Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi”

(COM(2018) 10 final)

(2018/C 283/11)

Esittelijä:

Arnaud SCHWARTZ

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 12.2.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	16.1.2018
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen erityisjaostossa	3.5.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	23.5.2018
Täysistunnon nro	535
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	192/02/05

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu varauksellisesti lausunnon kohteena olevaan tiedonantoon, sillä Euroopan komission esittämä toimintasuunnitelma, jonka avulla on tarkoitus parantaa ympäristövaatimusten noudattamista ja ympäristöhallintaa, on ympäristön nykyinen huono tila huomioon ottaen aivan liian ponneton ja aliresursoitu.

1.2

ETSK on pidättyväinen myös sen vuoksi, että se on komission tavoin tietoinen siitä, että ympäristölainsäädännön ja ympäristöhallinnan täytäntöönpanon varmistavien mekanismien riittämätön noudattaminen aiheuttaa valitettavasti epätervettä kilpailua ja taloudellista haittaa.

1.3

ETSK korostaa komission lailla myös sitä, että nykyiset puutteet heikentävät yleistä luottamusta EU:n lainsäädännön vaikuttavuuteen, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota osoittamaan runsaasti rahoitusta lisähenkilöstön palkkaamiseksi valvomaan ympäristöhallinnan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa.

1.4

Kuten tiedonannossa ”EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla” (1) todetaan, ”EU:n lainsäädännön rikkomistapaukset eivät ole rutiiniasioita”. Niitä ei myöskään pitäisi käsitellä sellaisina. ETSK katsoo, että EU:n lainsäädännön noudattamatta jättämiseen tulee puuttua riittävän korkealla tasolla ja viivytyksettä, mikä ei toteudu nyt esitetyn tiedonannon (2) avulla.

1.5

Tiedonannossa käsitellään vain jäsenvaltiotason valmiuksien parantamista ja tukea. Yksikään toimenpide ei koske komission ”perussopimusten valvojana” unionin tasolla suorittamaa seurantaa tai soveltamisen valvontaa. Toimintasuunnitelmassa ei puututa sekaannuksen ja valmiuksien puutteen lisäksi sääntöjen noudattamatta jättämisen muihin syihin, joita voivat olla esimerkiksi opportunismi ja poliittisen tahdon puuttuminen. Jäsenvaltioiden tukeminen on tarpeen, mutta toimintasuunnitelmaan sisältyvät pehmeät toimenpiteet eivät voi olla ainoa strategia ympäristövaatimusten noudattamisen parantamiseksi.

1.6

Lisäksi ETSK viittaa aiempaan lausuntoonsa (3) ja kehottaa komissiota aivan erityisesti täydentämään toimintasuunnitelmaa oleellisen tärkeällä oikeussuojan toteutumista koskevalla osiolla. ETSK kehottaa myös käsittelemään kysymystä siitä, millaisia kustannuksia oikeussuojakeinojen käytöstä koituu kansalaisyhteiskunnalle.

1.7

ETSK painottaa myös, että tarvitaan lisäpontta ympäristövahinkojen estämiseen ennen kuin niitä ylipäätään syntyy ja että strategiana pitäisi olla aina mieluummin ennaltaehkäisy kuin vahinkojen korjaaminen. Tätä ajatellen on oleellista, että jäsenvaltiot ja komissio valvovat ympäristölainsäädännön soveltamista johdonmukaisesti ja tinkimättä, sillä näin luodaan vahva pelote vahinkojen ehkäisemiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi olisi hyvä järjestää sidosryhmille ja suurelle yleisölle suunnattuja tiedotuskampanjoita, joiden avulla pyritään parantamaan näiden toimijoiden tietoisuutta ja tehostamaan siten kansalaisten toimintaa ”vahtikoirana”. Jotta ihmiset omaksuisivat tällaisen roolin, on välttämätöntä, että muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus toteutuu ympäristöasioissa tehokkaasti.

1.8

ETSK on ilahtunut siitä mahdollisuudesta, että perustettavaan ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan foorumiin nimetään edustajia ETSK:sta. ETSK suosittaa, että sille annetaan foorumissa kolmen äänivaltaisen eikä vain tarkkailijan asemassa olevan jäsenen edustus (yksi jäsen komitean kutakin ryhmää kohti).

1.9

ETSK kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan foorumissa käydään aitoa ja rakentavaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, jotta nämä saavat varmasti äänensä kuuluviin. Komitea korostaa ympäristövaatimusten noudattamisen yhteydessä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olennaisen tärkeää roolia oikeusvaltioperiaatteen, yhteisen edun ja kansalaisten suojelun toteutumisen kriittisinä arvioijina.

2.   Yleistä

2.1

Komitea korostaa lausunnoissaan aiheista ”Ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arviointi” (4) ja ”Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus kansallisella tasolla EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanotoimien yhteydessä” (5) sitä, että EU:n ympäristölainsäädännön heikko, hajanainen ja epäyhtenäinen täytäntöönpano on vakava ongelma monissa jäsenvaltioissa.

2.2

Komission tiedonanto COM(2018) 10 final sisältää toimintasuunnitelman EU:n ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi.

2.3

Suunnitelman mukaan komissio, jäsenvaltiot ja asiaankuuluvat toimijat (tarkastajat, auditoijat, poliisit ja syyttäjät) pyrkivät tiiviissä yhteistyössä luomaan älykkään ja yhteistyöhön perustuvan kulttuurin EU:n ympäristösääntöjen noudattamisessa. Tämä on kuitenkin vain murto-osa siitä, mitä ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon varmistamiseksi tarvitaan.

2.4

Alan lainsäädännön täytäntöönpanoa haittaavat merkittävät esteet, jotka liittyvät pysyviin ongelmiin, kuten hajakuormituksen aiheuttamaan vesien pilaantumiseen, heikkoon ilmanlaatuun, epätyydyttävään jätteiden käsittelyyn ja lajien ja luontotyyppien vähenemiseen.

2.5

Lainsäädännön noudattamatta jättämisestä aiheutuu komission mukaan vuosittain 50 miljardin euron kustannukset.

2.6

Ympäristölainsäädännön soveltamista tehostamalla voitaisiin saavuttaa edellä mainitun taloudellisen hyödyn lisäksi monia muitakin etuja (esimerkiksi kansanterveyttä ja yhteiskunnan pitkän aikavälin resurssitarpeita ajatellen).

2.7

EU:n sääntöjen puutteellisen täytäntöönpanon taustalla ovat myös heikot mekanismit lainsäädännön noudattamisen ja tehokkaiden hallintatoimien varmistamiseksi EU:n, jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisyhteisöjen tasolla (sekä valvonnan puute).

2.8

Heikot mekanismit ovat myös yksi syy yritysten epäterveeseen kilpailuun sekä taloudelliseen haittaan, kuten verotulojen menetykseen. Kaikki tämä heikentää yleistä luottamusta EU:n säädösten vaikuttavuuteen.

2.9

Komissio on esittänyt tilanteen kohentamiseksi yhdeksänkohtaisen toimintasuunnitelman, ja lisäksi perusteilla on asiantuntijaryhmä (6): ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan foorumi.

2.10

Toimintasuunnitelmassa esitetyt yhdeksän toiminta-alaa esitellään komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (7) liitteessä 1.

3.   Erityistä

3.1   Mallikelpoisen tilanteen saavuttaminen Euroopassa ja kansalaisten suojeleminen

3.1.1

EU:n olisi pyrittävä maailman mittakaavassa edelläkävijäksi ympäristön ja kansalaisten tehokkaassa suojelussa ja vaadittava tämän kysymyksen asettamista etusijalle. Kun otetaan huomioon, että lainsäädäntö on jo olemassa ja mittavia toimia on jo toteutettu, on sitä, ettei EU ole pystynyt varmistamaan voimassa olevan lainsäädännön asianmukaista soveltamista, pidettävä hukattuna mahdollisuutena toimia unionin puolustamien arvojen mukaisesti ja saada aikaan todellisia vaikutuksia.

3.1.2

ETSK varoittaa komissiota siitä, että kansalaisten suojelu on tietyissä yhteyksissä sangen huonolla tolalla. On erittäin tärkeää, että kaikissa jäsenvaltioissa noudatetaan EU:n lainsäädäntöä, sillä kansallisen lainsäädännön epäkohdat heikentävät systemaattisesti kansalaisten mahdollisuuksia käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan ja saada kaikki mahdollinen hyöty unionin lainsäädännöstä. Ympäristölainsäädännön noudattaminen on erityisen tähdellistä, koska esim. ilmanlaatuvaatimusten laiminlyönnillä on merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen.

3.1.3

ETSK kiinnittää komission huomion aiempaan lausuntoonsa (8) ja toivoo, että komissio ottaa sen lukuun toimintasuunnitelmassaan. Komitea toivoo myös, että toimintasuunnitelmassa puututtaisiin esimerkiksi jätealaan ja luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin liittyvään rikollisuuteen sekä nanomateriaalien ja hormonitoimintaa häiritsevien aineiden sääntelyyn, valvontaan ja hallintaan.

3.1.4

ETSK haluaa kuitenkin tuoda ilmi, että se arvostaa komission halukkuutta edistää esimerkiksi miehittämättömien ilma-alusten ja älypuhelinsovellusten käyttöä ympäristövahinkojen havainnoinnissa ja raportoinnissa sekä sen valmiutta kannustaa jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia (mm. Irlannin tapauksessa) joko käyttämään tällaisia välineitä itse tai tukemaan kansalaisten aloitteita, joiden puitteissa voidaan tällaisia välineitä käyttämällä parantaa ympäristösääntöjen täytäntöönpanoa.

3.2   Sisämarkkinat ja talousnäkökohdat

3.2.1

Ympäristölainsäädännön johdonmukainen soveltaminen on oleellinen sisämarkkinoiden tukipilari. Ympäristölainsäädännön epäyhtenäinen soveltaminen antaa epäreiluja kilpailuetuja sellaisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneille yrityksille, joissa sääntöjen noudattaminen on puutteellista. Tämä johtaa epäoikeudenmukaisiin markkinaolosuhteisiin ja antaa EU:ssa toimiville yrityksille vääränlaisia signaaleja.

3.2.2

Soveltamisen on oltava johdonmukaista ja luotettavaa kaikissa jäsenvaltioissa, jotta sääntöjen noudattamatta jättämisen seuraamukset ovat yhtäläiset eri puolilla unionia. Näin suojellaan oikeusvaltiota ja annetaan yrityksille mahdollisuudet tukeutua EU:n lainsäädäntöön luoden samalla tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkien jäsenvaltioiden yrityksille.

3.2.3

Lainsäädännön noudattamatta jättämisestä aiheutuu komission tiedonannon mukaan vuosittain 50 miljardin euron kustannukset. Komission teettämässä tutkimuksessa Study to assess the benefits delivered through the enforcement of EU environmental legislation (9) kuvaillaan niin ikään mittavia taloudellisia etuja, joita ympäristövaatimusten noudattamisesta huolehtimalla voidaan saavuttaa. Ympäristöön, terveyteen ja oikeuden toteutumiseen liittyvien etujen lisäksi olisi myös oltava selvä taloudellinen intressi ehkäistä lisävahinkojen syntymistä pitämällä huoli siitä, että unionin ympäristölainsäädännön soveltaminen on asianmukaista ja että sitä valvotaan tehokkaasti.

3.2.4

ETSK muistuttaa komissiota siitä, että ympäristösääntöjen ja -hallinnan täytäntöönpanon asianmukaisuuden todentamiseksi tarvitaan lisää taloudellisia ja henkilöresursseja, kuten komitea on selostanut lausunnossaan aiheesta ”Toimintasuunnitelma luontoa, ihmisiä ja taloutta varten” (10). Pulaa on etenkin resursseista, joita tarvitaan sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi biologisen monimuotoisuuden alalla.

3.2.5

ETSK toivoo myös, että EU saisi kahden- tai monenvälisissä kauppaneuvotteluissa poikkeuksetta läpi vaatimuksen siitä, että tuotavien tuotteiden on vastattava unionin sosiaali- ja ympäristölainsäädäntöä.

3.3   Komission toteuttamat soveltamisen valvontamenettelyt

3.3.1

Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu EU:n lainsäädännön asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja soveltamisesta, mutta komissio on perussopimusten valvoja (11). Sen on siis varmistettava, että ympäristöpolitiikan välineitä käytetään oikein ja että jäsenvaltiot pidättäytyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa EU:n ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutumisen (12). Komissio voi tähän liittyen käynnistää harkintansa mukaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklassa tarkoitettuja täytäntöönpanomenettelyjä.

3.3.2

Koska ympäristövahinkojen seuraukset ulottuvat rajojen ylitse, sääntöjen noudattaminen kussakin jäsenvaltiossa on mitä suurimmassa määrin kaikkien jäsenvaltioiden etujen mukaista, jos ne haluavat suojella kansalaisiaan ja ehkäistä ympäristön turmeltumista omalla alueellaan. Komissiolla onkin keskeinen rooli asiaan liittyvän EU:n yhteisen edun suojelijana sekä sen varmistajana, että rajatylittävät kiistat voidaan saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

3.3.3

Euroopan parlamentti ja neuvosto totesivat vuonna 2013, että ”tulevina vuosina on – – pidettävä ensisijaisena unionin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon parantamista jäsenvaltioiden tasolla” (13). Komission tiedonannossa ”Parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla” (14) korostettiin, että komission on hyödynnettävä soveltamisen valvontaan liittyvää toimivaltaansa strategisesti, jotta se voi asettaa tähän liittyvät toimensa tärkeysjärjestykseen ja kohdentaa ne ensisijaisesti EU:n lainsäädännön merkittävimpiin rikkomistapauksiin, jotka vaikuttavat kansalaisten ja yritysten etuihin. Ympäristölainsäädännön noudattaminen on olennaisen tärkeää EU:n kannalta, koska se vaikuttaa suoraan sisämarkkinoihin ja kansanterveyteen, ja sillä pitäisi olla selkeä etusija komission toteuttamissa soveltamisen valvontamenettelyissä.

3.3.4

ETSK kiinnittää huomion siihen, että rikkomusmenettelyistä on hyötyä muutenkin kuin niiden välittömän soveltamiskohteen suhteen (15). Tehokkaat täytäntöönpanon valvontamenettelyt viestittävät jäsenvaltioille selkeästi, että EU pitää erittäin tärkeänä suojella kansalaisiaan ja heidän elinympäristöään.

3.3.5

Järjestelmällinen puuttuminen sääntöjen noudattamatta jättämiseen saa myös aikaan vahvan pelotevaikutuksen ja vähentää sääntöjen laiminlyöntiä yleisemminkin. Se lujittaisi luottamusta EU:n lainsäädäntöön laajemmin kuin vain ympäristönsuojelualalla ja tuottaisi myönteisiä heijastusvaikutuksia EU:n muilla sääntelyaloilla.

3.4   Lainsäädännön vaikuttavuus

3.4.1

Kansalaisyhteiskuntaa edustavat organisaatiot ovat huomanneet, että monissa maissa on purettu laajasti ympäristörikoksia koskevaa lainsäädäntöä ja heikennetty yleisön muutoksenhaku- ja vireillepanomahdollisuuksia ympäristöasioissa ja mahdollisuuksia osallistua ympäristöhallintaan. Tämä saattaa johtua EU:n tiettyjen toimintapoliittisten suuntaviivojen väärintulkinnasta (esimerkkinä mainittakoon sellainen sääntelyn parantamiseen tähtäävä strategia, joka johtaa yksinkertaistamiseen ja kokeiluihin ja mahdollistaa siten sääntöjen rikkomisen).

3.4.2

Lisäksi jäsenvaltioiden olisi useiden ympäristöä koskevien EU:n toimintapolitiikkojen kohdalla korjattava lainsäädännön täytäntöönpanon puutteet sen sijaan, että ne tietoisesti harrastavat ylisääntelyä, kuten oletetaan. Jäsenvaltiotasolla tapahtuva ylisääntely voi johtaa siihen virheelliseen käsitykseen, että jäsenvaltiot olisivat erittäin kunnianhimoisia, vaikka ne itse asiassa ovat epäonnistuneet tärkeimmässä asiassa, kun ne ovat jättäneet EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon kesken ja siten noudattamatta.

3.4.3

Vaikka tiedonannossa esitetään kolme vaatimusten noudattamisen varmistamiseen liittyvää toimenpideluokkaa, siinä ei ehdoteta kuhunkin luokkaan sisältyviä toimenpiteitä. Kaikki ehdotetut toimet koskevat sääntöjen noudattamisen edistämistä ja valmiuksien parantamista jäsenvaltiotasolla. Yksikään ehdotettu toimi ei liity komission omiin seuranta- ja valvontatoimenpiteisiin, mikä tekee toimintasuunnitelmasta hyvin pehmeän ja heikentää sen mahdollisuuksia parantaa merkittävästi ympäristövaatimusten noudattamista.

3.4.4

Komissio ei toisin sanoen puutu toimintasuunnitelmassaan EU-tason seuranta- ja valvontatoimenpiteisiin. Se hukkaa ehdottamiensa tukimekanismienkin kohdalla tilaisuuden liittää kuhunkin toimeen selvät tavoitteet niiden vaikuttavuuden mittaamista varten. Rahoitustuen ehdoksi ei aseteta käytäntöjen muuttamista jäsenvaltioissa, mikä hämärtää tulosodotuksia ja siten kyseenalaistaa ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden ja soveltuvuuden tarkoitukseensa.

3.4.5

ETSK on myös pettynyt siihen, ettei tiedonannossa käsitellä sitä, miten valitukset ja EU:n lainsäädännön kansallisen täytäntöönpanon tarkastukset hoidetaan. ETSK on syvästi huolissaan poliittisen tahdon puutteesta komissiossa, sillä siitä saattaa seurata, etteivät valitukset johda mihinkään. Ehdotettujen toimenpiteiden pehmeys korostaa tätä huolta.

3.4.6

Ympäristölainsäädännön asianmukaisen soveltamisen ja hyvän ympäristöhallinnan lisäksi pitäisi ETSK:n mielestä varmistaa myös se, että periaatteena on ympäristölainsäädännön pitäminen vähintään nykyisen tasoisena, jotta voidaan taata kestävä kehitys.

3.4.7

Tiedonannossa todetaan, että sääntöjen noudattamatta jättämiseen voi olla erilaisia syitä, kuten sekaannus, sääntöjen väärinymmärrys tai hyväksynnän puute, investointipula, opportunismi ja rikollisuus. Komissio ei valitettavasti pureudu kaikkiin syihin asianmukaisesti vaan ehdottaa vain toimenpiteitä, jotka liittyvät sekaannusten oikaisemiseen ja väärinymmärrysten korjaamiseen. Jäsenvaltioiden tukeminen on tarpeen, mutta se ei voi olla ainoa strategia ympäristövaatimusten noudattamisen parantamiseksi, koska sen avulla ei pystytä puuttumaan tekijöihin, jotka ovat syynä valtaosassa tapauksista eivätkä liity sekaannuksiin tai kapasiteettirajoituksiin.

3.5   Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus kansallisella tasolla ja EU:n tasolla

3.5.1

ETSK muistuttaa komissiota siitä, että sääntöjen järjestelmällinen noudattamatta jättäminen jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten suorittaman asianmukaisen valvonnan puute ovat kiistatta kansallisen tason oikeudenkäyttöön liittyviä ongelmia.

3.5.2

ETSK kehottaa painokkaasti komissiota ottamaan vaarin ennakkoratkaisupyyntöjen seurantaa koskevasta suosituksesta, jonka komitea on esittänyt muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta käsittelevässä lausunnossaan (16). ETSK painottaa ennakkoratkaisupyyntöjen merkitystä EU:n oikeuden johdonmukaisuuden varmistamisessa ja kehottaa komissiota laatimaan selonteon tämän välineen käytöstä ja ratkaisujen noudattamisesta jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.

3.5.3

ETSK toteaa jälleen (17), että ympäristötiedon vapaa saatavuus on olennainen edellytys, jotta suuri yleisö ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat hoitaa tehtävänsä julkisen vallan vahtikoirana.

3.5.4

ETSK tiedostaa eri jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien väliset erot mutta on pettynyt siihen, ettei käsittelyyn ole otettu kysymystä oikeudesta esittää vaatimuksia oikeudenkäynnissä (asiavaltuus, locus standi) eikä kustannuksista, joita kanteen nostaminen kansallisella tasolla aiheuttaa. Asiavaltuuskysymys ja kustannukset luovat kansalaisia ja kuluttajia edustaville järjestöille, ympäristöjärjestöille ja yhteiskunnallisille organisaatioille merkittäviä esteitä, jotka heikentävät niiden mahdollisuuksia saattaa maidensa hallitukset ja suuryritykset vastuuseen kansallisissa tuomioistuimissa.

3.5.5

ETSK palauttaa mieliin aiemmassa lausunnossa (18) esittämänsä huomion siitä, että taloudelliset resurssit ovat suurimmalla osalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioista äärimmäisen niukat, mikä usein vie asianomaisilta henkilöiltä mahdollisuudet käyttää oikeussuojakeinoja, vaikka asiavaltuus on olemassa. Tällaiset haittatekijät estävät myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioita tekemästä työtään, jolla ne edistävät voimassa olevan lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa, mikä on oikeusvaltion suojelemisen kannalta olennaisen tärkeää.

3.5.6

ETSK huomauttaa myös, että tuomioistuinjärjestelmän väärinkäytön estämisen mahdollistavat järjestelmät ovat tärkeitä olla olemassa. Tämä on syytä pitää mielessä, kun kansalaisyhteiskunnan organisaatioille järjestetään mahdollisuus oikeussuojakeinojen käyttöön. ETSK korostaa kuitenkin tällaisten organisaatioiden muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden hyödyllisyyttä: sen avulla ne pystyvät suojelemaan kuluttajia, kansanterveyttä ja ympäristöä koko yhteiskunnan hyväksi. Väärinkäyttöä torjuvien säännösten on näin ollen oltava tarkkarajaisia ja kohdennettuja, jotta ei estetä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olennaista työtä lainsäädännön täytäntöönpanon edistäjinä.

3.5.7

Se, etteivät komissio ja unionin tuomioistuimet ole onnistuneet varmistamaan unionin oikeuden noudattamista, vaarantaa oikeusvaltioperiaatteen ja nakertaa kansalaisten sekä jäsenvaltioiden ja yritysten luottamusta EU:n lainsäädäntöön. Kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yritysten mahdollisuudet saada oikeussuojaa heikkenevät näin edelleen, mikä lisää epäilyksiä komission ja tuomioistuinten tehokkuutta kohtaan ja rapauttaa luottamusta koko unioniin.

3.5.8

Tiedonannossa ei myöskään oteta huomioon kahta EU:n tasolla arkaa seikkaa, jotka molemmat liittyvät mahdollisuuksiin saada asioita käsiteltäväksi unionin tuomioistuimissa: — unionitason oikeussuojan saatavuus, jota korostettiin Århusin yleissopimuksen sopimuspuolten tapaamisessa ja joka liittyy EU:n toimielinten sisäisiin toimintatapoihin (komissio saattaa esimerkiksi päättää liian nopeasti olla ryhtymättä toimiin valituksen johdosta) — tiettyjen kansallisten tuomioistuinten käytännöt, kun ne kieltäytyvät tekemästä ennakkoratkaisupyyntöjä ja ottavat perussopimusten vastaisesti EU:n lainsäädännön tulkinnan omiin käsiinsä, mikä johtaa joskus eriskummallisiin ratkaisuihin (esimerkiksi Ranskassa eräs korkeimman hallinto-oikeuden Conseil d’État’n julkisasiamies selosti tuomareille, ettei ennakkoratkaisukysymystä kannata esittää Euroopan unionin tuomioistuimelle, koska se ei ole koskaan käsitellyt kyseistä aihetta).

3.5.9

ETSK kehottaakin komissiota sisällyttämään toimintasuunnitelmaan nimenomaisesti huomiot muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta kansallisella tasolla ja unionin tasolla. Suunnitelmasta tulisi tällöin kokonaisvaltainen ja suurta yleisöä palveleva, koska sen avulla suojeltaisiin ihmisten terveyttä sekä tämän päivän ja huomisen elinympäristöä.

---

(1)  EUVL C 18, 19.1.2017, s. 10.

(2)  COM(2018) 10 final.

(3)  EUVL C 129, 11.4.2018, s. 65.

(4)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 114.

(5)  EUVL C 129, 11.4.2018, s. 65.

(6)  EUVL C 19, 19.1.2018, s. 3.

(7)  SWD(2018) 10.

(8)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 114.

(9)  https://publications.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/219e8506-9adf-11e6-868c-01aa75ed71a1

(10)  EUVL C 129, 11.4.2018, s. 90.

(11)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 17 artikla.

(12)  SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohta.

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013 , vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).

(14)  EUVL C 18, 19.1.2017, s. 10.

(15)  EUVL C 81, 2.3.2018, s. 88.

(16)  EUVL C 129, 11.4.2018, s. 65.

(17)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 114.

(18)  EUVL C 129, 11.4.2018, s. 65.