52008PC0644

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 17.10.2008

KOM(2008) 644 lopullinen

2008/0198 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

puutavaraa ja puutuotteita markkinoilla saatavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta {SEK(2008) 2615}{SEK(2008) 2616}

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämän ehdotuksen pääasiallisena tavoitteena on täydentää ja vahvistaa EU:n nykyistä toimintakehystä sekä tukea kansainvälisiä toimia, joilla torjutaan laitonta puunkorjuuta ja siihen liittyvää kauppaa.

- Yleinen tausta

Puunkorjuu on laitonta silloin, kun puuta korjataan tai käsitellään tai sillä käydään kauppaa siinä maassa sovellettavan kansallisen lainsäädännön vastaisesti, jossa puu on korjattu. Laittomaan puunkorjuuseen on olemassa monia syitä, mutta sen lähtökohtana ovat puutavaran suuri kysyntä sekä niiden sääntöjen puutteellisuus, joilla pyritään estämään laittomasti korjatun puun kauppa. Laiton puunkorjuu on kuitenkin vain osa laajempaa ongelmakenttää, joka käsittää metsähallintoon, lainsäädännön valvontaan ja korruptioon liittyviä ongelmia.

Koska laitonta puunkorjuuta harjoitetaan salassa, toiminnan laajuutta ja arvoa on vaikea arvioida. On kuitenkin olemassa näyttöä siitä, että se on merkittävä ongelma, joka kasvaa edelleen. Monissa maissa laitonta puunkorjuuta harjoitetaan yhtä paljon tai jopa huomattavasti enemmän kuin laillista puunkorjuuta. Laitonta puunkorjuuta esiintyy myös Euroopassa, vaikkakaan ei kovin paljon.

Laiton puunkorjuu vaikuttaa suuresti maailmanlaajuiseen metsäkatoon, joka aiheuttaa valtavia ympäristövahinkoja. Metsäkato on syynä noin 20 prosenttiin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä (mikä on enemmän kuin liikennealan kokonaispäästöt), ja sillä on suuri vaikutus biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen maailmassa.

Lisäksi laiton puunkorjuu heikentää metsäalan laillisten toimijoiden kilpailukykyä sekä viejä- että tuojamaissa ja aiheuttaa valtioille huomattavia tulonmenetyksiä. Se heikentää myös oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisen hallinnon periaatteiden noudattamista, on esteenä kestävälle kehitykselle monissa kehitysmaissa ja auttaa rahoittamaan aseellisia selkkauksia. Laittoman puunkorjuun yhteiskunnallisia vaikutuksia tunnetaan huonommin, mutta on kuitenkin olemassa todisteita siitä, että siihen liittyy vakavia ihmisoikeusloukkauksia.

Euroopan unioni tekee yhä uusia aloitteita, joiden tavoitteena on kerätä tukea laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan vastaisiin toimiin ja lujittaa näitä toimia. Se tukee myös muiden aloitteita kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. Euroopan komissio ja monet jäsenvaltiot ovat aktiivisesti mukana monissa tällaisissa aloitteissa, kuten alueellisissa FLEG-hankkeissa. Komissio osallistuu myös kahdenvälisiin ja monenvälisiin neuvotteluihin kolmansien maiden kanssa monenvälisillä foorumeilla, kuten YK:n metsäfoorumilla ja Kansainvälisessä trooppisen puun järjestössä, ja käy kahdenvälisiä neuvotteluja suurten puuntuottajamaiden, kuten Yhdysvaltojen, Kiinan, Venäjän ja Japanin kanssa, keskustellakseen tästä ongelmasta. Lisäksi se käyttää tilaisuutta hyväkseen käydessään neuvotteluja kumppanuus- ja yhteistyösopimuksista tai vapaakauppasopimuksista ja ottaa näissä yhteyksissä esille metsien säilyttämisen ja kestävän hoidon sekä laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan.

Euroopan komissio antoi vuonna 2003 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon, jossa se ehdotti metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa (FLEGT)[1]. Toimintasuunnitelman tavoitteena oli puuttua laittomaan puunkorjuuseen ja siihen liittyvään kauppaan. Aloite liittyi läheisesti sitoumukseen, jonka komissaari Nielson oli antanut kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2002, sekä siihen kehitykseen, jota olivat vauhdittaneet Maailmanpankin organisoimat alueelliset prosessit ja erityisesti Balissa vuonna 2001 pidetty metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa ja metsähallintoa (FLEG) käsitellyt korkean tason kokous.

EU:n FLEGT-toimintasuunnitelmaan sisältyy toimenpidepaketti, johon kuuluvat muun muassa puuntuottajamaiden tukeminen, monenvälisen yhteistyön kehittäminen laittomasti korjatun puutavaran kaupan estämiseksi, yksityissektorin aloitteet sekä toimenpiteet, joilla pyritään estämään investoiminen sellaiseen toimintaan, joka yllyttää laittomaan puunkorjuuseen ja konfliktipuutavaran tarjontaan.

Keskeisenä ehdotuksena toimintasuunnitelmassa oli FLEGT-lupajärjestelmä, jossa puun tuonti järjestelmään osallistuvista maista EU:hun edellyttää FLEGT-lupaa, joka osoittaa, että puu on korjattu kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Neuvosto on antanut vuonna 2005 FLEGT-asetuksen[2], jolla luodaan oikeudelliset puitteet kumppanimaista peräisin olevan puun tuonnille EU:hun, ja valtuuttanut komission aloittamaan neuvottelut tuottajamaiden ja alueellisten järjestöjen kanssa, jotka ovat ilmaiseet olevansa kiinnostuneita tekemään EU:n kanssa vapaaehtoisia FLEGT-kumppanuussopimuksia.

Lokakuuhun 2008 mennessä viisi maata (Malesia, Indonesia, Kamerun, Kongon tasavalta ja Ghana) oli aloittanut EU:n kanssa neuvottelut tällaisista sopimuksista, ja niistä oli neuvoteltu epävirallisesti myös monien muiden tuottajamaiden kanssa, jotka olivat ilmaisseet olevansa kiinnostuneita asiasta. Ensimmäinen sopimus parafoitiin Ghanan kanssa syyskuussa 2008. Kumppanuussopimusten täytäntöönpanoaikataulun sekä säännösten ja määräysten kiertämiseen ja rahanpesuun liittyvän riskin vuoksi nämä sopimukset eivät kuitenkaan riitä laitonta puunkorjuuta koskevan ongelman ratkaisemiseen.

FLEGT-toimintasuunnitelmassa komissio myönsi, että eräät tärkeät puuntuottajamaat eivät ehkä olisi halukkaita tekemään vapaaehtoisia FLEGT-kumppanuussopimuksia EU:n kanssa ja että EU:n olisi monenvälisen yhteistyön jumiutuessa tai hidastuessa toteutettava lisätoimia, joilla laitonta puunkorjuuta voitaisiin torjua kansainvälisellä tasolla, esimerkiksi antamalla lainsäädäntöä, jolla estettäisiin laittomasti korjatun puun tuonti EU:hun. Komissio sitoutui tarkastelemaan tällaisia vaihtoehtoja, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat virallisissa päätöslauselmissaan[3] ja päätelmissään[4] muistuttaneet sitä tästä sitoumuksesta.

Näiden toimien jälkeen jäsenvaltiot, komissio, ajatushautomot ja kansalaisjärjestöt ovat tehneet laajamittaista työtä selvittääkseen, mikä olisi paras tapa toimia tästä eteenpäin. Komissio on ottanut tämän työn tulokset huomioon käynnistäessään vuoden 2006 lopussa useiden lisätoimenpiteiden arvioinnin. Arvioinnin tulokset esitetään tiivistetysti komission julkaisemassa raportissa.

