiset hankinnat kilpailuttaa. Kyseinen arviointimekanismi tulee poistaa unionin oikeuden vastaisena esipuheesta.

Muutosehdotus 3

COM(2011) 895 final

1 artikla

COM(2011) 896 final

1 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1 Tässä direktiivissä annetaan hankintaviranomaisten noudattamia hankintamenettelyjä koskevat säännöt sellaisia julkista hankintaa koskevia sopimuksia ja suunnittelukilpailuja varten, joiden ennakoitu arvo ei alita 4 artiklassa säädettyjä kynnysarvoja.

2 Tässä direktiivissä hankinnalla tarkoitetaan rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen ostoa tai muunlaista hankintaa, jonka yksi tai useampi hankintaviranomainen tekee valitsemiltaan talouden toimijoilta, riippumatta siitä, ovatko kyseiset rakennusurakat, tavarat tai palvelut tarkoitettu julkiseen käyttöön.

Vaikka rakennusurakoiden, tavaroiden ja/tai palvelujen muodostama kokonaisuus olisi hankittu eri hankintasopimuksilla, sillä tarkoitetaan kuitenkin tässä direktiivissä yhtä hankintaa, jos kyseiset hankintasopimukset kuuluvat samaan hankkeeseen.

Perustelu

Sellaisten rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen hankintaa, joita ei ole tarkoitettu julkiseen käyttöön, ei pidä sisällyttää hankintadirektiivin soveltamisalaan.

Hankinnan tulee perustua yksittäiseen sopimukseen eikä yksittäiseen hankkeeseen, sillä hanke voi sisältää myös tekijöitä, jotka jäävät direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Viranomaisten välisiä suhteita koskevat säännöt tulee siirtää 11 artiklasta (asiakirjassa COM(2011) 896) ja 21 artiklasta (asiakirjassa COM(2011) 895) 1 artiklaan, koska ne eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (Teckal C-107/98) puhutaan toiminnan pääosasta eikä 90 prosentista, ja määräysten kaventamista tuomioistuimen oikeuskäytäntöön nähden on syytä välttää.

Ehdotettujen muutosten seurauksena 11 artikla (asiakirjassa COM(2011) 896) ja 21 artikla (asiakirjassa COM(2011) 895) tulee poistaa.

Muutosehdotus 4

COM(2011) 896 final

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4 artikla

Kynnysarvojen määrät

Tätä direktiiviä sovelletaan hankintoihin, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisävero vastaa vähintään seuraavia kynnysarvoja:

a)	5 000 000 euroa julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta;

a)	5 000 000 euroa julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta;

130 000 euroa keskushallinnon viranomaisten tekemien julkisia tavarahankintoja tai palveluhankintoja koskevien sopimusten tai näiden viranomaisten järjestämien suunnittelukilpailujen osalta; puolustuksen alalla toimivien hankintaviranomaisten tekemien julkisia tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta tämä koskee ainoastaan liitteessä III tarkoitettuja tuotteita koskevia sopimuksia;

c)	200 000 euroa keskushallintoa alemmalla tasolla toimivien hankintaviranomaisten tekemien julkisia tavarahankintoja tai palveluhankintoja koskevien sopimusten tai tällaisten viranomaisten järjestämien suunnittelukilpailujen osalta;

c)	euroa keskushallintoa alemmalla tasolla toimivien hankintaviranomaisten tekemien julkisia tavarahankintoja tai palveluhankintoja koskevien sopimusten tai tällaisten viranomaisten järjestämien suunnittelukilpailujen osalta;

d)	500 000 euroa liitteessä XVI lueteltuja julkisia sosiaalipalveluhankintoja ja muita erityispalveluhankintoja koskevien sopimusten osalta.

Perustelu

Tavaroiden ja palvelujen rajatylittävä kauppa on nykyisellään lähes olematonta kynnysarvon ollessa noin 1,5 miljoonaa Tanskan kruunua. Vuonna 2009 tehdyistä sopimuksista vain 1,4 prosenttia oli valtioiden rajat ylittäviä. Tavarahankintoja tai palveluhankintoja koskevat kynnysarvot suositellaan nostettaviksi ja ehdotetun direktiivin 4 artiklan 1 kohdan d) alakohta ehdotetaan poistettavaksi. Komission tulee vähintäänkin käsitellä WTO-sopimuksen seuraavan neuvottelukierroksen yhteydessä ensisijaisena kysymyksenä julkisten hankintojen kynnysarvojen tuntuvaa nostoa. Kun otetaan huomioon, miten tavattoman pieni osa julkisista hankinnoista on rajatylittäviä ja miten paljon lainsäädäntö aiheuttaa viranomaisille ja tavaran- ja palveluntoimittajille hallinnollista taakkaa, on tarpeetonta pitää kynnysarvot niin alhaisella tasolla

Muutosehdotus 5

COM(2011) 895 final

19 artikla

COM(2011) 896 final

10 artikla

Palveluhankintasopimuksia koskevat erityispoikkeukset

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Palveluhankintasopimuksia koskevat erityispoikkeukset

[– –]

(c)	välimies- ja sovittelupalveluja;

c)	välimies- ja sovittelupalveluja;

(d)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettujen arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviä finanssipalveluja, keskuspankkipalveluja ja Euroopan rahoitusvakausvälineellä (ERVV) toteutettuja toimia;

(d)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettujen arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviä finanssipalveluja, keskuspankkipalveluja ja Euroopan rahoitusvakausvälineellä (ERVV) toteutettuja toimia;

(e)	työsopimuksia;

(e)	työsopimuksia;

[– –]

Perustelu

Kohta c.1:

Asianajopalvelut, jotka koskevat asiakkaan edustamista tuomioistuimessa, ja muut oikeudelliset palvelut ovat vahvasti sidoksissa kulloinkin voimassa olevaan kansalliseen oikeusjärjestelmään, mikä yleensä sulkee pois rajatylittävän hankinnan. Lisäksi tällaiset palvelut edellyttävät erityistä luottamussuhdetta, jota on mahdotonta ottaa hankintamenettelyn kohteeksi.

Kohta c.2:

Kun on kyse kansallisista turvallisuustoimista, pelastuspalvelut mukaan luettuina, taloudellisuuden kaltaiset kriteerit eivät saa olla ratkaisevia.

Kohta d:

Nykyisin voimassa olevien direktiivin 2004/18/EY 18 artiklassa ja direktiivin 2004/17/EY 24 ja 25 artiklassa säädetty yksinoikeutta koskeva poikkeus on säilytettävä, samoin kuin nykyisen direktiivin 16 artiklan d kohdassa säädetty poikkeus, joka koskee liiketoimia, joilla hankintaviranomaiset hankkivat rahaa tai pääomaa. Jäsenvaltioissa on tarvetta näille määräyksille.

Kohta g:

EU:n perussopimuksissa annetaan jäsenvaltioille selväsanaisesti oikeus siirtää yksinoikeuksia. Tämän olisi heijastuttava myös julkisia hankintoja koskeviin säännöksiin.

Muutosehdotus 6

COM(2011) 896 final

15 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus

Perustelu

Täydennysehdotuksella pyritään selventämään tehtävien ja vastuiden siirtoon liittyviä mahdollisuuksia julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä.

Muutosehdotus 7

COM(2011) 895 final

21 artikla

COM(2011) 896 final

11 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Viranomaisten väliset suhteet

1. Hankintasopimus, jonka hankintaviranomainen tekee toisen oikeushenkilön kanssa, jää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)	hankintaviranomainen käyttää kyseisessä oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan;

b)	vähintään 90 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttävälle hankintaviranomaiselle tai muille kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;

c)	määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia.

Hankintaviranomaisen katsotaan käyttävän oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos se käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun määräysvallan alainen yksikkö, joka on hankintaviranomainen, tekee sopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän yksikön kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa julkisia hankintoja koskeva sopimus tehdään, ei ole yksityisiä osakkuuksia.

3. Hankintaviranomainen, joka ei käytä oikeushenkilössä 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa, voi kuitenkin tehdä tätä direktiiviä soveltamatta julkista hankintaa koskevan sopimuksen sellaisen oikeushenkilön kanssa, jossa se käyttää määräysvaltaa yhdessä muiden hankintaviranomaisten kanssa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	hankintaviranomaiset käyttävät yhdessä samanlaista määräysvaltaa kyseisessä oikeushenkilössä kuin ne käyttävät omissa toimipaikoissaan;

b)	vähintään 90 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttäville hankintaviranomaisille tai muille samojen hankintaviranomaisten määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;

c)	määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia.

