23.12.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 317/84

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle potilaita, terveydenhuoltojärjestelmiä ja yhteiskuntaa hyödyttävästä telelääketieteestä”

KOM(2008) 689 lopullinen

(2009/C 317/15)

Esittelijä: Lucien BOUIS

Komissio päätti 4. marraskuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle potilaita, terveydenhuoltojärjestelmiä ja yhteiskuntaa hyödyttävästä telelääketieteestä

KOM(2008) 689 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 26. kesäkuuta 2009. Esittelijä oli Lucien Bouis.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 15.–16. heinäkuuta 2009 pitämässään 455. täysistunnossa (heinäkuun 15. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 160 puolesta 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Huomiot ja suositukset

1.1   ETSK pitää kiinnostavana komission tiedonantoa, jonka tavoitteena on tukea ja kannustaa jäsenvaltioita telelääketieteen nivomisessa osaksi terveyspolitiikkojaan.

1.2   ETSK kiinnittää huomiota siihen, että komissio haluaa – toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen – rakentaa luottamusta telelääketieteeseen, edistää sen hyväksyntää, selventää oikeudellista tilannetta, ratkaista teknisiä ongelmia ja helpottaa markkinakehitystä. Jäsenvaltiot vastaavat jatkossakin omasta terveyspolitiikastaan ja telelääketieteen kehittämisestä investointivalmiuksiensa mukaisesti.

1.3   ETSK katsoo, että kansanterveysalan vastuuhenkilöille, ammattihenkilöstölle ja potilaille suunnattua tiedotusta tulee tehostaa. Heille tulee toimittaa jatkuvasti taustatietoa kustannustehokkuuden arvioimiseksi.

1.4   ETSK aikoo kiinnittää huomiota siihen, että tutkimus- ja kehittämistyöllä pyrittäisiin kaikin tavoin varmistamaan käyttöturvallisuus ja asianmukainen ergonomia sekä pienentämään hankinta- ja käyttökustannuksia. Komitea panee merkille, että komissio on halukas tukemaan laajamittaista etäseurantakokeilua.

1.5   ETSK toteaa, että telelääketieteen kehittäminen on vaivalloista, vaikka se tiettyjen selkeästi määriteltyjen ehtojen mukaisesti toteutettuna on omiaan parantamaan terveydenhuoltojärjestelmiä potilaiden, ammattihenkilöstön ja sosiaaliturvalaitosten kannalta. Komitean mielestä telelääketieteen soveltamisalat tulee määritellä ja sille tulee luoda vakaa oikeudellinen perusta.

1.6   ETSK katsoo, että telelääketieteen piiriin kuuluvan lääketieteellisen toiminnan määritelmä tulee pitää yksinkertaisena. Tavoitteena tulee olla luottamuksellisuuden takaaminen ja mahdollisimman hyvä potilasturvallisuus.

1.7   ETSK pitää ilahduttavana, että pyrkimyksenä on perustaa jo vuonna 2009 eurooppalainen foorumi, jolla helpotetaan jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa kansallisista lainsäädäntöpuitteista.

1.8   ETSK:n mielestä sellaisessa lääketieteellisessä toiminnassa, jossa telelääketiedettä hyödynnetään tukitekniikkana, on noudatettava kaikkeen lääketieteelliseen toimintaan liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia ja otettava lisäksi huomioon telelääketieteen erityisluonteesta johtuvat velvoitteet, kuten teknisistä tiedonsiirtotavoista ja tietojen turvaamisesta tiedottaminen.

1.9   ETSK pitää selvänä, että laajakaistan saatavuus (1) ja yhtenäinen levinneisyys kaikissa maissa sekä kattavat yhteydet ovat telelääketieteen kehityksen oleellisia edellytyksiä. Digitaalisten palvelujen rakentamista unionin alueille, etenkin maaseudulle ja syrjäisimmille alueille, tulee tehostaa, jotta kaikille kansalaisille taataan yhtäläiset mahdollisuudet saada terveydenhuoltopalveluja.

