EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52013AE3548

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta” — COM(2013) 207 final – 2013/0110 (COD)

EUVL C 327, 12.11.2013, p. 47–51 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

12.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/47


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta”

COM(2013) 207 final – 2013/0110 (COD)

2013/C 327/10

Esittelijä: Evelyne PICHENOT

Neuvosto päätti 2. toukokuuta 2013 ja Euroopan parlamentti 21. toukokuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 50 artiklan 1 kohdan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta

COM(2013) 207 final – 2013/0110 (COD).

Asian valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 27. kesäkuuta 2013.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 10.–11. heinäkuuta 2013 pitämässään 491. täysistunnossa (heinäkuun 11. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 95 ääntä puolesta ja 31 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät

1.1

Komitea suhtautuu myönteisesti tilinpäätösdirektiivien muuttamista koskeviin komission ehdotuksiin, jotka liittyvät sekä muiden kuin taloudellisten tietojen että hallintoelinten monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamiseen. Näillä rajallisilla muutoksilla pyritään parantamaan EU:n yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevaa kehystä (1).

1.2

Komitea suosittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, että ne ottaisivat huomioon näillä muutoksilla saavutettavan tasapainon pyrittäessä lisäämään avoimuutta ympäristöön liittyvissä, sosiaalisissa, yhteiskunnallisissa ja hallinnollisissa asioissa. Komission ehdottamat säännöt ovat joustavat ja asianmukaiset osakkeenomistajille, investoijille, työntekijöille ja muille sidosryhmille tarkoitetun viestinnän parantamiseksi. Ehdotus koskee ainoastaan suuria yrityksiä, jotta pienemmille yrityksille ei aseteta ylimääräisiä vaatimuksia.

2.   Suositukset

2.1

Komitea toteaa, että seuraavien seikkojen yhdistäminen tasapainoisella tavalla mahdollistaa muiden kuin taloudellisten tietojen toimittamisen osakkeenomistajille sekä suurten yritysten sidosryhmien informoimisen. Kokonaisuus vastaa asetettuihin tavoitteisiin avoimuudesta ja johdonmukaisuudesta.

Vuosittaiseen toimintakertomukseen sisällytetään muut kuin taloudelliset tiedot, jotka ovat merkittäviä.

Nämä tiedot liittyvät etenkin ympäristöön, sosiaalisiin näkökohtiin ja työntekijöihin, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, korruption torjuntaan ja lahjontaan.

Tiedot koskevat yrityksen toimintalinjoja näillä aloilla, niiden tuloksia sekä näihin seikkoihin liittyviä riskejä ja yhtiön noudattamaa riskienhallintakäytäntöä.

Sääntöjä sovelletaan kaikkiin pääomayhtiöihin, jotka kuuluvat nykyisten tilinpäätösdirektiivien soveltamisalaan.

Velvoite koskee vain niitä yrityksiä, joiden työntekijämäärä on keskimäärin yli 500 ja joiden taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa tai nettoliikevaihto yli 40 miljoonaa euroa. Näin ollen pk-yritykset on vapautettu tästä velvoitteesta.

Yritykset voivat tukeutua kansallisiin, EU:n tai kansainvälisiin kehyksiin, joissa määritellään periaatteet ja indikaattorit sekä raportoinnin suuntaviivat.

Yritykset asettavat etusijalle niiden kannalta oleelliset tiedot.

"Noudata tai selitä" -menetelmän käyttäminen merkitsee tilintekovelvollisuutta, mutta jättää yritykselle tiettyä liikkumavaraa, mikäli tietojen puuttuminen on niiden näkemyksen mukaan perusteltua.

Sääntöjen joustavuuden ansiosta vältetään hallintotaakan lisääminen. Edelleen on mahdollista laatia erillinen kertomus edellyttäen, että se täyttää samat vaatimukset ja on osa konsolidoitua toimintakertomusta.

2.2

Komitea siis pitää tilinpäätösdirektiivien muuttamisesta tehtyä direktiiviehdotusta tasapainoisena ja katsoo, että nyt olisi otollinen ajankohta sen hyväksymiseen:

Näinä aikoina kansalaisyhteiskunnassa kiinnitetään yhä enemmän huomiota siihen, minkälaisia vaikutuksia yritysten toiminnalla on yhteisöön, valtiolta ja liike-elämältä vaaditaan yhä suurempaa avoimuutta ja sosiaalisesti vastuulliset investoinnit kehittyvät (2).

