Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa”

(COM(2018) 28 final)

ja

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista sekä direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta ja direktiivien 2009/16/EY ja 2010/65/EU muuttamisesta”

(COM(2018) 33 final – 2018/0012 (COD))

(2018/C 283/09)

Esittelijä:

Antonello PEZZINI

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 5.2.2018 Euroopan unionin neuvosto, 9.2.2018 Euroopan komissio, 12.2.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohta ja 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	19.9.2017
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen erityisjaostossa	3.5.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	23.5.2018
Täysistunnon nro	535
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	193/00/01

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on kannattanut komission kiertotalouspolitiikkaa alusta lähtien mutta katsoo, että sitä tulee harjoittaa tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ennakkosuunnittelun pohjalta siten, että mukana on myös tiedelaitoksia ja erilaisia oppilaitoksia.

1.1.1

On myös välttämättä ryhdyttävä tehokkaisiin koulutustoimiin, luotava kannustimia suunnittelun kehittämiseksi ja käyttäytymismallien muuttamiseksi, laadittava korkeatasoisia yhteisiä teknis-normatiivisia standardeja, luotava houkuttelevia ja palkitsevia – myös verotukseen ja rahoitukseen liittyviä – järjestelmiä, lähestyttävä aihetta järjestelmätasolla ja alojen välisesti sekä käytettävä digitaalisia sovelluksia älykkäästi ja laajasti.

1.2

Biosfäärin dynaamisen tasapainon osatekijöiden kunnioitus ja puolustaminen eivät käynnisty itsestään, vaan siihen tarvitaan herkkyyttä, jota ruokkii kulttuuriin juurtunut tietoisuus siitä, ettei luomakuntaa ole luotu hyväksikäytettäväksi ja tuhottavaksi taloudellisen hyödyn toivossa vaan järkevästi käytettäväksi, parannettavaksi ja vaalittavaksi ”yleismaailmallisen antropomorfismin hengessä” (1).

1.3

Polymeerimateriaalien kaltaiset uudet keksinnöt ovat helpottaneet ihmisen työtä ja elämää, mutta niistä on pidettävä huolta koko elinkaaren ajan, jotta vältetään kielteiset vaikutukset luonnon prosesseihin.

1.3.1

Komitea pitää perustavan tärkeänä kehittää polymeerimateriaaleille ekologisen suunnittelun kulttuuri, joka helpottaa materiaalien hyödyntämistä uusiopolymeereinä ensimmäisen käyttökerran jälkeen.

1.3.2

Vakiintuneisiin toimintatapoihin sekä tuotanto-, jakelu- ja kulutusmalleihin tarvitaan suurta mullistusta, jonka myötä jätteet aletaan nähdä arvokkaina ja hyödynnettävissä olevina resursseina, unohtamatta myöskään kansalaisyhteiskuntaa ja erilaisia kouluja ja oppilaitoksia.

1.3.3

ETSK katsoo, että ennen muuta pakkausalalle, joka on tänä päivänä valtavan laaja, tulee kehittää taloudellisista ja hygieniasyistä koko alan kattava uudelleenkäyttöstrategia sellaisten yritysten myötävaikutuksella, joilla on kokemusta kierrätysprosesseista. Osaamista tulee yhtenäistää ja kehittää prosessin alku- ja loppupäässä.

1.3.4

Kansallisten standardointielinten olisi tehostettava tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten ja kansainvälisten standardointielinten kanssa prosessia uusioraaka-aineiden vahvistamiseksi erityisen merkinnän avulla, jotta valmistettavien uusien tuotteiden kuluttajaturvallisuutta voidaan parantaa Euroopan laajuisen yhdenmukaistamisen avulla.

1.3.5

ETSK katsoo, että merkittävä sija tulee antaa tutkimukselle ja innovoinnille, erityisesti biopohjaisia tuotteita kehittävälle yhteiselle teknologia-aloitteelle (2), joka on Horisontti 2020 -puiteohjelman mukainen institutionaalinen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuus, sekä muille kiertotalouspohjaisille kestävyysperiaatteita edistäville hankkeille tulevassa yhdeksännessä puiteohjelmassa.

