32000R1043

Komission asetus (EY) N:o 1043/2000,

annettu 18 päivänä toukokuuta 2000,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glysiinin tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98(2), ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELY

(1) Komissio ilmoitti 24 päivänä elokuuta 1999 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella(3), jäljempänä "menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus", Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glysiinin tuontia yhteisöön koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta.

(2) Menettely aloitettiin Euroopan kemianteollisuuden järjestön (CEFIC) heinäkuussa 1999 glysiinin ainoan yhteisön tuottajan puolesta tekemän valituksen johdosta. Valituksessa esitettiin tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntiä ja siitä aiheutuvaa merkittävää vahinkoa koskevaa näyttöä, joka katsottiin riittäväksi perustelemaan menettelyn aloittamisen.

(3) Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tehneelle yhteisön tuottajalle, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, raaka-aineen toimittajille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisille järjestöille ja viejämaan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Komissio kuuli kaikkia, jotka olivat kuulemista pyytäneet.

(4) Jotta Kiinan kansantasavallan tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalousasemaa tai yksilöllistä tarkastelua koskevan vaatimuksen, komissio lähetti markkinatalousasemaa / yksilöllistä tarkastelua koskevat vaatimuslomakkeet niille kiinalaisille tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan.

Komissio vastaanotti markkinatalousasemaa koskevat vaatimukset neljältä yksittäiseltä yritykseltä ja yhdeltä kahdesta yrityksestä koostuvalta konsernilta, jota tarkastellaan jäljempänä yhtenä yrityksenä.

(5) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan. Se sai vastaukset ainoalta yhteisön tuottajalta, markkinatalousasemaa koskevat vaatimukset esittäneiltä viideltä kiinalaiselta yritykseltä, kolmelta kiinalaiselta kauppayritykseltä, yhdeltä vertailumaan tuottajalta ja kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta yhteisössä. Lisäksi kuusi käyttäjää yhteisössä vastasi kyselyyn ja esitti tietoja, jotka olivat riittävän täydellisiä ja edustavia käytettäviksi yhteisön etua arvioitaessa.

(6) Komissio hankki ja todensi kaikki polkumyynnin, vahingon ja yhteisön edun alustavan määrittelyn kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

a) Yhteisön tuottaja

- Tessenderlo Chemie SA / n.v., Bryssel, Belgia;

b) Tuojat/käyttäjät

- Scanchem UK Ltd, Macclesfield, Yhdistynyt kuningaskunta,

- Friskies Europe, New Malden, Yhdistynyt kuningaskunta,

- Aventis CropScience, Lyon, Ranska,

- BASF, Ludwighafen, Saksa;

c) Vertailumaan tuottaja

- Nitrokemia 2000 Rt., Füzfögyártelep, Unkari.

(7) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 1998 ja 30 päivän kesäkuuta 1999 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Suuntausten tarkastelu vahinkoa koskevassa selvityksessä kattoi tammikuun 1995 ja tutkimusajanjakson päättymisajankohdan välisen ajanjakson, jäljempänä "tarkastelujakso".

B TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1 Tarkasteltavana oleva tuote

(8) Tarkasteltavana oleva tuote on glysiini (aminoetikkahappo). Glysiiniä tuotetaan eri puhtausasteina ja sitä käytetään arominvahventeena, pH:n säätöaineena, kemianteollisuuden välituotteena ja metalleja kompleksoivana aineena. Glysiiniä on kahta laatua puhtausasteesta riippuen: farmaseuttista eli lääkinnällistä laatua ja tavanomaista laatua. Tavanomaista laatua saatetaan myydä etupäässä markkinointitarkoituksessa sellaisilla nimikkeillä kuten tekninen laatu, tavallinen laatu, puhdas laatu, teollisuuslaatu, elintarvikelaatu, rehulaatu jne.

Glysiiniä saadaan kemiallisella synteesillä käyttämällä joko i) syaanivetyä (HCN) ja formaldehydiä tai ii) monokloorietikkahappoa (MCCA) ja ammoniakkia.

Eräät kiinalaiset yritykset väittivät, että eri glysiinilaatuja olisi pidettävä erillisinä tuotteina, mutta kyseinen väite on hylätty. Kaikkia glysiinilaatuja olisi pidettävä yhtenä tuotteena, koska:

- niillä on samat kemialliset perusominaisuudet, koska niillä on sama kemiallinen peruskoostumus, vaikka ne poikkeavat toisistaan lievästi puhtausasteen osalta (puhtausaste on tavanomaisen laadun osalta vähintään 97,5 prosenttia ja farmaseuttisen laadun osalta lähes 100 prosenttia; eräs tärkeimmistä epäpuhtauksista on kloridi, joka prosenttiosuus on 0,7-0,007). Tietyn glysiinilaadun puhtausaste ilmaistaan aina prosenttivälinä. On käynyt ilmi, että tietyn tuottajan eri laatujen ja eri tuottajien saman laadun osalta kyseisissä prosenttiväleissä on päällekkäisyyksiä, mikä osoittaa, että eri laatujen välillä ei voida tehdä selkeää jakoa puhtauden perusteella,

- niillä on samat fysikaaliset perusominaisuudet (glysiini on valkoinen valuva kiteinen jauhe),

- lukuun ottamatta farmaseuttista eli lääkinnällistä laatua, jonka saatteena on oltava puhtaustodistus (jotta se olisi farmasian alan säädösten mukaista), laatujen nimikkeet määräytyvät glysiinin mahdollisten käyttötarkoitusten perusteella. Kuten edellä on mainittu, kyseisillä nimikkeillä palvellaan pääasiassa tarkasteltavana olevan tuotteen markkinointitarkoituksia, mutta tuote on käytännössä sama.

Näin ollen on selvää, että vaikka glysiinillä on monta eri käyttötarkoitusta, eri laadut ovat fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan lähes samanlaisia, ja tämän vuoksi niitä olisi pidettävä yhtenä tuotteena.

2 Samankaltainen tuote

(9) Kävi ilmi, että Kiinan kansantasavallasta yhteisöön viedyllä tuotteella ja vertailemaan kotimarkkinoilla myydyllä tuotteella sekä yhteisön tuottajan valmistamalla ja yhteisössä myymällä tuotteella on samat fysikaaliset ja kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, ja tämän vuoksi niiden katsotaan olevan asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 1 artiklan 4 kohdan mukaisia samankaltaisia tuotteita.