Arvioinnin tulosten perusteella komissio katsoo, että laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan vastaista EU:n politiikkaa on vahvistettava. Monet jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, että yhteisen lähestymistavan puuttuessa ne toteuttaisivat kansallisia toimenpiteitä, mutta kokemus on osoittanut, että kansallisella tasolla toteutetut toimet voivat luoda esteitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle ja vääristää sisämarkkinoilla käytävää kilpailua. Sen vuoksi komissio pitää yhteisön toimia tarpeellisina. Ehdotuksena on, että ongelmaan puututaan vahvistamalla asetuksessa niiden toimijoiden velvollisuudet, jotka saattavat puutavaraa ja puutuotteita yhteisön markkinoilla.

Ehdotettu asetus ei estä yhteisöä toteuttamasta muita toimenpiteitä, joilla torjutaan metsäkatoa ja biologisen monimuotoisuuden vähenemistä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi biomassaa koskevien ympäristökestävyyskriteereiden vahvistaminen.

- Voimassa olevat aiemmat säännökset

Voimassa olevia aiempia säännöksiä on käsitelty tyhjentävästi edellä olevassa jaksossa.

- Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ilmastonmuutospolitiikka: Viime aikoina on tunnustettu yhä laajemmin, että metsillä on keskeinen merkitys maailmanlaajuisessa hiilikierrossa, koska ne varastoivat noin puolet maan hiilestä koko maailmassa. Erityisesti ollaan yhä laajemmin yksimielisiä siitä, että jollei metsäkatoon puututa, maapallon lämpenemistä ei voida rajoittaa 2 °C:een esiteolliseen aikaan verrattuna eivätkä ilmastonmuutoksen vastaiset EU-toimet tuota toivottuja tuloksia.

Laiton puunkorjuu on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka lisäävät suoraan metsäkatoa, ja se heikentää myös metsähallintoa ja kestävää metsänhoitoa, jotka vaikuttavat olennaisesti niiden metsäalan toimenpiteiden tehokkuuteen, jotka olisi toteutettava vuoden 2012 jälkeisen ilmastosopimusjärjestelmän puitteissa.

Laittomasti korjatusta puusta valmistetut halvat puutuotteet heikentävät myös eurooppalaisten puualan toimijoiden ja työntekijöiden asemaa. Tämän ehdotuksen tavoitteena on puuttua tähän ongelmaan ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset alan yrityksille ja työntekijöille.

Ehdotuksen tavoitteet ovat komission strategisten tavoitteiden sekä parempaa sääntelyä koskevien periaatteiden mukaisia, sillä ehdotuksella pyritään toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä, takamaan vahva oikeusvarmuus koko EU:ssa, antamaan toimijoille mahdollisuus toimia dynaamisemmin asettamatta kuitenkaan suuria lisärasitteita ja lisäämään siten yhteisön uskottavuutta kansalaisten silmissä.

Ehdotuksessa keskitytään FLEGT-toimintasuunnitelman mukaisesti pelkästään laillisuuskysymyksiin eikä käsitellä kestävyysnäkökohtia. Monissa maissa metsälainsäädäntö perustuu kuitenkin kestävän metsänhoidon periaatteisiin, minkä vuoksi laillisuus ei ole täysin riippumaton kestävyydestä. Koska tällä ehdotuksella pyritään lainvalvonnan ja hallinnon parantamiseen, se edistäisi merkittävästi kestävää kehitystä erityisesti niissä maissa, jotka kärsivät laittomasta puunkorjuusta. Ehdotuksen tavoitteissa on otettu huomioon Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2006 hyväksymä kestävän kehityksen strategia sekä EU:n strateginen energiakatsaus, jonka komissio esitti Eurooppa-neuvostolle tammikuussa 2007. Ehdotuksen ja mahdollisten täytäntöönpanotoimien tulisi olla näiden tavoitteiden mukaisia.

2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Joulukuun 2006 ja kesäkuun 2008 välisenä aikana oli käynnissä laaja kuulemismenettely, johon sisältyi julkinen verkkokuuleminen sekä useita sidosryhmien kanssa pidettyjä kokouksia. Lisäksi komissio teki ehdotetuista toimintavaihtoehdoista vaikutusten arvioinnin ja julkaisi siitä raportin.

Aluksi tarkasteltiin seuraavia neljää vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1: Kahdenvälisyyteen perustuvan lähestymistavan laajentaminen vapaaehtoisilla FLEGT-kumppanuussopimuksilla

Tässä vaihtoehdossa yhteisö ennen kaikkea lujittaa vapaaehtoisiin FLEGT-kumppanuussopimuksiin perustuvan lähestymistavan toteuttamista. Toisaalta tällä lähestymistavalla saavutettaisiin merkittäviä tuloksia vain siinä tapauksessa, että kaikki suuret puuntuottaja-, kauttakulku- ja puunjalostusmaat tekisivät näitä sopimuksia tai että sopimuksista kehittyisi monenvälinen aloite. Yleisenä näkemyksenä on kuitenkin, että edellinen edellytys on mahdoton täyttää, ja jälkimmäisenkin toteutumista pidetään hyvin epätodennäköisenä.

Vaihtoehto 2: Yksityissektorin vapaaehtoisten toimenpiteiden kehittäminen

Tässä vaihtoehdossa yhteisö tukee yksityissektorin toimenpiteiden, kuten käytännesääntöjen ja metsäsertifiointijärjestelmien lujittamista muun muassa tunnustamalla ne vapaaehtoisissa FLEGT-kumppanuussopimuksissa, tekemällä osallistuminen alan liittoihin pakolliseksi ja antamalla tukensa taloudellisten ja sääntelyyn perustuvien kannustimien kaltaisille toimenpiteille.

Käytännesääntöjä ovat antaneet puukauppa-alan liitot ja elimet, jotka kehittävät vastuuntuntoista hankintapolitiikkaa ja antavat jäsenilleen sitä koskevia neuvoja. Lisäksi on perustettu sertifiointijärjestelmiä, joiden tavoitteena on vahvistaa metsänhoitostandardeja ja akkreditoida niiden perusteella metsiä, tuotteita ja metsänhoitajia. Vaikka näillä aloitteilla on omat etunsa, kuten joustavuus, tehokas motivointi ja hyvä kustannustehokkuus, ne ovat kuitenkin vapaaehtoisia, niiden täytäntöönpanoa ei valvota eikä niiden laiminlyönnistä koidu seuraamuksia, minkä vuoksi niiden uskottavuus ja kestävyys on asetettu vuosien varrella kyseenalaisiksi.

Vaihtoehto 3: Rajatoimenpiteet, joilla estetään laittomasti korjatun puun tuonti

Tässä vaihtoehdossa on yhteisön lainsäädännön vastaista tuoda yhteisöön puutuotteita, jotka on valmistettu laittomasti korjatusta puusta, ja puutavaraa saa tuoda yhteisöön vain sillä ehdolla, että sen laillisuus voidaan osoittaa. Tuontikielto ja laillisuusvaatimuus koskevat kaikkia maita riippumatta siitä, kuinka suuri on laittomasti korjatulla puulla käytävän kaupan riski. Vaatimusten noudattaminen tarkastetaan EU:n rajoilla puutavaran laillisuuden osoittavien asiakirjojen perusteella.

Tässä vaihtoehdossa yhteisö olettaa, että laitonta puunkorjuuta esiintyy ainoastaan EU:n ulkopuolella, minkä vuoksi kaupan alan toimenpiteillä on keskeinen rooli laittoman puunkorjuun vastaisessa toiminnassa. Tässä on kuitenkin kyseenalaista se, ovatko toimenpiteet WTO:n sääntöjen mukaisia (puualan toimijoiden syrjintä) ja oikein suhteutettuja.

