52005PC0189

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 4.5.2005

KOM(2005) 189 lopullinen

1992/0449 (COD)

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (optinen säteily) aiheutuville riskeille (yhdeksästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

1992/0449 (COD)

KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLEEY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (optinen säteily) aiheutuville riskeille (yhdeksästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

1. TAUSTA

Ehdotuksen toimittaminen Euroopan parlamentille* ja neuvostolle (asiakirja KOM(1992) 560 lopullinen – 1992/0449 (COD)):

8.2.1993 (EYVL C 77, 18.3.1993)* ei kuulunut ehdotuksen tekohetkellä yhteispäätösmenettelyn piiriin.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa:

30.6.1993 (EYVL C 249, 13.9.1993).

Alueiden komitea antoi lausuntonsa*:

* ilmoitti 13. tammikuuta 2000 päivätyssä kirjeessä ettei anna lausuntoa.

Euroopan parlamentin lausunto ensimmäisessä käsittelyssä:

20.4.1994 (EYVL C 128, 9.5.1994), vahvistettu 16.9.1999 (EYVL C 54, 25.2.2000).

Muutetun ehdotuksen toimittaminen neuvostolle:

8.7.1994 (EYVL C 230, 19.8.1994).

Neuvoston yhteisen kannan vahvistaminen yksimielisesti:

18.4.2005

2. KOMISSION EHDOTUKSEN TAVOITE

Alkuperäinen ehdotus perustui perustamissopimuksen 118 a artiklaan (nyk. 137 artikla), ja se on puitedirektiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi.

Ehdotuksen tavoitteena on suojata työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta riskeiltä, joita aiheutuu heidän altistumisestaan fysikaalisille tekijöille. Ehdotus kattaa neljä fysikaalista tekijää: melun (kuulovamman vaarat), tärinän (käsille, käsivarsille ja koko vartalolle aiheutuvat vaarat), sähkömagneettiset kentät ja optisen säteilyn (ihmiskehoon indusoituvasta sähkövirrasta, sähköiskuista ja palovammoista sekä lämpöenergian absorboitumisesta johtuvat terveysvaarat).

Tärinää, sähkömagneettisia kenttiä ja optista säteilyä koskevat säännökset ovat uusia, kun taas melua koskevia säännöksiä sisältyy jo neuvoston direktiiviin 86/188/ETY.

Neuvosto päätti keskittyä yhteen tekijään kerrallaan ja käsitellä ensimmäiseksi tärinää.

Kaikki valtuuskunnat ja komissio hyväksyivät tämän toimintamallin, jossa komission ehdotusta käsitellään vaiheittain. Tämä ei merkitse komission ehdotuksen muiden osien hylkäämistä, vaan ne jäivät neuvoston asialistalle tulevaa käsittelyä varten.

Kolmen ensimmäisen fysikaalisen tekijän eli tärinän, melun ja sähkömagneettisten kenttien osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet kolme direktiiviä: 2002/44/EY, 2003/10/EY ja 2004/40/EY. Neuvoston yleisenä toimintamallina on ollut käsitellä kutakin fysikaalista tekijää erillisessä direktiivissä, ja nyt käsiteltävänä oleva ehdotus on tämän toimintamallin mukainen neljäs vaihe[1].

3. HUOMAUTUKSET YHTEISESTÄ KANNASTA

3.1. Yleistä

Ehdotuksen jakamisen vuoksi yhteisessä kannassa rajoitutaan käsittelemään vähimmäisvaatimuksia työntekijöiden suojelemiseksi heidän terveyteensä ja turvallisuuteensa kohdistuvilta riskeiltä, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua optiselle säteilylle altistumisesta.

