32003D0913(01)

Neuvoston päätös,

tehty 22 päivänä heinäkuuta 2003,

työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean perustamisesta

(2003/C 218/01)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 202 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyden neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Työtapaturmilta ja ammattitaudeilta suojaaminen sisältyy perustamissopimuksen tavoitteisiin.

(2) Kaikkien talouden alojen tuotantomenetelmien perusteellinen muuttuminen sekä vaarallisen teknologian ja vaarallisten aineiden leviäminen ovat tuoneet esiin uusia ongelmia työturvallisuuden ja työterveyden alalla.

(3) Olisi säädettävä pysyvästä elimestä, jonka tehtävänä on avustaa komissiota työturvallisuutta ja työterveyttä koskevien toimien valmistelemisessa ja täytäntöönpanossa sekä helpottaa yhteistyötä kansallisten hallintoviranomaisten sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välillä.

(4) Kaivosteollisuuden turvallisuuden ja terveellisyyden pysyvä neuvottelukunta perustettiin erityisessä ministerineuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 6 päivänä syyskuuta 1956 pidetyssä neuvoston 36. istunnossa ja 9 ja 10 päivänä toukokuuta 1957 pidetyssä neuvoston 42. istunnossa tekemillä päätöksillä. Neuvottelukunnan toimivaltuudet on vahvistettu erityisessä ministerineuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien kaivosteollisuuden turvallisuuden ja terveellisyyden pysyvän neuvottelukunnan toimivaltuuksista ja työjärjestyksestä 9 päivänä heinäkuuta 1957 tekemällä EHTY:n ministerineuvoston päätöksellä(1). Toimivaltuuksia laajennettiin 27 päivänä kesäkuuta 1974 tehdyllä neuvoston päätöksellä 74/326/ETY(2).

(5) Lisäksi työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyden neuvoa-antavan komitean perustamisesta 27 päivänä kesäkuuta 1974 tehdyllä neuvoston päätöksellä 74/325/ETY(3) perustettiin tällainen pysyvä elin kaikkea taloudellista toimintaa varten, lukuun ottamatta kaivannaistoimintaa ja työntekijöiden suojelemista ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta.

(6) Viime vuosina työelämässä ja Euroopan yhdentymisessä tapahtuneet huomattavat muutokset, erityisesti sosiaalipolitiikkaa koskevan pöytäkirjan sisällyttäminen Amsterdamin sopimukseen, sekä käynnissä olevan laajentumisprosessin avaamat uudet mahdollisuudet ovat pakottaneet tarkastelemaan kriittisesti ja rakentavasti neuvottelutoiminnasta saatuja kokemuksia ja tätä varten perustettuja elimiä yhteisössä.

(7) Tiedonannossaan työturvallisuutta, työhygieniaa ja työterveyttä koskevasta yhteisön ohjelmasta (1996-2000) komissio korosti, että olisi järkeistettävä kahden neuvoa-antavan komitean - työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyden neuvoa-antavan komitean ja kaivosteollisuuden ja muun kaivannaistoiminnan turvallisuuden ja terveellisyyden pysyvän neuvottelukunnan - toimintaa yhdistämällä nämä komiteat, vähentämällä niiden jäsenmäärää ja luomalla niille yhteinen sihteeristö.

(8) Komission tiedonannossa "Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002-2006" todetaan, että yhteisön lainsäädännön tehokas täytäntöönpano edellyttää komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten tiivistä yhteistyötä ja että yhteistyö paranisi ja yksinkertaistuisi, jos kaksi neuvoa-antavaa komiteaa yhdistettäisiin yhdeksi neuvoa-antavaksi komiteaksi.

(9) Työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyden neuvoa-antavan komitean rakenne olisi suotavaa säilyttää, mutta sen toiminnan parantamiseksi olisi tehtävä tarvittavia mukautuksia ja olisi todettava selkeästi, että sen tehtävä on horisontaalinen eli että se koskee yksityisen ja julkisen sektorin kaikkia toimialoja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi on syytä säilyttää kaivosteollisuuden ja muun kaivannaistoiminnan turvallisuuden ja terveellisyyden pysyvän neuvottelukunnan asiantuntemus ja kokemus siten, että kyseiseen neuvoa-antavaan komiteaan perustetaan pysyviä alakohtaisia työryhmiä.

(10) Tämä uudistus olisi sisällytettävä uuteen päätökseen, jolla perustetaan ainoaksi neuvoa-antavaksi elimeksi työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea ja jolla kumotaan päätös 74/325/ETY.