1.3.6

Ensisijaisen tärkeää on ottaa käyttöön eri muovilajien digitaaliset merkinnät, jotta muovit voidaan tunnistaa, lajitella ja mahdollisesti poistaa kierrosta yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti. Kyseiset uusioraaka-aineet eivät varsinkaan saa sisältää sellaisia myrkyllisiä aineita, joita esiintyy raaka-aineissa, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi elintarvikkeiden kanssa tai lasten leikeissä.

1.4

ETSK katsoo, että REACH-toimiin liittyvien kemiallisten analyysien avulla tulee pyrkiä vähentämään mikromuovien aiheuttamaa saastumista, joka on yksi suurimmista ympäristöä ja ihmisten terveyttä uhkaavista tekijöistä.

1.5

ETSK kannattaa painokkaasti komission ehdotuksia jätteen vastaanottolaitteiden sijoittamisesta satamiin sekä alusten vastuuhenkilöiden velvoittamista noudattamaan jätteiden purkamista koskevia menettelyjä.

1.5.1

Vastaavaa toimintatapaa pitäisi ETSK:n mielestä soveltaa myös jokien hoidossa, sillä jokia pitkin kulkeutuu meriin huomattavan paljon saasteita.

1.5.2

ETSK katsoo, että kalastajajärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten olisi oltava sekä toimintakulttuurinsa puolesta että kansallisen ja unionilta saatavan rahoituksen turvin mukana vesistöjen puhdistamisessa polymeerijäänteistä. Ne voisivat mm. järjestää valveutuskampanjoita jokien ja merien roskaantumisesta ja tarvittavan koulutuksen saatuaan myös osallistua satamissa tai jokien varsilla kierrätyksen toimitusketjun alkupään toimiin eritoten kalastuskieltokausien aikana.

1.6

ETSK on sitä mieltä, että uudenlaisen lisätoiminnan synty ja kehitys kiertotalouden johdosta edellyttää direktiiviin 2008/98/EY pohjautuvan nykyisen jätelainsäädännön tarkistamista. Siinä vastuu osoitetaan sille taholle, jonka hallussa jätteet ovat, luomatta usein kuitenkaan välineitä jätteen uudelleenkäyttöä varten.

1.7

ETSK katsoo, että ekologinen suunnittelu (3), jota on toistaiseksi sovellettu energiansäästön aikaansaamiseksi, pitäisi valjastaa käyttöön myös kiertotaloudessa etenkin muovien osalta.

1.8

ETSK pitää tarpeellisena tehdä alueellisia sopimuksia merien pilaantumisen vähentämiseksi ja laajentaa niitä myös naapuruuspolitiikan alalle sekä Euromed-aluetta ja Itämeren aluetta koskevien sopimusten yhteyteen.

1.9

Olisi tuettava ja kannustettava alakohtaisten ja alojenvälisten vapaaehtoisten sopimusten tekemistä eri elinkeinoalojen sekä alue- ja paikallishallinnon välillä siten, että edistetään yritysten sertifiointia (EMAS, yritysvastuu) ja alusten ympäristöystävällisyyttä (4).

2.   Johdanto

2.1

Muovi, joka on yleisnimitys tietylle polymeerimateriaalien ryhmälle, on taloudessamme ja jokapäiväisessä elämässämme tärkeä ja hyvin yleinen materiaali. Se edistää omalta osaltaan kestäväpohjaista ja kilpailukykyistä kasvua, vakaata työllisyyttä sekä monenlaista teknologista ja suunnitteluun liittyvää innovointia.

2.2

Muovin valmistamisen yhdistämällä monomeerejä polymeereiksi keksivät 1950-luvun puolivälissä tiedemiehet Giulio Natta ja Karl Ziegler. Saksalainen kemisti Karl Ziegler oli onnistunut valmistamaan vuonna 1953 polymeerisistä molekyyleistä koostuvaa polyeteeniä, joka on yksi öljypohjainen muovilaji (5). Italialaiskemisti Giulio Natta sai aikaan toisenlaisen polymeerin: polypropeenin, joka patentoitiin nimellä Moplen. Keksinnöllä oli suuri merkitys kaivosteollisuuden ajautumiselle kriisiin, sillä tämä teollisuudenala oli kautta historian tuottanut materiaaleja (6), joista voitiin valmistaa arjessa ja työssä tarvittavia esineitä.

