—

tunnistaa ja analysoida koulujen sisäilman ongelmia, erityisesti ilmanvaihtoon, rakentamiseen, kunnossapitoon ja siivoukseen liittyviä ongelmia,

—

arvioida asianmukaisen ilmanvaihdon tehokkuutta koulujen ilman epäpuhtauksien vähentämisessä,

—

arvioida ilmaston muutosten (lisääntyvät helle- ja kylmyysaallot sekä ilman epäpuhtaudet) vaikutuksia lasten terveyteen kouluissa,

—

arvioida ulkoilman epäpuhtauksien torjuntatoimien, lyhyen tähtäimen toimenpiteet mukaan lukien, vaikutuksia koulujen sisäilman laatuun ja lasten altistumiseen ilman epäpuhtauksille kouluympäristöissä,

—

laatia asianmukaisia suosituksia sisäilman laadun ongelmien ratkaisemiseksi kouluympäristöissä.

1.

Toteutetaan kouluissa mittauksia, joilla saadaan uutta tietoa tärkeimmistä koulujen sisäilman epäpuhtauspitoisuuksista.

2.

Arvioidaan kuljetusliikenteen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksia kouluympäristöihin.

3.

Arvioidaan sisäilman epäpuhtauksille altistumisesta lapsille aiheutuvia terveysvaikutuksia ja laaditaan suosituksia hengitystiesairauksien torjumiseksi ja vähentämiseksi parantamalla kouluympäristöjen laatua sekä muilla toimenpiteillä.

4.

Määritetään järjestelmällisesti kouluympäristöjen sisäilman epäpuhtauksien lähteiden määrälliset osuudet. Merkittävimpien lähteiden yksilöiminen helpottaisi niiden torjumista. Tässä yhteydessä ensisijainen tavoite on kulutustuotteiden ja rakennusmateriaalien kemiallisiin päästöihin liittyvän tietämyksen lisääminen.

5.

Tutkitaan kouluissa ja eri maantieteellisillä leveysasteilla tavallisesti esiintyvien sisäilman seosten kemiallisten ja biokemiallisten yhteisvaikutusten mekanismeja ja kehitetään tiedonsaantikeinoja, joiden avulla voidaan parantaa tällaisten yhteisvaikutusten lopullisten terveysriskien arviointia.

6.

Kehitetään edellä mainitun perusteella Euroopan koulujen terveellisyyttä koskevat suuntaviivat.

—

Vuonna 2001 komissio tuki hengityselinten terveyteen liittyvää hanketta viiden eurooppalaisen kaupungin kouluissa Italiassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Hankkeen tuloksena todettiin yleisiä ongelmia, kuten huono ilmanvaihto sekä korkeat hiukkas-, homesieni- ja -allergeenipitoisuudet. Hankkeen päätelmissä arvioitiin, että olisi erittäin kannattavaa toteuttaa samanlainen tutkimus, joka kattaisi kaikki jäsenvaltiot. (3)

—

Vuonna 2008 esiteltiin virallisesti Euroopan parlamentin rahoittama sisäilman kemikaaleille ja mahdollisille terveysriskeille altistumista koskeva pilottihanke. Hankkeessa analysoitiin myös kouluja ja päiväkoteja tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden kaupungeissa. Tärkeimpien tulosten mukaan on tarpeen toteuttaa lisätutkimuksia, jotta voidaan vähentää sisäilman epäpuhtauksien kansanterveydelle aiheuttamaa rasitusta Euroopan unionissa (erityisesti sisätiloissa, joissa lapset viettävät paljon aikaa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa). (4)

—

Vuonna 2009 päätettiin käytettävissä oleva talousarvio huomioon ottaen, että pilottihankkeen on katettava EU:n jäsenvaltiot laajemmin, erityisesti uudet jäsenvaltiot. Hankkeeseen on tarkoitus sisällyttää myös ehdokasvaltiot sekä Keski- ja Itä-Euroopan maat. Tavoitteena on laatia suuntaviivoja korjaaviksi toimenpiteiksi, jotka kattavat monenlaisia tilanteita Euroopassa.

—

Pilottihankkeen on rakennuttava aiemmille hankkeille ja saatava aikaan yhteisvaikutuksia alalla käynnissä olevien hankkeiden kanssa (esim. HITEA (5).