Yhteisessä kannassa sovelletaan keinotekoisille lähteille altistumiseen erilaista lähestymistapaa kuin luonnon lähteille altistumiseen. Keinotekoisille lähteille altistumisen osalta yhteisessä kannassa asetetaan altistumisen raja-arvot, jotka perustuvat suoraan terveysvaikutuksiin ja biologisiin näkökohtiin. Näiden rajojen noudattamisella varmistetaan optiselle säteilylle altistuvien työntekijöiden suojeleminen kaikilta tunnetuilta haitallisilta terveysvaikutuksilta. Nämä erittäin varovaisiin arvioihin pohjautuvat raja-arvot on laadittu suurimmaksi osaksi niiden ohjeiden ja suositusten perusteella, jotka ICNIRP[2] on antanut ionisoimattomalle säteilylle altistumisesta. Nämä tieteellisesti perustellut ohjeet on tarkoitettu estämään sellaiset akuutit ja pitkäaikaiset vaikutukset silmille ja iholle, joita korkeat altistumisen tasot voivat aiheuttaa. ICNIRP:n ohjeissa säädetyt altistumisen raja-arvot vastaavat arvoja, joita muut tällä alalla toimivat riippumattomat tieteelliset neuvoa-antavat elimet ovat kehittäneet. Optiselle säteilylle altistumista koskevien suositeltujen raja-arvojen maltillisuuden vuoksi yhteisessä kannassa ei oteta käyttöön alempia toiminta-arvoja, kuten meneteltiin sähkömagneettisille kentille altistumisen tapauksessa (direktiivi 2004/40/EY).

Koska altistumisen raja-arvojen soveltamista ei katsota asianmukaiseksi luonnon optisen säteilyn lähteille (esimerkiksi auringon säteilylle tai tulipalojen aiheuttamalle säteilylle) altistumisen yhteydessä, yhteisessä kannassa painotetaan työntekijöille annettavia tietoja ja koulutusta, ennalta tehtäviä riskinarviointeja ja niihin perustuvia ehkäiseviä toimenpiteitä keinoina poistaa tai vähentää luonnon optisen säteilyn lähteille altistumisesta johtuvia vaikutuksia.

Yhteisessä kannassa määritetään ehkäisevät toimenpiteet, joita edellytetään työntekijöille aiheutuvien riskien vähentämiseksi. Nämä ehkäisevät toimenpiteet perustuvat ennen kaikkea työnantajan velvollisuuteen määrittää ja arvioida erilaiset riskit, joita työntekijöiden altistuminen optiselle säteilylle aiheuttaa. Yksi yhteisen kannan tärkeimmistä osista onkin niiden optisen säteilyn tasojen arviointi, joille työntekijät altistuvat. Se voi edellyttää mittaamista ja/tai laskentaa. Yhteisessä kannassa annetaan ohjeita altistumisen tason arviointia varten käytettävistä menetelmistä: arvioinnissa on noudatettava IEC:n, CIE:n ja CEN:n[3] standardeja ja suosituksia. Jos sellaisia ei ole käytettävissä, on noudatettava kansallisia tai kansainvälisiä tieteellisesti perusteltuja ohjeita. Jotta yrityksille ei aiheutuisi tarpeetonta lisätyötä, arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös optista säteilyä tuottavan laitteen valmistajan ilmoittamat tiedot, jos laite kuuluu asiaa koskevan yhteisön direktiivin soveltamisalaan.

Riskien arvioinnin perusteella, paitsi jos arvioinnin avulla osoitetaan, että altistumisen raja-arvot eivät ylity ja että turvallisuusriskit voidaan sulkea pois, työnantajan on laadittava ja toteutettava toimintasuunnitelma, joka käsittää teknisiä ja/tai organisatorisia toimenpiteitä raja-arvot ylittävän altistumisen estämiseksi.

Yhteinen kanta sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä optisesta säteilystä aiheutuville riskeille altistuville työntekijöille annettavista tiedoista ja koulutuksesta. Lisäksi yhteisessä kannassa edellytetään niiden työntekijöiden ”terveydentilan asianmukaista seurantaa”, joihin saattaa kohdistua haitallisia terveys- tai turvallisuusvaikutuksia.