1.10   ETSK tukee komission aietta laatia järjestelmien yhteentoimivuuden, laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi poliittinen strategia-asiakirja nykyisten tai tulevien standardien pohjalta.

1.11   ETSK katsoo, että teknisten ja järjestelynäkökohtien lisäksi tulee kehittää tiedonvaihtoa telelääketieteen hyvistä kliinisistä käytännöistä.

1.12   ETSK pitää ilahduttavana ehdotusta kolmen toimintatason määrittelemisestä lähivuosiksi.

1.13   Jäsenvaltioissa tulee kiinnittää erityishuomiota toimien luokitteluun sekä kustannuksiin ja niiden korvaustasoihin.

1.14   EU:n tukemien jäsenvaltiotason toimien puitteissa tulee luoda välineitä telelääketieteen teknisten näkökohtien ja tehokkuuden testaamiseksi ja arvioimiseksi.

1.15   ETSK:n mielestä komission tulee käyttäjien pelkojen lievittämiseksi ja luottamuksen lujittamiseksi edistää terveydenhuollon ammattilaisille ja suurelle yleisölle suunnattuja tiedotus- ja valistuskampanjoita uusien tekniikoiden käytöstä.

1.16   ETSK pitää valitettavana, ettei terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen liittyviin näkökohtiin kiinnitetä erityishuomiota. Tarvitaan välttämättä järjestelmällistä yliopistokoulutusta ja täydennyskoulutusta. Tavoitteena ei tule kuitenkaan olla ”telelääkärien” kouluttaminen vaan koko lääkärikunnan perehdyttäminen telelääketieteeseen.

1.17   ETSK kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan tarkasti esitetyn tiedonannon suosituksia ja toiminta-aikataulua.

1.18   ETSK:n mielestä potilas- ja kuluttajajärjestöjen sekä terveydenhuollon ammattilaisten etujärjestöjen on voitava osallistua kyseisten uusien tekniikoiden kehittämistapojen määrittelyyn. Komitea pitää tärkeänä mahdollisuutta osallistua tehtyjen sitoumusten eri täytäntöönpanovaiheiden analysointiin.

1.19   ETSK:n mielestä potilaita, terveydenhuoltojärjestelmiä ja yhteiskuntaa hyödyttävän telelääketieteen kehittäminen on nivottava terveydenhuoltojärjestelmien ja terveyspolitiikkojen yleiseen kehittämiseen.

2.   Tiivistelmä tiedonannosta

2.1   Toimien taustaa

2.1.1   Telelääketiede (2) – terveydenhuollon etäpalvelujen tarjoaminen – voi auttaa parantamaan potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten elämänlaatua ja ratkaista terveydenhuoltojärjestelmien haasteita (mm. väestön ikääntyminen, krooniset sairaudet, kotona selviytyminen, syrjässä asuvat tai liikuntarajoitteiset potilaat, terveydenhuollon henkilöstön ikärakenne, terveydenhuoltopalvelujen epätasainen maantieteellinen jakautuminen).

2.1.2   Telelääketieteen avulla voidaan paitsi parantaa terveydenhuollon laatua ja tehostaa terveydenhuoltojärjestelmiä myös edistää EU:n taloutta, sillä kyseinen toiminta-ala on varsin dynaaminen (huom. etenkin pk-yritykset). Telelääketiedettä käytetään toistaiseksi kuitenkin vähän, ja markkinat ovat edelleen pirstaleiset.

2.2   Tiedonannossa esitetty lähestymistapa

2.2.1   Tiedonannossa tuetaan ja kannustetaan jäsenvaltioita nivomaan telelääketiede osaksi terveyspolitiikkojaan. Siinä kartoitetaan telelääketieteen käytön esteitä, autetaan jäsenvaltioita purkamaan tällaisia esteitä ja esitetään seikkoja, jotka ovat omiaan herättämään kiinnostusta telelääketieteen palveluja kohtaan ja edistämään niiden hyväksyntää lääketieteellisessä yhteisössä ja potilaiden keskuudessa.