Muita kuin taloudellisia tietoja koskevat kansalliset säädökset ja suositukset ovat erilaisia mutta lähentymässä. Kuluneen vuosikymmenen aikana on tarkistettu kansainvälisiä suosituksia (esim. OECD:n ja ILO:n), laadittu ISO 26000 –standardi ja kehitetty edelleen muunlaiseen kuin taloudelliseen tilinpäätökseen tarkoitettuja välineitä, joita tarjoavat muun muassa Global Reporting Initiative, European Federation of Financial Analyst Societies (EFFAS), luokituslaitokset ja yritysanalyyseihin erikoistuneet tahot, sekä toimialakohtaisia viitekehyksiä.

Viime aikoina sekä eurooppalaisella että kansainvälisellä tasolla finanssi-, talous, sosiaali- ja ympäristökriiseistä saadut kokemukset vahvistavat avoimuuden tarvetta (3) investoinneissa, verotuksessa ja korruption torjunnassa erityisesti kaivannaisteollisuudessa.

Tuotantotoimintojen ympäristövaikutusten mittaamiseen on kehitetty välineitä, kuten tuotteiden elinkaarianalyysi, ekologinen jalanjälki ja negatiivisten ulkoisvaikutusten laskenta.

Eräät yritykset vastaavat vastuullisten kuluttajien huolenaiheisiin tarjoamalla kestäväpohjaisempia tuotteita ja palveluita – esimerkiksi välttämällä suunniteltua vanhenemista ja tukemalla reilua kauppaa.

2.3

Komitea on tyytyväinen tilinpäätösdirektiiveihin tehtävien muutosten tarjoamiin mahdollisuuksiin, koska niissä

pyritään integroimaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökohdat yritysten strategiaan ja tiedotukseen

korostetaan osakkeenomistajien yhtiökokousten merkitystä ja vastuullisia investointeja koskevia periaatteita

tarjotaan takuut ja joustavuus, jotta kaikki ne yritykset, jotka pitävät yritysten sosiaalista vastuuta yhtenä kestävän kehityksen mikrotaloudellisista muodoista, pystyvät valitsemaan tällaisen lähestymistavan.

tuodaan yritysten strategioihin uudenlainen esittely- ja päätöksentekomalli, joka tukee pitkän aikavälin suunnittelua ja vahvistaa suhteita tytäryhtiöiden ja konsernin johdon kanssa.

2.4

Komitea kiinnittää Euroopan parlamentin ja neuvoston huomion seuraaviin suosituksiin:

Yritysten on ilmoitettava niiden toiminnan aiheuttamista sekä myönteisistä että kielteisistä yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Yritysten on kertomuksissaan mainittava, kuuluuko niiden hallitukseen tai hallintoneuvostoon työntekijöiden edustajia.

Työntekijöitä edustavia elimiä on informoitava ja kuultava toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä.

Ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa käsittelevän osion asiantuntemuksesta vastaavien henkilöiden tulee hallita nämä alat, erityisesti sosiaali- ja ympäristöasiat.

Toimeksiantavien yritysten on tiedotettava suhteistaan toimitusketjuun tai arvoketjuun erityisesti työoikeuden ja ihmisoikeuksien alalla.

Niiden yritysten, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan, tulisi vapaaehtoisesti hyödyntää tällaista avoimuuskäytäntöä parantaakseen liiketoimintatapojaan.

Jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä muiden kuin taloudellisten tietojen ilmoittaminen kansalliseen strategiaansa, joka liittyy yritysten yhteiskuntavastuuseen.

Siirrettäessä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioiden tulisi madaltaa vaadittua kynnystä, mikäli ne katsovat sen tarpeelliseksi, jotta säännöt koskevat huomattavaa määrää kansallisia yrityksiä.

Komissiota tulisi kehottaa käynnistämään tai edistämään prosessia, jossa ovat mukana "kaikki asianomaiset sidosryhmät" (4), jotta pystytään paremmin määrittelemään johtavat periaatteet ja viitestandardit, jotka edistävät vertailtavuutta ja pidemmällä aikavälillä yhdenmukaistamista.