Sovellettaessa a alakohtaa hankintaviranomaisten katsotaan käyttävän yhdessä määräysvaltaa oikeushenkilössä, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)	määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksentekoelimet koostuvat kaikkien määräysvallan käyttöön osallistuvien hankintaviranomaisten edustajista;

b)	kyseiset hankintaviranomaiset voivat yhdessä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin;

c)	määräysvallan alainen oikeushenkilö ei aja sellaisia etuja, jotka poikkeaisivat siihen sidoksissa olevien viranomaisten eduista;

d)	määräysvallan alainen oikeushenkilö ei saa todellisten kustannusten korvaamisen lisäksi muita etuja hankintaviranomaisten kanssa tehdyistä julkisia hankintoja koskevista sopimuksista.

4. Kahden tai useamman hankintaviranomaisen välillä tehtyä sopimusta ei katsota tämän direktiivin 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi julkista hankintaa koskevaksi sopimukseksi, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)	sopimuksella käynnistetään siihen osallistuvien hankintaviranomaisten välinen todellinen yhteistyö, jonka tavoitteena on näillä viranomaisilla olevien julkisiin palveluihin liittyvien tehtävien yhteinen hoitaminen ja johon sisältyy sopimuspuolten keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia;

b)	sopimusta hallitsevat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat;

c)	sopimukseen osallistuvat hankintaviranomaiset harjoittavat avoimilla markkinoilla enintään 10:tä prosenttia sopimuksen kannalta merkityksellisistä toiminnoista liikevaihdon perusteella mitattuna;

d)	sopimukseen ei liity muita siihen osallistuvien hankintaviranomaisten välisiä varojen siirtoja kuin rakennusurakoiden, palvelujen tai tavaroiden todellisten kustannusten korvaamista vastaavat siirrot;

e)	missään sopimukseen osallistuvassa hankintaviranomaisessa ei ole yksityisiä osakkuuksia.

5. Edellä 1–4 kohdassa tarkoitettu yksityisten osakkuuksien poissaolo on todennettava hankintasopimusta tai edellä mainittua sopimusta tehtäessä.

Edellä 1–4 kohdassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta siitä alkaen, kun yksityisiä osakkuuksia tulee mukaan, jolloin voimassa olevat hankintasopimukset on avattava kilpailulle tavanomaisilla hankintamenettelyillä.

Perustelu

Muutosehdotuksen 3 seurauksena 11 artikla (ja vastaavasti toisen puheena olevan direktiivin 21 artikla) tulee poistaa.

Muutosehdotus 8

COM(2011) 895 final

31 artikla

COM(2011) 896 final

17 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Varatut hankintasopimukset	Varatut hankintasopimukset
Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua julkista hankintaa koskeviin menettelyihin sellaisille suojatyökeskuksille ja talouden toimijoille, joiden päätarkoituksena on vammaisten ja heikommassa asemassa olevien työntekijöiden integroiminen yhteiskuntaan ja työelämään, tai rajata hankintasopimusten toteuttamisen suojatyöohjelmiin, jos yli 30 prosenttia kyseisten suojatyökeskusten, talouden toimijoiden tai suojatyöohjelmien työntekijöistä on vammaisia tai heikommassa asemassa olevia työntekijöitä.	Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua julkista hankintaa koskeviin menettelyihin sellaisille suojatyökeskuksille ja talouden toimijoille, joiden päätarkoituksena on vammaisten ja heikommassa asemassa olevien työntekijöiden integroiminen yhteiskuntaan ja työelämään, tai rajata hankintasopimusten toteuttamisen suojatyöohjelmiin, jos yli 30 prosenttia kyseis suojatyökesku, talouden toimijoi tai suojatyöohjelmien on vammaisia tai heikommassa asemassa olevia työntekijöitä.
Tarjouskilpailukutsussa on oltava viittaus tähän säännökseen.	Tarjouskilpailukutsussa on oltava viittaus tähän säännökseen.

Perustelu

Säännös on uusi, ja sen vuoksi on määriteltävä, mitkä ryhmät kuuluvat sen soveltamisalaan etenkin, koska soveltamisala on nykyisen direktiivin 19 artiklaa laajempi.

Muutosehdotus 9

COM(2011) 895 final

34 artikla

COM(2011) 896 final

19 artiklan 7 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään kahden vuoden kuluttua 92 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivämäärästä kaikki tämän direktiivin mukaiset hankintamenettelyt suoritetaan käyttämällä sähköisiä viestintämuotoja, erityisesti tarjousten ja hakemusten sähköistä toimittamista, tämän artiklan vaatimusten mukaisesti.	Jäsenvaltioiden on kaikki tämän direktiivin mukaiset hankintamenettelyt suoritetaan käyttämällä sähköisiä viestintämuotoja, erityisesti tarjousten ja hakemusten sähköistä toimittamista, tämän artiklan vaatimusten mukaisesti.

Perustelu

Kun otetaan huomioon, että sekä – etenkin paikallistason – hankintaviranomaisten että eri alojen tavaran- ja palveluntoimittajien edellytykset vaihtelevat suuresti, on kohtuullisempaa, että jäsenvaltiot valmistelevat aktiivisesti sähköistä hankintaa sen sijaan, että asetetaan asiaa koskevia vaatimuksia ja jätetään vähän aika niihin varautumiseen.

Muutosehdotus 10

COM(2011) 896 final

24 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Menettelyjen valinta

1. Julkista hankintaa sopimuksia tehdessään hankintaviranomaisten on noudatettava menettelyjä, jotka on mukautettu tämän direktiivin mukaisiksi, edellyttäen että tarjouskilpailu on julkaistu tämän direktiivin mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 30 artiklan soveltamista.

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että hankintaviranomaiset voivat soveltaa avoimia tai rajoitettuja menettelyjä tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että hankintaviranomaiset voivat soveltaa menettely tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintaviranomaiset voivat hakea innovaatiokumppanuuksia tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

, että hankintaviranomaiset voivat hakea innovaatiokumppanuuksia tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat myös säätää, että hankintaviranomaiset voivat käyttää tarjousperusteista neuvottelumenettelyä tai kilpailullista neuvottelumenettelyä seuraavissa tapauksissa:

a)	kun rakennusurakkaa koskevan sopimuksen kohteena ovat sekä rakennusurakan suunnittelu että toteuttaminen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tai kun neuvottelut ovat hankkeen oikeudellisen tai rahoituksellisen rakenteen muodostamiseksi tarpeen;

b)	kun julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten rakennustyöt tehdään ainoastaan tutkimusta tai innovaatiota, kokeilua tai kehittämistä varten eikä kannattavuuden varmistamiseksi taikka tutkimus- ja kehittämiskustannusten kattamiseksi;

c)	kun kyseessä ovat palvelut tai tavarantoimitukset, joista ei voida laatia riittävän tarkkoja teknisiä eritelmiä viittaamalla liitteessä VIII olevan 2–5 kohdan mukaisiin standardeihin, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin tai teknisiin viitteisiin;

d)	kun kyseessä ovat avoimella tai rajoitetulla menettelyllä saadut tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyyntöä tai ole hyväksyttäviä 30 artiklan 2 kohdan a alakohdan merkityksessä;

e)	kun kyseessä ovat erityiset olosuhteet, joissa hankintasopimusta ei rakennusurakoiden tai tavara- tai palveluhankintojen luonteen tai monitahoisuuden vuoksi voida tehdä ilman edeltäviä neuvotteluita.

Jäsenvaltiot voivat päättää olla saattamatta tarjousperusteista neuvottelumenettelyä, kilpailullista neuvottelumenettelyä ja innovaatiokumppanuusmenettelyä osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Perustelu

Alueiden komitea katsoo, että neuvottelumenettelyä tulee voida soveltaa perinteisellä alalla samoin ehdoin kuin huoltoalalla. Tämä koskee myös kilpailullista neuvottelumenettelyä. Ei ole mitään syytä olettaa, että perinteisen sektorin viranomaiset soveltuisivat tällaiseen menettelyyn huoltosektorin yksiköitä huonommin. Hankintaviranomaisen on voitava itse päättää kulloisenkin hankinnan pohjalta, mitä menettelyä hankinnassa tulee soveltaa.

On myös tärkeää tehdä selväksi, että on hankintaviranomaisen – ei kansallisen tason tai EU:n – tehtävä valita kussakin tapauksessa parhaiten soveltuva menettely. EU:n ja jäsenvaltioiden on annettava kaikki menettelyt hankintaviranomaisten käyttöön. Mikäli näin ei tehdä, seurauksena ovat erilaiset säännökset ja menettelyt eri jäsenvaltioissa, mikä häiritsee kilpailua ja tekee toimintaedellytyksistä epätasapuoliset.