C POLKUMYYNTI

1 Normaaliarvo

1.1 Markkinatalouskohtelu

(10) Kiinalaiset tuottajat voivat pyytää perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla, että niiden normaaliarvo määritettäisiin edellä mainitun artiklan 1-6 kohdan mukaisesti, toisin sanoen markkinatalousmaihin sovellettavien säännösten mukaisesti.

(11) Kuten johdanto-osan 4 kappaleessa on mainittu, viisi yritystä esitti markkinatalousasemaa koskevat vaatimukset. Niiden tarkastelu osoitti, että yksikään vaatimuksen esittäneistä yrityksistä ei täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa asetettuja edellytyksiä.

(12) Yksi vaatimus hylättiin sen takia, että sitä ei ollut esittänyt tuotetta tuottava ja myyvä kokonainen konserni, vaan ainoastaan yksi siihen kuuluvista yrityksistä. Tämän vuoksi ei pystytty todentamaan, oliko koko konsernilla edellytyksiä markkinatalousasemaan. Lisäksi vaatimuksen esittäneelle yritykselle oli asetettu rajoituksia osto- ja myyntitoimien osalta sekä kotimarkkinoilla että viennissä, mikä osoitti, ettei ollut tehty päätöksiä tarjontaa ja kysyntää heijastaviin markkinasignaaleihin vastaamiseksi.

(13) Toinen vaatimus hylättiin, koska senkin esittäjälle oli asetettu myyntirajoituksia ja valtio puuttui sen toimiin. Lisäksi sen kirjanpito oli puutteellista ja siinä oli merkittäviä virheitä, minkä johdosta sen perusteella ei voitu määrittää normaaliarvoa.

(14) Kolme muuta vaatimusta hylättiin sen takia, että asianomaiset yritykset eivät tuottaneet tarkasteltavana olevaa tuotetta. Ne väittivät hankkivansa puhtausasteeltaan alhaista glysiiniä, johon ne sovelsivat tuotantomenetelmää, joka ei kuitenkaan muuttanut tarkasteltavana olevan tuotteen kemiallista koostumusta eikä fysikaalisia ominaisuuksia. Tämän vuoksi asianomaiset yritykset olivat lähinnä tarkasteltavana olevan tuotteen kauppiaita. Koska ainoastaan tuottajat voivat saada markkinatalousaseman, kyseiset vaatimukset oli hylättävä.

(15) Yhteisön tuotannonalalle annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa edellä esitetyistä päätelmistä. Lisäksi niistä ilmoitettiin pyynnön esittäneille yrityksille, jotka saivat mahdollisuuden esittää niistä huomautuksensa.

1.2 Vertailumaa

(16) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti oli valittava vertailumaaksi kolmas markkinatalousmaa normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan kansantasavallan osalta. Komissio ehdotti tähän tarkoitukseen Intiaa, jota oli ehdotettu myös valituksessa. Kiinalaiset yhteistyössä toimivat yritykset esittivät menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa vastalauseen kyseistä lähestymistapaa kohtaan ja ehdottivat käytettäväksi Unkaria. Ne painottivat, että glysiinin osalta Intian kotimarkkinat olivat käytännössä olemattomat ja korkeiden tuontitullien laajalti suojaamat. Unkarin ansioksi ne laskivat sen, että asianomaisella maalla on riittävän suuri glysiinin tuotantokapasiteetti ja myös sen, että maa on tarkasteltavana olevan tuotteen neljänneksi suurin viejä yhteisöön.

(17) Komissio otti yhteyttä tuottajiin Unkarissa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. Intialaiset ja yhdysvaltalaiset tuottajat kieltäytyivät tutkimusta koskevasta yhteistyöstä. Eräs unkarilainen tuottaja ilmaisi halukkuutensa yhteistyössä toimimiseen. Unkari on Kiinan kansantasavallan ohella yksi harvoista yhteisön ulkopuolisista maista, jossa glysiiniä tuotetaan ja myydään. Unkarissa on myös avoimet markkinat, joilla esiintyy sekä glysiinin tuontia että vientiä. Tämän vuoksi komissio päätti käyttää Unkaria vertailumaana.

1.3 Normaaliarvon määrittely

(18) Normaaliarvo määritettiin unkarilaisen tuottajan kotimarkkinoiden hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Kävi ilmi, että unkarilaisen tuottajan samankaltaisen tuotteen myynti kotimarkkinoille tutkimusajanjakson aikana oli määrältään riittävää ja se oli tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tämän vuoksi normaaliarvo määritettiin laatukohtaisesti riippumattomien asiakkaiden Unkarissa tosiasiallisesti maksamien tai niiltä veloitettavien painotettujen keskimääräisten hintojen perusteella.

2 Vientihinta

2.1 Yksilöllinen tarkastelu

(19) Kaikki viisi yritystä, joille ei myönnetty markkinatalousasemaa, pyysivät yksilöllistä tarkastelua eli yksilöllisen polkumyyntimarginaalin määrittämistä niiden yksilöllisten vientihintojen perusteella. Komissio todensi, olivatko kyseiset yritykset tosiasiallisesti ja oikeudellisesti tarpeeksi riippumattomia valtiosta.

(20) Kuten edellä johdanto-osan 14 kappaleessa on jo mainittu, näistä yrityksistä kolme ei ollut tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia. Koska yksilöllinen kohtelu myönnetään ainoastaan tuottajille, on selvää, että kyseiset kolme yritystä eivät täytä yksilölliselle kohtelulle asetettuja edellytyksiä. Kahden muun yrityksen osalta riippumattomuus valtiosta ei ollut ilmeistä. Toisella yrityksellä ei ollut vientilisenssiä, ja sen vienti tapahtui kokonaisuudessaan alueellisten viranomaisten valvoman kauppayrityksen kautta. Toisen yrityksen osalta taas toisella sen tytäryrityksistä ei ollut vientilisenssiä, ja toiseen sovellettiin kiintiöitä myynnissä kotimarkkinoille ja vientimyynnissä. Lisäksi kaikki kyseiset yritykset olivat täysin tai pääosaltaan valtion omistamia. Tämän johdosta tehtiin se päätelmä, että yksikään yritys ei täyttänyt yksilölliselle kohtelulle asetettuja edellytyksiä.

