1.   Perustetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto, jäljempänä ”virasto”.

2.   Tällä asetuksella perustettava virasto korvaa asetuksella (EU) N:o 1077/2011 perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston ja on sen seuraaja.

3.   Virasto vastaa Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Eurodac-järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista.

4.   Virasto vastaa rajanylitystietojärjestelmän (EES), DubliNetin ja EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) valmistelusta, kehittämisestä tai operatiivisesta hallinnoinnista.

5.   Virastolle voidaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67–89 artiklan nojalla antaa tehtäväksi muiden kuin tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien valmistelu, kehittäminen tai operatiivinen hallinnointi, olemassa olevat järjestelmät mukaan lukien, ainoastaan, jos asiaankuuluvissa kyseisiä järjestelmiä koskevissa unionin säädöksissä niin säädetään, ottaen huomioon tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettu tutkimustoiminnan kehitys ja tämän asetuksen 15 artiklassa tarkoitettujen pilottihankkeiden ja soveltuvuusselvitysten tulokset.

6.   Operatiivinen hallinnointi käsittää kaikki tehtävät, jotka ovat tarpeen laaja-alaisten tietojärjestelmien pitämiseksi toiminnassa kuhunkin niistä sovellettavien erityissäännösten mukaisesti, näiden tietojärjestelmien käyttämää viestintäinfrastruktuuria koskeva vastuu mukaan lukien. Näillä laaja-alaisilla tietojärjestelmillä ei saa vaihtaa tietoja eikä mahdollistaa tiedon ja osaamisen jakamista, paitsi jos erityisessä unionin säädöksessä niin säädetään.

7.   Lisäksi virasto vastaa seuraavista tehtävistä:

1.   Virasto suorittaa kaikki järjestelmien viestintäinfrastruktuuriin liittyvät tehtävät, jotka on osoitettu sille järjestelmiä koskevilla unionin säädöksillä, lukuun ottamatta niitä järjestelmiä, jotka käyttävät viestintäinfrastruktuurinaan EuroDomain-verkkoa. Kyseisten EuroDomain-verkkoa käyttävien järjestelmien osalta komissio on vastuussa talousarvion toteuttamiseen, hankintoihin ja uusimisiin ja sopimusasioihin liittyvistä tehtävistä. EuroDomain-verkkoa käyttäviä järjestelmiä koskevien unionin säädösten mukaisesti viestintäinfrastruktuuria koskevat tehtävät, myös operatiivinen hallinnointi ja turvallisuus, on määrä jakaa viraston ja komission kesken. Jotta varmistetaan, että virasto ja komissio suorittavat tehtävänsä yhdenmukaisesti, ne sopivat keskenään käytännön työjärjestelyistä, jotka kirjataan yhteisymmärrysmuistioon.

2.   Viestintäinfrastruktuurin hallinnosta ja valvonnasta on huolehdittava asianmukaisesti siten, että sitä voidaan suojella uhkilta ja voidaan varmistaa sen ja järjestelmien turvallisuus sekä viestintäinfrastruktuurin kautta vaihdettavien tietojen turvallisuus.

3.   Virasto hyväksyy asianmukaiset toimenpiteet, joihin sisältyvät turvallisuussuunnitelmat, jotta estetään erityisesti asianmukaista salaustekniikkaa käyttäen muun muassa henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen sinä aikana, kun henkilötietoja siirretään tai kun kuljetetaan tietojen siirtämisessä käytettäviä välineitä. Kaikki järjestelmään liittyvät operatiiviset tiedot, jotka kulkevat viestintäinfrastruktuurissa, on salattava.

4.   Viestintäinfrastruktuurin toimittamiseen, käyttöönottoon, ylläpitoon ja valvontaan liittyvät tehtävät voidaan antaa ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai yhteisöille asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti. Nämä tehtävät on suoritettava viraston vastuulla ja sen tiukassa valvonnassa.

Kaikkia ulkopuolisia yksityisoikeudellisia yksiköitä tai yhteisöjä, verkon tarjoajat mukaan lukien, sitovat 3 kohdassa tarkoitetut turvatoimenpiteet niiden suorittaessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä, eikä niillä saa olla millään tavoin pääsyä mihinkään operatiivisiin tietoihin, jotka on tallennettu järjestelmiin tai joita on siirretty viestintäinfrastruktuurin kautta, tai SIS II -järjestelmään liittyviin Sirene-toimistojen kautta vaihdettaviin tietoihin.

5.   Salausavainten hallinnoinnin on säilyttävä viraston vastuulla, eikä sitä saa antaa minkään ulkopuolisen yksityisoikeudellisen yksikön tehtäväksi. Tämä ei kuitenkaan vaikuta olemassa oleviin SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien viestintäinfrastruktuuria koskeviin sopimuksiin.

1.   Virasto seuraa SIS II-, VIS-, Eurodac-, EES- ja ETIAS-järjestelmien, DubliNetin sekä muiden 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin kannalta merkityksellisen tutkimustoiminnan kehitystä.

2.   Virasto voi edistää Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman niiden osien toteuttamista, jotka liittyvät vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisiin tietojärjestelmiin. Tätä varten ja komission siirrettyä sille asiaankuuluvan toimivallan virasto vastaa seuraavista tehtävistä:

3.   Virasto tiedottaa säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä henkilötietojen käsittelyn osalta Euroopan tietosuojavaltuutetulle tässä artiklassa tarkoitetusta kehityksestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdassa tarkoitettuja Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman osien toteuttamiseen liittyviä raportointivaatimuksia.