2.2.2   Koska jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa terveydenhuollon organisoinnista, rahoituksesta ja toteuttamisesta ja ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ainoita tahoja, jotka pystyvät tekemään telelääketieteestä todellisuutta, komissio määrittelee toimet, jotka jäsenvaltioiden, sen itsensä ja asianomaisten toimijoiden olisi toteutettava.

Yleistä

3.1   ETSK panee merkille komission tiedonannon soveltamisalan mutta haluaa muistuttaa sähköisten potilastiedostojen tarpeesta ja tämän kiinteästä yhteydestä telelääketieteen kehitykseen.

ETSK kannattaa telelääketieteen kehittämistä, jotta ensiarvoisen tärkeä tavoite taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukkaita terveydenhuoltopalveluja toteutuisi. Komitea panee merkille telelääketieteen ennustettavissa olevan vaikutuksen terveydenhuoltojärjestelmään ja alan ammattikäytäntöihin ja katsoo, että kaupallistumisen riskeihin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.

3.2.1   Telelääketiedettä kehittämällä voidaan levittää terveydenhuollon ammattilaisten kollegiaalisia käytäntöjä ja edistää terveydenhuollon verkottumista sekä parantaa terveydenhuoltopalvelujen laatua ja saatavuutta. Tällaisia muutoksia tulee kuitenkin pohjustaa ja tukea pohtimalla tehtävien organisointia, arvojärjestystä ja delegoimista sekä laatimalla hoitokäytännöille protokollat.

ETSK kannattaa ehdotetun mukaisia kolmea toimintatasoa ja esittää niistä seuraavassa huomioita.

3.3.1   Luottamuksen rakentaminen telelääketieteen palveluihin ja niiden hyväksynnän edistäminen

3.3.1.1   ETSK:n mielestä terveysviranomaisille, alan ammattilaisille ja potilaille sekä heidän etujärjestöilleen tulee jakaa tietoa yhä tehokkaammin luomalla keskustelufoorumeja. Tällaisen välttämättömän tiedotuksen tulee pohjautua sellaisten seikkojen esittämiseen, joiden perusteella telelääketieteen tehokkuutta voidaan arvioida. Tässä tarkoituksessa tulee toimittaa taustatietoa kustannustehokkuuden arvioimiseksi. Tässä yhteydessä on pidettävä mielessä, että telelääketieteen käytön kehitys ja jatkuvuus riippuvat siitä, miten suuri osa telelääketieteen palvelujen kustannuksista korvataan, sekä potilaan omavastuuosuudesta.

3.3.1.2   ETSK huomauttaa, että alan pk-yrityksillä ei ole riittäviä taloudellisia resursseja tutkimus- ja kehittämistyöhön. Julkisen sektorin osallistumisen sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuden avulla voidaan etäseurantajärjestelmiä laajentaa huomattavasti. ETSK aikoo kiinnittää huomiota siihen, että laitteistojen kehittämisessä pyrittäisiin varmistamaan käyttöturvallisuus ja asianmukainen ergonomia sekä pienentämään hankinta- ja käyttökustannuksia. Kaikki kehitystyö ei voi olla vain teollisuuden asia.

3.3.1.3   ETSK korostaa, että telelääketieteen ja erityisesti etäseurannan käytön laajentaminen synnyttää uusia eettisiä ongelmia, koska potilaan ja lääkärin suhde muuttuu. Telelääketieteen tekniikat eivät voi korvata inhimillistä kontaktia. Jotta tällaiset tekniikat hyväksyttäisiin, komitea pitää välttämättömänä luoda hoitosuhteelle suuntaviivat sellaisia potilaita palvelemaan, jotka kaipaavat inhimillistä kontaktia sekä selkeitä, täsmällisiä ja vakuuttavia selvityksiä.