Yleisesti ottaen neuvoston yhteinen kanta noudattelee komission ehdotuksen linjauksia. Siinä on tosin erilainen rakenne, mikä johtuu ehdotuksen jakamisesta osiin, ja lisäksi siihen on tehty joitakin muutoksia ottaen huomioon komission ehdotuksen antamisvuoden 1994 jälkeen tapahtunut tekninen kehitys ja tieteellisen tietämyksen kehitys kyseisellä alalla.

3.2. Euroopan parlamentin tarkistukset ensimmäisessä käsittelyssä

Euroopan parlamentti teki optista säteilyä koskevaan ehdotukseen ensimmäisessä käsittelyssään seuraavat tarkistukset:1, 4–21, 25, 27 ja 34–36.

Tarkistukset 1, 5, 9, 14 ja 16 sisällytettiin sellaisinaan sekä yhteisen kannan 5 artiklaan että muutettuun ehdotukseen.

Tarkistus 13 hyväksyttiin kokonaisuudessaan, mutta eri sanamuodossa, yhteisen kannan 5 artiklaan.

Tarkistus 4 hyväksyttiin yhteisen kannan 2 artiklan e alakohtaan osittain, vaikka se oli hyväksytty muutettuun ehdotukseen kokonaisuudessaan. Komissio hyväksyy muutoksen ja pitää sitä tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon tekstin uusi rakenne ja uusi ennalta ehkäisevä lähestymistapa, johon on siirrytty vuodesta 1994 tapahtuneen teknisen kehityksen myötä.

Tarkistusten 10 ja 17 sisältö hyväksyttiin yhteisen kannan 4 artiklan 4 kohtaan.

Tarkistuksen 12 sisältö hyväksyttiin yhteisen kannan 5 artiklan 1 kohtaan; muutettuun ehdotukseen kyseinen tarkistus sisällytettiin kokonaisuudessaan. Yhteisessä kannassa viitataan nyt riskien poistamiseen tai niiden pienentämiseen niin vähäisiksi kuin mahdollista. Komissio voi hyväksyä tämän, sillä tällä tavoin taataan korkeatasoisempi suojelu direktiivin 89/391/ETY mukaisesti.

Terveydentilan seurantaa koskevaa tarkistusta 15, joka oli sisällytetty muutettuun ehdotukseen, ei ole otettu yhteiseen kantaan komission alun perin esittämistä toivomuksista huolimatta. Komissio olisi pitänyt parempana, että tämä tarkistus olisi otettu kokonaisuudessaan yhteiseen kantaan. Se hyväksyi kuitenkin tarkistuksen poisjättämisen helpottaakseen yleisen kompromissin saavuttamista.

Tarkistus 25, jota ei otettu muutettuun ehdotukseen, on sisällytetty kokonaisuudessaan yhteisen kannan 12 artiklaan.

Yhteiseen kantaan ei sisällytetty tarkistuksia 6, 7, 8, 11, 18, 19, 20, 21, 27 ja 34–36, jotka oli sisällytetty muutettuun ehdotukseen. Komissio hyväksyy näiden tarkistusten jättämisen pois, koska ne eivät ole soveltuvia ottaen huomioon tekstin uusi rakenne ja uusi ennalta ehkäisevä lähestymistapa, johon on siirrytty vuodesta 1994 tapahtuneen teknisen kehityksen myötä. Lisäksi voidaan todeta seuraavaa:

- Tarkistukset 18, 19 ja 20 ovat tarpeettomia, koska yhteisessä kannassa ei ole poikkeusta tai vapautuksia koskevaa erityissäännöstä.

- Tarkistuksen 21 osalta komissio hyväksyi neuvoston näkemyksen, jonka mukaan 11 artiklassa oleva vakiosäännös komissiota avustavasta komiteasta on riittävä.