2.3

Muovi tehdään öljystä; kahdesta kilosta öljyä saadaan keskimäärin kilo muovia.

2.3.1

Uusista muovimateriaaleista (7) alettiin valmistaa mitä erilaisimpia esineitä, sillä muoviesineet eivät ruostu eivätkä rikkoudu ja ne ovat kevyitä. Ensimmäinen PET-pullo valmistettiin vuonna 1973 (8).

2.4

ETSK on korostanut, että ”siirtyminen kiertotalouteen Euroopassa voi avata myönteisiä näkymiä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi” (9).

2.5

Komitea toteaa, että siirtyminen kiertotalouteen Euroopassa voi avata EU:n systeemisen kilpailukyvyn kannalta myönteisiä näkymiä ”edellyttäen, että kiertotalous perustuu yhteiseen eurooppalaiseen strategiseen visioon, jossa työelämän toimijat, hallitukset, työnantajat ja työntekijät, kuluttajat sekä lainsäädäntö- ja sääntelyelimet ovat eri tasoilla aktiivisesti mukana” (10).

2.6

ETSK muistuttaa vuonna 2014 julkaistusta ja sittemmin perutusta toimenpidepaketista (11) sekä joulukuussa 2015 julkaistusta paketista. Sen yhteydessä hyväksyttiin kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma, jossa muovi määritellään keskeiseksi prioriteetiksi.

2.7

ETSK on todennut, että muutos käyttäytymisessä voidaan saavuttaa parhaiten selkeillä hintasignaaleilla esimerkiksi tarjoamalla kuluttajille vaivattomuutta ja kilpailukykyistä hinnoittelua. Tämä voidaan toteuttaa laajennetun tuottajavastuun järjestelmien ja ympäristöverojen avulla (12).

2.8

Euroopan muoviteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2016 lähes 350 miljardia euroa. Alan yrityksiä on noin 62 000, ja ne työllistävät yli 1,5 miljoonaa henkilöä. Tuotantomäärä on 60 miljoonaa tonnia (13).

2.9

Muovi on nykypäivänä läsnä arjen kaikissa käänteissä liikenteestä rakennuksiin, matkaviestinnästä päivittäistavaroihin ja elintarvikkeista terveydenhuoltoon.

2.10

EU:n muoviteollisuusyrityksistä noin 80 prosenttia on pk-yrityksiä, joilla on vähemmän kuin 20 työntekijää. Suurehkoja tai suuria yrityksiä on noin 20 prosenttia (14).

2.11

Eurooppalaiset tuottavat vuosittain 25 miljoonaa tonnia muovijätettä. Alle 30 prosenttia siitä kierrätetään (15).

2.12

Äskettäin tehdyn Euroopan laajuisen tutkimuksen mukaan (alaviite 15) muovin korvaaminen muilla materiaaleilla sen tärkeimmissä käyttökohteissa tekisi pakkauksista lähes neljä kertaa painavampia kuin muovipakkaukset, lisäisi jätteiden tilavuusmäärää 60 prosentilla ja kasvattaisi vuosittaista energiankulutusta 57 prosenttia koko elinkaaren ajan.

2.12.1

Toisaalta taas pakkaukset menettävät 95 prosenttia arvostaan yhden ainoan käyttökerran jälkeen. 78 miljoonasta tonnista, jotka kulutetaan, jää palauttamatta kiertoon 72 prosenttia. Tästä määrästä 40 prosenttia päätyy kaatopaikalle ja 32 prosenttia laillisten keräysjärjestelmien ulkopuolelle.

2.13

Tästä syystä on kehitettävä muovituotteiden ekologista suunnittelua siten, että parannetaan niiden kierrätettävyyttä ja kasvatetaan sitä kautta kierrätysmuovin kysyntää eri teollisuudenaloilla ja jakeluketjuissa sekä kuluttajien ja eurooppalaisten keskuudessa.

2.13.1

On tärkeää syventää vuoropuhelua kierrätysteollisuuden kanssa, jotta ymmärrettäisiin sen tuotantoprosesseja, vaatimuksia ja teknologiaa.