Muutosehdotus 11

COM(2011) 896 final

30 artiklan 2 kohdan a) alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

kun avoimella tai rajoitetulla menettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai ei ole saatu sopivia tarjouksia tai yhtään osallistumishakemusta ei ole jätetty, edellyttäen että alkuperäisiä sopimusehtoja ei olennaisesti muuteta ja komissiolle tai 84 artiklan mukaisesti nimetylle kansalliselle valvontaelimelle toimitetaan sen pyynnöstä selostus asiasta.

a)	kun avoimella tai rajoitetulla menettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai ei ole saatu sopivia tarjouksia tai yhtään osallistumishakemusta ei ole jätetty, edellyttäen että alkuperäisiä sopimusehtoja ei olennaisesti muuteta .

Perustelu

Yhdessä 84 artiklan (jäsenvaltioihin nimettävät valvontaelimet) kanssa tämä selostusvelvoite johtaa turhaan byrokratiaan. EU:n hankintalainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja joustavoittamiseksi tulisi ehdottomasti välttää uusia hallinnollisia rasitteita. Siksi tämä lisäys tulisi poistaa.

Muutosehdotus 12

COM(2011) 895 final

44 artiklan d) kohdan (i) alakohta ja e) kohta

COM(2011) 896 final

30 artiklan 2 kohdan c) alakohdan i) alakohta sekä 30 artiklan 2 kohdan d) alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

c)	kun rakennustyöt, tavarantoimitukset tai palvelut voidaan antaa ainoastaan tietyn talouden toimijan tehtäväksi jostakin seuraavista syistä:

c)	kun rakennustyöt, tavarantoimitukset tai palvelut voidaan antaa ainoastaan tietyn talouden toimijan tehtäväksi jostakin seuraavista syistä:

i)	teknisistä syistä johtuva kilpailun puuttuminen;

i)	teknisistä syistä johtuva kilpailun puuttuminen;

[– –]

sikäli kuin se on ehdottoman tarpeellista, kun avoimille tai rajoitetuille menettelyille taikka tarjousperusteisille neuvottelumenettelyille asetettuja määräaikoja ei voida ylivoimaisesta esteestä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi noudattaa. Seikat, jotka esitetään äärimmäisen kiireen perusteiksi, eivät missään tapauksessa saa johtua hankintaviranomaisista;

sikäli kuin se on ehdottoman tarpeellista, kun avoimille tai rajoitetuille menettelyille taikka tarjousperusteisille neuvottelumenettelyille asetettuja määräaikoja ei voida aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi noudattaa. Seikat, jotka esitetään äärimmäisen kiireen perusteiksi, eivät missään tapauksessa saa johtua hankintaviranomaisista;

Perustelu

Artiklaa on täydennettävä lisäämällä siihen lainsäädännölliset syyt, jotta se kattaa mm. tilanteen, jossa hankintaviranomaisella on tarve rakennuttaa esimerkiksi koulu tietylle tontille, jonka omistaja suostuu myymään maa-alueen ainoastaan sillä ehdolla, että saa itse toteuttaa rakennusurakan.

Ylivoimainen este merkitsee direktiivin 2004/18/EY 31 artiklan 1 kohdan c alakohdan sanamuodon tiukentamista. On käytettävä nykyisen direktiivin sanamuotoa. Neuvottelumenettelyä ilman kilpailua on voitava hyödyntää hankintaan liittyvää muutoksenhakua koskevan oikeudenkäyntimenettelyn aikana ostettaessa tavaroita tai palveluja, joita hankintaviranomaisella on velvollisuus pitää tarjolla jonkin toisen lainsäädännön perusteella, esimerkiksi vanhainkotien ruokapalveluja tai sydänläppien toimituksia sairaaloihin.

Muutosehdotus 13

COM(2011) 895 final

45 artikla

COM(2011) 896 final

31 artikla

Puitejärjestelyt

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1 Hankintaviranomaiset voivat tehdä puitejärjestelyjä, edellyttäen että ne soveltavat tässä direktiivissä säädettyjä menettelyjä.	1 Hankintaviranomaiset voivat tehdä puitejärjestelyjä, edellyttäen että ne soveltavat tässä direktiivissä säädettyjä menettelyjä.
Puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintaviranomaisen ja yhden tai useamman talouden toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa ennakoidun määrän osalta.	Puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintaviranomaisen ja yhden tai useamman talouden toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa ennakoidun määrän osalta.
Puitejärjestelyn enimmäiskesto on neljä vuotta lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa se on asianmukaisesti perusteltua puitejärjestelyn kohteen vuoksi.
2 Puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä tässä kohdassa sekä 3 ja 4 kohdassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.	2 Puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä tässä kohdassa sekä 3 ja 4 kohdassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.
Kyseisiä menettelyjä voidaan soveltaa ainoastaan sellaisten hankintaviranomaisten, jotka on selvästi yksilöity tätä varten tarjouskilpailukutsussa tai kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä ja sellaisten talouden toimijoiden välillä, jotka ovat puitejärjestelyn alkuperäisiä osapuolia.
Puitejärjestelyyn perustuvissa hankintasopimuksissa ei saa missään tapauksessa eikä etenkään 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tehdä huomattavia muutoksia puitejärjestelyssä vahvistettuihin ehtoihin. Hankintaviranomaiset eivät saa käyttää puitejärjestelyjä sääntöjenvastaisesti eivätkä siten, että estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua.	Puitejärjestelyyn perustuvissa hankintasopimuksissa ei saa missään tapauksessa eikä etenkään 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tehdä huomattavia muutoksia puitejärjestelyssä vahvistettuihin ehtoihin.

Perustelu

Alueiden komitea katsoo, että puitejärjestelyjä on periaatteessa säänneltävä siten kuin nykyisessä direktiivissä 2004/17/EY, koska ei ole mitään syytä säätää esimerkiksi tämäntyyppisten sopimusten kestosta, kun sitä ei tehdä muuntyyppisten sopimustenkaan osalta. Dynaamisten hankintajärjestelmien tavoin sopimusajan kestäessä on oltava mahdollisuus ottaa mukaan sopimukseen uusia talouden toimijoita, koska siitä hyötyvät sekä ostaja että myyjä. Artiklan 2 kohdan viimeinen virke on tarpeeton, sillä asiaa säätelevät jo periaatteet.

Muutosehdotus 14

COM(2011) 895 final

45 artiklan 4 kohta

COM(2011) 896 final

31 artiklan 4 kohta

Puitejärjestelyt

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4. Jos puitejärjestely tehdään useamman kuin yhden talouden toimijan kanssa, se voidaan toteuttaa jommallakummalla seuraavista tavoista:

4. Jos puitejärjestely tehdään useamman kuin yhden talouden toimijan kanssa, se voidaan toteuttaa seuraav:

ilman kilpailuttamista puitejärjestelyssä vahvistetuin ehdoin, kun puitejärjestelyyn sisältyy kaikki asianomaisten rakennusurakoiden ja tavarahankintojen toteuttamista sekä palvelujen suorittamista koskevat ehdot ja puolueettomat perusteet sen määrittämiseksi, mikä puitejärjestelyn osapuolena olevista talouden toimijoista toteuttaa urakan tai hankinnan taikka suorittaa palvelun; viimeksi mainitut perusteet on mainittava hankinta-asiakirjoissa;

a)	un puitejärjestelyyn sisälty kaikki asianomaisten rakennusurakoiden ja tavarahankintojen toteuttamista sekä palvelujen suorittamista koskevat ehdot

b)	kilpailuttamalla puitejärjestelyn osapuolina olevat talouden toimijat uudelleen, kun puitejärjestelyyn eivät sisälly kaikki asianomaisten rakennusurakoiden ja tavarahankintojen toteuttamista sekä palvelujen suorittamista koskevat ehdot.

b)	un puitejärjestelyyn eivät sisälly kaikki asianomaisten rakennusurakoiden ja tavarahankintojen toteuttamista sekä palvelujen suorittamista koskevat ehdot.

Perustelu

Direktiiviehdotus ei tuo lisäselvyyttä puitejärjestelyjen soveltamiseen. Tämä koskee varsinkin suoran tilauksen ja uudelleenkilpailutuksen käyttöä ja valintaa niiden välillä. Jotta menettelyjen soveltaminen olisi joustavaa, on oltava mahdollista yhdistää niitä, jotta pienempien tilausten yhteydessä voidaan vedota suoraan vahvistettuihin ehtoihin, kun taas samaan puitesopimukseen sisältyvien suurempien tilausten yhteydessä voidaan järjestää uudelleenkilpailutus.