2.2 Vientihinnan määrittely

(21) Koska tutkimuksen osalta yhteistyössä toimineet kiinalaiset yritykset harjoittivat vientiä suoraan riippumattomille asiakkaille yhteisössä, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti kyseisestä viennistä maksettujen tai veloitettavien hintojen perusteella.

3 Vertailu

(22) Vapaasti laivassa Unkarin rajalla -tasolla määritetyn normaaliarvon ja vapaasti laivassa Kiinan rajalla -tasolla määritetyn vientihinnan laatukohtaiseksi tasapuoliseksi vertailemiseksi tehtiin asianmukaiset oikaisut niiden eroavaisuuksien osalta, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintojen vertailtavuuteen. Kyseiset oikaisut tehtiin kuljetus- ja vakuutuskustannusten osalta perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

4 Polkumyyntimarginaali,

(23) Normaaliarvojen ja vientihintojen vertailu osoitti polkumyynnin olemassaolon kaikilta yhteistyössä toimivilta kiinalaisten yrityksiltä tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta, ja polkumyyntimarginaalit vastasivat sitä määrää, jolla normaaliarvo ylitti niiden vientihinnat yhteisöön.

(24) Koska asianomaisista yrityksistä yhdellekään ei myönnettu yksilöllistä kohtelua, koko Kiinan kansantasavallan osalta laskettiin yleinen painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali. Yhteistyössä toimivien kiinalaisten yritysten esittämien vientiä yhteisöön koskevien tietojen ja Eurostatin tuontitilastojen vertailusta kävi ilmi, että kyseinen vienti edusti ainoastaan 71,3 prosenttia Kiinasta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana suuntautuneesta tuonnista. Laskiessaan koko Kiinan kansantasavaltaa koskevaa polkumyyntimarginaalia komissio määritti polkumyyntimarginaalin niiden määrien osalta, joita yhteistyö ei koskenut, käytettävissä olevien tietojen perusteella. Kyseistä tuontia koskeva polkumyyntimarginaali katsottiin aiheelliseksi asettaa edustavan vientimäärän omaavalle yhteistyössä toimivalle viejälle määritetyn korkeimman polkumyyntimarginaalin tasolle.

(25) Tämän perusteella Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia koskeva väliaikainen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosenttiosuutena cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana oli 45,9 prosenttia.

D VAHINKO

1 Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(26) Valituksen tekijä (CEFIC) toimii tarkasteltavana olevan tuotteen ainoan yhteisön tuottajan puolesta; tämän vuoksi kyseinen tuottaja katsotaan "yhteisön tuotannonalaksi" perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

(27) Koska yhteisön tuottajia on vain yksi, yhteisön tuotannonalaa ja kulutusta koskevat tiedot ilmaistaan ainoastaan prosenttiosuuksien muutoksina, kun taas kaikkia markkinaosapuolia koskevat markkinaosuudet on pyöristetty.

2 Yhteisön kulutus

(28) Todettavissa oleva yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan myyntimäärän ja tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuontia yhteisöön koskevien Eurostatin tietojen perusteella.

(29) Kulutus lisääntyi määrällisesti 12 prosenttia vuosina 1995-1997, minkä jälkeen se väheni tutkimusajanjaksolla hieman alle vuoden 1995 tason. Kulutuksen kasvu vuonna 1997 johtui pääasiallisesti lemmikkieläintenruokateollisuuden glysiinin käytössä tapahtuneesta kehityksestä. Vuonna 1998 ja tutkimusajanjaksolla useimmat käyttäjät vähensivät hiukan glysiinin kulutustaan.

3 Tuonti asianomaisesta maasta

3.1 Määrä ja markkinaosuus

(30) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glysiinin tuontimäärä nousi vuoden 1995 noin 1300 tonnista 2500 tonniin tutkimusajanjaksolla eli lähes 100 prosenttia. Kyseinen kasvu tapahtui ennen kaikkea vuosina 1996 ja 1997. Vuosina 1997 ja 1998 yhteisön kulutuksen vähetessä 9 prosenttia Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glysiinin tuonti lisääntyi vielä 4 prosenttia, mutta väheni sitten lievästi vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä.

(31) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glysiinin tuonti saavutti kuitenkin tutkimusajanjakson aikana markkinaosuuden, joka vastasi reilua kolmannesta yhteisön kokonaiskulutuksesta ja oli kaksinkertainen kyseisen tuonnin vuoden 1995 markkinaosuuteen verrattuna.

(32) Kiinan kansantasavalta on ehdottomasti glysiinin suurin viejä yhteisön markkinoille. Sen osuus kokonaistuontimäärästä nousi vuoden 1995 54 prosentista 84 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

3.2 Hinnat

i) Hintakehitys

(33) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glysiinin painotetut keskimääräiset tuontihinnat laskivat vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä 23 prosenttia 2292 euroon tonnilta.

ii) Hinnan alittavuus

(34) Hinnan alittavuus määritettiin tutkimusajanjakson osalta vertaamalla kiinalaisten viejien yhteisön rajalla määritettyjä cif-hintoja, joihin sisältyvät tuonnin jälkeiset kustannukset ja yhteisön tuotannonalan vapaasti tehtaalla -hinnoissa maksetut tullit, samalla kaupan portailla sekä kaikilla hyvityksillä ja vähennyksillä vähennettyinä. Vertailun tuloksena painotetuksi keskimääräiseksi hinnan alittavuuden marginaaliksi saatiin prosenttiosuutena yhteisön tuotannonalan hinnoista ilmaistuna 24,7 prosenttia.

4 Yhteisön tuotannonalan tilanne

4.1 Tuotanto, tuontantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(35) Tuotanto laski vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä 17 prosenttia. Yhteisön tuottaja käytti koko tarkastelujakson ajan noin 5 prosenttia tuotannostaan sisäisesti muiden tuotteiden valmistukseen.

(36) Koska tuotantokapasiteetti pysyi vakaana, yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste laski 58 prosentista 49 prosenttiin tarkastelujaksolla.