2.14

Kierrätysmuovin arvostusta ja asemaa tulee parantaa tarvittavalla tavalla standardoinnin ja sertifioinnin avulla, ja sitä varten tulee luoda merkintäjärjestelmä.

2.15

Muovia tulee pitää kiertotaloudessa arvokkaana yhteisenä aineellisena omaisuutena, sillä se on olennaisen tärkeä kestäväpohjaisen, kilpailukykyisen ja kansalaisten, terveyden ja ympäristön kannalta hyödyllisen talouskehityksen varmistamiseksi. Edellytyksenä on, ettei muovia sisältäviä esineitä enää pidetä poisheitettävänä jätteenä vaan tavarana, joka tulee palauttaa kiertoon.

3.   Meret ja muovi

3.1

Valtameret ja meret muodostavat 70 prosenttia maapallon pinta-alasta ja merivesi 97 prosenttia sen vesistä. Valtameret ovat voimakkaimpia liittolaisiamme ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja ne on sisällytetty Pariisin sopimukseen; IPCC on myös laatinut erityiskertomuksen valtameristä.

3.2

Roskaantuminen – eritoten muovi ja mikromuovi – on niin ikään valtameriä vakavasti uhkaava tekijä. Se on maailmanlaajuinen huolenaihe, joka koskee kaikkia maapallon valtameriä. Valtameriin päätyy vuosittain miljoonia tonneja roskaa, mikä aiheuttaa taloudellisia, esteettisiä sekä ympäristö- ja terveysongelmia. Merien roskaantuminen voi aiheuttaa suurta taloudellista vahinkoa: esimerkiksi menetyksiä rannikkoyhteisöille, rajoitteita matkailulle ja esteitä merenkululle ja kalastukselle.

3.3

Koko EU:n rannikoiden ja rantojen puhdistamisen mahdolliset kustannukset on arvioitu lähes 630 miljoonaksi euroksi vuodessa.

3.4

Merien roskaantuminen on roskien kertymisen ja leviämisen ja etenkin niiden nopean lisääntymisen takia valtava uhka maapallon valtamerien terveydelle. Tarvitaankin tasapainoisia ja tehokkaita kiertotalouteen perustuvia kansainvälisen ja EU-tason toimenpiteitä, joilla pyritään siihen, että merien roskaaminen vähentyy unionissa 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

3.4.1

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ennen muuta, että muutetaan nykyistä lainsäädäntöä, jonka mukaan jätteet ovat niiden kerääjän omaisuutta ja joka siten ei kannusta jätteiden keräämiseen.

3.4.2

Olisi tutkittava mahdollisuuksia luoda tarvittavia kannustimia sellaisille tahoille, jotka pystyvät osallistumaan merien ja jokien puhdistukseen – eli lähinnä kalastajille. Tässä voitaisiin myös hyödyntää soveltuvin tavoin Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR).

3.5

Neuvosto antoi 18. joulukuuta 2017 ekoinnovoinnista päätelmät, joissa se korostaa muun muassa sitä, että ”innovointia tukevien politiikkojen ja muiden politiikkojen on oltava keskenään johdonmukaisia, erityisesti siltä osin kuin niissä keskitytään ihmisten terveyden ja ympäristön suojeluun sekä kiertotalouteen siirtymiseen” (16).

3.6

Euroopan parlamentti on antanut useita aiheeseen liittyviä asiakirjoja: 9. heinäkuuta 2015 päätöslauselman resurssitehokkuudesta: siirtyminen kohti kiertotaloutta, helmikuussa 2017 päätöslauselmat jätepaketista ja 18. joulukuuta 2017 päätöslauselman kansainvälisestä valtamerten hallinnoinnista.

3.7

Välimeren puhdistamisessa voitaisiin löytää synergioita Prima-ohjelman (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus) kanssa, sillä sen puitteissa on tarkoitus toteuttaa ympäristötavoitteisiin tähtääviä ekologisia toimia (17).

4.   Komission ehdotukset

4.1

Euroopan komission ehdottaman strategian tavoitteena on suojella ympäristöä muovisaasteilta ja edistää samanaikaisesti kasvua ja innovointia pyrkien siten siirtymään lineaariseen ajattelutapaan (tuotanto – jakelu – kulutus – käyttötavat) pohjautuvasta taloudellisesta haasteesta kiertomalliin, joka ruokkii itse itseään resurssien tehokkaan käytön ansiosta ja jossa ”jätteet” kyetään näkemään resursseina, joita voidaan käyttää uudelleen.