Vaihtoehto 4: Kielto saattaa laittomasti korjattua puuta EU:n markkinoille

Tässä vaihtoehdossa on lainvastaista saattaa laittomasti korjattua puutavaraa ja siitä valmistettuja puutuotteita yhteisön markkinoille. Sitä sovellettaisiin sekä EU:hun tuotuihin että EU:ssa valmistettuihin metsätuotteisiin.

Mahdollisia lähestymistapoja on kaksi:

Vaihtoehto 4A: Lainsäädäntö, jossa kielletään alkuperämaan lakien vastaisesti korjatun puutavaran ja siitä valmistettujen puutuotteiden kauppa ja hallussapito

Tässä vaihtoehdossa on lainvastaista saattaa laittomasti korjattua puuta EU:n markkinoille. Koska laittomuuden osoittaminen on lainvalvontaviranomaisten vastuulla, toimijoiden täytyy todistaa säännösten noudattaminen vain silloin, kun se on asetettu kyseenalaiseksi.

Tässä vaihtoehdossa keskitytään niihin tapauksiin, joissa laittomuuden riski on suuri, ja kannustetaan siten alan toimijoita hankkimaan puutavaraa, jonka laillisuudesta on riittävät takeet. Vaihtoehdon täytäntöönpano aiheuttaisi kuitenkin suuria ongelmia: puunkorjuun laittomuuden osoittaminen olisi vaikeaa, koska puutuotteiden toimitusketjut ovat mutkikkaita ja niissä on mukana useita maita ja toimijoita, ja eurooppalaisten tuomioistuinten olisi annettava tuomioita lainsäädännön rikkomisista, jotka ovat tapahtuneet yhteisön ulkopuolisissa maissa ja kyseisten maiden lainsäädännön alaisuudessa. Tällä vaihtoehdolla ei myöskään luotaisi oikeusvarmuutta, jota markkinoiden moitteeton toiminta edellyttää.

Tämä vaihtoehto vastaa laitonta puunkorjuuta koskevaa muutosta, joka tehtiin Yhdysvalloissa 2. kesäkuuta 2008 Laceyn lakiin (US Lacey Act). Kyseisellä muutoksella lain antama suoja ulotettiin koskemaan puita ja muita kasveja, jotka on korjattu laittomasti Yhdysvaltojen ulkopuolella.

Vaihtoehto 4B: Lainsäädäntö, jonka mukaan markkinoille saa tuoda ainoastaan laillisesti korjattua puutavaraa ja siitä valmistettuja puutuotteita

Tässä vaihtoehdossa puutavaraa ja puutuotteita saa tuoda yhteisön markkinoille vain sillä ehdolla, että toimija voi osoittaa niiden laillisuuden. Lainvalvontaa varten todisteeksi on esitettävä kirjalliset asiakirjat kaikista lähetyksistä. Näin ollen vaarana on, että vaihtoehdolla luodaan raskas ja kallis järjestelmä, joka vahingoittaa kauppaa.

Tämä vaihtoehto perustuu jossain määrin samanlaiseen lähestymistapaan kuin vaihtoehdossa 3, sillä toimijoiden olisi esitettävä asiakirjatodisteet jokaisen EU:n markkinoille saattamansa puutavara- ja puutuote-erän laillisuudesta sen alkuperästä riippumatta. Todisteet olisi esitettävä pyynnöstä tai järjestelmällisesti, ja niiden olisi oltava lainvalvontaa varten sellaisten asiakirjojen muodossa, jotka osoittavat puutavaran tai puutuotteiden laillisuuden.

Edellä kuvatuista neljästä vaihtoehdosta tehdyssä arvioinnissa todettiin, että jokaisessa niistä oli merkittäviä puutteita, jotka olisivat voineet rajoittaa niiden toimivuutta. Laittoman puunkorjuun erityinen luonne vaatii uutta lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon koko puualan rakenne, pyritään saamaan aikaan järjestelmällinen muutos toimijoiden ja asiakkaiden käyttäytymisessä ja keskitytään edistämään alakohtaisia järjestelmiä, joilla voidaan estää laittoman puutavaran ja puutuotteiden pääsy yhteisön markkinoille. Näiden tavoitteiden pohjalta kehitettiin uusi vaihtoehto.

Vaihtoehto 5: Lainsäädäntö, joka edellyttää asianmukaista huolellisuutta kaikilta toimijoilta, jotka saattavat puutavaraa ja puutuotteita yhteisön markkinoille

Tässä vaihtoehdossa toimijoiden on parhaan kykynsä mukaan ja asianmukaista huolellisuutta (”due diligence”) noudattaen varmistettava, että puutavara tai puutuotteet, joita ne saattavat yhteisön markkinoille, ovat laillisesti korjattua puuta. Vaihtoehto rakentuu sille periaatteelle, että tehokkaassa strategiassa on pyrittävä tukemaan sellaisten vakaiden järjestelmien kehittämistä, joilla laittomasti korjattu puutavara voidaan poistaa yhteisön markkinoilta.

Tämän vaihtoehdon merkittävänä etuna on se, että siinä suositaan puun hankkimista sellaisista maista, joissa noudatetaan luotettavia metsänhoitotapoja, ja erityisesti niistä maista, jotka ovat tehneet vapaaehtoisia FLEGT-kumppanuussopimuksia EU:n kanssa, koska FLEGT-luvan avulla voidaan hyvin pitkälle varmistaa puutuotteiden laillisuus. Vaihtoehtoon liittyvät kustannukset ovat kohtuullisia ottaen huomioon, että yhteisön on tehostettava laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan vastaista politiikkaansa. Ajan myötä toimijatkin hyötyvät siitä, että laittomat puutuotteet poistuvat markkinoilta.

Tässä vaihtoehdossa toimijoiden on sovellettava järjestelmiä ja menettelyjä, joilla ne voivat parhaan kykynsä mukaan varmistua siitä, että ne tuovat EU:n markkinoille ainoastaan laillisesti korjattua puuta ja siitä valmistettuja puutuotteita.

- Julkinen kuuleminen

Komissio järjesti julkisen verkkokuulemisen alkuvuodesta 2007. Kuulemisen tavoitteena oli saada kannanottoja siihen, onko EU:n tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, joilla puututaan Euroopan markkinoille saatettua laitonta puutavaraa ja puutuotteita koskevaan ongelmaan, ja ovatko ehdotetut toimenpiteet asianmukaisia ja toteuttamiskelpoisia. Mielipiteitä esitettiin ainoastaan neljästä ensimmäisestä vaihtoehdosta, koska viides vaihtoehto kehitettiin vasta alustavan arvioinnin pohjalta. Vaikka vastauksien määrä ei ollut suuri (93 kannanottoa), ne vastasivat sisällöltään ja monipuolisuudeltaan komission odotuksia. Lisäksi komissio sai 7 161 sähköpostiviestiä Greenpeacen käynnistämän ”Ban illegal timber” -kampanjan välityksellä.

Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että kahdenvälisyyteen perustuva FLEGT-lähestymistapa ei ole soveltamisalaltaan niin laaja, että sillä voitaisiin ratkaista laitonta puunkorjuuta koskeva ongelma. Vastaajien mielestä vankkaa ja sitovaa kehystä voitaisiin täydentää yksityissektorin uusilla vapaaehtoisilla järjestelmillä. Eräät vastaajat katsoivat, että yhdistämällä nämä lähestymistavat toimenpiteet voitaisiin keskittää niille aloille, joilla laittoman puunkorjuun riski on kaikkein suurin. Merkittävä osa vastaajista toivoi nimenomaan, että EU tarttuisi toimeen ja korjaisi ennen kaikkea niitä puutteita, joita esiintyy vapaaehtoisiin FLEGT-kumppanuuksiin perustuvassa järjestelmässä. Yleensä vastauksissa suosittiin lainsäädäntötoimia asettamatta kuitenkaan mitään vaihtoehtoa etusijalle. Kuulemisen tuloksia käsitellään raportissa, joka on saatavissa seuraavasta osoitteesta:http://www.cc.cec/dgintranet/env/i/e2/doc/pdf_docs/forests/AddlOptionsSynthFinal.pdf

- Kansalliset selvitykset

Neuvosto oli kehottanut päätelmissään jäsenvaltioita antamaan komissiolle keskeiset tiedot siitä, missä määrin laittomasti korjattua puutavaran ja siitä valmistettujen puutuotteiden kauppaa voidaan torjua kansallisen lainsäädännön nojalla. Monet jäsenvaltiot noudattivatkin tätä kehotusta ja tekivät asiasta selvitykset. Selvitykset osoittivat, että laittomaan puunkorjuuseen voidaan jossain määrin puuttua voimassa olevan lainsäädännön nojalla soveltamalla esimerkiksi varkauksista ja varastettujen tavaroiden laittomasta kaupasta, rahanpesusta, korruptiosta tai salakuljetuksesta annettua lainsäädäntöä.

- Kolmansien maiden kuuleminen

Asiasta kuultiin myös useita kansainvälisiä kumppaneita. Muiden merkittävien puuntuojien, kuten Kiinan, Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa pidettiin korkean tason kokouksia. Kokouksia pidettiin myös niiden maiden kanssa, jotka neuvottelevat parhaillaan vapaaehtoisista FLEGT-kumppaanuussopimuksista (muun muassa Malesia, Indonesia, Ghana ja Kamerun), sekä eräiden muiden puunviejämaiden (Venäjän ja Brasilian) ja sellaisten maiden kanssa, jotka ovat olleet kiinnostuneita neuvottelemaan vapaaehtoisista kumppanuussopimuksista EU:n kanssa.

- Vaikutusten arviointia koskeva raportti

Komissio on laatinut raportin, jossa tarkastellaan eri toimintavaihtoehtojen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia EU:ssa ja sen ulkopuolella. Raportti on saatavissa Euroopan komission ympäristöasioiden pääosaston verkkosivuilta. Raporttia varten komissio teetti konsulttitoimistolla asiaa koskevan selvityksen.

- Erityiset kuulemistilaisuudet

Vaikutusten arvioinnin yhteydessä järjestettiin työpajoja ja haastatteluja sidosryhmien kuulemista varten. Sidosryhmiä pyydettiin asettamaan toimintavaihtoehdot paremmuusjärjestykseen. Kannanottoja pyydettiin ainoastaan neljästä ensimmäisestä vaihtoehdosta, koska viidettä vaihtoehtoa ei ollut vielä kehitetty.

Kun vaihtoehto 5 oli kehitetty, komission yksiköt pitivät sidosryhmien kanssa useita kokouksia keskustellakseen tämän lähestymistavan eduista ja haitoista. Viidennestä vaihtoehdosta saatiin yleensä myönteistä palautetta. Sidosryhmät olivat kuitenkin eri mieltä siitä, olisiko lähestymistapaa sovellettava kotimaassa tuotettuun puutavaraan, koska laitonta puunkorjuutta esiintyy hyvin harvoin EU:n alueella. Toinen esiin tuotu ongelma oli se, olisiko lakisääteisiä vaatimuksia teknisesti mahdollista soveltaa yhdistelmätuotteisiin, vaikka useimmat sidosryhmät tukivatkin yhtenäistä lähestymistapaa, jolla luotaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille puumarkkinoiden toimijoille.

Lisäksi oltiin huolestuneita siitä, että vaihtoehdossa 5 ei itse asiassa kielletä laittomasti korjatun puutavaran ja siitä valmistettujen puutuotteiden markkinoille saattamista vaan edellytetään ainoastaan, että puualan toimijat varmistavat asianmukaista huolellisuutta noudattaen, etteivät ne saata laittomasti korjattua puuta markkinoille. Sidosryhmät tunnustivat kuitenkin, että ehdotetuilla toimenpiteillä, joissa tukeudutaan vastaantuntoisiin toimijoihin, voidaan saada aikaan toteuttamiskelpoisia ja pysyviä muutoksia EU:n puumarkkinoilla, minkä vuoksi ne voivat tarjota parempia ratkaisuja laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan haastavaan ongelmaan.

3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT NÄKÖKOHDAT

- Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotuksessa keskitytään siihen, kun puutavara tai puutuotteet, riippumatta niiden alkuperästä, tuodaan ensimmäisen kerran yhteisön markkinoille. Sen vuoksi siinä asetetaan sellaisia toimijoita koskevat velvollisuudet, jotka tuovat puutavaraa ja puutuotteita yhteisön markkinoille. Ehdotus perustuu asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) periaatteelle, jossa toimijoiden edellytetään käyttävän erityistä due diligence -järjestelmää minimoidakseen sen riskin, että ne saattavat laittomasti korjattua puutavaraa tai siitä valmistettuja puutuotteita yhteisön markkinoille. Due diligence –järjestelmä sisältää toimenpiteitä ja menettelyjä, jotka antavat toimijoille mahdollisuuden jäljittää puutavara ja puutuotteet, saada käyttöönsä tietoja sovellettavan lainsäädännön noudattamisesta sekä hallita sitä riskiä, että ne saattavat laittomasti korjattua puutavaraa ja siitä valmistettuja puutuotteita yhteisön markkinoille. Ehdotettujen toimenpiteiden tavoitteena on vaikuttaa toimijoihin siten, että ne eivät saata yhteisön markkinoille puutavaraa ja puutuotteita, joiden laillisuudesta niillä ei ole kohtuullisia takeita, ja edistää näin laittoman puunkorjuun vastaisia kansainvälisiä toimia. Lisäksi kuluttajat voivat näiden toimenpiteiden ansiosta olla varmempia siitä, etteivät he puutavaraa tai puutuotteita ostaessaan lisää laitonta puunkorjuuta ja siihen liittyvää kauppaa.

On tärkeää huomata, että asianmukainen huolellisuus ei ole ainoastaan moraalinen velvollisuus vaan myös lakisääteinen vaatimus toimia ennakoivasti. Se velvoittaa toimijat osoittamaan varovaisuutta ja arvostelukykyä ja toteuttamaan konkreettisia toimia, joilla ne voivat varmistua siitä, että niiden toimitusketjuunsa hankkima puutavara ja puutuotteet ovat laillisia, ja välttää sen riskin, että ne saattavat laittomasti korjattua puutavaraa ja siitä valmistettuja puutuotteita yhteisön markkinoille.

Laillisuus määritellään sen maan metsänhoitoa, puunkorjuuta ja puukauppaa koskevan lainsäädännön perusteella, jossa puu on korjattu.

Puutavaran ja puutuotteiden, joita varten on myönnetty FLEGT- tai CITES-lupa, katsotaan olevan laillisesti korjattua puuta.

Toimijat, joiden on sovellettava due diligence -järjestelmää, voivat joko kehittää oman järjestelmänsä tai käyttää hyväksyttyä due diligence -järjestelmää, sillä ehdotuksessa on säännökset valvontaorganisaatioiden kehittäminen due diligence -järjestelmien hyväksymisestä. Vaikka ehdotuksessa esitetään selvät periaatteet, joita toimijoiden on noudatettava perustaessaan due diligence -järjestelmiä, ne voivat itse valita mekanismit, jotka tuottavat vaaditun tuloksen.