(37) Yhteisön tuotannonalan käyttämä tuotantolaitos ja laitteisto on tarkoitettu yksinomaan glysiinin tuotantoon, koska se on yhteydessä erityiseen varastointi-, kierrätys- ja vedenkäsittelykoneistoon, jonka on oltava turvallisuus- ja ympäristöstandardien mukainen. Tämän vuoksi sitä ei voida jakaa tai muuntaa toisten tuotteiden tuotantoon. Kapasiteetti asetettiin nykyiselle asteelleen 1980-luvun puolivälissä, kun glysiinin kysynnän odotettiin kasvavan.

4.2 Myyntimäärä sekä yksikköhinnat ja -kustannukset

(38) Yhteisön tuotannonalan myynti etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla väheni määrältään vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä 17 prosenttia. Keskimääräiset nettohinnat laskivat kolme prosenttia.

(39) Kokonaisyksikkökustannukset laskivat yhdeksän prosenttia vuosina 1995 ja 1996 ensisijaisesti suurempien tuotantomäärien ansiosta. Vuosina 1997 ja 1998 yksikkökustannukset kuitenkin nousivat tuotantomäärien tuntuvan supistumisen takia. Tutkimusajanjaksolla yhteisön tuottaja pystyi tuotannon lievän vähentymisen jatkumisesta huolimatta vähentämään yksikkökustannuksiaan etupäässä parantamalla raaka-aineiden käyttöä, hyötymällä tärkeimmän raaka-aineen monokloorietikkahapon alhaisemmista hinnoista ja vähentämällä valmistuskustannuksia.

4.3 Markkinaosuus

(40) Yhteisön tuotannonalan osuus yhteisön kulutuksesta vähentyi 16 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajankohdan välillä ja oli lopulta noin puolet markkinoista. Markkinaosuuden supistuminen tapahtui lähinnä vuosina 1996 ja 1997; samaan aikaan yhteisön kulutus lisääntyi huomattavasti, mutta tuonti Kiinan kansantasavallasta lisääntyi sitäkin nopeammin ja lisäsi markkinaosuuttaan. Vuonna 1998 ja tutkimusajanjaksolla yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pysyi suhteellisen vakaana supistuneella tasoltaan.

4.4 Kannattavuus

(41) Vuonna 1995 yhteisön tuotannonala teki pieniä tappioita glysiinin myynnissä korkeiden T & K -kustannusten takia; vuonna 1996 lisääntynyt myynti johti pieneen voittoon. Vuosina 1997 ja 1998 kannattavuus kuitenkin heikkeni vähentyneen myynnin vuoksi, mistä koitui tappiota. Tutkimusajanjakson aikana kannattavuus koheni vähentyneiden yksikkökustannusten ansiosta kriittisen pisteen yläpuolelle, mutta jäi vielä glysiinintuotannon elinkelpoisuuden turvaamisen kannalta riittämättömälle tasolle.

(42) Eräät kiinalaiset viejät väittivät, että yhteisön tuotannonalan voittotilanne ei osoittanut vahinkoa. Väitteensä tueksi ne mainitsivat farmaseuttisen glysiinin hintojen kannattavuuden. Kyseistä väitettä ei voida hyväksyä, koska vaikka yhteisön tuotannonala myy farmaseuttista glysiiniä korkeampaan hintaan kuin tavanomaista glysiiniä, alle viittä prosenttia kokonaismyynnistä edustavat myydyt määrät ovat niin pieniä, että niiden vaikutus kokonaiskannattavuuteen on vähäpätöinen. Joka tapauksessa olisi pantava merkille, että perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti yksi vahinkoa aiheuttava tekijä ei välttämättä ole ratkaiseva yhteisön tuotannonanalan tilannetta selvitettäessä.

4.5 Työllisyys

(43) Yhteisön tuottajan glysiinintuotannossa suoraan työllistämän henkilöstön määrä väheni vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä 17 prosenttia noin 50 henkilöön. Lisäksi on otettava huomioon noin kymmenen muuta yleisissä huolto- ja ylläpitotehtävissä työskentelevää henkilöä.

5 Vahinkoa koskevat päätelmät

(44) Yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni huomattavasti erityisesti vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä, kun Kiinan kansantasavallasta tuodut määrät lisääntyivät lähes 100 prosenttia kaksinkertaistaen osuutensa yhteisön markkinoista. Asianomainen tuonti tapahtui tutkimusajanjaksolla yhteisön tuotannonalan hinnan merkittävästi alittavaan hintaan. Vuodesta 1996 tutkimusajanjaksolle yhteisön tuotannonalan myyntimäärät, hinnat, markkinaosuus ja työllisyys vähenivät. Vaikka kokonaisyksikkökustannukset vähenivät tutkimusajanjaksolla, laskeneesta myynnistä ja laskeneista hinnoista saadut tulot eivät riittäneet tuottamaan voittoa tasolla, joka olisi turvannut yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuuden.

(45) Edellä esitetyn perusteella katsotaan alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä.

E SYY-YHTEYS

1 Johdanto

(46) Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, johtuiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista vai olivatko muut tekijät saattaneet yksin tai yhdessä aiheuttaa vahingon, varmistaakseen, että muiden tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa ei pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana.

2 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

(47) Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin hinnat laskivat 23 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä, ja ne olivat kaikkien yhteisön markkinoilla toimivien merkittävien toimijoiden hinnoista alhaisimmat. Samalla ajanjaksolla tuonti Kiinan kansantasavallasta lähes kaksinkertaistui määrältään ja markkinaosuudeltaan.

(48) Yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni erityisesti myynnin, markkinaosuuden, määrän ja hintojen osalta selvästi samaan aikaan, kun Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti kasvoi. Tämä piti paikkansa erityisesti vuonna 1997, kun kyseinen tuonti kasvoi tuntuvasti ja hinnat laskivat 8 prosenttia vuoden 1996 tasosta. Useat myyntiasiamiehet ilmoittivat yhteisön tuottajalle, että kiinalaiset yritykset tarjoavat tarkasteltavana olevaa tuotetta niiden asiakkaille paljon alhaisempaan hintaan.

(49) Kiinasta tulevan tuonnin hintojen laskun jatkuessa vuoden 1997 jälkeen yhteisön tuotannonalan ponnistelut kustannusten vähentämiseksi ja hintojen laskemiseksi eivät lisänneet markkinaosuutta, myyntimäärää tai kannattavuutta, jotka olivat heikentyneet erityisesti vuosina 1996 ja 1997 ja jäivät alhaiselle tasolle tutkimusajanjaksoon asti.

(50) On selvää, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti Kiinan kansantasavallasta on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

3 Muut tekijät

3.1 Tuonti muista maista

(51) Tutkimusajanjaksolla tuonti yhteisöön muista maista oli peräisin etupäässä Japanista ja Intiasta. Tuontimäärät olivat Kiinan kansantasavallasta tulleeseen tuontiin verrattuna 10-20 kertaa pienemmät; Japanin osuus kokonaistuonnista oli 9 prosenttia ja Intian 4 prosenttia.

(52) Tuonti Japanista vähentyi 50 prosenttia tarkastelujaksolla, ja sen hinnat pysyivät melko vakaina, ja tosiasiallisesti ne olivat yhteisön tuotannonalan hintoja korkeammat. Kyseinen tuonti ei voinut aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, koska se menetti markkinaosuuttaan eikä vaikuttanut hintojen laskuun.

(53) Intiasta tulevan tuonnin määrässä ilmeni epävakautta tarkastelujaksolla. Vaikka keskimääräiset tuontihinnat ovat laskeneet ja olleet aika lähellä Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glysiinin hintoja, Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli tutkimusajanjaksolla merkittävästi pienempi kuin vuonna 1995 ja joka tapauksessa Kiinan kansantasavallasta tulleeseen tuontiin verrattuna niin vähäinen, ettei se vaikuttanut merkittävästi yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

3.2 Kulutuksen kehitys

(54) Glysiinin kulutus yhteisössä oli vuonna 1997 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 1995. Kyseisen kasvun aiheuttaman kysynnän kasvun tyydytti tuonti Kiinan kansantasavallasta yhteisön tuotannonalan myynnin laskiessa viisi prosenttia ja muista maista kuin Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin vähentyessä lähes 20 prosenttia.

(55) Kulutus laski merkittävästi vuosina 1997 ja 1998 (7,4 prosenttia), ja lasku jatkui tutkimusajanjakson alkuun saakka. Kyseinen lasku oli kuitenkin ainoastaan osasyy yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen, koska sen myynti laski kyseisen ajanjakson aikana enemmän kuin kulutus (10,5 prosenttia). Itse asiassa vuosina 1997 ja 1998 Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi edelleen (4 prosenttia) ja lisäsi markkinaosuuttaan kulutuksen negatiivisesta kehityksestä huolimatta.

3.3 Ylikapasiteetti

(56) Kuten edellä on esitetty, yhteisön tuottajan käyttämä tuotantolaitos ja laitteisto on tarkoitettu yksinomaan glysiinin tuotantoon, eikä niitä voida mukauttaa myyntimäärän vaihteluihin. Sen, että kapasiteetin muuttamiseen ei ollut mahdollisuutta, voidaan katsoa osaltaan aiheuttaneen merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle vähenevän kulutuksen aikoihin. Yhteisön markkinat olivat kuitenkin kooltaan riittävät, jotta yhteisön tuotannonala pystyi saavuttamaan kannattavan kapasiteetin käyttöasteen, kuten vuonna 1996 tapahtui.

(57) Laskeneiden käyttöasteiden ja samalla ylikapasiteetin ensisijaisena syynä on pidettävä Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin huomattavaa vaikutusta yhteisön tuotannonalan myyntimääriin.

4 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(58) Tutkimus on osoittanut, että kiinalaisten viejien hinnoittelu johti niiden myyntimäärän merkittävään kasvuun yhteisön markkinoilla; tuonti Kiinasta tyydytti yhteisön kulutuksen kasvun vuonna 1997, ja se lisäsi markkinaosuuttaan yhteisön markkinoilla olevien muiden tavarantoimittajien kustannuksella.

(59) Kestääkseen Kiinan kansantasavallasta tulevan määrältään kasvaneen halpatuonnin aiheuttamaa painetta yhteisön tuotannonalan oli pakko alentaa hintojaan kulutuksen laskiessa vuodesta 1997 tutkimusajanjaksoon asti. Kyseinen tuonti aiheutti tuotannon ja myynnin vähentymisen sekä kapasiteetin käyttöasteen alentamisen ja johti yhteisön tuotannonalan epätyydyttävään taloudelliseen tulokseen.

(60) Muutkin tekijät, kuten kysynnän supistuminen vuodesta 1998 tutkimusajanjaksolle, tuonti Intiasta ja tuotekohtainen tuotantokapasiteetti, vaikuttivat osaltaan yhteisön tuotannonalan negatiiviseen tilanteeseen. Kyseiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole sellaisia, että ne poistaisivat syy-yhteyden polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

(61) Tämän vuoksi katsotaan alustavasti, että Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti on erikseen tarkasteltuna aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

F YHTEISÖN ETU

1 Alustavat huomiot

(62) Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto kaiken kaikkiaan yhteisön edun vastaista. Yhteisön etu määritettiin kaikkien asianomaisten - yhteisön tuotannonalan sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien, kauppiaiden ja käyttäjien - etujen arvioinnin perusteella.

(63) Komissio lähetti kyselylomakkeet yhteisön tuotannonalalle, tarkasteltavana olevan tuotteen tunnetuille tai mahdollisille teollisille käyttäjille, toisin sanoen 12 yksittäiselle yritykselle tai konsernille (lemmikkieläinten ruoan, maatalouskemian ja lääkkeiden alalla), sekä 13 tuojalle/kauppiaalle. Vastaukset saatiin asetetussa määräajassa yhdeltä lemmikkieläintenruoan valmistajalta, kahdelta maatalouskemian alan yritykseltä, kolmelta lääkealan yritykseltä ja kahdelta tuojalta/kauppiaalta.

(64) Yhteistyössä toimivat käyttäjät edustavat keskimäärin 40:ää prosenttia asianomaisesta tuonnista ja yhteisön kulutuksesta, ja tuojat/kauppiaat edustavat keskimäärin 40:ää prosenttia asianomaisesta tuonnista.

(65) Tämän perusteella tarkasteltiin, onko olemassa polkumyyntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevista päätelmistä huolimatta pakottavia syitä katsoa, että tässä erityistapauksessa toimenpiteiden käyttöönotto ei ole yhteisön edun mukaista.

2 Yhteisön tuotannonalan etu

(66) Kuten edellä on mainittu, yhteisön tuotannonala koostuu yhdestä ainoasta tuottajasta, jolle aiheutui merkittävää vahinkoa Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista.

(67) Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevassa tuonnissa, on todennäköistä, että yhteisön tuottajan on suljettava glysiinintuotantolaitoksensa, koska sen nykyiset voittomarginaalit ovat hyvin alhaiset ja koska se teki tappiota vuosina 1997 ja 1998. Ilman toimenpiteitä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintoja laskeva vaikutus mitätöi jatkossakin kaikki yhteisön tuotannonalan tyydyttävän kannattavuustason saavuttamiseksi toteuttamat rationalisointiponnistelut.

(68) Toimenpiteiden käyttöönotto merkitsisi sitä, että kyseinen tuotannonala pystyisi ylläpitämään ja palauttamaan toimiensa tason yhteisössä ja täten turvaamaan vähintään 50 henkilön työllisyyden teollisuuden taantuma-alueella (Limburg, Belgia) ja sellaisen tuotantolaitoksen toiminnan, jonka vuotuinen liikevaihto on parhaimmillaan noin 20 miljoonaa euroa.

3 Tuojien/kauppiaiden etu

(69) Kaksi tuojaa vastasi komission kyselyyn. Molemmat vastustivat polkumyyntitoimenpiteitä, jotka niiden mukaan aiheuttaisivat niille myynnin menetystä, koska tuotu tuote hinnoiteltaisiin ulos markkinoilta. Toiseen yritykseen asia ei paljon vaikuttaisi, koska tarkasteltavana oleva tuote muodosti ainoastaan pienen osan sen myynnistä. Toinen yritys kärsisi toimenpiteistä kuitenkin selvästi, koska tarkasteltavana oleva tuote muodosti runsaan neljänneksen sen liikevaihdosta ja vaikutti tuotteista selvästi eniten kannattavuuteen. Kyseinen tuoja väitti, että asianomaiset työpaikat olisivat uhattuina ja koko yrityksen toiminta olisi vaarassa, jos sen olisi lopetettava glysiinin tuonti.

(70) Koska polkumyyntitoimenpiteiden tavoitteena ei ole tuonnin estäminen vaan sen turvaaminen, että tuonti tapahtuu käypään hintaan, katsotaan, että riski tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin lakkaamisesta Kiinan kansantasavallasta kokonaan, jos toimenpiteet otetaan käyttöön, on hyvin pieni erityisesti, kun otetaan huomioon hinnan korotuksen vaikutus jäljempänä kuvatulle jatkojalostusteollisuudelle. Tuontimäärä voi kuitenkin vähentyä toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, ja sillä saattaa olla kielteisiä seurauksia ainakin yhdelle tuojalle.

4 Käyttäjien etu

(71) Kolme tärkeintä käyttäjäryhmää ovat lemmikkieläinten ruokaa valmistava teollisuus, maatalouskemianteollisuus ja lääketeollisuus.

4.1 Lemmikkieläinten ruokaa valmistava teollisuus

(72) Lemmikkieläinten ruokateollisuuden arvioidaan muodostavan yli 50 prosenttia glysiinin kulutuksesta yhteisössä. Kyseinen suuri tuotannonala työllistää yli 10000 henkilöä.

(73) Tutkimuksesta kävi ilmi, että glysiini muodosti kyseisen tuotannonalan valmistuskustannuksista alle yhden prosentin. Tämän vuoksi mahdollisen polkumyyntitullin vaikutusta voidaan pitää vähäpätöisenä. Kilpailu kyseisellä tuotannonalalla on kuitenkin hyvin kovaa, ja väitettiin, että hankittaisiin muita huokeita glysiinilähteitä tai jopa huokeampi korvike. Väitettä ei kuitenkaan perusteltu.

(74) Kyseisen tuotannonalan käyttäjät ilmaisivat huolensa siitä, että glysiinistä tulisi liian kallista, mikäli ainoa yhteisön tuottaja saisi monopoliaseman, erityisesti, jos tullit olisivat niin korkeat, että kiinalaiset tuottajat jättäisivät markkinat, kuten Yhdysvaltojen markkinoilla tapahtui polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen. Yhteistyössä toimiva lemmikkieläinten ruoan tuottaja myönsikin, että ainakin yhden yhteisön tuottajan olemassaolo on tärkeätä yhteisön markkinoilla käytävän kilpailun kannalta. Lisäksi yhteisön tuottajan luotettavuudelle ja tehokkuudelle annettiin toimitusten osalta tunnustusta.

(75) Pantiin merkille, että lemmikkieläinten ruokaa valmistavassa teollisuudessa on toteutettu viime vuosina suuria rakenneuudistuksia, jotka ovat johtaneet yhteisön markkinoilla kahden tärkeän toimijan perustamiseen; kyseisillä kahdella toimijalla on yli puolet markkinoista. Kyseisten yritysten ostovoima on tarkasteltavana olevan tuotteen osalta hyvin merkittävä, sillä ne edustavat yli 50:tä prosenttia yhteisön glysiinimarkkinoista ja hankkivat raaka-aineita muiltakin markkinoilta neuvotellakseen suuria vuotuisia sopimuksia, ja tämän vuoksi niillä on hintoja laskeva vaikutus.

(76) Tämän perusteella katsotaan, että yhteisön tuotannonalan valmistuskustannukset nousisivat ainoastaan hyvin vähän, jos polkumyyntitoimenpiteet otettaisiin käyttöön, koska glysiini muodostaa hyvin pienen prosenttiosuuden kokonaiskustannuksista. Kyseisen tuotannonalan työllisyyteen tai investointeihin kohdistuisi vaikutuksia ainoastaan vähän tai ei lainkaan.

4.2 Maatalouskemianteollisuus

(77) Kaksi yhteistyössä toimivaa yritystä kyseisellä tuotannonalalla edusti noin neljännestä tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön kulutuksesta. Kyseiset kaksi yritystä työllistivät yhteensä alle 100 henkilöä.

(78) Molemmat yritykset vastustivat polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa todeten, että tarkasteltavana oleva tuote edusti huomattavaa osuutta raaka-aineista ja hieman alle 10:tä prosenttia niiden kokonaisvalmistuskustannuksista (siis huomattavasti vähemmän kuin kokonaiskustannukset). Ne huomauttivat, että pienikin glysiinin hinnan korotus vaikuttaisi niiden kilpailukykyyn.