1.   Komission nimenomaisesta ja täsmällisestä pyynnöstä, tämän ilmoitettua asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle vähintään kolme kuukautta ennen tällaisen pyynnön esittämistä ja hallintoneuvoston tehtyä asiasta myönteisen päätöksen, viraston toteutettavaksi voidaan antaa tämän asetuksen 19 artiklan 1 kohdan u alakohdan mukaisesti valtuutussopimuksella asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 58 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja pilottihankkeita, jotka liittyvät laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämiseen tai operatiiviseen hallinnointiin, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67–89 artiklan nojalla ja asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

Virasto tiedottaa Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä henkilötietojen käsittelyn osalta Euroopan tietosuojavaltuutetulle säännöllisesti viraston toteuttamien ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen pilottihankkeiden kehittymisestä.

2.   Talousarvioon otetaan määrärahoja komission 1 kohdan nojalla pyytämiä, asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 58 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja pilottihankkeita varten enintään kahdeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi.

3.   Komission tai neuvoston pyynnöstä, tämän ilmoitettua asiasta Euroopan parlamentille ja hallintoneuvoston tehtyä asiasta myönteisen päätöksen, virastolle voidaan osoittaa valtuutussopimuksella talousarvion toteuttamistehtäviä, jotka liittyvät asetuksessa (EU) N:o 515/2014 säädetystä ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä rahoitettuihin soveltuvuusselvityksiin asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

4.   Hallintoneuvoston tehtyä asiasta myönteisen päätöksen virasto voi suunnitella ja toteuttaa testaustoimia, jotka koskevat tämän asetuksen sekä järjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevan jonkin unionin säädöksen soveltamisalaan kuuluvia asioita.

1.   Jäsenvaltio voi pyytää virastolta neuvoja kansallisten järjestelmiensä liittämisestä viraston hallinnoimien laaja-alaisten tietojärjestelmien keskusjärjestelmiin.

2.   Jäsenvaltio voi esittää tapauskohtaista tukea koskevan pyynnön komissiolle, joka tehtyään myönteisen arvioinnin siitä, että kyseinen tuki on tarpeen poikkeuksellisten turvallisuuteen tai muuttoliikkeeseen liittyvien tarpeiden vuoksi, välittää pyynnön viipymättä virastolle. Virasto antaa kyseiset pyynnöt tiedoksi hallintoneuvostolle. Jäsenvaltiolle on ilmoitettava, jos komission arvioinnin tulos on kielteinen.

Komissio seuraa, vastaako virasto nopeasti jäsenvaltion pyyntöön. Viraston vuotuisessa toimintakertomuksessa on tehtävä yksityiskohtaisesti selkoa toimista, joita virasto on toteuttanut antaakseen tapauskohtaista tukea jäsenvaltioille, sekä tuen antamisesta aiheutuneista kustannuksista.

3.   Virastoa voidaan myös pyytää antamaan neuvoja tai tukea komissiolle teknisissä kysymyksissä, jotka liittyvät nykyisiin tai uusiin järjestelmiin, myös tutkimusten ja testien avulla. Viraston on ilmoitettava hallintoneuvostolle tällaisista pyynnöistä.

4.   Vähintään viiden jäsenvaltion ryhmä voi antaa virastolle tehtäväksi kehittää yhteinen tietotekninen komponentti ja hallinnoida tai isännöidä sitä ja näin auttaa niitä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen hajautettuja järjestelmiä koskevasta unionin oikeudesta johtuvien velvollisuuksien teknisten näkökohtien toteuttamisessa. Kyseiset yhteiset tietotekniset ratkaisut eivät rajoita pyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden sovellettavan unionin oikeuden mukaisten, erityisesti kyseisten järjestelmien rakennetta koskevien velvollisuuksien noudattamista.

Pyynnön esittävät jäsenvaltiot voivat erityisesti antaa virastolle tehtäväksi ottaa käyttöön yhteinen komponentti tai reititin ennalta annettavien matkustajatietojen ja matkustajarekisteritietojen siirtämisen tekniseksi tukivälineeksi helpottamaan yhteenliitettävyyttä lentoliikenteen harjoittajien järjestelmien kanssa jäsenvaltioiden auttamiseksi neuvoston direktiivin 2004/82/EY (44) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/681 (45) täytäntöönpanossa. Tällaisessa tapauksessa virasto kerää tiedot keskitetysti lentoliikenteen harjoittajilta ja toimittaa ne jäsenvaltioille yhteisen komponentin tai reitittimen välityksellä. Pyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lentoliikenteen harjoittajat toimittavat tiedot viraston kautta.

Virastolle annetaan tehtäväksi kehittää yhteinen tietotekninen komponentti ja hallinnoida tai isännöidä sitä vasta komission annettua siihen ennakkohyväksyntänsä ja edellyttäen, että hallintoneuvosto tekee asiasta myönteisen päätöksen.

Pyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden on osoitettava ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut tehtävät virastolle valtuutussopimuksella, jossa on esitettävä valtuutuksen ehdot ja laskelma kaikista asiaan liittyvistä kustannuksista ja laskutusmenetelmä. Osallistuvien jäsenvaltioiden on vastattava kaikista asiaan liittyvistä kustannuksista. Valtuutussopimuksen on oltava kyseisiä järjestelmiä koskevien unionin säädösten mukainen. Virasto tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksytystä valtuutussopimuksesta ja kaikista siihen tehdyistä muutoksista.

Muut jäsenvaltiot voivat esittää pyynnön osallistumisesta yhteiseen tietotekniseen ratkaisuun, jos tällaisesta mahdollisuudesta määrätään valtuutussopimuksessa, jossa esitetään erityisesti osallistumisen taloudelliset vaikutukset. Valtuutussopimusta on muutettava vastaavasti, kun komission ennakkohyväksyntä on saatu ja hallintoneuvosto on tehnyt asiasta myönteisen päätöksen.