3.3.1.4   ETSK:n mielestä telelääketieteen tekniikoiden käytöstä tulee tehdä kansalaislähtöistä, jotta potilaat pystyvät säilyttämään oman elämänsä ja valintojensa hallinnan.

3.3.1.5   Puhelimessa tai kuvaruudun välityksellä toimivan hoitohenkilökunnan tulee myös saada psykologista koulutusta etäyhteyden inhimillisyyden turvaamiseksi ja fyysisen läsnäolon puutteen korjaamiseksi. Tähän mennessä potilaan ja hoitohenkilökunnan vuorovaikutus on perustunut juuri fyysiseen läsnäoloon.

3.3.1.6   ETSK pitää kiinnostavana, että komissio aikoo tukea kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmastaan laajamittaista etäseurantakokeilua, johon maksulaitokset osallistuvat. Komitea korostaa, että jäsenvaltioiden on arvioitava telelääketieteen alan tarpeensa ja painotuksensa vuoden 2009 loppuun mennessä.

3.3.1.7   ETSK kannattaa myös sellaisten ohjelmien rahoittamista kuin perustamissopimuksen 169 artiklan perusteella toteutettava tietotekniikka-avusteista asumista koskeva AAL-ohjelma (ambient assisted living) (3), ja kannustaa jäsenvaltioita osallistumaan niihin.

3.3.2   Oikeudellisen tilanteen selventäminen

3.3.2.1   ETSK toteaa, että telelääketieteen kehittäminen on vaivalloista, vaikka se tiettyjen selkeästi määriteltyjen ehtojen mukaisesti toteutettuna on omiaan parantamaan terveydenhuoltojärjestelmiä potilaiden, ammattihenkilöstön ja sosiaaliturvalaitosten kannalta. Telelääketiede on tehokas keino parantaa hoidon laatua tiedonkulkua nopeuttamalla, ja se tehostaa omalta osaltaan terveydenhuoltohenkilöstön ajankäyttöä. Komitean mielestä telelääketieteen soveltamisalat tulee määritellä, ja sille tulee luoda riittävä oikeudellinen perusta.

3.3.2.2   ETSK katsoo, että telelääketieteen alaan kuuluvan lääketieteellisen toiminnan määritelmä kannattaa pitää yksinkertaisena. Siihen kuuluvat mm. seuraavat toimet:

—	Etäkonsultaatio: lääketieteellinen toimi, jonka yhteydessä potilas keskustelee lääkärin kanssa etäyhteyden välityksellä ja diagnoosin tekemisen jälkeen voidaan antaa hoitolähete tai lääkeresepti.

—	Etäasiantuntijapalvelu: diagnosointi ja/tai hoito, joiden yhteydessä potilas ei ole läsnä. Useat terveydenhuollon ammattilaiset ovat yhteydessä toisiinsa ja antavat diagnoosinsa potilastiedostoissa olevien tietojen perusteella.

—	Etäavustaminen: lääkäri auttaa etäyhteyden välityksellä toista terveydenhuollon ammattilaista lääketieteellisen tai kirurgisen toimenpiteen suorittamisessa. Termiä käytetään myös ensiavun antajan avustamisesta hätätilanteessa.

On ensiarvoisen tärkeää selventää tällaisen toiminnan oikeudellista tilannetta, vahvistaa tietosuojajärjestelmiä ja varmistaa, että potilastiedot ovat mahdollisimman hyvin turvassa niitä kerättäessä, tallennettaessa ja käytettäessä.