Muutosehdotus 15

COM(2011) 896 final

37 artikla

Tilapäiset yhteishankinnat

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Yksi tai useampi hankintaviranomainen voi sopia tiettyjen yksittäisten hankintojen toteuttamisesta yhteisesti.	1. Yksi tai useampi hankintaviranomainen voi sopia tiettyjen yksittäisten hankintojen toteuttamisesta yhteisesti.
2. Jos yksi hankintaviranomainen huolehtii yksinään kyseisten hankintamenettelyjen kaikista vaiheista tarjouskilpailun julkaisemisesta asianomaisen yhden tai useamman hankintasopimuksen toteuttamisen päättymiseen, kyseinen hankintaviranomainen on yksin vastuussa tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä.	2. Jos yksi hankintaviranomainen huolehtii yksinään kyseisten hankintamenettelyjen kaikista vaiheista tarjouskilpailun julkaisemisesta asianomaisen yhden tai useamman hankintasopimuksen toteuttamisen päättymiseen, kyseinen hankintaviranomainen on yksin vastuussa tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä.
Jos kuitenkin useampi kuin yksi osallistuvista hankintaviranomaisista huolehtii hankintamenettelyjen suorittamisesta tai asianomaisten hankintasopimusten toteuttamisesta, kukin niistä on edelleen vastuussa tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä huolehtimiensa vaiheiden osalta.	Jos kuitenkin useampi kuin yksi osallistuvista hankintaviranomaisista huolehtii hankintamenettelyjen suorittamisesta tai asianomaisten hankintasopimusten toteuttamisesta, kukin niistä on edelleen vastuussa tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä huolehtimiensa vaiheiden osalta.

Perustelu

Täydennyksellä varmistetaan, ettei yhteisiä hankintoja vaikeuteta tarpeettomasti. Tilapäiseen yhteistyöhön on sovellettava samoja sääntöjä kuin yhteishankintayksiköihin, vrt. 35 artiklan 5 kohta.

Muutosehdotus 16

COM(2011) 895 final

54 artikla

COM(2011) 896 final

40 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1 Liitteessä VIII olevassa 1 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät on esitettävä hankinta-asiakirjoissa. Teknisissä eritelmissä on määriteltävä rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet.	1 Liitteessä VIII olevassa 1 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät on esitettävä hankinta-asiakirjoissa. Teknisissä eritelmissä on määriteltävä rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet.
Näissä ominaisuuksissa voidaan viitata myös tiettyyn prosessiin pyydettyjen rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen tuotannossa tai toteutuksessa tai missä tahansa 2 artiklan 22 alakohdassa tarkoitetun elinkaaren vaiheessa.	Näissä ominaisuuksissa voidaan viitata myös tiettyyn prosessiin pyydettyjen rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen tuotannossa tai toteutuksessa tai missä tahansa 2 artiklan 22 alakohdassa tarkoitetun elinkaaren vaiheessa.
Teknisissä eritelmissä on myös mainittava, edellytetäänkö immateriaalioikeuksien siirtoa.	Teknisissä eritelmissä on myös mainittava, edellytetäänkö immateriaalioikeuksien siirtoa.
Kaikissa hankinnoissa, joiden kohde on tarkoitettu henkilöiden käyttöön, olipa kyse yleisöstä tai hankintaviranomaisen henkilöstöstä, tekniset eritelmät on asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta laadittava siten, että voidaan ottaa huomioon vammaiskäytön edellytykset tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu.
Jos pakolliset esteettömyysstandardit vahvistetaan unionin säädöksellä, tekniset eritelmät on määriteltävä esteettömyysnäkökohtien osalta viittaamalla kyseiseen säädökseen.	Jos pakolliset esteettömyysstandardit vahvistetaan unionin säädöksellä, tekniset eritelmät on määriteltävä esteettömyysnäkökohtien osalta viittaamalla kyseiseen säädökseen.

Perustelu

Komission asiakirjassa ehdotettu sanamuoto on aivan liian yksityiskohtainen, koska hankinnat vaihtelevat suuresti. Tämäntyyppisiä määräyksiä sisältyy lisäksi usein jäsenvaltioiden omiin rakennusmääräyksiin. Nykyisen direktiivin 2004/18/EY 23 artiklan 1 kohtaan ja direktiivin 2004/17/EY 34 artiklan 1 kohtaan sisältyvä teksti tulee säilyttää.

Muutosehdotus 17

COM(2011) 896 final

44 artikla

Hankintasopimusten jakaminen osiin

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Julkista hankintaa koskevat sopimukset voidaan jakaa homogeenisiin tai heterogeenisiin osiin. Kun kyseessä ovat hankintasopimukset, joiden arvo vastaa vähintään 4 artiklassa asetettuja kynnysarvoja mutta ei alita 500 000:taeuroa 5 artiklan mukaisesti laskettuna, ja hankintaviranomainen ei pidä tarpeenmukaisena jakaa niitä osiin, sen on hankintailmoituksessa tai kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä selvitettävä näkemyksensä perusteet.	1. Julkista hankintaa koskevat sopimukset voidaan jakaa homogeenisiin tai heterogeenisiin osiin.
Hankintaviranomaisten on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä, rajataanko tarjoukset koskemaan vain yhtä tai useampaa osaa.

Perustelu

Kyse on hankintaviranomaisille aiheutuvasta tarpeettomasta hallinnollisesta rasitteesta, ja teksti tulee sen vuoksi poistaa.

Muutosehdotus 18

COM(2011) 896 final

54 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
54 artikla	54 artikla
2. Hankintaviranomaiset voivat päättää olla tekemättä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole vähintään vastaavalla tavalla unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XI lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.	2. Hankintaviranomaiset voivat päättää olla tekemättä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole vähintään vastaavalla tavalla unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XI lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.

Perustelu

Tarjoajien tulee EU-lainsäädännön lisäksi noudattaa myös kansallisia säädöksiä.

Muutosehdotus 19

COM(2011) 896 final

55 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
55 artikla	55 artikla
Pystyäkseen soveltamaan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettua poissulkemisperustetta, hankintaviranomaisten on vahvistettava sopimuksen toteuttamista koskeva arviointimenetelmä, joka perustuu puolueettomiin ja mitattavissa oleviin perusteisiin ja jota sovelletaan järjestelmällisesti, yhdenmukaisesti ja avoimesti. Kaikista sopimuksen toteuttamista koskevista arvioinneista on ilmoitettava asianomaiselle toimeksisaajalle, jolle on annettava tilaisuus vastustaa päätelmiä ja hankkia oikeussuojaa.

Perustelu

55 artiklan 3 kohdan viimeisessä alakohdassa esitetty selvitys on epäselvä ja vähentää siten oikeusvarmuutta, mikä johtaisi valitusten lisääntymiseen. Sen lisäksi hankintaviranomaisille asetetaan uusia velvoitteita, jotka on syytä poistaa turhan byrokratian välttämiseksi.

Muutosehdotus 20

COM(2011) 895 final

76 artikla

COM(2011) 896 final

66 artikla

Hankintasopimuksen tekoperusteet

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1 Rajoittamatta yksittäisistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintaviranomaisten on käytettävä yhtä seuraavista julkisten hankintasopimusten tekoperusteista:

a)	kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous,

a)	kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous,

b)	alin hinta.

b)	alin hinta.

Kustannukset voidaan hankintaviranomaisen niin halutessa arvioida ainoastaan hinnan perusteella tai kustannustehokkuuden perusteella käyttämällä esimerkiksi elinkaarikustannusmallia 67 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

2 Hankintaviranomaisen kannalta 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kyseisen hankintasopimuksen kohteeseen liittyvien perusteiden mukaan. Näihin perusteisiin on kuuluttava 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hinnan tai kustannusten lisäksi muita kyseisen hankintasopimuksen kohteeseen liittyviä seuraavanlaisia perusteita:

2 Hankintaviranomaisen kannalta 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kyseisen hankintasopimuksen kohteeseen liittyvien perusteiden mukaan. Näihin perusteisiin on kuuluttava hinnan lisäksi muita kyseisen hankintasopimuksen kohteeseen liittyviä seuraavanlaisia perusteita:

a)	laatu, joka kattaa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun, ympäristönäkökohdat ja innovatiivisen luonteen;

a)	laatu, joka kattaa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun, ympäristönäkökohdat innovatiivisen luonteen;

palvelusopimusten ja rakennusurakoiden suunnittelua koskevien sopimusten osalta voidaan ottaa huomioon sopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön organisointi, pätevyys ja kokemus, jolloin kyseistä henkilöstöä ei hankintasopimuksen tekemisen jälkeen saa vaihtaa ilman hankintaviranomaisen suostumusta, koska hankintayksikön on varmistettava, että organisointi ja laatu säilyvät vastaavina vaihdoksista huolimatta;

c)	huolto ja tekninen tuki, toimituspäivä sekä toimitus- tai toteutusaika;

c)	huolto ja tekninen tuki, toimituspäivä sekä toimitus- tai toteutusaika;

rakennusurakan, toimitusten tai palvelujen tuotannossa tai suorittamisessa tai missä tahansa 2 artiklan 22 kohdassa tarkoitetun elinkaaren vaiheessa käytetty prosessi siinä määrin, kun nämä perusteet on määritelty 4 kohdan mukaisesti ja ne koskevat tekijöitä, jotka liittyvät suoraan näihin prosesseihin, ja ovat luonteenomaisia tälle tietylle tuotantoprosessille taikka kyseisten rakennusurakoiden, toimitusten tai palvelujen suorittamiselle.