Ehdotetun asetuksen pääperiaatteina ovat lakisääteisten velvollisuuksien tehokkuus ja selkeys. Toimijoilla on velvollisuus minimoida se riski, että ne saattavat markkinoille laittomasti korjattua puuta ja siitä valmistettuja puutuotteita, käyttämällä erilaisista toimenpiteistä ja menettelyistä muodostuvaa järjestelmää. Ehdotus sisältää tämän järjestelmän tärkeimmät osat. Täytäntöönpanon helpottamiseksi järjestelmän yksityiskohdat vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpiteillä, joilla ennen kaikkea vahvistetaan perusteet sen riskin arvioimiseksi, saatetaanko yhteisön markkinoille laittomasti korjattua puutavaraa ja siitä valmistettuja puutuotteita. Täytäntöönpanotoimenpiteitä vahvistettaessa olisi noudatettava seuraavia periaatteita: toimijoille ei tule asettaa tarpeettomia rasitteita; asetuksen soveltamisalaan kuuluville toimijoille koituvien kustannusten ja etujen on oltava tasapainossa; täytäntöönpanotoimenpiteitä on sovellettava riittävän joustavasti ja pienten toimijoiden sopeutumista asetuksen vaatimuksiin on helpotettava. Koska ehdotettujen toimenpiteiden tehokas täytäntöönpano edellyttää täydentävien toimenpiteiden hyväksymistä, asetusta aletaan soveltaa vasta sen jälkeen, kun nämä toimenpiteet on hyväksytty.

Laaja-alaisinkaan lähestymistapa ei voi toimia tehokkaasti, jolleivät kaikki asetuksen täytäntöönpanoon osallistuvat sidosryhmät sitoudu sen noudattamiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön. Kaikkien tähän ehdotukseen liittyvien näkökohtien kannalta on olennaista, että parhaita täytäntöönpanotapoja määriteltäessä kuullaan sidosryhmiä ja erityisesti alan yrityksiä ja kansalaisyhteiskuntaa järjestelmällisen neuvonpidon ja tietojenvaihdon avulla.

- Oikeusperusta

Ehdotetun asetuksen säännökset liittyvät ympäristönsuojeluun, minkä vuoksi oikeusperustana on EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohta.

- Sääntelytavan valinta

Ehdotettu säädös on asetus, koska asetuksella voidaan varmistaa mahdollisimman pitkälle menevä yhdenmukaistaminen ja välttyä siltä, että eri jäsenvaltioissa noudatetaan eri vaatimuksia.

- Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

On olemassa vahvaa näyttöä siitä, että laiton puunkorjuu on laajamittaista ja aiheuttaa huomattavia ympäristövahinkoja, vähentää biologista monimuotoisuutta, heikentää metsäalan laillisten toimijoiden kilpailukykyä ja on läheisessä yhteydessä korruptioon, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja väkivaltaisiin selkkauksiin. Tämän ehdotuksen tavoitteena on minimoida se riski, että yhteisön markkinoille tuodaan laittomasti korjattua puutavaraa ja siitä valmistettuja puutuotteita, vahvistamalla kyseisiä toimijoita koskevat velvollisuudet. Vaikka laitonta puunkorjuuta esiintyy EU:ssa suhteellisen vähän ja vaikka yhteisöllä ei ole vaatimuksia, jotka koskisivat EU:ssa valmistetun puutavaran tai puutuotteiden saattamista markkinoille, ehdotettu asetus koskee myös niitä toimijoita, jotka saattavat kotimaassa valmistettua puutavaraa ja puutuotteita yhteisön markkinoille. Pääperiaatteena on ollut syrjimättömyys, jolla pyritään varmistamaan laaja-alainen ja yhtenäinen lähestymistapa ja huolehtimaan siitä, ettei tämä lähestymistapa ole ristiriidassa kansainvälisen kaupan sääntöjen kanssa. Ehdotetussa yhteisön toimessa on olennaista vahvistaa niitä toimijoita koskevat yhteiset velvollisuudet, jotka saattavat puutavaraa ja puutuotteita yhteisön markkinoille. Riskiin perustuvalla lähestymistavalla voidaan keventää toimijoiden hallinnollista taakkaa ja kohdentaa tarkastukset tehokkaammin sellaisiin tapauksiin, joissa laittomuuden riski on tavallista suurempi. Yhdenmukaisella lähestymistavalla yksinkertaistetaan toimijoita koskevat vaatimukset ja edistetään kilpailukykyä, minkä lisäksi kuluttajat saavat paremmin tietoa sovellettavista normeista. Järjestelmällä taattaisiin myös oikeusvarmuus ja selvyys, joita markkinoiden moitteeton toiminta edellyttää.

Vaikutusten arvionnissa arvioitiin myös eri toimintavaihtoehtoihin liittyviä kustannuksia. Ehdotettu asetus aiheuttaa EU:n tuottajille ja valmistajille vähäisiä kustannuksia verrattuna muihin arvioituihin toimintavaihtoehtoihin. On tärkeää huomata, että ehdotuksessa otetaan huomioon nykyiset käytännöt, joilla laillisuus varmistetaan yksityissektorilla, ja hyödynnetään olemassa olevia mekanismeja. Sen vuoksi osa kustannuksista on jo katettu nykyisten järjestelmien puitteissa.

On väitetty, että puutavaran ja puutuotteiden tuontiin vaikuttavilla toimenpiteillä ainoastaan siirretään kauppaa sellaisille markkinoille, joilla ei ole vastaavia rajoituksia. EU on kuitenkin tärkeä tekijä kansainvälisellä areenalla, ja tällaisella aloitteella se voi toimia esikuvana ja antaa merkittävän signaalin sitoutumisestaan laittoman puunkorjuun, biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Näin se myös kannustaa muita suuria kuluttajamaita käynnistämään vastaavia aloitteita.

Edellä esitetyn perusteella EU:n toimi on aiheellinen ja oikeassa suhteessa ratkaistavaan ongelmaan.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella on hallinnollisista syistä jonkin verran vaikutuksia yhteisön talousarvioon.

5. UUDELLEENTARKASTELU-, TARKISTUS- TAI RAUKEAMISLAUSEKE

Ehdotus ei sisällä uudelleentarkastelulauseketta.

6. YKSINKERTAISTAMINEN

Ehdotuksella ei ole yksinkertaistavaa vaikutusta, koska sillä ei puututa voimassa olevaan lainsäädäntöön.

7. KUMOAMINEN

Ehdotuksessa ei kumota voimassa olevaa lainsäädäntöä.

8. UUDELLEENLAATIMINEN

Ehdotukseen ei liity uudelleenlaatimista.

9. VASTAAVUUSTAULUKKO

Vastaavuustaulukkoa ei vaadita, koska kyseessä ei ole direktiivi.

10. EUROOPAN TALOUSALUE (ETA)

Ehdotus koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa asiaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan myös ETAa.

.

2008/0198 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

puutavaraa ja puutuotteita markkinoilla saatavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[5],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[6],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[7],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[8],

sekä katsovat seuraavaa:

1) Metsät tuottavat monenlaisia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöhyötyjä, kuten puutavaraa ja muita metsätuotteita sekä ympäristöpalveluja.

2) Koska puutavaran ja puutuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti, samalla kun metsäalaa vaivaavat monissa puuntuottajamaissa institutionaaliset ja hallinnolliset puutteet, laiton puunkorjuu ja siihen liittyvä kauppa ovat yhä huolestuttavampia ilmiöitä.