(79) Toinen yritys käyttää glysiiniä tietyntyyppisen vitamiinin tuotantoon. Se totesi, että sen tuotteen hinta yhteisön markkinoilla oli hyvin alhainen ja että tämä johtui Kiinan kansantasavallassa sijaitsevien tuottajien aiheuttamasta kilpailusta. Tutkimuksessa tätä väitettä ei kuitenkaan vahvistettu, koska tosiasiallisesti kilpailu tapahtuu Länsi-Euroopassa sijaitsevien tuottajien välillä, ja Kiinan kansantasavallasta tulevaa tuontia pidetään vähäpätöisenä. Tutkimus osoitti lisäksi, että vitamiinimarkkinoiden tilanteen epävarmuus johtuu ilmeisesti maailman suurimpien vitamiinintuottajien kilpailun rajoitussopimusta koskevista Yhdysvaltain kilpailuviranomaisten tutkimuksista ja tuomioista. Koska kyseiselle yhteistyössä toimivalle yritykselle on jo aiheutunut tappioita, se saattaa lopettaa kyseisen toiminnan. Mutta edellä kuvatussa vitamiinimarkkinoiden tilanteessa voidaan tuskin tehdä sitä päätelmää, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto yhden kustannustekijän osalta olisi määräävä tekijä. Kyseinen yritys väitti myös, että yhteisön tuotannonala ei pystynyt toimittamaan glysiiniä vaaditussa pakkauksessa ja erään tarvittavan lisäaineen kanssa, mutta tutkimus ei vahvistanut tätä väitettä.

(80) Toinen yritys tuottaa sienitautien torjunta-ainetta, joka kuvataan kypsäksi tuotteeksi, jonka elinkaari riippuu tarpeesta vähentää kustannuksia. Yritys selitti, että sienitautien torjunta-ainemarkkinoilla on olemassa hyvin kilpailukykyisiä korvikkeita ja että on yhteisön edun mukaista edistää glysiinijohdannaisia valmistavien tuotannonalojen kilpailukykyä, koska niistä saadaan enemmän taloudellista hyötyä ja ne työllistävät enemmän kuin glysiiniä tuottava yhteisön tuotannonala.

(81) Komissio pani kuitenkin merkille, että kyseisen sienitautien torjunta-aineen tuotannon kannattavuus lisääntyi vuosina 1995-1998 ja että asianomainen yritys ei pystynyt antamaan tarkkoja tietoja tullien käyttöönotosta aiheutuvan glysiinin kustannusten nousun mahdollisesta vaikutuksesta. Käytetty Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva glysiini tuotiin sisäisessä jalostusmenettelyssä, eivätkä polkumyyntitullit vaikuttaisi siihen. Kyseisen yrityksen mainitsema suurin ongelma liittyi kilpailuun yhteisön glysiinimarkkinoilla, jotka yrityksen väitteen mukaan supistuisivat merkittävästi, jos polkumyyntitullit otettaisiin käyttöön (katso jäljempänä johdanto-osan 97 kappale).

(82) Katsottiin, että tutkimuksen tulokset eivät vahvista kyseisen kahden käyttäjäyrityksen väitteitä. Lisäksi on käynyt ilmi, että kyseisten yritysten valmistuskustannukset nousisivat ainoastaan vähän, jos toimenpiteet otettaisiin käyttöön.

4.3 Lääketeollisuus

(83) Lääketeollisuus käyttää glysiinistä pieniä määriä (alle 10 prosenttia yhteisön kulutuksesta). Eniten käytetään lääkinnällistä laatua, jonka saatteena on määritystodistus. Suurin osa kyseisestä glysiinistä hankitaan laatusyistä yhteisön tuottajalta. Määrän ja kustannusten osalta kyse on erittäin pienestä tuotantopanoksesta.

(84) Kyseinen tuotannonala painotti, että se haluaisi pitää luotettavan yhteisön tuottajan markkinoilla, mutta se ei haluaisi sille kehittyvän yhteisön markkinoilla monopoliasemaa, jos tuonti Kiinan kansantasavallasta täysin lakkaa toimenpiteiden vaikutuksesta.

(85) Katsotaan, että jos polkumyyntitoimenpiteet otetaan käyttöön, vaikutus lääketeollisuuteen on vähäpätöinen, koska se tuo ainoastaan vähän Kiinan kansantasavallasta ja glysiini muodostaa hyvin vähäisen osuuden jatkojalostustuotteiden valmistuskustannuksista.

5 Kilpailu yhteisön markkinoilla ja kauppaa vääristävät vaikutukset

(86) Asianomaiset osapuolet esittivät tässä yhteydessä useita väitteitä:

- polkumyyntitoimenpiteet johtaisivat yhteisön tuotannonalan monopoliasemaan, jossa se pystyisi nostamaan hintoja perusteettomasti,

- tullit eivät auttaisi yhteisön tuotannonalaa, koska maailmanmarkkinoilla on paljon glysiinitarjontaa, jolla Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glysiinin tuonti voidaan korvata,

- yhteisön tuotannonala oli yrittänyt suojata asemansa yhteisön markkinoilla sopimuksilla muiden maailman suurimpien glysiinintuottajien kanssa.

(87) Pantiin merkille, että yhteisön tuottaja oli todellakin ainoa glysiinintuottaja yhteisössä vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä, mutta että tuonti eri maista muodosti lähes puolet yhteisön kulutuksesta koko tutkimusajanjakson ajan, mikä osoittaa kilpailua olleen paljon. Ei ole syytä epäillä yhteisön tuottajan ilmoittamaa aikomusta, jonka mukaan se parantaisi tilannettaan lisäämällä myyntimääriään nostaakseen kapasiteetin käyttöastetta ja vähentääkseen yksikkökustanuksia, eikä nostaisi hintoja, mikäli toimenpiteet otettaisiin käyttöön. Komissio ei katso kyseisen tutkimuksen perusteella, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto johtaisi ainoan yhteisön tuottajan monopoliasemaan yhteisön markkinoilla: markkinat pysyisivät avoimina kohtuuhintaiselle tuonnille. Vahingollisesta polkumyynnistä johtunut yhteisön tuotannon supistuminen saattaisi kuitenkin Kiinan kansantasavallan vientiä harjoittavat tuottajat asemaan, jossa ne Kiinan kansantasavallasta löytyvän runsaan käyttämättömän kapasiteetin vuoksi voisivat tyydyttää yhteisön kysynnän yli 80-prosenttisesti, mikä puolestaan johtaisi monopolin kaltaiseen asemaan.