Komissio määritti lokakuussa 2011 antamassaan tiedonannossa omat yritysten yhteiskuntavastuun edistämistä ja sitä valveuttamista koskevat toimintalinjansa. Niitä toteuttaessaan komission tulisi suosittaa asianosaisille yrityksille muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisen ohjeeksi niitä kansainvälisiä suosituksia, jotka ovat periaatteiltaan lähinnä komission esittämää uutta yritysten yhteiskuntavastuun määritelmää.

2.5

Komitea tukee neljänteen direktiiviin ehdotettua muutosta, joka liittyy velvoitteeseen toimittaa tietoja yritysten hallintoelinten monimuotoisuutta koskevista toimintalinjoista.

2.6

Komitea painottaa, että asia ei koske ainoastaan yritysten hallituksia tai hallintoneuvostoja, vaan voisi olla hyödyllistä laajentaa monimuotoisuutta koskevat toimet hallitusten komiteoihin ja varsinkin tilintarkastuskomiteaan.

2.7

Komitea muistuttaa, että useimmissa jäsenvaltioissa ei ole saavutettu tavoitteita, jotka koskevat naisten asemaa hallituksissa (5).

2.8

Komitean mielestä monimuotoisuutta koskeviin kriteereihin olisi sisällytettävä ammattijärjestöjen nimeämien, työntekijöitä edustavien jäsenten osallistuminen hallitukseen, erityisesti eurooppalaisen yritysneuvoston kautta.

2.9

Komitea suosittaa lisäksi, että komissio asettaa tarkistuksen yhteydessä säännöksen, jolla estetään voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisen tason heikentäminen, ja arvioi tilinpäätösdirektiiveihin tehtyjen muutosten vaikutuksia muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamiskäytänteisiin yrityksissä viiden vuoden kuluessa sen jälkeen, kun direktiivi on tullut voimaan.

3.   Taustatekijöitä

3.1

Ehdotus tilinpäätösdirektiivien muuttamisesta on jatkoa toimille, jotka käynnistettiin vuonna 2001 yritysten sosiaalista vastuuta käsittelevässä vihreässä kirjassa (6) ja joita täydennettiin vuoden 2006 tiedonannossa (7), ja se vastaa vuoden 2011 tiedonannon (8) toimintasuunnitelmassa annettuihin sitoumuksiin. Vaikutustenarvioinnin tulokset osoittavat muutosten välttämättömyyden, sillä muiden kuin taloudellisten tietojen julkaiseminen yritysten toimesta on osoittautunut rajalliseksi. Julkisen kuulemisen tulokset vahvistavat tämän laajalti. Tiedot ovat olleet laadultaan vaihtelevia. Lisäksi asianomaisten yritysten määrä on ollut riittämätön.

3.2

Yritysten avoimuuden lisäämisestä sosiaali- ja ympäristöasioissa ilmoitettiin huhtikuussa 2011 sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevassa komission tiedonannossa.

3.3

Yritysten sosiaalisen vastuun arviointimenetelmistä ja asiasta tiedottamisesta vuonna 2005 antamassaan lausunnossa (9) komitea otti huomioon neljännen tilinpäätösdirektiivin, johon sisältyy muita kuin taloudellisia tietoja koskeva säännös, joka antaa yrityksille mahdollisuuden julkistaa tiettyjä tietoja toimintaansa liittyvistä sosiaalisista ja ympäristönäkökohdista. Vuonna 2012 komitea tuki komission tavoitetta lisätä monimuotoisuutta yritysten johtokunnissa. Yritysten sosiaalista vastuuta koskevasta tiedonannosta vuonna 2012 antamassaan lausunnossa (10) komitea muistutti kannattavansa muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen pakollisuutta.

3.4

Yhdistynyt kuningaskunta sisällytti jo vuonna 1992 ensimmäisenä jäsenvaltiona yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään säännöt (ns. Cadbury-säännöt (11)), joissa otettiin käyttöön "noudata tai selitä" -menetelmä. Vastaava menetelmä on otettu eri muodoissa käyttöön muissa valtioissa, muun muassa Saksassa ja Tanskassa. Menetelmän joustavuus mahdollistaa sen, että yrityksillä on mahdollisuus pidättyä antamasta tietoja tietyistä arkaluonteisista asioista, kuten korruption vastaisista toimista, joiden tehokkuus voi edellyttää eräänlaista pidättyvyyttä tai jopa luottamuksellisuutta.

3.5

Useat jäsenvaltiot, kuten Ranska, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta, Ruotsi ja Espanja, ovat viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana hyväksyneet lakeja, joiden tavoitteena on luoda kansallinen raportointikehys eurooppalaisten standardien yhdenmukaistamiseksi.

3.6

Irlannin puheenjohtajakaudella on hyväksytty kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskeva eurooppalainen sopimus, jolla tarkistetaan tilinpäätösdirektiivi. Vastedes direktiivi velvoittaa avoimuuteen (maittain ja hankkeittain) kaikissa eurooppalaisten kaivos-, kaivannais- ja metsäteollisuuden yritysten maksuissa valtioille, joissa ne toimivat.

3.7

Euroopan parlamentti totesi helmikuussa 2013 antamassaan päätöslauselmassa (12), kuinka tärkeänä se pitää sitä, että yritykset antavat kestävään kehitykseen, kuten sosiaalisiin ja ympäristönäkökohtiin, liittyviä tietoja kestävää kehitystä uhkaavien riskien tunnistamiseksi sekä sijoittajien ja kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi. Parlamentti kehotti komissiota antamaan ehdotuksen yritysten velvollisuudesta julkistaa muita kuin taloudellista tilannetta koskevia tietoja.

3.8

Kriisin aikana Euroopan kansalaisten keskuudessa vaaditaan yrityksiltä vahvempaa eettisyyttä, ja yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvät käytännöt katsotaan tekijöiksi, jotka voivat edistää Euroopan unionin kauppa- ja kehityspolitiikkoja sekä Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa. Tämä tukee sosiaalidialogia ja kansalaisvuoropuhelua (yhteiskunnallista vuoropuhelua). Näin on voitava myös ottaa paremmin huomioon olosuhteet koko alihankintaketjun aikana. Rana Plaza -rakennuksessa Bangladeshissa tapahtunut katastrofi ja muut vastaavat tapahtumat muistuttavat siitä, että toimeksiantajien vastuuseen on kiinnitettävä huomiota.

Bryssel 11. heinäkuuta 2013

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


(1)  EUVL C 24, 28.1.2012, s. 91.

(2)  EUVL C 21, 21.1.2011, s. 33.

(3)  ETSK:n lausunto "Eurooppalainen yhtiöoikeus sekä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä" (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(4)  EUVL C 161, 6.6.2013, s. 35.

(5)  EUVL C 133, 9.5.2013, s. 68.

(6)  COM(2001) 366 final.

(7)  COM(2006) 136 final, EUVL C 286, 17.11.2005, s. 12.

(8)  COM(2011) 681 final, EUVL C 229, 31.7.2012, s. 77.

(9)  EUVL C 286, 17.11.2005, s. 12.

(10)  EUVL C 229, 31.7.2012, s. 77.

(11)  "The financial aspects of corporate governance", 1.12.1992.

(12)  Päätöslauselma 2012/2098 (INI), esittelijä Raffaele Baldassarre.


LIITE

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraava muutosehdotus, joka sai tuekseen enemmän kuin neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 54 artiklan 3 kohta):

Korvataan lausunto CES3548-2013_00_00_TRA_AS seuraavasti:

1.   Yleistä

1.1

ETSK pitää direktiiviehdotusta (erityisesti velvoitetta julkistaa monimuotoisuutta koskevat toimintalinjat) tarpeettomana, sillä komitea katsoo, ettei alalla ole aiheellista ottaa unionin tasolla käyttöön uusia säännöksiä. Yleisesti ottaen ETSK ei näe, mitä perustavaa lisäarvoa direktiivi toisi voimassa oleviin säännöksiin verrattuna, ja pelkää, että se päinvastoin lisäisi hallinnollista rasitusta.

1.2

ETSK katsoo, että avoimuus kuuluu olennaisesti nykyaikaiseen yrityshallintoon. Eurooppalaiset yritykset ovat osoittaneet, että ne ovat riittävän avoimia voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Euroopassa yrityksille kuuluu yhteiskuntavastuu, joka on osa niiden strategiaa, ja sitä sovelletaan vapaaehtoiselta pohjalta. Eurooppalaiset yritykset eivät ole tinkineet avoimuudesta ja vastuuvelvollisuudesta edes kriisiaikana.

1.3

ETSK toteaa, että eräät sidosryhmät ja suuri yleisö tuntevat tarvetta avoimuuden lisäämiseen yritysten toimintapolitiikassa muun muassa yhteiskunta- ja ympäristötietojen julkistamisessa ja erityisesti silloin, kun kyseessä ovat yritykset, jotka harjoittavat toimintaa EU:n ulkopuolisissa maissa. Esimerkkeinä voidaan mainita kaivostoimintaa Afrikassa harjoittavat yritykset (ympäristöriskit ja korruptio) ja Aasiassa toimivat tekstiiliteollisuusyritykset (yhteiskunnalliset haasteet, ihmisoikeudet).

1.4

Ainoa lisäarvo, joka ehdotuksella voidaan katsoa olevan, on siinä, että se keskittyy riskeihin, niiden määrittämiseen, niiden hallintaan sekä velvollisuuteen ilmoittaa niistä. Tämä voisi auttaa yrityksiä hallitsemaan paremmin riskejä ja mahdollisuuksia sekä kantamaan paremmin vastuun muussa kuin taloudellisessa toiminnassaan. Mutta tässäkin tapauksessa yrityksen tulisi voida päättää itse, haluaako se tehdä tämän vai ei.

2.   Muut kuin taloudelliset tiedot

2.1

ETSK on tietoinen, että avoimuutta lisäämällä edistetään yleensä merkittävällä tavalla sisämarkkinoiden toimintaa. Yritysten toimintaan liittyvien tietojen vertailukelpoisuuden parantaminen voi tehostaa investoijien ja osakkaiden päätöksentekoa.

2.2

ETSK katsoo, että muiden kuin taloudellisten tietojen julkistaminen ja niiden kattavuus on nykyisellään hyvällä tasolla ja riittävää asetetun tavoitteen kannalta. Uudet tiedot, joiden julkistamista ehdotetaan pakolliseksi, aiheuttaisivat liiallisen rasituksen suhteellisuusperiaatteen vastaisesti. ETSK pitää näin ollen parempana, että ehdotuksessa vaadittaisiin vain todella relevanttien, selkeästi merkityksellisten tietojen julkistamista, jotta yrityksille ei aiheutettaisi tarpeettomasti liiallista hallinnollista rasitusta. Näin ehdotus toisi myös optimaalista lisäarvoa tietojen käyttäjille (investoijille, osakkaille, palkansaajille).

2.3

ETSK pitää parempana, että yritykset julkistavat muut kuin taloudelliset tiedot vain, jos ne itse päättävät tehdä sen. Näin ollen komitea ehdottaa, että ehdotetun direktiivin 1 ja 2 artiklan sisältöä muutetaan.

2.4

Ehdotuksen mukaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä ei velvoiteta julkistamaan muita kuin taloudellisia tietoja, mikä on Euroopan unionin pitkän aikavälin tavoitteiden mukaista, sillä unioni pyrkii vähentämään yrittäjille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta.

2.5

ETSK katsoo, että tarkasteltavana olevan ehdotuksen säännökset, jotka koskevat muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista vuosittaisessa toimintakertomuksessa sekä lakisääteisen tilintarkastajan tekemää tarkistusta, ovat sekä monimutkaisia että vaikeaselkoisia. Lisäksi olisikin laadittava käytännön opas. Unionin lainsäädännössä edellytetään, että lakisääteinen tilintarkastaja antaa lausunnon toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen välisestä johdonmukaisuudesta. Voimassa olevissa säännöksissä edellytetään, että toimintakertomukseen liitetään tilinpäätös ja lakisääteiden tilintarkastajan tekemä tilintarkastuskertomus sekä mahdollisesti myös muita asiakirjoja. Muiden kuin taloudellisten tietojen tarkistaminen saattaa kuitenkin osoittautua erittäin ongelmalliseksi ja kalliiksi. On määriteltävä tarkkaan, mitä tietoja toimintakertomuksessa on julkistettava, ottaen huomioon myös se, ettei kertomuksen käyttäjiä tule rasittaa tiedoilla, jotka eivät ole oleellisia. ETSK kannattaa muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista asiakirjoissa, joista ei tehdä lakisääteistä tarkistusta.