3.3.2.3   ETSK on pannut merkille, että lääketieteellisen toiminnan määritelmät, tällaisen toiminnan juridiset ja oikeudelliset vaikutukset sekä korvauskäytännöt vaihtelevat jäsenvaltioittain. Komitea muistuttaakin, että terveydenhuoltopalvelujen käyttäjät voivat palvelujen suorittamistavasta riippumatta vapaasti käyttää ja saada lääketieteellistä hoitoa muussa kuin kotijäsenvaltiossaan, mikä pätee myös telelääketieteeseen (4).

3.3.2.4   ETSK palauttaa mieliin kiinnostuksensa vahingonkorvausjärjestelmän luomiseen ja selkeiden riitojenkäsittelysääntöjen laatimiseen myös kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on pakollinen, koko ammattihenkilöstöä koskeva, vakuutusjärjestelmä.

3.3.2.5   ETSK pitää ilahduttavana, että komissio haluaa perustaa jo vuonna 2009 eurooppalaisen foorumin, jolla helpotetaan jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa kansallisista lainsäädäntöpuitteista ja niiden mahdollisista telelääketieteeseen liittyvistä muutoksista.

3.3.2.6   ETSK:n mielestä telelääketiede ei voi eikä saa korvata lääketieteellisiä toimenpiteitä. Telelääketiede täydentää tällaisia toimenpiteitä, ja kliinisten tutkimusten puuttuminen rajoittaa sen mahdollisuuksia. Sen yhteydessä on noudatettava kaikkeen lääketieteelliseen toimintaan liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Lisäksi aivan erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin:

—	Terveydenhuollon ammattilaisen toimenkuva on ilmoitettava selvästi.

—	Potilaan hyväksi on hyödynnettävä lääketieteen uudenaikaisinta tietämystä hänen iästään, taloudellisesta tilanteestaan ja sairauden laadusta riippumatta.

—	Potilaalle on kerrottava toimenpiteen tarkoituksesta ja laajuudesta sekä käytettävistä keinoista.

—	Potilaan on voitava antaa vapaasti suostumuksensa.

—	Terveystietojen salassapito on taattava.

—	Telelääketieteellisen toiminnan johdosta annetut reseptit on hyväksyttävä.

—	Terveydenhuollon ammattilaisen pyyntöjen ja vastausten tulee olla potilaalle ymmärrettäviä.

—	Tuotetut asiakirjat on tallennettava ja kirjattava potilastiedostoon.

—	Hoidon jatkuvuus on taattava.

—	Lääketieteellisen toiminnan on oltava laadultaan vähintään perinteisen toiminnan tasoista.

—	Kliinisen tutkimuksen puutetta ei pidä kompensoida moninkertaistamalla radiologisten tai biologisten tutkimusten määrää.

—	Teknisessä tiedonsiirrossa sekä hoitohenkilökunnan ja avustavan hoitohenkilökunnan käsitellessä tietoja on taattava ehdoton luottamuksellisuus.

Telelääketieteellisen toiminnan yhteydessä on myös tiedotettava tiedonsiirrossa käytettävistä teknisistä resursseista.

3.3.3   Teknisten ongelmien ratkaiseminen ja markkinakehityksen helpottaminen

ETSK katsoo, että mahdollisimman korkean turvatason edellyttämä laajakaistan saatavuus (1) ja kattavat yhteydet ovat telelääketieteen kehityksen edellytyksiä. Jotta terveydenhuollon ammattilaiset ja potilaat luottaisivat tällaiseen toimintatapaan, tarvitaan takeet käytettävän tekniikan turvallisuudesta, ja käytön on oltava helppoa.

3.3.3.1.1   Digitaalisten palvelujen rakentamista unionin alueille, etenkin maaseudulle ja syrjäisimmille alueille, tulee tehostaa, sillä telelääketiede edellyttää tehokasta verkkoa. Telelääketiede sitä paitsi vaikuttaa etenkin tällaisilla seuduilla asuviin.