(11) Olisi myös kumottava kaivosteollisuuden turvallisuuden ja terveellisyyden pysyvän neuvottelukunnan perustamisesta tehdyt päätökset, kaivosteollisuuden turvallisuuden ja terveellisyyden pysyvän neuvottelukunnan toimivaltuuksista ja työjärjestyksestä tehty päätös ja päätös 74/326/ETY,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Perustetaan työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea, jäljempänä "komitea".

2 artikla

1. Komitean tehtävänä on avustaa komissiota työturvallisuutta ja työterveyttä koskevien aloitteiden valmistelemisessa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa.

Tämä tehtävä koskee yksityisen ja julkisen sektorin kaikkia toimialoja.

2. Komitean tehtävänä on erityisesti:

a) vaihtaa saatavilla olevien tietojen perusteella näkemyksiä ja kokemuksia voimassa olevista tai suunnitelluista säännöksistä,

b) edistää yhteisen lähestymistavan muodostamista työturvallisuuden ja työterveyden alojen kysymyksissä sekä edistää asioiden asettamista tärkeysjärjestykseen yhteisön kannalta ja niiden toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä,

c) kiinnittää komission huomiota sellaisiin aloihin, joilla uuden tiedon hankkiminen ja asianmukainen koulutus- ja tutkimustoiminta vaikuttavat tarpeellisilta,

d) määritellä yhteisön toimintaohjelmien puitteissa:

- perusteet ja tavoitteet yrityksissä aiheutuvien työtapaturmien ja terveysriskien torjumista varten,

- menetelmät, joiden avulla yritykset ja niiden työntekijät voivat arvioida ja parantaa suojelun tasoa,

e) edistää Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston toiminnan täydennykseksi yhteisön toimenpiteistä tiedottamista kansallisille hallintoviranomaisille ja työntekijä- ja työnantajajärjestöille; näin helpotetaan yhteistyötä ja tuetaan aloitteita, joilla pyritään kokemusten vaihtoon ja menettelyohjeiden määrittelemiseen,

f) antaa lausunto yhteisön aloitteita koskevista suunnitelmista, joilla on vaikutusta työterveyteen ja työturvallisuuteen,

g) antaa lausunto Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston vuosiohjelmasta ja joka neljäs vuosi vahvistettavasta ohjelmasta.

3. Edellä mainittujen tehtävien kehittämiseksi komitea tekee yhteistyötä muiden työturvallisuus- ja työterveysalan toimivaltaisten komiteoiden, muun muassa johtavien työsuojelutarkastajien komitean ja kemiallisten aineiden työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevän tiedekomitean kanssa erityisesti tietoja vaihtamalla.

3 artikla

1. Komiteassa on jäsenvaltiota kohti kolme varsinaista jäsentä siten, että jokaisella jäsenvaltiolla on yksi oman hallinnon edustaja, yksi työntekijäjärjestöjen edustaja ja yksi työnantajajärjestöjen edustaja.

2. Jokaiselle varsinaiselle jäsenelle voidaan nimetä kaksi varajäsentä.

Varajäsen osallistuu komitean kokouksiin ainoastaan silloin, kun se jäsen, jonka varajäsen hän on, on estynyt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 3 kohdan soveltamista.

3. Neuvosto nimittää varsinaiset jäsenet ja varajäsenet. Kun jäsenvaltiot esittävät ehdokasluettelon neuvostolle, niiden on pyrittävä saavuttamaan komitean kokoonpanossa tasapuolinen edustus asiaan liittyvien eri taloudenalojen välillä sekä naisten ja miesten välillä, ottaen huomioon heidän osuutensa työvoimasta.

4. Neuvosto julkaisee tiedoksi varsinaisten jäsenten ja varajäsenten luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

1. Varsinaisten jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kolme vuotta. Sama jäsen voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

2. Toimikauden päätyttyä varsinainen jäsen ja varajäsen jatkavat tehtävässään, kunnes heidän seuraajansa nimitetään tai toimikautensa uusitaan.

3. Jäsenen toimikausi päättyy ennen kolmivuotiskauden päättymistä hänen erotessaan tai asianomaisen jäsenvaltion ilmoittaessa, että jäsenen toimikausi päättyy.

Jäsenen tilalle nimitetään toinen henkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi 3 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

5 artikla

1. Komitean jäsenet ovat jakautuneet kolmeen eturyhmään: kansallisten hallitusten, työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen edustajiin.

2. Kukin eturyhmä valitsee jäsenistään tiedottajan.

3. Kukin eturyhmä nimeää koordinoijan, joka osallistuu komitean, valiokunnan ja eturyhmän kokouksiin.

4. Komitean toiminnan organisoimiseksi perustetaan valiokunta, jossa on komissiosta kaksi edustajaa ja kustakin eturyhmästä tiedottaja ja koordinoija.