3) Laiton puunkorjuu on laajalle levinnyt kansainvälisesti merkittävä ongelma. Se on vakava uhka metsille, koska se lisää metsäkatoa, joka on syynä noin 20 prosenttiin hiilidioksidipäästöistä, vaarantaa biologisen monimuotoisuuden ja horjuttaa metsien kestävää hoitoa ja kehitystä. Sillä on myös sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia.

4) Tiedonannossa, jonka komissio on antanut Euroopan parlamentille ja neuvostolle metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta (FLEGT), ehdotetaan toimenpidepakettia sellaisten kansainvälisten toimien tukemiseksi, joilla pyritään ratkaisemaan laitonta puunkorjuuta ja siihen liittyvää kauppaa koskeva ongelma[9].

5) Neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat suhtautuneet tiedonantoon myönteisesti ja todenneet, että yhteisön olisi osallistuttava kansainvälisiin toimiin laitonta puunkorjuuta koskevan ongelman ratkaisemiseksi.

6) Tiedonannon tavoitteena on varmistaa, että yhteisöön tuodaan ainoastaan tuottajamaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti valmistettuja puutuotteita. Tämän tavoitteen mukaisesti yhteisö on neuvotellut puutavaraa tuottavien maiden (kumppanimaiden) kanssa vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia, joissa sopimuspuolille asetetaan oikeudellisesti sitova velvollisuus toteuttaa lupajärjestelmä ja säännellä sopimuksissa yksilöityjen puutavaran ja puutuotteiden kauppaa.

7) Ongelman laajuuden ja kiireellisyyden vuoksi on tarpeen aktiivisesti tukea laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan vastaista toimintaa, täydentää ja vahvistaa vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia koskevaa aloitetta sekä tehostaa niiden poliittisten toimenpiteiden yhteisvaikutuksia, joiden tavoitteena on metsien säilyttäminen ja korkean tason saavuttaminen ympäristönsuojelussa, mukaan lukien ilmastonmuutoksen torjunta ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen estäminen.

8) Olisi tunnustettava niiden maiden pyrkimykset, jotka ovat tehneet vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia yhteisön kanssa, sekä kyseisiin sopimuksiin sisällytetyt periaatteet erityisesti laillisesti tuotetun puutavaran määritelmän osalta. Lisäksi olisi otettava huomioon, että FLEGT-lupajärjestelmässä yhteisöön saa tuoda ainoastaan sellaista puuta olevaa puutavaraa ja puutuotteita, joka on asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaan laillista. Tätä varten laillisesti korjattua puuta olevina puutuotteina olisi pidettävä Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005[10] liitteissä II ja III lueteltuja puutuotteita, jotka ovat peräisin mainitun asetuksen liitteessä I luetelluista kumppanimaista, sillä edellytyksellä, että kyseiset puutuotteet ovat mainitun asetuksen ja mahdollisten täytäntöönpanosäännösten mukaisia.

9) Lisäksi olisi otettava huomioon, että villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevassa yleissopimuksessa (CITES) edellytetään kyseisen yleissopimuksen osapuolilta, että ne myöntävät CITES-vientiluvan ainoastaan siinä tapauksessa, että CITES-yleissopimuksessa mainittu laji on kerätty (muun muassa) viejämaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tätä varten laillisesti korjattua puuta olevina puutuotteina olisi pidettävä luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97[11] liitteissä A, B ja C luetelluista lajeista saatuja puutuotteita, edellyttäen, että kyseiset puutuotteet ovat mainitun asetuksen ja mahdollisten täytäntöönpanosäännösten mukaisia.

10) Ottaen huomioon, että laittoman puunkorjuun taustatekijät ja vaikutukset ovat mutkikkaita, laittoman käyttäytymisen kannustimia olisi vähennettävä kohdentamalla toimenpiteet toimijoiden käyttäytymiseen.

11) Kansainvälisesti hyväksytyn määritelmän puuttuessa laiton puunkorjuu olisi määriteltävä sen maan lainsäädännön pohjalta, jossa puutavara on korjattu.

12) Monia puutuotteita käsitellään useissa prosesseissa ennen niiden ensimmäistä markkinoille saattamista sekä sen jälkeen. Jotta ei asetettaisi tarpeettomia hallinnollisia rasitteita, asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia ei tulisi soveltaa kaikkiin toimitusketjun toimijoihin vaan ainoastaan niihin, jotka saattavat puutavaran ja puutuotteet ensimmäisen kerran markkinoille.

13) Yhteisö pitää edelleen ensisijaisena tavoitteenaan yleistä pyrkimystä saavuttaa kestävä kehitys edistämällä ympäristökestävyyskriteereitä. Ottaen huomioon tämä tavoite sekä tarve keventää niiden toimijoiden taakkaa, jotka saattavat markkinoille puutavaraa ja puutuotteita, joihin sovelletaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EY) N:o XX/XX[12], tätä asetusta ei tulisi soveltaa kyseisiin tuotteisiin.

14) Toimijoiden, jotka saattavat puutavaran ja puutuotteet ensimmäisen kerran yhteisön markkinoille, olisi noudatettava asianmukaista huolellisuutta ja käytettävä tätä varten toimenpiteistä ja menettelyistä muodostuvaa järjestelmää (due diligence -järjestelmää) minimoidakseen sen riskin, että ne saattavat laittomasti korjattua puuta olevaa puutavaraa tai puutuotteita markkinoille.

15) Due diligence -järjestelmän avulla olisi voitava selvittää yhteisön markkinoille saatetun puutavaran ja puutuotteiden lähteet ja toimittajat ja saada tietoja sovellettavan lainsäädännön noudattamisesta.

16) Puualalla on suuri merkitys yhteisön taloudelle. Toimijoiden järjestöt ovat tärkeitä tekijöitä tällä alalla, koska ne ajavat toimijoiden etuja laaja-alaisemmin ja ovat vuorovaikutuksessa erilaisten sidosryhmien kanssa. Lisäksi järjestöillä on asiantuntemusta ja valmiuksia analysoida keskeistä lainsäädäntöä ja helpottaa jäseniensä mukautumista siihen, jos edellytetään, että ne eivät pyri tämän tietämyksensä avulla hallitsemaan markkinoita. Näin ollen on asianmukaista helpottaa tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja edistää hyvien käytäntöjen kehittämistä hyväksymällä organisaatiot, jotka ovat laatineet due diligence -järjestelmien toteuttamista koskevia vaatimuksia. Tällaisia hyväksyttyjä organisaatioita koskeva luettelo julkaistaan, jolloin kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on mahdollisuus hyväksyä siinä mainitut valvontaorganisaatiot.

17) Toimivaltaisten viranomaisten olisi seurattava, että toimijat täyttävät tässä asetuksessa vahvistetut velvollisuutensa. Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä virallisia tarkastuksia ja tarvittaessa vaadittava toimijoita toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä.

18) Toimivaltaisten viranomaisten olisi pidettävä tarkastuksista kirjaa ja julkaistava kirjaamistaan tiedoista tiivistelmä ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 23 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY[13] mukaisesti.

19) Laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan kansainvälisyyden vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa sekä kolmansien maiden hallintoviranomaisten ja/tai komission kanssa.

20) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämän asetuksen säännösten rikkomisesta koituu seuraamuksia, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

21) Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[14] mukaisesti.