Perustelu

On hyvä, että hankintaviranomaisella on mahdollisuus valita kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ja alhaisimman kustannuksen välillä. On kuitenkin säilytettävä nykyisessä direktiivissä käytetty sanamuoto "alhaisin hinta", koska alhaisin kustannus ilmaisee sitä, että mukaan on laskettava jotakin muuta kuin hinta, sillä kustannus on käsitteenä laajempi kuin hinta. Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous on kriteeri, jota tulee käyttää, jos halutaan ottaa huomioon muita parametreja, kuten elinkaarikustannukset.

Tietyissä tapauksissa hankintaviranomainen ilmoittaa jo tarjouspyyntöasiakirjoissa, mikä on maksettava hinta. On käytävä täysin yksiselitteisesti ilmi, että niin on mahdollista tehdä.

Lyhyiden jakelukanavien perusteen lisäämisen tavoitteena on tarjota hankintaviranomaisille lisäarvoa tiettyjen tuotteiden ja palvelujen osalta. Lisäarvo perustuu siihen, että lyhyiden jakelukanavien ansiosta tilaajat voivat saada tuotteet ja palvelut nopeammin ja heidän vaatimuksiinsa voidaan vastata nopeammin ja joustavammin. Lisäksi myös ympäristöstandardeja voidaan parantaa huomattavasti (kuljetusreittien ja varastointiaikojen lyheneminen, päästöjen vähentyminen), mikä hyödyttää sekä tilaajia että kansalaisia. Hankintaviranomaisilla olisikin mahdollisuus sisällyttää ratkaisuperusteisiin parametreja, joilla joissakin kategorioissa voidaan lisätä tietoja tietyn taloudellisen toimijan tarjouksesta, joka voisi täyttää julkisen hankinnan tarpeet vielä paremmin.

On myös oltava nimenomaisesti mahdollista painottaa sosiaalisia kriteerejä esimerkiksi siten, että lisäpisteistä saa sitä enemmän, mitä useampi pitkäaikaistyötön otetaan palvelukseen. Lisäpisteitä saa myös sellaisen yrityspolitiikan noudattamisesta, jolla varmistetaan työntekijöiden yhtäläiset mahdollisuudet.

Muutosehdotus 21

COM(2011) 896 final

66 artiklan 3 kohta

Hankintasopimuksen tekoperusteet

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
66 artikla	66 artikla
Jäsenvaltiot voivat säätää, että tietyntyyppiset hankintasopimukset on tehtävä 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetun kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.

Perustelu

Julkisia hankintoja koskevan ajanmukaistamisen tavoitteena on tarjota hankintaviranomaisille ja tarjoajille mahdollisimman paljon joustavuutta. Hankintaviranomaisten tulee näin ollen voida itse päättää, tekevätkö he hankinnat kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vai edullisimman hinnan perusteella. Jäsenvaltioiden ei ole syytä ennakoida paikallisviranomaisten tarpeita tässä asiassa. Ellei tarjous ole enää hyväksyttävissä edullisimman hinnan perusteella, pienten yritysten kilpailumahdollisuudet heikkenevät huomattavasti. 66 artiklan 3 kohta tulisi siksi poistaa.

Muutosehdotus 22

COM(2011) 895 final

76 artiklan 4 kohta

COM(2011) 896 final

66 artiklan 4 kohta

Hankintasopimuksen tekoperusteet

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4 Hankintasopimuksen tekoperusteet eivät saa antaa hankintaviranomaiselle rajoittamatonta valinnanvapautta. Niillä on varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin on liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittämien tietojen tosiasiallisen tarkistamisen. Hankintaviranomaisten on tarjoajien toimittamien tietojen perusteella tosiasiallisesti tarkistettava, täyttävätkö tarjoajat hankintasopimuksen tekoperusteet.

Perustelu

Säännös on tarpeeton eikä sisällä mitään uutta, ja se tulee sen vuoksi poistaa. Yleiset periaatteet kattavat jo säännöksen sisällön.

Muutosehdotus 23

COM(2011) 896 final

73 artiklan a kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

a)	edellä olevassa 11 artiklassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti, koska oikeushenkilössä, jonka kanssa hankintasopimus on tehty, on yksityistä osakkuutta;

Perustelu

Muutos komission tekstiin johtuu asiakirjassa COM(2011) 896 final olevan 11 artiklan 5 kohdan ja asiakirjassa COM(2011) 895 final olevan 21 artiklan 5 kohdan poistamisesta (muutosehdotus 7). Tällaista tilannetta ei voi enää esiintyä hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Muutosehdotus 24

COM(2011) 895 final

77 artikla

COM(2011) 896 final

67 artikla

Elinkaarikustannukset

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
3. Siinä tapauksessa, että elinkaarikustannusten laskemiseen hyväksytään yhteinen menetelmä unionin säädöksellä, alakohtaisen lainsäädännön nojalla annettavat delegoidut säännökset mukaan luettuina, sitä on sovellettava silloin, kun elinkaarikustannukset sisältyvät 66 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin hankintasopimuksen tekoperusteisiin.
Liitteessä XV on luettelo tällaisista säädöksistä ja delegoiduista säädöksistä. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 89 artiklan mukaisesti tämän luettelon päivittämiseksi, kun tällaiset muutokset osoittautuvat tarpeellisiksi uuden lainsäädännön antamisen tai edellä tarkoitetun lainsäädännön kumoamisen tai muuttamisen perusteella.

Perustelu

Alueiden komitea kannattaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ja tunnustaa kestävyyttä edistävän, sosiaalisesti vastuullisen ja innovointia tukevan hankintaprosessin arvon. On myös myönteistä, että komissio kannustaa hankintaviranomaisia ottamaan huomioon elinkaarikustannukset. Aiheeseen liittyen on käynnissä paljon toimintaa, mutta tehtävää on jäljellä huomattavasti. Komitea katsoo, että vallitsevissa olosuhteissa EU-menetelmien soveltamiseen pakottaminen on tässä tapauksessa liiallista.

Muutosehdotus 25

COM(2011) 895 final

79 artikla

COM(2011) 896 final

69 artikla

Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1 Hankintaviranomaisen on vaadittava, että talouden toimijat selittävät hinnan tai laskutettavat kustannukset, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	hinta tai laskutettava kustannus on yli 50 prosenttia alhaisempi kuin muiden tarjoajien keskimääräinen hinta tai kustannukset;

b)	hinta tai laskutettava kustannus on yli 20 prosenttia alhaisempi kuin toiseksi edullisimman tarjouksen hinta tai kustannukset;

c)	tarjouksia on jätetty vähintään viisi.

2 Jos tarjoukset vaikuttavat muista syistä poikkeuksellisen alhaisilta, hankintaviranomaiset voivat pyytää myös niitä koskevia selityksiä.

Jos tarjoukset vaikuttavat muista syistä poikkeuksellisen alhaisilta, hankintaviranomaiset voivat pyytää myös niitä koskevia selityksiä.

3 Edellä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut selitykset voivat koskea erityisesti seuraavia seikkoja:

a)	rakennusmenetelmän, tuotteiden valmistusmenetelmän tai palvelun suorittamisen taloudellisia näkökohtia;

b)	valittuja teknisiä ratkaisuja tai poikkeuksellisen edullisia, tarjoajaa suosivia urakan toteuttamisen tai tuotteiden toimittamisen taikka palvelun suorittamisen ehtoja;

c)	tarjoajan ehdottamien rakennusurakoiden, tuotteiden tai palvelujen omintakeisuutta;

unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden taikka liitteessä XI lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten noudattamista vähintään vastaavalla tavalla tai, tapauksen mukaan, yhtäläisen suojan tason varmistavien muiden säännösten noudattamista;

e)	tarjoajan mahdollisesti saamaa valtiontukea.

4 Hankintaviranomaisen on tarkistettava annetut tiedot tarjoajaa kuullen. Se voi hylätä tarjoajan vain siinä tapauksessa, ettei hinnan tai laskutettavien kustannusten alhainen taso ole näytön mukaan perusteltu, kun otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitetut tekijät.

Hankintaviranomaisten on hylättävä parhaimman tarjouksen esittänyt tarjoaja, jos ne ovat todenneet, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen, koska se ei ole unionin lainsäädännön sosiaali- ja työoikeudellisten tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XI lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.