6 artikla

1. Komitean puheenjohtajana toimii sosiaalipolitiikasta vastaavan komission pääosaston pääjohtaja ja poikkeuksellisesti hänen estyessään joku hänen nimeämistään kyseisen pääosaston johtajista. Puheenjohtaja ei osallistu äänestyksiin.

2. Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle omasta aloitteestaan tai vähintään kolmasosan jäsenistä sitä pyytäessä.

3. Puheenjohtaja voi omasta aloitteestaan kutsua enintään kaksi asiantuntijaa osallistumaan komitean kokoukseen.

Kullakin eturyhmällä voi olla apunaan enintään kaksi asiantuntijaa edellyttäen, että ryhmä on ilmoittanut asiasta puheenjohtajalle vähintään kolme päivää ennen komitean kokousta.

4. Komitea voi perustaa työryhmiä, joiden puheenjohtajana on komitean jäsen tai varajäsen. Kussakin työryhmässä on neljä asiantuntijaa kustakin eturyhmästä.

Komitean sisällä perustetaan pysyvä työryhmä, jossa on viisi asiantuntijaa kustakin eturyhmästä ja joka käsittelee säännöllisesti kaivosteollisuutta ja muuta kaivannaistoimintaa koskevia kysymyksiä.

Työryhmien puheenjohtajat esittävät ryhmänsä työn tulokset komitean kokouksessa kertomuksen muodossa.

5. Komission yksiköiden edustajat, joiden alaan asia kuuluu, osallistuvat komitean ja työryhmien kokouksiin. Komissio huolehtii sihteeristötehtävistä.

6. Komitean kokouksiin voivat osallistua seuraavat tarkkailijat:

- Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston johtaja,

- Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtaja,

- yksi edustaja eturyhmää kohti Euroopan talousalueen jäsenvaltioista.

7. Puheenjohtaja voi valiokunnan puoltavan lausunnon jälkeen antaa muille tarkkailijoille luvan osallistua yhteen tai useampaan komitean kokoukseen.

7 artikla

1. Komitea on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on läsnä. Ainoastaan jäsenet osallistuvat äänestyksiin.

2. Komitean lausunto on perusteltava. Lausunnosta päätetään asianmukaisesti annettujen äänten ehdottomalla enemmistöllä; lausuntoon on liitettävä vähemmistön mielipiteet kirjallisina, jos vähemmistö niin vaatii.

3. Komitea voi käyttää nopeutettua päätöksentekomenettelyä, johon sovelletaan 1 ja 2 kohdassa mainittuja edellytyksiä soveltuvin osin.

8 artikla

Komitea vahvistaa komission lausunnon saatuaan työjärjestyksensä, jossa määritellään sen toimintaa koskevat käytännön säännöt ja etenkin nopeutettua päätöksentekomenettelyä koskevat säännöt ja muiden työturvallisuus- ja työterveysalan toimivaltaisten komiteoiden, muun muassa johtavien työsuojelutarkastajien komitean ja kemiallisten aineiden työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevän tiedekomitean kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat säännöt. Työjärjestys toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Neuvostolla on myös takaisinotto-oikeus.

9 artikla

Komitean jäsenet eivät saa ilmaista komitean tai työryhmien työskentelyn kautta saamiansa tietoja, jos komissio ilmoittaa heille, että pyydetty lausunto tai esitetty kysymys on luonteeltaan luottamuksellinen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 287 artiklan soveltamista. Tällaisessa tapauksessa ainoastaan komitean jäsenet ja komission edustajat osallistuvat kokoukseen.

10 artikla

Kumotaan kaivosteollisuuden turvallisuuden ja terveellisyyden pysyvän neuvottelukunnan perustamisesta 6 päivänä syyskuuta 1956 pidetyssä neuvoston 36. istunnossa ja 9 ja 10 päivänä toukokuuta 1957 pidetyssä neuvoston 42. istunnossa tehdyt päätökset, erityisessä ministerineuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien kaivosteollisuuden turvallisuuden ja terveellisyyden pysyvän neuvottelukunnan toimivaltuuksista ja työjärjestyksestä 9 päivänä heinäkuuta 1957 tehty päätös ja neuvoston päätökset 74/325/ETY ja 74/326/ETY.

11 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 2003.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. Alemanno

(1) EYVL 57, 31.8.1957, s. 487, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(2) EYVL L 185, 9.7.1974, s. 18, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(3) EYVL L 185, 9.7.1974, s. 15, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.