22) Komissio olisi erityisesti valtuutettava antamaan yksityiskohtaiset säännöt due diligence -järjestelmien soveltamiseksi ja ennen kaikkea vahvistamaan perusteet, joilla arvioidaan sitä riskiä, että markkinoille saatetaan laittomasti korjattua puuta olevaa puutavaraa ja puutuotteita. Se olisi myös valtuutettava vahvistamaan valvontaorganisaatioiden kehittämien due diligence -järjestelmien hyväksymisperusteet ja mukauttamaan tämä asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa puutavaraa ja puutuotteita koskevaa luetteloa, kun sen mukauttaminen on tarpeen teknisten ominaisuuksien, loppukäytön tai tuotantoprosessien perusteella. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne olisi hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

23) Jotta toimijat ja toimivaltaiset viranomaiset voisivat valmistautua tämän asetuksen vaatimusten noudattamiseen, tätä asennusta olisi alettava soveltaa kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

24) Tämän asetuksen tavoitetta eli nykyisen toimintakehyksen täydentämistä ja vahvistamista sekä laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan vastaisten toimien tukemista, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toiminnan laajuuden takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuudet.

2 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) ’puutavaralla ja puutuotteilla’ liittessä mainittuja puutavaraa ja puutuotteita, lukuun ottamatta puutavaraa ja puutuotteita, joihin sovelletaan direktiivillä (EY) N:o XX/XX vahvistettuja pakollisia ympäristökestävyyskriteerejä;

b) ’markkinoille saattamisella’ kaikkea puutavaran ja puutuotteiden ensimmäistä toimittamista yhteisön markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;

c) ’toimijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa puutavaraa tai puutuotteita markkinoille;

d) ’laillisesti korjattua puuta olevalla’ alkuperämaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti korjattua puuta olevaa;

e) ’riskienhallinnalla’ toimenpiteitä ja menettelyjä, joita toimijat toteuttavat minimoidakseen sen riskin, että ne saattavat markkinoille laittomasti korjattua puuta olevaa puutavaraa ja puutuotteita;

f) ’sovellettavalla lainsäädännöllä’ puunkorjuumaan lainsäädäntöä, jolla säännellään metsien säilyttämistä ja hoitoa ja puunkorjuuta, sekä puutavaran ja puutuotteiden kauppaa koskevaa lainsäädäntöä, joka liittyy metsien säilyttämiseen ja hoitoon sekä puunkorjuuseen;

g) ’puunkorjuumaalla’ maata, jossa puutavara tai puutuotteiden sisältämä puutavara on korjattu;

h) ’valvontaorganisaatiolla’ oikeushenkilöä tai jäsenyyteen perustuvaa yhdistystä tai liittoa, jolla on oikeuskelpoisuus valvoa ja varmistaa, miten toimijat, jotka on sertifioitu due diligence -järjestelmien käyttäjiksi, soveltavat kyseisiä järjestelmiä.

3 artikla Toimijoiden velvollisuudet

1. Toimijoiden on noudatettava asianmukaista huolellisuutta (”due diligence”) minimoidakseen sen riskin, että ne saattavat laittomasti korjattua puuta olevaa puutavaraa ja puutuotteita markkinoille. Tätä varten toimijoiden on käytettävä menettelyistä ja toimenpiteistä muodostuvaa järjestelmää, jäljempänä ’due diligence -järjestelmää’.

2. Toimijoiden on perustettava due diligence -järjestelmä, joka sisältää 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut osatekijät, tai käytettävä 5 artiklan 1 kohdan mukaisen hyväksytyn valvontaorganisaation due diligence -järjestelmää.

3. Tätä asetusta sovellettaessa laillisesti korjattua puuta olevina puutuotteina pidetään asetuksen (EY) N:o 2173/2005 liitteissä I ja II lueteltuja puutuotteita, jotka ovat peräisin mainitun asetuksen (EY) N:o 2173/2005 liitteessä I luetteluista kumppanimaista ja jotka ovat tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanosäännösten mukaisia.

4. Tätä asetusta sovellettaessa laillisesti korjattua puuta olevina puutuotteina pidetään asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä A, B ja C luetelluista lajeista saatuja puutuotteita, jotka ovat tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanosäännösten mukaisia.

4 artikla Due diligence -järjestelmä

1. Edellä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun due diligence -järjestelmän on:

a) mahdollistettava seuraavien tietojen saanti toimijan markkinoille saattamasta puutavarasta ja puutuotteista:

i) kuvaus;

ii) puunkorjuumaa;

iii) tilavuus ja/tai paino;

iv) tarvittaessa sen toimijan nimi ja osoite, joka on toimittanut puutavaran tai puutuotteet;

v) tiedot sovellettavan lainsäädännön vaatimusten noudattamisesta;

b) sisällettävä riskienhallintamenettely; ja

c) mahdollistettava auditoinnit, joilla varmistetaan due diligence -järjestelmän tehokas toteutus.

2. Komissio toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan täytäntöön panemiseksi. Se vahvistaa erityisesti perusteet sen riskin arvioimiseksi, että markkinoille saatetaan laittomasti korjattua puuta olevaa puutavaraa tai puutuotteita.

Toimenpiteistä, joilla on tarkoitus muuttaa tämän artiklan muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

5 artikla Valvontaorganisaatioiden hyväksyminen

1. Toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä valvontaorganisaatiot, jotka hakevat tällaista hyväksyntää, jos kyseinen valvontaorganisaatio täyttää seuraavat vaatimukset:

a) valvontaorganisaatio on oikeushenkilö;

b) se on perustanut due diligence -järjestelmän, jossa on 4 artiklan 1 kohdan mukaiset osatekijät;

c) se velvoittaa sertifioimansa toimijat käyttämään due diligence -järjestelmäänsä;

d) sillä on käytössään valvontamekanismi, jolla varmistetaan, että toimijat, jotka se on sertifioinut due diligence -järjestelmänsä käyttäjiksi, käyttävät kyseistä järjestelmää;

e) se toteuttaa asianmukaisia kurinpitotoimenpiteitä sellaisia sertifioimiaan toimijoita vastaan, jotka eivät noudata sen due diligence –järjestelmää.

2. Valvontaorganisaation on toimitettava hyväksyntää koskevan hakemuksensa mukana seuraavat tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle:

a) valvontaorganisaation säännöt;

b) niiden henkilöiden nimet, joilla on oikeus toimia sen nimissä;

c) yksityiskohtainen kuvaus valvontaorganisaation due diligence -järjestelmästä.

3. Toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä hyväksynnän myöntämisestä valvontaorganisaatiolle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun valvontaorganisaatio on jättänyt hakemuksensa.

Niiden on tehtävä säännöllisin väliajoin tarkastuksia sen varmistamiseksi, että valvontaorganisaatiot noudattavat 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia.

4. Toimivaltaisen viranomaisen on peruttava valvontaorganisaation hyväksyntä, jos todetaan, että 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia ei enää täytetä.

5. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa jokaisesta päätöksestä, joka koskee hyväksynnän myöntämistä valvontaorganisaatiolle tai tällaisen hyväksynnän epäämistä tai peruuttamista.

6. Komissio toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan täytäntöön panemiseksi.

Toimenpiteistä, joilla on tarkoitus muuttaa tämän artiklan muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

6 artikla Valvontaorganisaatioita koskeva luettelo

Komissio julkaisee toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä valvontaorganisaatioita koskevan luettelon Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa sekä omilla verkkosivuillaan. Luettelo saatetaan säännöllisesti ajan tasalle.

7 artikla Valvontatoimenpiteet

1. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tarkastuksia sen todentamiseksi, noudattavatko toimijat 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia.

2. Toimijoiden on annettava kaikki mahdollinen apu, jolla helpotetaan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tekemistä.

3. Toimivaltaiset viranomaiset voivat 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten jälkeen vaatia toimijaa toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä.