3.   Monimuotoisuus

3.1

ETSK katsoo, että velvollisuus julkistaa monimuotoisuutta koskevat toimintalinjat on tarpeeton hallinnollinen rasitus, jota ei voida perustella ja jonka myönteisiä vaikutuksia ei voida osoittaa. ETSK:n mielestä se, että yksityisiltä tahoilta vaaditaan monimuotoisuutta tukevia toimintalinjoja, ja erityisesti se, että ne velvoitetaan julkistamaan yrityksen monimuotoisuutta tukevat toimintalinjat, tai selvittämään, miksi yritys ei ole laatinut tällaisia toimintalinjoja, on aiheetonta puuttumista vapaaseen yrittämiseen ja yritysten omistajien vapaaseen päätöksentekoon. ETSK ei voi missään nimessä hyväksyä tällaista puuttumista. Yritysten tietojen julkistamisen tulisi riippua edelleenkin kyseisen yrityksen omasta, vapaaehtoisesta päätöksestä sen mukaan, onko julkistaminen yritykselle kilpailuetu vai ei. ETSK vastustaa erinäisistä syistä myös kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka liittyvät yksityiskohtaisten tietojen tuottamiseen monimuotoisuutta tukevista toimintalinjoista.

3.2

Ensinnäkin on korostettava, että monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistaminen yrityksen elinten kokoonpanosta ei vaikuta yrityksen hallinnointiin eikä tulokseen toisin kuin perusteluosassa virheellisesti mainitaan. ETSK on sitä mieltä, että yrityksen omistajan tai omistajien taikka osakkaiden tulisi päättää siitä, ketkä johtavat heidän yritystään, mitkä ovat hallinnon valvontamekanismit ja mikä on valvonta- ja hallintoelinten jäsenten rooli tässä prosessissa. Vastuu yrityksen toiminnasta kuuluu ennen kaikkea sen omistajille tai osakkaille. Tämä kattaa myös riskit mahdollisista menetyksistä, joita aiheutuu omistajien tai osakkaiden tehdessä huonoja päätöksiä. Jos valvonta- ja hallintoelinten kokoonpanoa muutetaan keinotekoisesti, horjutetaan nykyisin hyvin toimivaa tilannetta.

3.3

Euroopan komission ei pitäisi missään tapauksessa puuttua päätöksentekoprosessiin, kun kyseessä on esimerkiksi johtokunnan jäsenten lukumäärä sekä heidän pätevyytensä, ikänsä ja sukupuolensa. Käsillä olevasta Euroopan komission analyysistä ei käy ilmi, että iän, sukupuolen tai muiden seikkojen ja yrityksen tuloksen välillä olisi yhteys, ja vaikka näin olisikin, sillä ei voida perustella autoritaarista puuttumista yrityksen johto- tai valvontaelinten kokoonpanoon.

4.   Päätelmät

Edellä esitetyn valossa ETSK

1)

pitää toissijaisuusperiaatteen mukaisesti parempana, että uudelleen vaadittujen muiden kuin taloudellisten tietojen julkistaminen jätetään yritysten oman, vapaaehtoisen päätöksen varaan tai että niiden julkistaminen riippuu kansallisesta lainsäädännöstä, jossa määritellään tiedotusta koskevat velvoitteet

2)

suosittaa, että ehdotetun direktiivin 1 artiklan 2 kohdasta poistetaan säännökset, jotka koskevat yritysten monimuotoisuutta tukevia toimintalinjoja. Jos tätä vaatimusta ei voida toteuttaa, yrityksen tulisi voida päättää vapaaehtoisesti monimuotoisuutta tukevaa toimintapolitiikkaa koskevien tietojen julkistamisesta samoin kuin selvityksestä, miksi yritys ei ole laatinut tällaisia toimintalinjoja, tai tämän tulisi mahdollisesti riippua kansallisesta lainsäädännöstä.

Äänestystulos:

Puolesta

:

37

Vastaan

:

96

Pidättyi äänestämästä

:

2


Top