4.2

Uudelleenkäyttö, kierrätys ja talteenotto ovat avainsanoja, joiden ympärille uusi ajattelutapa tulee rakentaa, jotta voidaan edistää uudenlaista suunnittelua, kestäväpohjaisuutta, innovointia ja kilpailukykyä koko sisämarkkinoilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

Ehdotettuun strategiaan sisältyy 40 toimea, 15 suositusta valtiollisille ja alueellisille viranomaisille ja 8 suositusta teollisuudelle.

4.3

Direktiiviehdotuksessa satamien vastaanottolaitteista esitetään uusia sääntöjä, joilla pyritään vähentämään merien roskaantumista, ja toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan, että aluksilla syntyvää jätettä tai merellä kerättyä jätettä ei lasketa mereen vaan se toimitetaan maihin ja käsitellään asianmukaisesti. Ehdotukseen sisältyy myös toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää satamille, aluksille ja toimivaltaisille viranomaisille koituvia hallinnollisia rasitteita.

5.   Yleiset huomiot ja suositukset

5.1

Komitea katsoo, että muovistrategian puitteissa on sen menestyksen takaamiseksi ryhdyttävä tehokkaisiin koulutustoimiin, luotava kannustimia suunnittelun kehittämiseksi ja käyttäytymismallien muuttamiseksi, laadittava korkeatasoisia yhteisiä teknis-normatiivisia standardeja, luotava houkuttelevia ja palkitsevia – myös verotukseen ja rahoitukseen liittyviä – järjestelmiä, lähestyttävä aihetta järjestelmätasolla ja alojen välisesti sekä käytettävä digitaalisia sovelluksia älykkäästi ja laajasti. Strategiaan on myös liitettävä laaja ja osallistava ennakkosuunnittelu, jonka avulla Eurooppaan saadaan muodostettua prosessin tueksi aito muovinkierrätyskulttuuri, joka perustuu tuotteiden koko elinkaaren analysointiin.

5.2

Mikromuovien aiheuttama saastuminen on yksi suurimmista ympäristöä ja ihmisten terveyttä uhkaavista tekijöistä. Kyseisiä aineita käytetään usein puhdistusaineissa, kosmetiikassa, kalusteissa ja maaleissa. ETSK katsoo, että tämäntyyppiseen saastumiseen on puututtava sen alkulähteillä toteuttamalla EU-tason toimia REACH-asetuksen puitteissa.

5.3

EU:ssa noin 40 prosenttia muovista on kertakäyttöistä ja siten merkittävä saastumisen lähde. Muovipussien kulutusta voidaan vähentää valtavasti perimällä niistä pieni maksu. ETSK kehottaa laajentamaan tämän toimenpiteen koskemaan kaikkia kertakäyttöisiä muoveja.

5.4

ETSK pitää ensisijaisen tärkeänä ottaa käyttöön eri muovilajien digitaaliset merkinnät, jotta muovit voidaan tunnistaa ja lajitella ja haitalliset ainesosat mahdollisesti poistaa kierrosta. Muovit sisältävät usein myrkyllisiä aineita, jotka ovat kiellettyjä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin tulevissa materiaaleissa ja leluissa. Kierrätysmuovin mukana näitä aineita saattaisi joutua valmistettaviin uusiin tuotteisiin, ja siksi tarvitaan takeet ja todistukset siitä, etteivät uusiomuovimateriaalit sisällä myrkyllisiä aineita.

5.5

Jäsenvaltioiden lainsäädännöt eroavat toisistaan määrien ja lupakäytäntöjen suhteen. Olisi tarkoituksenmukaista laatia yhtenäinen ja yhdenmukainen lainsäädäntö, joka olisi kuluttajien etujen mukaisesti nykyistä tiukempi.