3.3.3.1.2   Ellei laajakaistayhteyksiä ole, vasteajat venyvät terveydenhuollon ammattilaisille kohtuuttoman pitkiksi ja suurten tiedostojen siirto estyy. Informaation laadun heikkeneminen voi aiheuttaa vakavia lääketieteellisiä riskejä.

3.3.3.2   ETSK tukee komission aietta laatia etäseurantajärjestelmien yhteentoimivuuden, laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa poliittinen strategia-asiakirja nykyisten tai unionitasolla valmisteilla olevien standardien pohjalta. ETSK:n mielestä luottamuksen rakentaminen edellyttää laitteiden luotettavuuden säännöllistä arviointia, sillä alan tekniikka kehittyy jatkuvasti.

3.4   Alan tekniikan kehitys avaa taloudelle yleisesti ottaen mahdollisuuksia. ETSK katsoo kuitenkin, että vaikutus terveydenhuoltojärjestelmien horjuvaan rahoitukseen tulee arvioida, ja yhteisön tulisi tarjota rahoitusta tutkimus- ja kehittämistyöhön. Komitea katsoo, että hyvää vanhuutta tukevassa tieto- ja viestintätekniikan ohjelmassa (5) olisi vastaisuudessa kiinnitettävä huomiota telelääketieteen erityispiirteisiin.

4.   Erityistä

Telelääketiedettä ei tule mieltää pelkästään sähköisen kaupankäynnin kehitykseen liittyväksi alaksi, sillä se on täysipainoista lääketieteellistä toimintaa. ETSK pitää ilahduttavana ehdotusta kolmen toimintatason määrittelemisestä lähivuosiksi.

ETSK korostaa, että jäsenvaltioissa tulee kiinnittää huomiota toimien luokitteluun ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Telelääketiedettä ei nimittäin ole otettu kaikissa vakuutusjärjestelmissä huomioon lääketieteellisenä toimintana, ja järjestelmissä suhtaudutaan pidättyvästi siihen liittyvän reseptinannon edellytyksiin.

4.1.1.1   Kun otetaan huomioon investointien suuruus, terveyspolitiikan alalla toimivaltaisten kansanterveyslaitosten ja/tai -elinten tulee aivan ilmeisesti pyrkiä asianosaisten tahojen vuoropuhelun pohjalta löytämään rahoitusmahdollisuuksia ja määritellä, mistä rahoitus saataisiin. ETSK on kuitenkin huolissaan siitä vaarasta, että potilaiden maksuosuutta hoitojen kustannuksista kasvatetaan huomattavasti näiden uusien järjestelyjen takia.

EU:n tasolla tuettavista jäsenvaltioiden toimista ETSK toteaa, että kun otetaan huomioon kansallisten säännösten, käytäntöjen ja tottumusten erilaisuus, tulee jo vuonna 2009 julkaista analyysi yhteisön oikeudellisesta kehyksestä, jota telelääketieteellisiin palveluihin tullaan todennäköisesti soveltamaan.

4.1.2.1   ETSK:n mielestä tällaisen analyysin laatimisen lisäksi olisi luotava EU:n tuella testaus- ja arviointivälineitä. Lisäksi olisi määritettävä strategiset ja johdonmukaiset tavoitteet päättäjien tarvitseman erottuvuuden takaamiseksi. Se edellyttää lääketieteellistä ja taloudellista arviointia, jossa otetaan huomioon väestörakenteelliset ja potilaita hyödyttävien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämisen haasteet.

Komission toimista ETSK toteaa, että lievittääkseen järjestelmien käyttäjien pelkoja ja ratkaistakseen tähän liittyvän luottamusongelman komission olisi tuettava koulutusohjelmia, joiden avulla potilaat perehdytetään uusiin käytäntöihin ja välineisiin. Tämä tarve korostuu siksikin, että potilaat ovat hyvin usein iäkkäitä.