(88) Kiinan kansantasavallasta tulevaa tuontia ei todennäköisesti korvata muista lähteistä saatavalla glysiinillä, koska Yhdysvalloissa, Japanissa tai Unkarissa tuotettu glysiini on keskimäärin yhtä kallista kuin yhteisössä tuotettu glysiini. Kyseisistä maista peräisin olevan tuonnin odotetaan ainoastaan palautuvan sille tasolle, jolla se oli ennen polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia yhteisön markkinoille. Vaikuttaa siltä, että Intiassa tuotettu huokeahintainen glysiini ei tällä hetkellä täytä yhteisön käyttäjien vaatimuksia. Intiasta tuleva tuonti oli todellakin hyvin vähäistä tutkimusajanjakson aikana.

(89) Muiden maailman suurimpien tuottajien kanssa tehtyjä sopimuksia koskevan väitteen tueksi ei esitetty näyttöä, eikä kyseisten sopimusten olemassaolo käynyt tutkimuksesta ilmi.

6 Yhteisön etua koskevat päätelmät

(90) Polkumyyntitoimenpiteistä aiheutuva hinnannousu nostaa yleensä väistämättä jatkojalostusteollisuuden kustannuksia. Komissio arvioi kyseisen nousun olevan kuitenkin vähäpätöinen tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden yritysten osalta lukuun ottamatta tietyntyyppistä vitamiinia tuottavaa käyttäjää, jonka tilanne on toinen.

(91) Ei voida vertailla niiden työpaikkojen määrää, jotka menetettäisiin yhteisön tuotannonalan tai sen yhteisön käyttäjän, jota asia eniten koskee, toiminnan päättämisen myötä. Vitamiiniteollisuus on kuitenkin kartellin jälkeisessä tilanteessa ja tutkimuksen tulosta voidaan joka tapauksessa pitää vähäpätöisenä siinä rakenneuudistuksessa, joka kyseisellä tuotannonalalla on toteutettava.

(92) Kaiken kaikkiaan ei voida selkeästi tehdä sitä päätelmää, etteikö polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto olisi yhteisön edun mukaista, koska katsotaan, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glysiinin polkuhintojen kohtuuttomien tekijöiden poistamisesta polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla saatavalla edulla kompensoidaan jatkojalostusteollisuudelle mahdollisesti aiheutuvat kielteiset vaikutukset. Tässä päätelmässä on otettu huomioon erityisesti se, että yhteisön tuotannonalan glysiinintuotanto todennäköisesti päättyy, mikäli toimenpiteitä ei oteta käyttöön, ja pitkällä aikavälillä tämä olisi tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien etujen vastaista.

(93) Edellä esitetyn perusteella tehdään se alustava päätelmä, ettei ole pakottavia syitä pitää toimenpiteiden käyttöönottoa yhteisön kokonaisedun vastaisena.

G VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

1 Vahingon poistava taso

(94) Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja yhteisön edusta tehtyjen päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääse aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(95) Kyseisten toimenpiteiden tason määrittämisessä on otettu huomioon todetun polkumyyntimarginaalin taso ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi tarvittava määrä. Koska vahinko muodostuu pääasiassa kannattavuuden vähentymisestä vuodesta 1997 alkaen ja markkinaosuuden menettämisestä, kyseisen vahingon poistaminen edellyttää, että tuotannonala pystyy lisäämään myyntimäärää ja tuloja. Jotta tähän päästäisiin, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin hinnat olisi nostettava vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle. Komissio määritteli tässä tarkoituksessa vahinkoa aiheuttamattoman hinnan yhteisön tuotannonalan tuotantokustannusten ja kohtuullisen voittomarginaalin (6 prosenttia) perusteella, koska tämän katsottiin olevan tarpeen tuotannonalan elinkelpoisuuden turvaamiseksi ja sellaisen voiton määrittämiseksi, jonka kyseinen tuotannonala voisi olettaa saavansa, mikäli polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ei olisi. Kyseistä vahinkoa aiheuttamatonta hintaa verrattiin alittavuuden määrittämisessä käytettyihin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintoihin. Kyseisten hintojen erotukset (painotettuina keskiarvoina ja prosenttiosuutena cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuina) osoittivat vahingon poistavaksi tasoksi 39,7 prosenttia.

(96) Koska vahingon poistava taso on alempi kuin määritetty polkumyyntimarginaali, väliaikaisten toimenpiteiden olisi perustuttava edelliseen.

2 Toimenpiteiden muoto

(97) Ottaen huomioon, että tutkimus osoitti Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glysiinin hintojen olleen laskussa vielä tutkimusajanjakson jälkeen, on olemassa vaara, että arvotulli otetaan kannettavaksi, ja tämän vuoksi paljoustullia, jonka määrä on 910 euroa tonnilta, pidetään aiheellisimpana toimenpiteenä.

3 Loppusäännökset

(98) Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi asetettava määräaika, jonka kuluessa asianomaiset osapuolet voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi todettava, että tätä asetusta varten tehdyt päätelmät ovat alustavia ja niitä voidaan joutua tarkistamaan mahdollisesta lopullisesta tullista päätettäessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan ja CN-koodiin 2922 49 10 kuuluvan glysiinin tuonnissa.

2. Sovellettavan tullin määrä on 910 euroa tonnilta.

3. Jos tavarat ovat vahingoittuneet ennen niiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta ja sen vuoksi tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta jaetaan suhteellisesti tulliarvon määrittämistä varten komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93(4) 145 artiklan mukaisesti polkumyyntitullin määrästä, joka on laskettu edellä esitettyjen kiinteiden määrien perusteella, vähennetään prosenttimäärä, joka vastaa tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan suhteellista jakamista.

4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin suuruisen vakuuden antamista.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla komission kuulemiksi kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.

Asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksia tämän asetuksen soveltamisesta kuukauden kuluessa sen voimaantulopäivästä asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan nojalla.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä toukokuuta 2000.

Komission puolesta

Pascal Lamy

Komission jäsen

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2) EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18.

(3) EYVL C 239, 24.8.1999, s. 4.

(4) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.