8 artikla Tiedot tarkastuksista

1. Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä kirjaa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tarkastuksista ja ilmoitettava kirjaamissaan tiedoissa erityisesti tarkastusten luonne ja tulokset sekä mahdollisesti vaaditut korjaavat toimenpiteet. Kutakin tarkastusta koskevia tietoja on säilytettävä vähintään 10 vuotta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista on julkaistava tiivistelmä direktiivin 2003/4/EY mukaisesti.

9 artikla Yhteistyö

1. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa sekä kolmansien maiden hallintoviranomaisten ja komission kanssa tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tuloksista yhden tai useamman muun jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten sekä komission kanssa.

10 artikla Toimivaltaiset viranomaiset

1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen vastaamaan tämän direktiivin soveltamisesta.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseisten toimivaltaisten viranomaisten nimet ja osoitteet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 20xx. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista toimivaltaisten viranomaisten nimien tai osoitteiden muutoksista.

2. Komissio julkaisee luettelon kyseisistä toimivaltaisista viranomaisista.

11 artikla Komitea

1. Komissiota avustaa puukauppaa käsittelevä komitea, jäljempänä ’komitea’.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

12 artikla Muutokset

Komissio voi muuttaa liitteessä olevaa puutavarasta ja puutuotteista annettua luetteloa ottaen huomioon tekniset ominaisuudet, loppukäytön ja tuotantoprosessit.

Toimenpiteistä, joilla on tarkoitus muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, päätetään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

13 artikla Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava nämä säännökset komissiolle tiedoksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 20xx sekä ilmoitettava sille viipymättä niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

14 artikla Kertomukset

1. Jäsenvaltioiden on sen jälkeen, kun tätä asetusta on alettu soveltaa, annettava komissiolle joka toinen vuosi 30 päivään huhtikuuta mennessä kertomus, jossa käsitellään tämän asetuksen soveltamista kahden edellisen vuoden aikana.

2. Näiden kertomusten perusteella komissio laatii joka toinen vuosi neuvostolle ja Euroopan parlamentille annettavan kertomuksen.

15 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan […] päivästä […]kuuta […][15].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE – Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat puutavara ja puutuotteet neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87[16] liitteessä I vahvistetussa yhdistetyssä nimikkeistössä olevan luokittelun mukaisesti

1. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 liitteissä II ja III mainitut tuotteet, joihin sovelletaan FLEGT-lupajärjestelmää.

2. Yhdistetyn nimikkeistön 47 ja 48 ryhmään kuuluva paperi ja massa, lukuun ottamatta bambupohjaisia tuotteita ja keräystuotteita (jätetuotteita)

3. Puuhuonekalut (CN-koodit 9403 30, 9403 40, 9403 50 00, 9403 60 ja 9403 90 30)

4. Tehdasvalmisteiset rakennukset (CN-koodi 9406 00 20)

5. Polttopuu, rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muodoissa; puu lastuina ja hakkeena; sahanpuru ja puujäte, myös pölkyiksi, briketeiksi, rakeiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu (CN-koodi 4401)

6. Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet, myös puiset solulevyt, yhdistetyt lattialaatat, päreet ja paanut; puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin tai päin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai -laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu (CN-koodi 4418)

7. Puusta valmistettu lastulevy ja ”oriented strand board” -levy sekä niiden kaltaiset levyt, myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristetut (CN-koodi 4410)

8. Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistettu kuitulevy, myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristettu (CN-koodi 4411)

9. Tiivistetty puu, möhkäleinä, levyinä, rimoina tai profiileina (CN-koodi 4413 00 00)

10. Puiset maalausten, valokuvien, peilien ja niiden kaltaisten tavaroiden kehykset (CN-koodi 4414 00)

11. Puiset pakkauslaatikot, -rasiat, -häkit, -pytyt ja niiden kaltaiset päällykset; puiset kaapeli- ja johdinkelat; kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut puiset lastauslavat; puiset kuormauslavojen lavakaulukset; ruumisarkut (CN-koodi 4415)

12. Puiset drittelit, tynnyrit, sammiot, saavit ja muut tynnyriteokset sekä niiden puuosat, myös kimmet (CN-koodi 4416 00 00).

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

0703 – Ympäristöpolitiikan täytäntöönpano

3. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Ei sovelleta

3.3. Budjettitiedot:

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan numero | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi 2014 | Vuosi 2015 | Yht. |

Toimintamenot[17] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | a |

Maksumäärärahat (MM) | b |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[18] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | c |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärärahat | a+c |

Maksumäärärahat | b+c |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[19] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | d | 0,334 | 0,334 | 0,334 | 0,334 | 0,334 | 0,334 | 2,004 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | e | 0,122 | 0,122 | 0,122 | 0,122 | 0,122 | 0,122 | 0,732 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 0,456 | 0,456 | 0,456 | 0,456 | 0,456 | 0,456 | 2,736 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 0,456 | 0,456 | 0,456 | 0,456 | 0,456 | 0,456 | 2,736 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta elimiltä (jotka on ilmoitettava) saatavaa osarahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen osarahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta elimiltä):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva elin | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

…………………… | f |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[20] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toteutusta [vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

5.4. Toteutustapa (alustava)

( Keskitetty hallinnointi

( komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

7. PETOSTENTORJUNTA

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi 2014 | Vuosi 2015 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilö[23] (XX 01 01) | A*/AD | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |

B*, C*/AST | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[24] |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[25] |

YHTEENSÄ | 1,5 | 1,5 | 1,5 | 1,5 | 1,5 | 1,5 |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Tehtäviin kuuluvat täytäntöönpanosäännösten laadinta ja kokousten hallinnointi.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly toimintastrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. | YHT. |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

- sisäinen |

- ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi 2014 | Vuosi 2015 |

Virkamiehet ja tilapäiset toimihenkilöt (XX 01 01) | 0,234 | 0,234 | 0,234 | 0,234 | 0,234 | 0,234 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,234 | 0,234 | 0,234 | 0,234 | 0,234 | 0,234 |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö |

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi 2014 | Vuosi 2015 | YHT. |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,002 | 0,002 | 0,002 | 0,002 | 0,002 | 0,002 | 0,012 |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[27] | 0,120 | 0,120 | 0,120 | 0,120 | 0,120 | 0,120 | 0,72 |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 - Tietojärjestelmät |

2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | 0,122 | 0,122 | 0,122 | 0,122 | 0,122 | 0,122 | 0,732 |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,122 | 0,122 | 0,122 | 0,122 | 0,122 | 0,122 | 0,732 |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

Vuodesta 2010 alkaen kaksi virkamatkaa vuodessa à 1 000 euroa. Asetuksella perustetun sääntelykomitean kokoukset (yksikkökustannukset kokoukselta: 30 000 euroa) neljä kertaa vuodessa. |

[1] KOM(2003) 251, 21.5.2003.

[2] EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1.

[3] Neuvoston asiakirja 7014/04.

[4] Neuvoston päätelmät 268/2003, s. 1.

[5] EUVL C , , s. .

[6] EUVL C , , s. .

[7] EUVL C , , s. .

[8] EUVL C , , s. .

[9] KOM(2003) 251, 21.5.2003.

[10] EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1

[11] EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1.

[12] *EUVL:ää koskeva huomautus: viite lisätään säädöksen antamisen jälkeen.

[13] EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26.

[14] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[15] EUVL:ää koskeva huomatus: kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

[16] Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annettu neuvoston asetus ( ETY) N:o 2658/87 ( EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

[17] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[18] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[19] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[20] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[21] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

[22] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

[23] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[24] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[25] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[26] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[27] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.