Tärkeimmät yhteisen kannan ja komission muutetun ehdotuksen väliset erot ovat:

- uusi rakenne, joka johtuu siitä, että optista säteilyä käsitellään nyt erityisdirektiivissä;

- altistumisen raja-arvojen ryhmittely ja määritteleminen uudella tavalla sekä toiminta-arvon ja kynnysarvon poistaminen. Tällä tavoin halutaan ajantasaistaa direktiivin säännökset, jotta ne vastaisivat alan uusinta tieteellistä tietoa ja tekniikkaa;

- liitteissä olevat taulukot ja säännökset, joissa noudatetaan tarkkaan ICNIRP:n suosituksia. Niissä hyvin harvoissa tapauksissa, joissa ICNIRP ei ole laatinut määrällisiä suosituksia, käytettiin kansainvälisen sähkötekniikan toimikunnan (IEC) vahvistamia arvoja. Nämä tapaukset koskevat koherenttia optista säteilyä (lasersäteilyä). Työterveyden ja työturvallisuuden alalla on vain harvoja alueita, joilla vallitsisi yhtä laajalle levinnyt kansallisten ja kansainvälisten neuvoa-antavien terveysviranomaisten välinen yksimielisyys turvallisista altistumisen tasoista;

- viittaukset standardeihin, suosituksiin ja tieteellisesti perusteltuihin ohjeisiin riskien arvioinnin yhteydessä tehtävää keinotekoisille optisen säteilyn lähteille altistumisen tasojen arviointia, mittausta ja laskentaa varten;

- luopuminen vaatimuksesta, jonka mukaan tietyt lisääntyneen riskin aiheuttavat toiminnot on ilmoitettava vastuulliselle viranomaiselle.

Komissio on hyväksynyt kompromissiratkaisuna yhteisen kannan 8 artiklan, joka koskee terveydentilan seurantaa, vaikka terveydentilan seurannan ennalta ehkäisevää piirrettä ei tuoda nimenomaisesti esiin ja vaikka työntekijöillä ei ole oikeutta erityiseen lääkärintarkastukseen liiallisen altistumisen ollessa kyseessä.

4. YLEISET PÄÄTELMÄT TAI HUOMIOT

Komissio katsoo, että yhteinen kanta on komission alkuperäisen muutetun ehdotuksen perustavoitteiden mukainen. Lisäksi se katsoo, että yhteisessä kannassa on otettu huomioon optiselle säteilylle altistumisesta johtuviin riskeihin liittyvä uusin tieteellinen tieto ja tekniikka sekä valtaosa Euroopan parlamentin ehdottamista tarkistuksista.

Komissio hyväksyy yhteisen kannan kokonaisuudessaan.

5. KOMISSION LAUSUMA

Yhteisen kannan hyväksymistä edeltäneissä loppukeskusteluissa neuvosto esitti seuraavan lausuman käytännön suuntaviivojen laatimisesta:

”Neuvosto pyytää komissiota laatimaan työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan käytännön suuntaviivat tässä direktiivissä – erityisesti 4 ja 5 artiklassa ja liitteissä – olevien säännösten täytäntöönpanon helpottamiseksi.”

Komission vastaus neuvoston pöytäkirjaan merkittävään lausumaan:

” Komissio panee merkille neuvoston esittämän pyynnön ja ottaa sen huomioon asianmukaisella tavalla. Komissio varaa kuitenkin itselleen oikeuden vastata perustamissopimuksessa asetettujen sääntöjen mukaisesti, ottaen erityisesti huomioon oman aloiteoikeutensa ja käytettävissään olevat talousarvio- ja henkilöstöresurssit.”

[1] Ks. neuvoston lausuma pöytäkirjaan 25.6.2001.

[2] ICNIRP: International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection, kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn komitea.

[3] IEC: International Electrotechnical Commission, Kansainvälinen sähkötekniikan toimikunta.CIE: International Commission on Illumination, Kansainvälinen valaistustoimikunta.CEN: European Committee for Standardisation, Euroopan standardointikomitea.