1.   Virasto on unionin elin, ja se on oikeushenkilö.

2.   Virastolla on kussakin jäsenvaltiossa laajin mahdollinen kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.   Viraston kotipaikka on Tallinnassa, Virossa.

Edellä 1 artiklan 4 ja 5 kohdassa sekä 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitetut kehittämiseen ja operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät suoritetaan teknisessä toimipaikassa Strasbourgissa, Ranskassa.

Varayksikkö, jonka avulla varmistetaan laaja-alaisen tietojärjestelmän toiminta tällaisen järjestelmän häiriötapauksessa, sijoitetaan Sankt Johann im Pongauhun, Itävaltaan.

4.   Molempia teknisiä toimipaikkoja voidaan hyödyntää järjestelmien samanaikaiseen käyttöön edellyttäen, että varayksikkö pystyy edelleen varmistamaan niiden toiminnan yhden tai useamman järjestelmän häiriötapauksessa.

5.   Järjestelmien erityisluonteesta johtuen, jos viraston osoittautuu tarpeelliseksi perustaa toinen, erillinen tekninen toimipaikka joko Strasbourgiin tai Sankt Johann im Pongauhun tai tarpeen mukaan molemmille paikkakunnille järjestelmien isännöimiseksi, tämä tarve on perusteltava riippumattoman vaikutustenarvioinnin ja kustannus-hyötyanalyysin perusteella. Hallintoneuvoston on kuultava komissiota ja otettava sen näkemykset huomioon, ennen kuin se ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle aikomuksestaan toteuttaa kiinteistöihin liittyviä hankkeita 45 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

1.   Viraston hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat

2.   Viraston rakenteeseen kuuluvat

1.   Hallintoneuvosto

Rajoittamatta niiden ensimmäisen alakohdan mm alakohdassa tarkoitettujen unionin säädösten säännösten soveltamista, jotka koskevat luettelojen julkaisemista asiaankuuluvista viranomaisista, ja jos kyseisissä säädöksissä ei säädetä velvollisuudesta julkaista kyseiset jatkuvasti päivitettävät luettelot viraston verkkosivustolla, hallintoneuvosto huolehtii siitä, että ne julkaistaan ja niitä päivitetään jatkuvasti.

2.   Hallintoneuvosto tekee virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään asiaankuuluva nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritetään olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää toimitusjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.

3.   Hallintoneuvosto voi antaa toimitusjohtajalle neuvoja kaikissa laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämiseen tai operatiiviseen hallinnointiin läheisesti liittyvissä asioissa ja toimissa, jotka liittyvät tutkimustoimintaan, pilottihankkeisiin, soveltuvuusselvityksiin ja testaustoimiin.

1.   Hallintoneuvosto koostuu kunkin jäsenvaltion yhdestä edustajasta ja kahdesta komission edustajasta. Jokaisella edustajalla on äänioikeus 23 artiklan mukaisesti.

2.   Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissa ollessa tai jos jäsen valitaan hallintoneuvoston puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ja johtaa puhetta hallintoneuvoston kokouksessa. Hallintoneuvoston jäsenet ja heidän varajäsenensä nimitetään heidän korkeatasoisen asiaankuuluvan kokemuksensa ja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevan asiantuntemuksensa sekä heidän tietosuoja-alan asiantuntemuksensa perusteella ottaen huomioon heidän asiaankuuluvat johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaitonsa. Kaikkien hallintoneuvostossa edustettujen osapuolten on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

3.   Jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on neljä vuotta, ja toimikaudet voidaan uusia. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai hän eroaa, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

4.   Ne valtiot, jotka osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Dublin- ja Eurodac-järjestelmiä koskeviin toimenpiteisiin, osallistuvat viraston toimintaan. Niistä kukin nimittää yhden jäsenen ja varajäsenen hallintoneuvostoon.

1.   Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan niiden hallintoneuvoston jäsenten joukosta, jotka on nimittänyt sellainen jäsenvaltio, jota unionin oikeuden nojalla sitovat kaikilta osin kaikkien viraston hallinnoimien laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevat unionin säädökset. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston äänivaltaisten jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

Varapuheenjohtaja toimii automaattisesti puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2.   Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy heidän toimikautensa aikana, heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä automaattisesti.

1.   Hallintoneuvoston kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.   Toimitusjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

3.   Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio, toimitusjohtaja tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston äänivaltaisista jäsenistä sitä pyytää.

4.   Europol ja Eurojust voivat osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin silloin, kun niissä käsitellään SIS II -järjestelmää koskevia, päätöksen 2007/533/YOS soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Euroopan raja- ja merivartiovirasto voi osallistua tarkkailijana hallintoneuvoston kokouksiin silloin, kun niissä käsitellään SIS II -järjestelmää koskevia, asetuksen (EU) 2016/1624 soveltamiseen liittyviä kysymyksiä.

Europol voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana silloin, kun niissä käsitellään VIS-järjestelmää koskevia, päätöksen 2008/633/YOS soveltamiseen liittyviä kysymyksiä tai Eurodac-järjestelmää koskevia, asetuksen (EU) N:o 603/2013 soveltamiseen liittyviä kysymyksiä.

Europol voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana silloin, kun niissä käsitellään EES-järjestelmää koskevia, asetuksen (EU) 2017/2226 soveltamiseen liittyviä kysymyksiä tai ETIAS-järjestelmää koskevia, asetuksen (EU) 2018/1240 soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Euroopan raja- ja merivartiovirasto voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana myös silloin, kun niissä käsitellään ETIAS-järjestelmää koskevia, asetuksen (EU) 2018/1240 soveltamiseen liittyviä kysymyksiä.

Hallintoneuvosto voi kutsua myös muun henkilön, jonka näkemyksillä voi olla merkitystä, osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijana.

5.   Jollei hallintoneuvoston työjärjestyksestä muuta johdu, hallintoneuvoston jäsenillä ja heidän varajäsenillään voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, erityisesti neuvoa-antavien ryhmien jäseniä.

6.   Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

1.   Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan sekä 19 artiklan 1 kohdan b ja r alakohdan, 21 artiklan 1 kohdan ja 25 artiklan 8 kohdan soveltamista.

2.   Jollei 3 ja 4 kohdasta muuta johdu, kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.

3.   Jäsen, jonka on nimittänyt sellainen jäsenvaltio, jota unionin oikeuden nojalla sitoo mikä tahansa viraston hallinnoiman laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskeva unionin säädös, voi äänestää kyseistä laaja-alaista tietojärjestelmää koskevasta kysymyksestä.

Tanska voi äänestää laaja-alaista tietojärjestelmää koskevasta kysymyksestä, jos se pöytäkirjassa N:o 22 olevan 4 artiklan nojalla päättää saattaa kyseessä olevan laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevan unionin säädöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

4.   Tämän asetuksen 42 artiklaa sovelletaan sellaisten maiden edustajien äänioikeuden osalta, jotka ovat tehneet unionin kanssa sopimuksen osallistumisestaan Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Dublin- ja Eurodac-järjestelmiä koskeviin toimenpiteisiin.

5.   Jos jäsenet ovat eri mieltä siitä, koskeeko jokin äänestys tiettyä laaja-alaista tietojärjestelmää, päätös, jonka mukaan äänestys ei koske kyseistä tiettyä laaja-alaista tietojärjestelmää, on tehtävä hallintoneuvoston äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

6.   Puheenjohtaja tai tämän sijaisena toimiva varapuheenjohtaja ei osallistu äänestykseen. Puheenjohtajan tai tämän sijaisena toimivan varapuheenjohtajan äänioikeutta käyttää tämän varajäsen.

7.   Toimitusjohtaja ei osallistu äänestykseen.

8.   Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritetään yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

1.   Toimitusjohtaja vastaa viraston johtamisesta. Toimitusjohtaja avustaa hallintoneuvostoa ja on vastuussa sille. Toimitusjohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää toimitusjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

2.   Toimitusjohtaja on viraston laillinen edustaja.

3.   Toimitusjohtaja vastaa virastolle tällä asetuksella osoitettujen tehtävien täytäntöönpanosta. Toimitusjohtajan vastuulla on erityisesti

4.   Toimitusjohtaja suorittaa kaikki muut tämän asetuksen mukaiset tehtävät.

5.   Toimitusjohtaja päättää, onko viraston tehtävien suorittamiseksi tehokkaasti ja tuloksellisesti tarpeellista sijoittaa yksi tai useampi toimihenkilö yhteen tai useampaan jäsenvaltioon ja perustaa paikallistoimisto tätä varten. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä toimitusjohtajan on hankittava ennakkosuostumus komissiolta, hallintoneuvostolta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta tai asianomaisilta jäsenvaltioilta. Toimitusjohtajan päätöksessä on määritettävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja viraston hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä. Teknisten toimipaikkojen toimintoja ei saa toteuttaa paikallistoimistossa.

1.   Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan komission avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen laatiman vähintään kolmen ehdokkaan luettelon perusteella. Valintamenettely edellyttää, että Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muissa tarkoituksenmukaisissa tiedotusvälineissä julkaistaan kiinnostuksenilmaisupyyntö. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan ansioiden, laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevan todennetun kokemuksen, hallinto-, talous- ja johtamistaitojen sekä tietosuoja-alan asiantuntemuksen perusteella.

2.   Komission esittämät ehdokkaat kutsutaan ennen nimittämistä antamaan lausuma yhdelle tai useammalle Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan valiokuntien jäsenten esittämiin kysymyksiin. Lausuman ja vastausten kuulemisen jälkeen Euroopan parlamentti antaa lausunnon, jossa se esittää näkemyksensä ja voi mainita parhaana pitämänsä ehdokkaan.

3.   Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan ottaen huomioon nämä näkemykset.

4.   Jos hallintoneuvosto tekee päätöksen jonkin muun ehdokkaan kuin Euroopan parlamentin parhaana pitämän ehdokkaan nimittämisestä, hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kirjallisesti, millä tavalla Euroopan parlamentin lausunto on otettu huomioon.

5.   Toimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio toteuttaa arvioinnin, jossa otetaan huomioon sen oma arvio toimitusjohtajan toiminnasta ja viraston tulevat tehtävät ja haasteet.

6.   Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 5 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään viiden vuoden kaudeksi.

7.   Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikomuksestaan jatkaa toimitusjohtajan toimikautta. Toimitusjohtaja kutsutaan tällaista toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden kuluessa antamaan lausuma yhdelle tai useammalle Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle tai vastaaville valiokunnille ja vastaamaan valiokuntien jäsenten esittämiin kysymyksiin.

8.   Toimitusjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua samaa toimea koskevaan uuteen valintamenettelyyn.

9.   Toimitusjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee äänivaltaisten jäsentensä enemmistön tai komission ehdotuksen perusteella.

10.   Hallintoneuvosto tekee päätökset toimitusjohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta tai erottamisesta äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

11.   Toimitusjohtajan työsopimusta tehtäessä virastoa edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja. Toimitusjohtaja otetaan palvelukseen viraston väliaikaisena toimihenkilönä palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

1.   Varatoimitusjohtaja avustaa toimitusjohtajaa. Varatoimitusjohtaja toimii toimitusjohtajan sijaisena tämän poissa ollessa. Toimitusjohtaja asettaa varatoimitusjohtajan tehtävät.

2.   Hallintoneuvosto nimittää varatoimitusjohtajan toimitusjohtajan ehdotuksesta. Varatoimitusjohtaja nimitetään ansioiden ja asianmukaisten hallinto- ja johtamistaitojen perusteella, mukaan lukien merkityksellinen työkokemus. Toimitusjohtaja esittää varatoimitusjohtajan tehtävään vähintään kolmea ehdokasta. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Hallintoneuvostolla on valtuudet erottaa varatoimitusjohtaja päätöksellä, jonka se tekee äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

3.   Varatoimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Hallintoneuvosto voi jatkaa toimikautta kerran enintään viiden vuoden kaudeksi. Hallintoneuvosto tekee tämän päätöksen äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

1.   Seuraavat neuvoa-antavat ryhmät antavat hallintoneuvostolle asiantuntija-apua laaja-alaisiin tietojärjestelmiin liittyen ja erityisesti vuotuisen työohjelman ja vuotuisen toimintakertomuksen valmistelun yhteydessä:

2.   Kukin sellainen jäsenvaltio, jota unionin oikeuden nojalla sitoo mikä tahansa tietyn laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskeva unionin säädös, ja komissio nimittävät kyseessä olevan laaja-alaisen tietojärjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään yhden jäsenen neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Myös Tanska nimittää jäsenen laaja-alaisen tietojärjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään, jos se pöytäkirjassa N:o 22 olevan 4 artiklan nojalla päättää saattaa kyseessä olevan laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevan unionin säädöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Kukin Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Dublin- ja Eurodac-järjestelmiä koskeviin toimenpiteisiin osallistuva valtio, joka osallistuu tiettyyn laaja-alaiseen tietojärjestelmään, nimittää yhden jäsenen tämän laaja-alaisen tietojärjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään.

3.   Europol, Eurojust sekä Euroopan raja- ja merivartiovirasto voivat kukin nimittää edustajan SIS II -järjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään. Europol voi nimittää edustajan myös VIS-, Eurodac- ja EES- ja ETIAS-järjestelmien neuvoa-antavaan ryhmään. Euroopan raja- ja merivartiovirasto voi myös nimittää edustajan EES- ja ETIAS-järjestelmien neuvoa-antavaan ryhmään.

4.   Hallintoneuvoston jäsenet ja heidän varajäsenensä eivät saa kuulua mihinkään neuvoa-antavaan ryhmään. Toimitusjohtajalla tai toimitusjohtajan edustajalla on oikeus osallistua tarkkailijana kaikkiin neuvoa-antavien ryhmien kokouksiin.

5.   Neuvoa-antavat ryhmät tekevät tarvittaessa keskenään yhteistyötä. Neuvoa-antavien ryhmien toimintaa ja yhteistyötä koskevat menettelyt vahvistetaan viraston työjärjestyksessä.

6.   Kunkin neuvoa-antavan ryhmän jäsenten on lausuntoa valmistellessaan pyrittävä parhaansa mukaan saavuttamaan yksimielisyys. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, neuvoa-antavan ryhmän kantana pidetään jäsenten enemmistön kantaa perusteluineen. Myös vähemmistön kanta tai kannat perusteluineen kirjataan. Edellä olevaa 23 artiklan 3 ja 5 kohtaa sovelletaan tämän mukaisesti. Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Dublin- ja Eurodac-järjestelmiä koskeviin toimenpiteisiin osallistuvia valtioita edustavat jäsenet voivat esittää lausuntoja kysymyksistä, joissa heillä ei ole äänioikeutta.

7.   Kunkin jäsenvaltion ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Dublin- ja Eurodac-järjestelmiä koskeviin toimenpiteisiin osallistuvan valtion on helpotettava neuvoa-antavien ryhmien toimintaa.

8.   Neuvoa-antavien ryhmien puheenjohtajan osalta sovelletaan 21 artiklaa soveltuvin osin.

1.   Viraston henkilöstöön ja toimitusjohtajaan sovelletaan henkilöstösääntöjä sekä henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on hyväksytty unionin toimielinten yhteisellä päätöksellä.

2.   Henkilöstösääntöjen soveltamiseksi virasto katsotaan virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi virastoksi.

3.   Viraston henkilöstö koostuu virkamiehistä, väliaikaisista toimihenkilöistä ja sopimussuhteisista toimihenkilöistä. Jos sopimukset, jotka toimitusjohtaja aikoo uusia, muuttuisivat palvelusuhteen ehtojen mukaisesti toistaiseksi voimassa oleviksi sopimuksiksi, hallintoneuvoston on annettava siihen vuosittain suostumus.

4.   Virasto ei ota palvelukseen tilapäisiä työntekijöitä hoitamaan arkaluonteisina pidettäviä rahoitustehtäviä.

5.   Komissio ja jäsenvaltiot voivat siirtää tilapäisesti virkamiehiä ja kansallisia asiantuntijoita viraston palvelukseen. Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden siirtämisestä viraston palvelukseen.

6.   Virasto soveltaa asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista.

7.   Hallintoneuvosto vahvistaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäännöt.

1.   Viraston sijaintijäsenvaltioiden virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä hallintoneuvoston jäseniin, toimitusjohtajaan, viraston muuhun henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintijäsenvaltioissa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan viraston kotipaikkaa koskevassa päätoimipaikkasopimuksessa ja teknisiä toimipaikkoja koskevissa sopimuksissa. Tällaiset sopimukset viraston ja viraston sijaintijäsenvaltioiden välillä tehdään sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on ne hyväksynyt.

2.   Viraston sijaintijäsenvaltioiden on tarjottava tarvittavat olosuhteet viraston asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi, mukaan lukien muun muassa monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet.

1.   Viraston sopimusperusteinen vastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu viraston tekemään sopimukseen mahdollisesti sisältyvän välityslausekkeen nojalla.

3.   Jos kyseessä on sopimuksenulkoinen vastuu, virasto korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka viraston yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5.   Viraston henkilöstön henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

1.   Virastoon sovelletaan neuvoston asetuksen N:o 1 (46) säännöksiä.

2.   Edellä 19 artiklan 1 kohdan r alakohdassa tarkoitettu yhtenäinen ohjelma-asiakirja ja 19 artiklan 1 kohdan t alakohdassa tarkoitettu vuotuinen toimintakertomus laaditaan kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 342 artiklan nojalla tehtyjen päätösten soveltamista.

3.   Hallintoneuvosto voi antaa päätöksen työkielistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdassa säädettyjen velvollisuuksien soveltamista.

4.   Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

1.   Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy toimitusjohtajan esityksestä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt viipymättä.

3.   Päätöksistä, jotka virasto tekee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

4.   Virasto huolehtii laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevien unionin säädösten mukaisesta tiedottamisesta ja voi harjoittaa omasta aloitteestaan tiedotustoimintaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Virasto huolehtii erityisesti siitä, että 19 artiklan 1 kohdan r, t, ii, jj, kk ja ll alakohdassa ja 47 artiklan 9 kohdassa säädetyn julkaisemisen lisäksi yleisölle ja asianomaisille osapuolille annetaan nopeasti objektiivista, paikkansapitävää, luotettavaa, kattavaa ja helppotajuista tietoa viraston työstä. Resurssien osoittaminen tiedotustoimiin ei saa haitata 3–16 artiklassa tarkoitettujen viraston tehtävien tehokasta hoitamista. Tiedotustoimet on toteutettava hallintoneuvoston hyväksymien asiaankuuluvien tiedotusta ja viestintää koskevien suunnitelmien mukaisesti.

5.   Luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on oikeus käyttää mitä tahansa unionin virallista kieltä lähettäessään kirjallisia viestejä virastolle. Kyseisillä henkilöillä on oikeus saada vastaus samalla kielellä.

1.   Viraston suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EU) 2018/1725.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy toimenpiteet, joiden mukaisesti virasto soveltaa asetusta (EU) 2018/1725, mukaan lukien tietosuojavastaavaa koskevat toimenpiteet. Kyseiset toimenpiteet hyväksytään Euroopan tietosuojavaltuutetun kuulemisen jälkeen.

1.   Virasto voi käsitellä henkilötietoja ainoastaan seuraavissa tarkoituksissa:

2.   Kun virasto käsittelee henkilötietoja tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisessa tarkoituksessa, sovelletaan asetusta (EU) 2018/1725, sanotun kuitenkaan rajoittamatta järjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevien unionin säädösten sisältämien tietosuojaa ja tietoturvallisuutta koskevien erityisten säännösten soveltamista.

1.   Virasto hyväksyy omat turvallisuussääntönsä, jotka perustuvat Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskevissa komission turvallisuussäännöissä vahvistettuihin periaatteisiin ja sääntöihin, muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista kolmansien valtioiden kanssa, käsittelyä ja tallentamista koskeviin sääntöihin, jotka on vahvistettu komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 (47) ja (EU, Euratom) 2015/444 (48). Turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa kolmannen valtion asiaankuuluvien viranomaisten kanssa koskeville hallinnollisille järjestelyille tai, jos tällaisia järjestelyjä ei ole, Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen poikkeukselliselle tapauskohtaiselle luovuttamiselle tällaisille viranomaisille on saatava komission ennakkohyväksyntä.

2.   Hallintoneuvosto vahvistaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut turvallisuussäännöt komission hyväksyttyä ne. Virasto voi toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen tehtäviinsä liittyvää tietojenvaihtoa komission ja jäsenvaltioiden sekä tarpeen mukaan asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa. Virasto kehittää tietojärjestelmän, jolla voidaan vaihtaa turvallisuusluokiteltuja tietoja komission, jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 mukaisesti, ja käyttää kyseistä tietojärjestelmää. Hallintoneuvosto tekee tämän asetuksen 2 artiklan ja 19 artiklan 1 kohdan z alakohdan mukaisesti päätöksen sellaisesta viraston sisäisestä rakenteesta, jota asianmukaisten turvallisuusperiaatteiden noudattaminen edellyttää.

1.   Virasto vastaa turvallisuudesta ja järjestyksen ylläpitämisestä rakennuksissa, tiloissa ja maa-alueilla, jotka ovat sen käytössä. Virasto noudattaa laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevissa unionin säädöksissä säädettyjä turvallisuusperiaatteita ja niiden asiaankuuluvia säännöksiä.

2.   Viraston sijaintijäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tehokkaat ja riittävät toimenpiteet järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi viraston käytössä olevien rakennusten, tilojen ja maa-alueiden välittömässä läheisyydessä ja huolehdittava viraston asianmukaisesta suojelusta viraston kotipaikkaa koskevan päätoimipaikkasopimuksen sekä teknisiä toimipaikkoja ja varayksiköitä koskevien sopimusten mukaisesti sekä taattava samalla viraston valtuuttamille henkilöille vapaa pääsy kyseisiin rakennuksiin, tiloihin ja maa-alueille.

1.   Komissio arvioi hallintoneuvostoa kuultuaan ja antamiensa ohjeiden mukaisesti viraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, sijaintipaikkoihin ja tehtäviin viimeistään 12 päivänä joulukuuta 2023 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Arvioinnissa tarkastellaan myös tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sitä, miten ja missä määrin virasto todellisuudessa osallistuu laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiiviseen hallinnointiin ja koordinoidun, kustannustehokkaan ja johdonmukaisen unionin tason tietotekniikkaympäristön luomiseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Kyseisessä arvioinnissa käsitellään erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa viraston toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Hallintoneuvosto voi antaa komissiolle suosituksia tämän asetuksen muuttamisesta.

2.   Jos komissio katsoo, ettei viraston toiminnan jatkaminen ole enää perusteltua sille asetettuihin tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin nähden, se voi ehdottaa, että tätä asetusta muutetaan vastaavasti tai että se kumotaan.

3.   Komissio raportoi 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksista Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

1.   Virasto tekee tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa yhteistyötä komission ja erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella perustettujen muiden unionin toimielinten, elinten ja laitosten kanssa ja etenkin Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa, jotta voidaan toteuttaa muun muassa koordinointia ja säästöjä, välttää päällekkäisyyksiä sekä edistää synergiaa ja täydentävyyttä niiden kunkin toiminnassa.

2.   Virasto tekee yhteistyötä komission kanssa sellaisen työjärjestelyn puitteissa, jossa vahvistetaan operatiiviset työmenetelmät.

3.   Virasto tutustuu verkko- ja tietoturvallisuutta koskeviin Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston suosituksiin ja toteuttaa tarvittaessa niitä koskevia jatkotoimia.

4.   Yhteistyö unionin elinten ja laitosten kanssa toteutetaan työjärjestelyjen puitteissa. Hallintoneuvosto antaa luvan tällaisille työjärjestelyille ottaen huomioon komission lausunnon. Jos virasto ei noudata komission lausuntoa, se ilmoittaa perustelunsa. Näissä työjärjestelyissä voidaan määrätä palvelujen jakamisesta tarvittaessa virastojen kesken joko sijaintipaikkojen läheisyyden tai toimialan perusteella virastojen toimivaltuuksien rajoissa ja rajoittamatta niiden keskeisiä tehtäviä. Näissä työjärjestelyissä voidaan ottaa käyttöön kustannusten takaisinperintämekanismi.

5.   Unionin toimielimet, elimet ja laitokset käyttävät virastolta saamiaan tietoja ainoastaan toimivaltansa rajoissa ja sikäli kuin ne kunnioittavat perusoikeuksia, tietosuojavaatimukset mukaan lukien. Viraston käsittelemien henkilötietojen välittämisessä eteenpäin tai niiden muussa ilmaisemisessa unionin toimielimille, elimille tai laitoksille sovelletaan henkilötietojen siirtoa koskevia erityisiä työjärjestelyjä, ja siihen tarvitaan Euroopan tietosuojavaltuutetun ennakkohyväksyntä. Kaiken viraston suorittaman henkilötietojen siirtämisen on oltava 35 ja 36 artiklan mukaista. Turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyn osalta tällaisilla työjärjestelyillä on varmistettava, että kyseinen unionin toimielin, elin tai laitos noudattaa viraston soveltamia turvallisuussääntöjä ja -vaatimuksia vastaavia sääntöjä ja vaatimuksia.

1.   Viraston toimintaan voivat osallistua maat, jotka ovat tehneet unionin kanssa sopimuksen osallistumisestaan Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Dublin- ja Eurodac-järjestelmiä koskeviin toimenpiteisiin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten asiaankuuluvien määräysten mukaisesti tehdään järjestelyjä, joissa erityisesti määritetään, miten ja missä määrin 1 kohdassa tarkoitetut maat osallistuvat viraston toimintaan, ja annetaan tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien määräykset rahoitusosuuksista, henkilöstöstä ja äänioikeudesta.

1.   Jos unionin säädöksessä niin säädetään ja siinä määrin kuin se on tarpeen viraston tehtävien hoitamiseksi, virasto voi työjärjestelyistä sopimalla luoda ja pitää yllä suhteita kansainvälisiin järjestöihin ja niiden alaisiin elimiin, joihin sovelletaan kansainvälistä julkisoikeutta, tai muihin asiaankuuluviin yhteisöihin tai elimiin, jotka on perustettu kahden tai useamman maan välisellä sopimuksella tai tällaisen sopimuksen perusteella.

2.   Työjärjestelyistä voidaan sopia 1 kohdan mukaisesti erityisesti tällaisen yhteistyön laajuuden, luonteen, tarkoituksen ja määrän täsmentämiseksi. Tällaisista työjärjestelyistä voidaan sopia ainoastaan hallintoneuvoston luvalla komission annettua siihen ennakkohyväksyntänsä.

1.   Toimitusjohtaja laatii vuosittain luonnoksen seuraavan vuoden yhtenäiseksi ohjelma-asiakirjaksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 32 artiklan ja tämän asetuksen 49 artiklan nojalla hyväksyttyjen viraston varainhoitosääntöjen asiaankuuluvan säännöksen mukaisesti ottaen huomioon komission antamat ohjeet.

Yhtenäisen ohjelma-asiakirjan on sisällettävä monivuotinen ohjelma, vuotuinen työohjelma sekä viraston talousarvio ja sen resursseja koskevia tietoja, jotka esitetään yksityiskohtaisesti 49 artiklan nojalla hyväksytyissä viraston varainhoitosäännöissä.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen neuvoa-antavia ryhmiä kuultuaan ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta samoin kuin kyseisen asiakirjan mahdolliset päivitetyt versiot.

3.   Hallintoneuvosto hyväksyy yhtenäisen ohjelma-asiakirjan ennen kunkin vuoden 30 päivää marraskuuta äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä ja vuotuisen talousarviomenettelyn mukaisesti komission lausunnon huomioon ottaen. Hallintoneuvosto huolehtii siitä, että yhtenäisen ohjelma-asiakirjan lopullinen versio toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja että se julkaistaan.

4.   Yhtenäisestä ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti hyväksytty, ja sitä on tarvittaessa mukautettava talousarviota vastaavasti. Hyväksytty yhtenäinen ohjelma-asiakirja toimitetaan sitten Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja julkaistaan.