5 Jos hankintaviranomainen toteaa, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtiontuen takia, kyseinen tarjous voidaan hylätä pelkästään tästä syystä vasta tarjoajan kuulemisen jälkeen, jos tämä ei pysty hankintaviranomaisen vahvistamassa riittävässä ajassa näyttämään toteen, että kyseinen tuki on perustamissopimuksen 107 artiklan mukaan sisämarkkinoille soveltuvaa. Jos hankintaviranomainen hylkää tarjouksen näissä olosuhteissa, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

6 Jäsenvaltioiden on 88 artiklan mukaisesti saatettava pyynnöstä muiden jäsenvaltioiden saataville kaikki 3 kohdassa lueteltujen yksityiskohtien osalta esitettyjä näyttöjä ja asiakirjoja koskevat tiedot.

Perustelu

Alueiden komitea pitää poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia koskevaa, nykyisen direktiivin 2004/18/EY 55 artiklan sanamuotoa parempana, sillä nyt ehdotettu teksti aiheuttaa tarpeettomia rasitteita sekä hankintaviranomaisille että tavarantoimittajille. Ehdotettu teksti rajoittaa lisäksi hankintaviranomaisten toimintavapautta kyseisellä alalla, mikä on valitettavaa.

Muutosehdotus 26

COM(2011) 895 final

81 artikla

COM(2011) 896 final

71 artikla

Alihankinta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Hankintaviranomainen voi pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään hankinta-asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille sekä ehdotetut alihankkijat.
2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että alihankkijat voivat pyytää hankintaviranomaista maksamaan niille suoraan tavarantoimituksista, rakennusurakoista ja palveluista, joita ne ovat toimittaneet päätoimeksisaajalle, kun hankintasopimuksen luonne sen sallii. Tällöin jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla päätoimeksisaaja voi vastustaa perusteettomia maksuja. Maksutapaa koskevat järjestelyt on vahvistettava hankinta-asiakirjoissa.
3. Edellä oleva 1 ja 2 kohta ei rajoita pääasiallisen talouden toimijan vastuuta.

Perustelu

Toimeksisaajan ja alihankkijan välinen suhde kuuluu kilpailuoikeuden ja kansallisen sopimusoikeuden piiriin, eikä asiaa pidä muuttaa ehdotetulla direktiivillä.

Lisäksi säännös aiheuttaa oikeudellista sekaannusta, koska alihankkijasta, joka suorittaa maksua vastaan töitä hankintaviranomaiselle, tulee tavaran-/palveluntoimittaja eikä alihankkija. Säännökset voivat niin ikään rajoittaa hankintaviranomaisen mahdollisuutta pidättää maksusuoritusta, kunnes työ on suoritettu sopimuksen mukaisesti.

Muutosehdotus 27

COM(2011) 895 final

82 artikla

COM(2011) 896 final

72 artikla

Hankintasopimusten muuttaminen niiden voimassaoloaikana

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Jos hankintasopimusta muutetaan sen voimassaoloaikana merkittävästi, tämä katsotaan tätä direktiiviä sovellettaessa uudeksi hankinnaksi, joka edellyttää tämän direktiivin mukaista uutta hankintamenettelyä.

2. Hankintasopimukseen sen voimassaoloaikana tehtyä muutosta pidetään 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos hankintasopimus on sen seurauksena huomattavasti erilainen alun perin tehtyyn sopimukseen verrattuna. Rajoittamatta 3 ja 4 kohdan säännösten soveltamista, muutosta pidetään joka tapauksessa merkittävänä, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	muutoksella otetaan käyttöön ehtoja, jotka olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen hakijoiden valinnan tai hankintasopimuksen tekemisen toisen tarjoajan kanssa, jos ehdot olisivat sisältyneet tarjoukseen alkuperäisessä hankintamenettelyssä;

b)	toisen tarjoajan tarjouksesta tulee kokonaistaloudellisesti edullisempi hankintasopimuksen muutoksen jälkeen;

c)	muutos laajentaa hankintasopimusta kattamaan huomattavasti enemmän tavaranhankintoja, palveluja tai rakennusurakoita kuin mitä se alun perin kattoi.

3. Sopimuskumppanin vaihtamista pidetään 1 alakohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta siinä tapauksessa, että alkuperäisen toimeksisaajan asema siirtyy yhtiön rakenneuudistusjärjestelyjen tai maksukyvyttömyyden seurauksena kokonaan tai osittain toiselle talouden toimijalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laatua koskevat valintaperusteet edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita suuria muutoksia hankintasopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän direktiivin soveltamista.

4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo ei ylitä 4 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja ja arvo on vähemmän kuin 5 prosenttia alkuperäisen hankintasopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella.

5. Hankintasopimusten muutoksia ei pidetä 1 alakohdassa tarkoitettuina merkittävinä muutoksina, jos hankinta-asiakirjoissa on niitä koskevat selkeät, täsmälliset ja yksiselitteiset tarkistuslausekkeet tai -vaihtoehdot. Näissä lausekkeissa on ilmoitettava mahdollisten muutosten tai vaihtoehtojen soveltamislaajuus ja luonne sekä olosuhteet, joissa lausekkeita voidaan käyttää. Ne eivät saa koskea muutoksia tai vaihtoehtoja, jotka muuttaisivat hankintasopimuksen yleistä luonnetta.

6. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, merkittävä muutos ei edellytä uutta hankintamenettelyä, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

a)	muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinen hankintaviranomainen ei voinut ennakoida;

b)	muutos ai vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen;

c)	hinta ei nouse enemmän kuin 50 prosenttia alkuperäisen hankintasopimuksen arvosta.

Hankintaviranomaisten on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoitus tällaisista muutoksista. Tällaisissa ilmoituksissa on oltava liitteessä VI olevassa G osassa esitetyt tiedot, ja ne on julkaistava 49 artiklan mukaisesti.

7. Hankintaviranomaiset eivät saa hakea muutosta hankintasopimukseen seuraavissa tapauksissa:

a)	jos muutoksen tarkoituksena on korjata toimeksisaajan suorituksessa esiintyneitä puutteita tai niiden seurauksia, jotka voidaan korjata panemalla sopimusvelvoitteet täytäntöön;

b)	jos muutoksen tarkoituksena on korvata hinnannousuun liittyviä riskejä, joiden varalta toimeksisaaja on suojautunut.

Perustelu

Nykyinen direktiivi sisältää menettelysäännöksiä siitä, miten hankintoja tulee tehdä. Se ei sisällä säännöksiä sopimusten muuttamisesta niiden voimassaoloaikana, eikä sellaisia pidä sisällyttää myöskään uusiin direktiiveihin, sillä ne aiheuttavat hankintaviranomaisille tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja vähentävät joustavuutta. Mikäli komissio haluaa tiedottaa aihetta koskevasta oikeuskäytännöstä, tulkitsevat tiedonannot soveltuvat siihen paremmin.

Muutosehdotus 28

COM(2011) 896 final

83 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
83 artikla	83 artikla
Neuvoston direktiivin 89/665/ETY mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen tehokkain, helposti saatavilla olevin ja avoimin mekanismein, joilla täydennetään hankintaviranomaisten tekemien päätösten muutoksenhakua varten käytössä olevaa järjestelmää.

Perustelu

Direktiivissä on tarpeetonta viitata sen asianmukaiseen soveltamiseen. Nykyjärjestelmät hankintaviranomaisten tekemien päätösten tarkistamiseksi riittävät. Yksinkertaistamisen ja joustavoittamisen nimissä ei ole tarpeen perustaa uusia, turhia rakenteita.

Muutosehdotus 29

COM(2011) 895 final

93 artikla

COM(2011) 896 final

84 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Julkinen valvonta

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi riippumaton elin, joka vastaa täytäntöönpanotoimintojen valvonnasta ja koordinoinnista, jäljempänä ’valvontaelin’. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.

Tällaisen valvonnan on kohdistuttava kaikkiin hankintaviranomaisiin.

2. Täytäntöönpanotoimintoihin osallistuvat toimivaltaiset viranomaiset on organisoitava niin, että eturistiriidoilta vältytään. Julkisen valvonnan järjestelmän on oltava läpinäkyvä. Tätä varten kaikki ohjeet ja lausunnot sekä vuosikertomus, jossa kuvataan tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista, on julkaistava.

Vuosikertomuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)	viitteellinen tieto pienten ja keskisuurten yritysten saamista julkisista hankinnoista; jos tehdyistä sopimuksista vähemmän kuin 50 prosenttia on tehty pk-yritysten kanssa, kertomuksessa on analysoitava tilanteeseen johtaneita syitä;

b)	yleiskatsaus kestävien hankintapolitiikkojen täytäntöönpanosta, myös menettelyistä, joissa otetaan huomioon ympäristönsuojeluun, sosiaaliseen osallistamiseen (vammaiskäyttö mukaan luettuna) tai innovoinnin lisäämiseen liittyvät näkökohdat;

c)	tiedot tämän artiklan 3–5 artiklan mukaisesti unionin talousarvioon vaikuttavien hankintasääntöjen rikkomisten seurannasta ja jatkotoimista;

d)	keskitetyt tiedot todetuista petos-, lahjonta- ja eturistiriitatapauksista sekä muista vakavista julkisia hankintoja koskevista sääntöjenvastaisuuksista, myös unionin talousarviosta yhteisrahoitettaviin hankkeisiin vaikuttavista tapauksista.

3. Valvontaelin vastaa seuraavista tehtävistä:

a)	seuraa, kuinka hankintaviranomaiset ja erityisesti yhteishankintayksiköt soveltavat julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja niihin liittyviä käytäntöjä;

b)	antaa oikeudellista neuvontaa hankintaviranomaisille julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja periaatteiden tulkinnasta sekä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta erityistapauksissa;

antaa omasta aloitteestaan lausuntoja ja ohjeita yleisesti kiinnostavista kysymyksistä, jotka liittyvät julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen, usein kysytyistä asioista ja systeemisistä vaikeuksista julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisessa tämän direktiivin säännökset ja Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö huomioon ottaen;

d)	ottaa käyttöön ja soveltaa kattavia ja tehokkaita varoittavien merkkien (red flag) indikaattorijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on riittävästi ehkäistä, havaita ja tuoda ilmi hankintoihin liittyviä petos-, lahjonta- ja eturistiriitatapauksia sekä muita vakavia sääntöjenvastaisuuksia;

e)	kiinnittää kansallisten toimivaltaisten laitosten, myös auditointiviranomaisten, huomion todettuihin rikkomuksiin ja systeemisiin ongelmiin;

tutkii kansalaisten ja yritysten valitukset julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta tietyissä tapauksissa ja toimittaa analyysinsä toimivaltaisille hankintaviranomaisille, jotka ovat velvoitettuja ottamaan sen huomioon päätöksissään tai selittämään, miksi analyysiä ei ole otettu huomioon, jos ne toimivat analyysin vastaisesti;

seuraa, minkälaisia päätöksiä kansalliset tuomioistuimet ja viranomaiset tekevät Euroopan unionin tuomioistuimen perussopimuksen 267 artiklan mukaisesti antamien tuomioiden perusteella tai niiden tarkastushavaintojen perusteella, joita Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee unionin yhteisrahoittamiin hankkeisiin liittyvien julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen rikkomisten vahvistamisesta; valvontaelimen on aina ilmoitettava Euroopan petostentorjuntavirastolle kaikista julkisia hankintamenettelyjä koskevien unionin sääntöjen rikkomisista, jos nämä liittyvät suoraan tai välillisesti Euroopan unionin rahoittamiin hankintasopimuksiin.

Edellä olevassa e alakohdassa tarkoitetut tehtävät eivät rajoita kansallisen oikeuden tai direktiivin 89/665/ETY perusteella perustetun järjestelmän mukaisen muutoksenhakuoikeuden käyttöä.

Jäsenvaltioiden on annettava valvontaelimelle toimivalta viedä asia sen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka kansallisen lainsäädännön mukaan on hankintaviranomaisten päätösten tarkastelussa toimivaltainen, jos valvontaelin on todennut rikkomuksen hoitaessaan valvontaa ja oikeudellista neuvontaa koskevaa tehtäväänsä.

4. Rajoittamatta yleisiä menettelyjä ja työmenetelmiä, jotka komissio on ottanut käyttöön jäsenvaltioiden kanssa harjoitettavaa viestintää ja yhteydenpitoa varten, valvontaelimen on toimittava komission erityisenä yhteyspisteenä valvoessaan unionin lainsäädännön soveltamista ja unionin talousarvion toteuttamista Euroopan unionin perustamisesta tehdyn sopimuksen 17 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan perusteella. Sen on raportoitava komissiolle kaikista tämän direktiivin rikkomisista hankintamenettelyissä, jotka koskevat unionin suoraan tai välillisesti rahoittamien hankintasopimusten tekemistä.

Komissio voi erityisesti siirtää valvontaelimelle yksittäistapausten käsittelyn, jos hankintasopimusta ei vielä ole tehty tai muutoksenhakumenettely voidaan vielä toteuttaa. Se voi myös antaa valvontaelimen tehtäväksi seurantatoimet, joita tarvitaan niiden toimenpiteiden täytäntöönpanon varmistamiseen, joihin jäsenvaltio on sitoutunut, jotta komission toteama julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen ja periaatteiden rikkominen saadaan korjattua.

Komissio voi vaatia, että valvontaelin analysoi oletetut julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen rikkomiset, jotka vaikuttavat unionin talousarviosta yhteisrahoitettaviin hankkeisiin. Komissio voi antaa valvontaelimen tehtäväksi joidenkin tapausten jatkotoimet ja sen varmistamisen, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, jotka ovat velvoitettuja noudattamaan valvontaelimen ohjeita, toteuttavat tarkoituksenmukaiset seuraukset, kun yhteisrahoitettaviin hankkeisiin vaikuttavia julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä rikotaan.

5. Valvontaelimen toteuttamat tutkinta- ja täytäntöönpanotoimet sen varmistamiseksi, että hankintaviranomaisten päätökset ovat tämän direktiivin ja perussopimuksen yleisten periaatteiden mukaisia, eivät korvaa eivätkä estä komission institutionaalista asemaa perussopimuksen valvojana. Kun komissio päättää 4 kohdan mukaisesti siirtää yksittäistapauksen käsittelyn, se pidättää itselleen myös oikeuden puuttua käsittelyyn perussopimuksella sille annettujen toimivaltuuksien mukaisesti.

6. Hankintaviranomaisten on toimitettava tehtyjen hankintasopimusten koko teksti kansalliselle valvontaelimelle, kun sopimuksen arvo on vähintään

a)	1 000 000 euroa julkisissa tavaranhankintasopimuksissa tai palveluhankintasopimuksissa;

b)	10 000 000 euroa julkisissa rakennusurakkasopimuksissa.

7. Rajoittamatta tiedonsaantia koskevaa kansallista lainsäädäntöä, valvontaelimen on kansallisen ja EU:n tietosuojalainsäädännön mukaisesti annettava kirjallisesta pyynnöstä rajoituksetta, maksutta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville 6 kohdassa tarkoitetut tehdyt hankintasopimukset. Joidenkin hankintasopimuksen osien saanti voidaan evätä, jos niiden paljastaminen estäisi lain soveltamista tai olisi muuten yleisen edun vastaista, haittaisi julkisten tai yksityisten taloudellisten toimijoiden oikeutettuja kaupallisia etuja taikka voisi haitata niiden välistä rehellistä kilpailua.

Ne osat, jotka voidaan paljastaa, on annettava saataville kohtuullisessa määräajassa, joka on enintään 45 päivää pyynnön esittämispäivästä.

Tietyn hankintasopimuksen saamista pyytävien ei tarvitse osoittaa minkäänlaista suoraa tai välillistä yhteyttä kyseiseen hankkeeseen. Tiedonsaajille olisi annettava mahdollisuus julkistaa tiedot.

8. Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitettuun vuosikertomukseen on liitettävä yhteenveto kaikista toimista, joita valvontaelin on toteuttanut 1–7 kohdan mukaisesti.

Perustelu

Vaatimus kansallisten valvontaviranomaisten perustamisesta ja siitä, että sopimukset tulee toimittaa niille, on selvästi toissijaisuusperiaatteen vastaista. On jäsenvaltioiden asia järjestää oma julkishallintonsa. Hankintasääntöjen noudattamisen jäsenvaltiokohtainen valvonta on jäsenvaltioiden tuomioistuinten, valvontaviranomaisten ja tarkastuselinten tehtävä. Säännökset synnyttävät lisäksi hankintaviranomaisille uusia hallinnollisia rasitteita.

Muutosehdotus 30

COM(2011) 896 final

85 artiklan ensimmäinen alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

85 artikla

Hankintaviranomaisten on laadittava jokaisesta hankintasopimuksesta tai puitejärjestelystä ja jokaisesta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta kirjallinen selvitys, josta on ilmettävä ainakin

a)	hankintaviranomaisen nimi ja osoite sekä hankintasopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kohde ja arvo;

b)	hyväksyttyjen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet sekä näiden valinnan perustelut;

c)	hylättyjen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet sekä näiden hylkäämisen perusteet;

d)	poikkeuksellisen alhaiseksi katsottujen tarjousten hylkäämisen perusteet;

e)	sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi, tämän tarjouksen valinnan perustelut ja, jos tiedossa, se osuus sopimuksesta tai puitejärjestelystä, jonka sopimuspuoleksi valittu tarjoaja mahdollisesti aikoo antaa alihankintana kolmansille;

f)	neuvottelumenettelyissä, joista ei ilmoiteta ennakolta, 30 artiklassa tarkoitetut olosuhteet, jotka oikeuttavat näiden menettelyjen noudattamisen;

g)	tarvittaessa syyt, joiden perusteella hankintaviranomainen on päättänyt olla tekemättä tarjouskilpailun kohteena ollutta hankintasopimusta tai puitejärjestelyä tai olla perustamatta dynaamista hankintajärjestelmää;

h)	tarvittaessa todetut eturistiriidat ja niiden johdosta toteutetut toimenpiteet.

