8.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 202/1

1.

PALAUTTAA MIELEEN, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan mukaisesti unionin toiminta täydentää kansallista politiikkaa ja suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan. Unionin toiminta edistää myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä aloilla, joilla jäsenvaltiot yhdessä komission kanssa sovittavat keskenään yhteen politiikkansa ja toimintaohjelmansa. Komissio voi kiinteässä yhteydessä jäsenvaltioihin tehdä aiheellisia aloitteita tämän yhteensovittamisen edistämiseksi, erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten.

2.

PALAUTTAA MIELEEN 14. lokakuuta 2005 annetun komission vihreän kirjan ”Väestön mielenterveyden parantaminen – Tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia”.

3.

PALAUTTAA MIELEEN 15. tammikuuta 2005 pidetyn Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan alueen ministerikokouksen julistuksen mielenterveyden haasteisiin vastaamisesta Euroopassa ja ratkaisujen löytämisestä.

4.

PALAUTTAA MIELEEN Brysselissä 13. kesäkuuta 2008 järjestetyn EU:n korkean tason konferenssin, jonka aiheena oli ”Yhdessä mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin puolesta” ja jossa tehtiin mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskeva eurooppalainen sopimus.

5.

PALAUTTAA MIELEEN vuonna 2010 annetun WHO:n kertomuksen mielenterveydestä ja kehityksestä: ”Targeting people with mental health conditions as a vulnerable group” (Mielenterveysongelmista kärsivät ovat muita heikommassa asemassa), joka pantiin tyytyväisenä merkille 1. joulukuuta 2010 annetussa Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmassa 65/95 maailmanlaajuisesta terveydestä ja ulkopolitiikasta.

6.

PALAUTTAA MIELEEN Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteen ”Köyhyyden torjunnan eurooppalainen foorumi”, jossa todetaan, että mielenterveysongelmista kärsivät kuuluvat liki kaikissa tapauksissa yhteiskunnan syrjäytyneimpiin ryhmiin, ja nämä ihmiset johdonmukaisesti ilmoittavat leimautumisen, syrjinnän ja syrjäytymisen keskeisiksi terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua heikentäviksi tekijöiksi.

7.

PALAUTTAA MIELEEN Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteen ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma” ja komission tiedonannon ”Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen” (1), jossa todetaan, että työllisyysasteen nostamiseksi merkittävästi on myös otettava huomioon työntekijöiden fyysinen ja henkinen terveys, jotta voidaan vastata nykypäivän työurien haasteisiin, jotka muodostuvat entistä enemmän siirtymisistä entistä nopeatahtisempien ja vaativampien töiden sekä työn uusien organisointimuotojen välillä.

8.

PALAUTTAA MIELEEN konferenssin ”Discovery research in neuropsychiatry: depression, anxiety and schizophrenia in focus”, joka pidettiin Budapestissa 18.–19. maaliskuuta 2011.

9.

ON TIETOINEN siitä, että henkinen hyvinvointi on terveyden ja elämänlaadun olennaisia tekijöitä ja edellytys sille, että voidaan oppia, tehdä työtä ja osallistua sosiaaliseen elämään.

10.

MYÖNTÄÄ, että viimeisten tieteellisten näyttöjen mukaan väestön hyvä mielenterveys ja henkinen hyvinvointi on tärkeä tekijä taloudelle, ja mielenterveyshäiriöt aiheuttavat taloudellisia tappioita esimerkiksi yritysten huonomman tuottavuuden ja heikomman työllisyyteen osallistumisen kautta sekä kustannuksia yksityishenkilöille, perheille ja mielenterveyshäiriöiden kanssa toimiville yhteisöille.

11.

ON TIETOINEN siitä, että mielenterveyshäiriöt vievät toimintakyvyn ja edustavat suurinta osaa sairastavuusvakioiduista elinvuosista EU:ssa. Tämän ongelman suurimpia syitä ovat masennus ja ahdistuneisuus.

12.

ON TIETOINEN siitä, että WHO:n arvioiden mukaan mielenterveyshäiriöt koskevat joka neljättä kansalaista ainakin kerran elämässä, ja niitä voi esiintyä yli 10 prosentilla EU:n väestöstä yhden vuoden aikana.

13.

ON TIETOINEN siitä, että itsemurha on edelleen merkittävä ennenaikaisen kuoleman syy Euroopassa. EU:ssa se aiheuttaa yli 50 000 kuolemantapausta vuodessa, ja yhdeksässä tapauksessa kymmenestä sitä edeltää mielenterveyshäiriöiden kehittyminen.

14.

ON TIETOINEN siitä, että mielenterveyteen suhtaudutaan hyvin eri tavoin jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioissa sekä myös sosiaalisten ryhmien välillä: huonoimmassa asemassa ovat sosioekonomisesti heikko-osaiset ryhmät.

15.

MYÖNTÄÄ, että mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin taustatekijät kuten sosiaalinen syrjäytyminen, köyhyys, työttömyys, huonot asumis- ja työolot, koulutusongelmat, lasten hyväksikäyttö, laiminlyönti ja pahoinpitely, naisten ja miesten eriarvoinen kohtelu sekä riskitekijät kuten alkoholin ja huumausaineiden väärinkäyttö ovat moninaisia ja esiintyvät usein terveydenhuoltojärjestelmien ulkopuolella, joten väestön mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin parantaminen edellyttää innovatiivisia kumppanuuksia terveysalan ja muiden alojen kuten sosiaaliasiat, asuminen, työllisyys ja koulutus, välillä.

16.

ON TIETOINEN siitä, että oppilaitokset ja työpaikat ovat tärkeitä toimintaympäristöjä mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin alalla, ja ne voivat hyötyä toteuttamistaan toimista omia tavoitteitaan silmällä pitäen.

17.

ON TIETOINEN siitä, että viranomaiset ja muut alueellisen ja paikallisen tason toimijat ovat keskeisessä asemassa mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin osalta. Ne voivat itse parantaa henkistä hyvinvointia ja edistää muiden alojen ja yhteisöjen osallistumista.

18.

ON TIETOINEN siitä, että mielenterveyspalvelujen käyttäjillä ja heidän perheenjäsenillään, hoitajillaan ja järjestöillään on erityistä ja arvokasta asiantuntemusta, ja heidät olisi saatava mukaan mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskevaan toimintaan.

19.

ON TIETOINEN siitä, että tarvitaan mielenterveyttä, henkistä hyvinvointia ja mielenterveyshäiriöitä koskevaa tutkimusta, ja PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE EU:n tutkimuksen puiteohjelmien osallistumisen tältä osin.

20.

SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskevan eurooppalaisen sopimuksen mukaisesti järjestettyjen viiden aihepiirikohtaisen konferenssin tuloksiin (2):

21.

KEHOTTAA jäsenvaltioita

22.

KEHOTTAA jäsenvaltioita ja komissiota

23.

KEHOTTAA komissiota