5.   Seuraavan vuoden vuotuisessa työohjelmassa esitetään yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset, tulosindikaattorit mukaan lukien. Lisäksi siinä esitetään kuvaus rahoitettavista toimista ja maininta kuhunkin toimeen osoitetuista taloudellisista ja henkilöresursseista toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 6 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä ilmoitetaan selkeästi, mitä tehtäviä on lisätty, muutettu tai poistettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Hallintoneuvosto muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa, jos virastolle annetaan uusi tehtävä. Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät merkittävät muutokset hyväksytään samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Hallintoneuvosto voi siirtää toimitusjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

6.   Monivuotisessa ohjelmassa vahvistetaan yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja tulosindikaattorit. Siinä esitetään myös resursseja koskeva suunnitelma, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma. Resursseja koskevaa suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Strategista ohjelmaa päivitetään tarvittaessa ja erityisesti 39 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi.

1.   Toimitusjohtaja laatii vuosittain, viraston toteuttamat toimet huomioon ottaen, viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen, johon sisältyy esitys henkilöstötaulukoksi, ja toimittaa sen hallintoneuvostolle.

2.   Hallintoneuvosto laatii toimitusjohtajan laatiman ennakkoarvioluonnoksen perusteella viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioehdotuksen, johon sisältyy esitys henkilöstötaulukoksi. Hallintoneuvosto toimittaa sen viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta komissiolle ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Dublin- ja Eurodac-järjestelmiä koskeviin toimenpiteisiin osallistuville maille osana yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa.

3.   Komissio toimittaa ennakkoarvioehdotuksen unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä budjettivallan käyttäjälle.

4.   Ennakkoarvioehdotuksen perusteella komissio sisällyttää unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän ja toimittaa talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

5.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy virastolle annettavaa rahoitusta koskevat määrärahat.

6.   Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

7.   Hallintoneuvosto hyväksyy viraston talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti hyväksytty. Viraston talousarviota muutetaan tarvittaessa unionin yleisen talousarvion mukaisesti.

8.   Muutokset viraston talousarvioon ja henkilöstötaulukkoon tehdään noudattaen samaa menettelyä, jota sovelletaan alkuperäisen talousarvion hyväksymiseen.

9.   Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta sen talousarvion rahoittamiseen, ja erityisesti hankkeita, jotka liittyvät kiinteistöihin, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 5 kohdan soveltamista. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä aikoo antaa lausunnon, se ilmoittaa hallintoneuvostolle tästä aikomuksestaan kahden viikon kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon hankkeesta. Jos tällaista lausuntoa ei anneta, virasto voi käynnistää suunnitellun hankkeen. Kaikkiin rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus viraston talousarvioon, sovelletaan delegoitua asetusta (EU) N:o 1271/2013.

1.   Viraston kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten ennakkoarvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan viraston talousarvioon.

2.   Viraston talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   Viraston tulot koostuvat seuraavista, rajoittamatta kuitenkaan muita tulomuotoja:

4.   Viraston menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

1.   Toimitusjohtaja huolehtii viraston talousarvion toteuttamisesta.

2.   Toimitusjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta tärkeät tiedot.

3.   Viraston tilinpitäjä toimittaa varainhoitovuoden n alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden n + 1 maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 245 artiklan mukaisesti.

4.   Toimitusjohtaja toimittaa selvityksen vuoden n talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden n + 1 maaliskuun 31 päivänä.

5.   Komission tilinpitäjä toimittaa viraston vuoden n alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätöksen kanssa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden n + 1 maaliskuun 31 päivänä.

6.   Saatuaan viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on esittänyt asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 246 artiklan nojalla, toimitusjohtaja laatii viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

7.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston vuoden n lopullisesta tilinpäätöksestä.

8.   Toimitusjohtaja toimittaa viimeistään vuoden n + 1 heinäkuun 1 päivänä lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Dublin- ja Eurodac-järjestelmiä koskeviin toimenpiteisiin osallistuville maille.

9.   Vuoden n lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään vuoden n + 1 marraskuun 15 päivänä.

10.   Toimitusjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään vuoden n + 1 syyskuun 30 päivänä. Toimitusjohtaja toimittaa tämän vastauksen myös hallintoneuvostolle.

11.   Toimitusjohtaja antaa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki vuotta n koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi tarvittavat tiedot.

12.   Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta toimitusjohtajalle vuoden n talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden ennen vuoden n + 2 toukokuun 15 päivää.

1.   Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetusta (EU) 2017/1939.

2.   Virasto liittyy 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista ja vahvistaa viipymättä sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan viraston kaikkiin työntekijöihin.

3.   Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien virastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

4.   OLAF voi asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (49) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko viraston rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

5.   Viraston sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle, OLAFille ja EPPOlle valtuudet tehdä tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2, 3 ja 4 kohdan soveltamista.

1.   Tällä asetuksella perustettava virasto on asetuksella (EU) N:o 1077/2011 perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston oikeusseuraaja kaikkien sen tekemien sopimusten, sitä velvoittavien sitoumusten ja kaiken sen hankkiman omaisuuden suhteen.

2.   Tämä asetus ei vaikuta asetuksella (EU) N:o 1077/2011 perustetun viraston tekemien sopimusten, työjärjestelyjen eikä yhteisymmärryspöytäkirjojen oikeudelliseen sitovuuteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niihin tämän asetuksen nojalla tehtäviä mahdollisia muutoksia.

1.   Asetuksen (EU) N:o 1077/2011 13 ja 14 artiklan mukaisesti nimitetyt hallintoneuvoston jäsenet, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja jatkavat tehtävissään toimikausiensa loppuun.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1077/2011 19 artiklan mukaisesti nimitetyt neuvoa-antavien ryhmien jäsenet, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat jatkavat tehtävissään toimikautensa loppuun.