5.6

ETSK:n mielestä olisi tarpeen tehostaa toimia etusijan takaamiseksi seuraaville kysymyksille: — yhteiset havainnointimenetelmät — tuotteiden, prosessien ja komponenttien digitalisointi eri lajien digitaalista merkintää varten — optisilla lukijoilla varustetut huipputason keräys- ja lajittelulaitteistot — tuotteiden, prosessien ja laitosten standardointi ja sertifiointi — kierrätyksen ammattimaistaminen ja seuranta — laajennettuun tuottajan ja kuluttajan vastuuseen liittyvät palkitsemisjärjestelmät — EU:n kokeiluhankkeen käynnistäminen aitojen eurooppalaisten laadukkaan uusiomuovimateriaalin markkinoiden organisoimiseksi, luomiseksi ja kehittämiseksi kaupallisen kilpailun pohjalta edistämällä ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja.

5.7

PET-muovin (18) erilliskeräys ja etenkin sen kierrätys voivat tuottaa EU:lle taloudellista etua uuden tuotantotoiminnan ja uusien työpaikkojen muodossa.

5.8

Toistaiseksi on suosittu muovin orgaanista kierrättämistä kompostoimalla (19), sijoittamista kaatopaikoille ja energian talteenottoa polttamalla (20) muovia erityisesti teräs- ja sementtiteollisuudessa käyttäen asianmukaisia savukaasusuodattimia.

5.9

On yhä tärkeämpää, että muovi kierrätetään uusiksi tuotteiksi, joko samantyyppisiksi (pullosta pulloksi) tai erilaisiksi (muovista tekstiiliksi). Tämä edellyttää kuitenkin kuluttajille suunnattua kannustinjärjestelmää (21) ja helppoa tunnistamista keruupisteissä digitaalisten lukijoiden avulla.

5.10

Kierrätettyä PET-muovia voidaan käyttää kuituna kesä- ja talvitekstiileissä, työhaalareissa, sotilasunivormuissa, renkaiden vahvikkeissa, putkissa, kuljetushihnoissa, pakkauskalvoissa ja painotuotteissa.

5.11

Jos teknis-normatiiviseen standardointiin ja sertifiointiin panostetaan voimakkaasti ja prosessit suoritetaan asianmukaisesti ja sertifioidusti (22), PET-muovi on kierrätyksen jälkeenkin kemiallisesti inerttiä ja siten turvallista käyttää sellaisissa yhteyksissä, joissa se joutuu kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa (23).

5.12

Merien roskaantumisen osalta ETSK kannattaa direktiivin sovittamista yhteen aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (MARPOL) kanssa ja katsoo, että kalastus- ja huvialusten jätepäästöihin puuttuminen saattaa tuoda ratkaisuja merien saastumisen ongelmaan, kunhan määritellään asianmukaiset poikkeukset pienille aluksille ja satamille, joiden liikenne on hiljaista.

5.13

Jätteiden keräämiseen mereltä kannattaisi ottaa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tuen turvin mukaan kalastajajärjestöt, sillä kalastajat voisivat tarvittavan koulutuksen saatuaan paikata toisinaan epävarmoja kalastustuloja osallistumalla jätteiden keruuseen ja kierrätyksen toimitusketjuun.

5.14

Sama voi päteä jokien puhdistamiseen, jossa voidaan käyttää työosuuskuntia, kunhan nykyistä lainsäädäntöä muutetaan (24).

5.15

ETSK pitää ensisijaisen tärkeänä, että erityisesti meri- ja jokialueilla tehdään alueellisia sopimuksia merien saastumisen vähentämiseksi.

6.   Erityishuomiot

6.1

PET-muovista langaksi. PET-muovin kierrätyksessä käytetään innovatiivista ja saastuttamatonta mekaanis-kemiallista prosessia, joka säilyttää kuidun puhtauden, pienentää veden- ja energiankulutusta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 30 prosenttia – kaikki tämä ilman kuonaa tai jätteitä.

6.1.1

Ensin otetaan erilliskeräyksellä talteen raaka-aine. Sen jälkeen, kun PET-muovi on rouhittu, pesty, jauhettu, vedetty kuiduksi, kuivattu ja rakeistettu, siitä tehdään uutta polymeeriä saastuttamattomassa prosessissa, jossa hyödynnetään pääasiassa lämpötilan vaihteluita. Lopuksi sula polymeeri ajetaan suulakepuristimen läpi ja leikataan haluttuun mittaan. Tuloksena on erilaisia korkealaatuisesta ja ominaisuuksiltaan erinomaisesta kierrätyspolyesteristä tehtyjä synteettisiä lankoja.