ETSK pitää valitettavana, ettei komissio kiinnitä erityishuomiota näkökohtiin, jotka liittyvät terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamiseen ja perehdyttämiseen alan uuteen toimintaympäristöön. Hoidon jatkuvuus ja koordinointi edellyttävät myös potilasyhteydenpidon uusien välineiden hallintaa.

4.1.3.1.1   ETSK katsoo, että telelääketieteen alalla niin kuin monella muullakin alalla keskeiseksi muutoksen välineeksi tulee harkita terveydenhuollon ammattilaisten kunkin ryhmän tarpeisiin mukautetun koulutuksen tarjoamista. Tarvitaan välttämättä järjestelmällistä yliopistokoulutusta ja täydennyskoulutusta, joilla tähdätään telelääketieteen mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen hoidon laadun parantamiseksi. Tämä edellyttää myös vahvaa tiedottamista suurelle yleisölle.

4.1.3.1.2   Lisäksi ETSK panee merkille, että kyseisten uusien tekniikoiden käytön vuorovaikutteisuus ja monialaisuus luovat jo sinällään oppimisen perustan ja edistävät tiimityöskentelyn yhteydessä tapahtuvaa itseoppimista, joka tulee kehittymään.

4.1.4   ETSK katsoo, että telelääketiedettä on ehdottomasti pidettävä täysipainoisena lääketieteellisenä toimintana eikä muotiasiana tai korvikkeena. Tästä on lähdettävä teknologisessa tutkimuksessa sekä laitteistojen ja ohjelmistojen kehittämisessä, mutta myös pohdittaessa laitteiden hankinnan ja toimenpiteiden korvaamisen taloudellisia näkökohtia sekä telelääketieteen hyväksyntää ja siihen kohdistuvaa luottamusta. On suotavaa yhdenmukaistaa telelääketieteellistä toimintaa ja luoda sille yhteiset puitteet, jotta hoitohenkilöstön keskinäinen tiedonvaihto ja potilaiden osallistuminen helpottuisivat käyttäjäystävällisen toimintaympäristön ansiosta.

5.   Päätelmät

5.1   Telelääketieteen soveltaminen merkitsee toimintakulttuurin muutosta, joka edellyttää asianmukaista tiedottamista. Tämän muutoksen tueksi saattaa kehittyä uusia ammatteja.

5.2   ETSK:n mielestä telelääketieteen kehittäminen on nivottava terveydenhuoltojärjestelmien ja terveyspolitiikkojen kehittämiseen.

5.3   Terveydenhuoltojärjestelmien käyttäjistä pitää tulla yhä selvemmin omaan terveyteensä vaikuttavia toimijoita. Etujärjestöjen sekä terveydenhuollon ammattilaisten järjestöjen tulee voida osallistua kyseisten uusien tekniikoiden kehittämis- ja rahoitusmuotojen määrittelyyn.

5.4   ETSK pitää tärkeänä mahdollisuutta osallistua tehtyjen sitoumusten eri täytäntöönpanovaiheiden analysointiin. Telelääketieteen ja siihen käytettävissä olevien resurssien toiminnallisen kehittämisen lisäksi kyse on nimenomaan kansalaisten yhtäläisistä mahdollisuuksista saada terveydenhuoltopalveluja.

---

(1)  EUVL C 175, 28.7.2009, s. 8.

(2)  Telelääketieteeseen kuuluu telekirurgiaa lukuun ottamatta mm. seuraavanlaisia palveluja: teleradiologia, telepatologia, teledermatologia, etäkonsultaatio, etäseuranta ja teleoftalmologia. Tiedonannossa ei kuitenkaan pidetä telelääketieteen palveluina terveystietoportaaleja, sähköisiä terveyskertomusjärjestelmiä eikä sähköisiä lääkereseptejä ja lähetteitä.

(3)  EUVL C 224, 20.8.2008, s. 8-11.

(4)  EUVL C 175, 28.7.2009, s. 116.

(5)  Ohjelma kuuluu seitsemänteen puiteohjelmaan.

---