Perustelu

Tässä kaavaillut dokumentointivelvoitteet kuormittavat kunnallishallintoa suhteettomasti, eivätkä ne edistä asiaa. Tämän uudistuksen tavoitteena on juuri turhien dokumentointivelvoitteiden purku eikä uuden byrokratian luominen.

Muutosehdotus 31

COM(2011) 896 final

85 artiklan kaksi viimeistä kappaletta

Erilliset kertomukset menettelyistä hankintasopimusten tekemisessä

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
85 artikla Erilliset kertomukset menettelyistä hankintasopimusten tekemisessä	85 artikla
Hankintaviranomaisten on pidettävä kirjaa kaikkien hankintamenettelyjen edistymisestä, olivat ne sitten sähköisiä tai muita menettelyjä. Tätä varten niiden on pidettävä kirjaa kaikista hankintamenettelyn vaiheista, myös viestinnästä talouden toimijoiden kanssa ja sisäisistä pohdinnoista, tarjouskilpailujen valmistelusta, mahdollisesta vuoropuhelusta tai neuvottelusta sekä tarjoajan valinnasta ja hankintasopimuksen tekemisestä.
Kertomus tai sen pääkohdat on annettava tiedoksi komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle niiden pyynnöstä.

Perustelu

Alueiden komitea katsoo, että kertomuksia koskeva järjestelmä, josta säädetään nykyisen direktiivin 2004/18/EY 43 artiklassa, on nyt ehdotettua järjestelmää parempi ja helpottaa hankintaviranomaisten hallinnollista työtä.

Muutosehdotus 32

COM(2011) 895 final

95 artikla

COM(2011) 896 final

86 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kansalliset kertomukset ja luettelot hankintaviranomaisista

1. Elinten, jotka on perustettu tai nimetty 84 artiklan mukaisesti, on toimitettava komissiolle vuosittain vakiolomakkeen mallin mukaan täytäntöönpano- ja tilastokertomus viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä lokakuuta.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

täydellinen ja ajantasainen luettelo kaikista keskushallinnon viranomaisista, keskushallintoa alemmalla tasolla toimivista hankintaviranomaisista ja julkisoikeudellisista laitoksista, hankintasopimuksia tai puitesopimuksia tekevät keskushallintoa alemmalla tasolla toimivat viranomaiset ja hankintaviranomaisten yhteenliittymät mukaan luettuina, sekä kunkin viranomaisen oma tunnistusnumero, jos sellaisesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä; luettelo on ryhmiteltävä viranomaistyypeittäin;

b)	täydellinen ja ajantasainen luettelo yhteishankintayksiköistä;

c)	kaikista tämän direktiivin 4 artiklassa säädetyt kynnysarvot ylittävistä hankintasopimuksista:

i)	tehtyjen hankintasopimusten lukumäärä ja arvo ryhmiteltynä kunkin viranomaistyypin osalta menettelyn mukaan sekä CPV-nimikkeistön tasoilla määritettyjen rakennusurakka-, tavaranhankinta- ja palvelusopimusten mukaan;

ii)

jos hankintasopimukset on tehty neuvottelumenettelyllä, josta ei ilmoiteta ennakolta, i alakohdassa tarkoitetut tiedot ryhmitellään lisäksi 30 artiklassa tarkoitettujen olosuhteiden mukaan ja niissä täsmennetään tehtyjen sopimusten lukumäärä ja arvo kunkin jäsenvaltion ja kolmannen maan osalta, josta sopimuksen tehnyt toimeksisaaja on peräisin.

d)	kaikista tämän direktiivin 4 artiklassa säädetyt kynnysarvot alittavista hankintasopimuksista, jotka kuuluisivat tämän direktiivin soveltamisalaan, jos niiden arvo ylittäisi kynnysarvon, tehtyjen hankintasopimusten lukumäärä ja arvo ryhmiteltynä kunkin viranomaistyypin osalta.

3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi, jotta hankintaviranomaisluettelo saadaan ajantasaistettua jäsenvaltioiden ilmoitusten mukaiseksi, jos tällaiset muutokset ovat tarpeen hankintaviranomaisten tunnistamiseksi.

Komissio voi Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin antaa tiedoksi 2 kohdan a alakohdan mukaisesti toimitetun luettelon julkisoikeudellisista laitoksista.

4. Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön tiedot institutionaalisista järjestelyistään, jotka koskevat tämän direktiivin täytäntöönpanoa, seurantaa ja täytäntöönpanon valvontaa, sekä kansallisista aloitteista, joilla pyritään antamaan ohjeita julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen täytäntöönpanosta tai avustamaan siinä taikka vastaamaan näiden sääntöjen täytäntöönpanossa esiintyviin ongelmiin.

5. Komissio vahvistaa vakiolomakkeen 1 kohdassa tarkoitettua vuotuista täytäntöönpano- ja tilastokertomusta varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 91 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Perustelu

Ehdotettu säännös tulee poistaa, sillä se aiheuttaa erittäin paljon hallinnollista työtä sekä sille elimelle, jonka tulee koota yhteen kaikki mainitut tiedot, että niille hankintaviranomaisille, joiden tulee asettaa tiedot saataville.

Muutosehdotus 33

COM(2011) 895 final

96 artikla

COM(2011) 896 final

87 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Tuki hankintaviranomaisille ja yrityksille
1. Jäsenvaltioiden on tarjottava teknisen tuen rakenteet, jotta hankintaviranomaiset saavat oikeudellisia ja taloudellisia neuvoja, ohjeita ja tukea hankintamenettelyjen valmisteluun ja toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jokainen hankintaviranomainen voi saada pätevää tukea ja neuvoja yksittäisissä kysymyksissä.
2. Talouden toimijoiden, etenkin pk-yritysten, julkisten hankintojen markkinoille pääsyn parantamiseksi ja tämän direktiivin säännösten virheettömän ymmärtämisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että saatavilla on tarkoituksenmukaista tukea, esimerkiksi sähköisin välinein tai olemassa olevia yritystukiverkostoja käyttäen.
3. Erityistä hallinnollista tukea on oltava saatavilla talouden toimijoille, jotka aikovat osallistua hankintamenettelyyn toisessa jäsenvaltiossa. Tällaisen tuen on katettava vähintään hallinnolliset vaatimukset kyseisessä jäsenvaltiossa ja mahdolliset sähköisiin hankintoihin liittyvät velvoitteet.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kiinnostuneet talouden toimijat saavat helposti asianmukaiset tiedot niistä veroihin, ympäristönsuojeluun sekä sosiaali- ja työlainsäädäntöön liittyvistä velvoitteista, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa, sillä alueella tai sillä paikkakunnalla, jossa/jolla rakennusurakoita suoritetaan tai palveluja tarjotaan, ja joita sovelletaan kyseisessä paikassa suoritettaviin rakennusurakoihin tai tarjottaviin palveluihin hankintasopimuksen toteutuksen aikana.
4. Edellä olevan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat nimetä yhden elimen taikka useamman elimen tai hallintorakenteen. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä koordinointi näiden elinten ja rakenteiden välillä.

Perustelu

Artikla tulee poistaa, sillä hankintoja tukevan toiminnan järjestäminen valtiotasolla kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle. Avuntarve hankintasääntöjen ymmärtämiseksi todennäköisesti vähenisi, jos säännöstö olisi yksinkertaisempi.

Muutosehdotus 34

COM(2011) 896 final

88 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
88 artikla	88 artikla
Tämän artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on osoitettava yksi tai useampi yhteyspiste, ja ilmoitettava sen tai niiden yhteystiedot muille jäsenvaltioille, valvontaelimille ja komissiolle. Jäsenvaltioiden on julkaistava luettelo yhteyspisteistä ja päivitettävä sitä säännöllisesti. Valvontaelin vastaa näiden yhteyspisteiden koordinoinnista.	Tämän artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on osoitettava yksi tai useampi yhteyspiste, ja ilmoitettava sen tai niiden yhteystiedot muille jäsenvaltioille ja komissiolle. Jäsenvaltioiden on julkaistava luettelo yhteyspisteistä ja päivitettävä sitä säännöllisesti.

Perustelu

88 artikla on syytä säilyttää, kuitenkin ilman mainintaa uusista valvontaelimistä. Tämän uudistuksen tavoitteena on juuri turhien dokumentointivelvoitteiden purku eikä uuden byrokratian luominen.

Bryssel 9. lokakuuta 2012

Alueiden komitean puheenjohtaja

Ramón Luis VALCÁRCEL SISO

Top