6.2

PET-muovin (25) (polyeteenitereftalaatti) muuntaminen tekstiiliksi on innovaatio, ympäristöteko ja laatua tuotantotekniikoista aina suunnitteluun saakka.

6.2.1

Teknisiä tietoja (26): — 2 kilosta öljyä (C9H18) saadaan 1 kilo PET-muovia (C10H8O4)N. — Yksi 1,5 litran pullo painaa 38 grammaa. — Yksi 0,5 litran pullo painaa 25 grammaa. — Yhden fleecepaidan (330 gr/m2) tekoon tarvitaan noin 27 puolentoista litran pulloa. — 27 pullossa on 1 026 grammaa PET-muovia, mikä vastaa noin 2 052:ta grammaa öljyä. — Hiilidioksidia säästyy 2 052:ta öljygrammaa (24,2136 kWh) (27) kohden 6,39239 kg/CO 2.

6.2.2

Toinen esimerkki: 53 900:sta puolentoista litran muovipullosta saadaan kierrätyksen kautta riittävästi ensiluokkaista polyesteriä 7 000 laukun valmistamiseksi, ja hiilidioksidia säästyy 3,34 tonnia (28).

7.   Avoimia kysymyksiä

7.1

Jäsenvaltioiden velvollisuudet: — Opetetaan kouluista lähtien jätteiden (myös muovien!) lajitteluun ennen muuta kotitalouksissa. — Perustetaan osuuskuntia tai yhtymiä, jotka keräävät muovia yhteistyössä kuntien ja yritysten kanssa ja toimittavat sen kierrätyslaitoksiin, joissa se käsitellään ja sertifioidaan uusiomuovimateriaaliksi. — Mukautetaan nykyisiä jätehuoltosäännöksiä siten, että niissä otetaan huomioon muovin keruuseen liittyvät vaatimukset.

7.2

ETSK kannattaa vuoropuhelun käymistä osapuolten välillä muovimateriaalien kierrätysteknologiaan keskittyvän investointirahaston perustamiseksi ja eurooppalaisten markkinoiden luomiseksi laadukkaalle uusiomuoville.

7.3

Biopohjaisia teollisuudenaloja koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta (institutionaalinen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuus), joka on yksi seitsemästä yhteisestä teknologia-aloitteesta, tulee tukea Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja uudesta yhdeksännestä puiteohjelmasta sekä bakteereita koskevien tutkimusten (29) avulla.

---

(1)  Benedetto Croce, kuvauksessa kaikesta ihmismäisestä maailmankaikkeudessa.

(2)  Biopohjaisia teollisuudenaloja koskeva aloite on Euroopan komission ja biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymän (BIC) välinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus. Yhteenliittymään kuuluu tällä hetkellä yli 60 erikokoista eurooppalaista yritystä, klusteria ja organisaatiota teknologian, teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden alalta. Ne kaikki ovat sitoutuneet investoimaan yhteistyössä tehtävään biopohjaisten teknologioiden alan tutkimukseen, kehittämiseen ja demonstrointiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa. Aloitteessa tehdään ohjelmakaudella 2014–2020 (Horisontti 2020) investointeja biopohjaisiin innovointihankkeisiin 3,8 miljardin euron arvosta: 1 miljardi euroa EU:n varoista ja 2,8 miljardia euroa yksityisiä investointeja.

(3)  Direktiivi 2005/32/EY muutoksineen.

(4)  Ks. COM(2018) 33 final, 8 artiklan 5 kohta.

(5)  Ziegler keksi yhdessä Giulio Nattan kanssa polypropeenin stereospesifisen synteesin, jossa käytetään titaania sisältäviä katalyyttejä. Tämäntyyppisiä katalyyttejä kutsutaan yhteisellä nimellä Ziegler–Natta-katalyytti. Ziegler ja Natta saivat vuonna 1963 Nobelin kemianpalkinnon.

(6)  Sinkki, sinkkivälke, kalamiini, baryytti, bakeliitti.

(7)  PE (polyeteeni), PP (polypropeeni), PS (polystyreeni), PET (polyeteenitereftalaatti), PVC (polyvinyylikloridi).

(8)  Patentin hankki amerikkalainen insinööri N. Convers Wyeth.

(9)  ETSK:n lausunto (EUVL C 230, 14.7.2015, s. 91).

(10)  ETSK:n lausunto (EUVL C 230, 14.7.2015, s. 91).

(11)  Ks. SWD(2014) 208 final ja SWD(2015) 259 final.

(12)  ETSK:n lausunto (EUVL C 230, 14.7.2015, s. 91).

(13)  Ks. muovin merkitystä teollisuuden elpymisen kannalta käsittelevä raportti L'eccellenza della filiera della plastica per il rilancio industriale dell'ITALIA e dell'EUROPA, 2017 (https://www.ambrosetti.eu/wp-content/uploads/parte-2.pdf).

(14)  Ambrosetti, L'eccellenza della filiera della plastica nell'UE 2015.

(15)  Euroopan komission lehdistötiedote 16. tammikuuta 2018.

(16)  http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-15811-2017-INIT/fi/pdf, Ekoinnovointi ja kiertotalouteen siirtyminen – Neuvoston päätelmät, 18. joulukuuta 2017.

(17)  COM(2016) 662 final ja ETSK:n lausunto (EUVL C 125, 21.4.2017, s. 80).

(18)  PET: polyeteenitereftalaatti, koostumus: (C10H8O4)n, saadaan maaöljystä (C9H18). PET on kestomuovi, joka sopii elintarvikekontaktiin.

(19)  Komposti on se, mitä jää jäljelle, kun orgaanisen aineksen jäännösten annetaan hajota ja maatua.

(20)  RDF, refuse-derived fuel – jäteperäinen polttoaine. Polton aikana muovin vety- ja hiiliatomien välisten sidosten purkautuminen vapauttaa paljon lämpöä.

(21)  Kuten Saksan pakollinen panttijärjestelmä, kauppiaan velvollisuus ottaa vastaan tyhjä pakkaus (Sveitsi) jne.

(22)  Asetaldehydin muodostuminen tulee estää optimoimalla sulatuslämpötila ja viipymäaika. Puhdistus ei tule kyseeseen.

(23)  Eräissä jäsenvaltioissa ei lain mukaan saa käyttää elintarvikepakkauksissa materiaaleja, joista yli 50 prosenttia on uusiomuovia. Nämä materiaalit eivät saa joutua kosketuksiin ruoan kanssa, joten kierrätysmuoviin yhdistetään ensiömuovia pakkauksen siinä osassa, joka tulee kiinni ruokaan.

(24)  Valtameriin virtaa jokia myöten nykyisin arviolta 1,15–2,41 miljoonaa tonnia muovijätettä – yli 74 prosenttia tästä toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Maailman 20 saastuneinta jokea, joista suurin osa virtaa Aasiassa, tuovat valtameriin 67 prosenttia kaikesta valtameriin päätyvästä muovijätteestä.

(25)  PET-muovista valmistettuja polyestereitä on saatavilla joko katkokuituna, sileänä tai teksturoituna lankana ja mikrokuituna.

(26)  Lähde: Pielleitalia S.r.l Grassobbio Bergamo.

(27)  Lähde: JRC Ispra. Maaöljyn muuntokerroin:

—	11,8 MWh/t

—	0,264 tCO2/MWh

(28)  Ks. alaviite 28, JRC Ispra.

(29)  Kioton teknologiainstituutti ja Keion yliopisto ovat onnistuneet yhteistyössä muiden japanilaisten tutkimuslaitosten kanssa eristämään bakteerilajin nimeltään Ideonella sakaiensis, joka pystyy ”syömään” muovia käyttäen sitä elin- ja kasvualustanaan kahden entsyymin aikaansaaman kemiallisen reaktion avulla. Ks. science.sciencemag.org/content/351/6278/1196 – Yoshida ym. Portsmouthin yliopiston professori, biologi John McGeehan kehitti kollegoineen epähuomiossa superversion muovinsyöjäbakteerista. Asiasta kerrottiin vuonna 2018 Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa.