12.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/20

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa toimintasuunnitelman kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja on jo esittänyt kantansa monesta 11 ehdotetusta toimenpiteestä, joiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin aikaa ja erilaisia – myös taloudellisia – tukitoimia.

1.2

ETSK katsoo, että eräät toimet ovat vaarassa jäädä huomiotta tai tulla vain osittain toteutetuiksi, sillä niissä ei oteta huomioon talouskriisin vaikutuksia alaan etenkin maissa, joihin säästötoimet ovat kohdistuneet eniten.

1.3

Komitea suosittaa, että toimintasuunnitelmaa toteutettaessa otetaan huomioon erot, jotka usein tulevat esiin pk-yritysten ja mikroyritysten muodossa, ja hyödynnetään niitä.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen perustaa vähittäiskaupan kilpailukykyä käsittelevä pysyvä ryhmä ja toivoo, että eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet sekä kuluttajajärjestöjen ja pk-yritysten edustajat voivat olla siinä mukana.

1.5

ETSK suosittaa, että kuluttajien käyttöön asetetaan oleelliset ja totuudenmukaiset tiedot ja huolehditaan siitä, että kuluttajat myös ovat tietoisia niistä. Tätä varten tiedot on esitettävä tiivistetysti ja helposti ymmärrettävällä tavalla (ilman teknisiä tai lakitermejä).

1.6

Komitea suosittaa, että jäsenvaltioita kannustetaan määrittelemään, minkälaiset vähittäiskaupan muodot voivat kuulua (sosiaalisiin ja kulttuurisiin) yleisiin etuihin palveludirektiivin mukaisesti.

1.7

ETSK kehottaa kannustamaan yrityksiä integroimaan verkossa ja sen ulkopuolella käytävän kaupan, sillä kyseiset palvelut ovat nykyään usein vielä vaihtoehtoisia, ja niiden avulla voidaan päästä eroon liikkeiden aukioloaikoihin ja -päiviin liittyvistä ongelmista.

1.8

Kaupallisen jakelun liiallinen keskittyminen aiheuttaa erilaisia ongelmia, joista mainittakoon objektiivinen vaikeus huolehtia todellisesta kilpailusta.

1.9

ETSK ehdottaa aiemmin antamansa lausunnon (1) mukaisesti, että Euroopan tasolla puututtaisiin transfer pricing -järjestelmän väärinkäytön ongelmaan, jossa yritysryhmän sisäisten liiketoimien hinnat vahvistetaan sellaisten arviointiparametrien perusteella, jotka ankkuroidaan yhtymän verovaatimuksiin sen sijaan, että sovelletaan tavanomaisia markkinaehtoja.

1.10

ETSK suosittaa, että kaupan kestäväpohjaisuuden vahvistamiseksi ja tuhlauksen vähentämiseksi tulisi myös edistää irtomyyntiä, jolla vähennetään ympäristölle vahingollisten pakkausten käyttöä.

1.11

Komission on jatkettava aktiivisesti innovointia ja muutoksia kaikin käytössään olevin välinein, sillä kilpailu on muutoksen edellytys, ei sen käynnistäjä.

1.12

ETSK katsoo, että tarvittavan ammattitaidon ja työntekijöiden pätevyyksien yhteensovittaminen on keskeinen seikka, ja on vakuuttunut siitä, ettei yritysten osallistumista voida rajoittaa vain koulutussisältöön vaan sen olisi ulotuttava myös kohdennettuihin investointeihin.

1.13

Kaupan alan eurooppalaisesta osaamisneuvostosta (European Skills Council for Commerce) saatujen kokemusten perusteella ETSK kehottaa jäsenvaltioita perustamaan työmarkkinaosapuolten kahdenvälisiä elimiä ammatillisen koulutuksen kehittämistä varten (yhteensovittaminen, koulutussuunnitelmat, rahoitus, koulutustarpeen kartoittaminen, koulutuksen toteuttaminen ja siitä saatu palaute).

1.14

ETSK kannattaa komission aloitetta käynnistää kaikkien sidosryhmien välinen vuoropuhelu, jotta EU:n tasolla määritellään tehokkaita toimia epävirallisen talouden sekä pimeän ja laittoman työnteon torjumiseksi. Komitea toivoo, että jäsenvaltiot osoittavat vahvaa poliittista tahtoa, jota komissio voisi koordinoida vahvistetun kumppanuuden avulla.

2.1

Kaupallisen jakelun sisämarkkinoiden toteuttamiseksi Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä toimintasuunnitelmassa ehdotetaan etenemissuunnitelmaa, johon sisältyy 5 prioriteettia ja 11 toimenpidettä, jotka on toteutettava vuoden 2014 aikana. Komissio huolehtii seurannasta ja laatii vuonna 2015 raportin saavutetusta edistyksestä.

2.2

Kaupallisella jakelulla on EU:ssa keskeinen rooli kasvun edistäjänä sekä uusien työpaikkojen ja innovatiivisten ja kestäväpohjaisempien kulutusmallien luojana. Alan osuus bkt:stä on 11 prosenttia ja työllisyydestä lähes 15 prosenttia, mikä vastaa noin 36 miljoonaa työntekijää yli 6 miljoonassa yrityksessä. Tämä on 29 prosenttia kaikista yrityksistä, joista hyvin suuri osuus on pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä.

2.3

Toimintasuunnitelmasta ilmenee, että kaupallinen jakelu nivoutuu yhä enemmän muihin talouden aloihin ja että niiden välinen ero on yhä epäselvempi. Komitea katsoo, että kaupallisen jakelun tehokkaiden, kilpailukykyisten ja integroitujen sisämarkkinoiden luomiselle on edelleen esteitä. Tämän vuoksi on parannettava alan kilpailukykyä ja tuottavuutta ja vahvistettava sen taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia tuloksia ottaen huomioon yleisesti eroavuudet ja erityisesti pk-yritysten ja mikroyritysten tilanne.

2.4

ETSK toteaa, että huolimatta alan ajanmukaistamisprosessista viimeisen 20 vuoden aikana monet kaupan alan pk-yritykset ovat lopettamassa toimintaansa paitsi suuremman hintakilpailun ja voittomarginaalien kaventumisen myös talouskriisin johdosta, sillä se on johtanut kulutuksen huomattavaan vähenemiseen ja ostohalukkuuden alenemiseen.

2.5

Rahoituskriisi, raaka-aineiden hinnannousu, väestön ikääntyminen, kestävyyden lisäämisen tarve ja teknologinen innovointi (esimerkiksi sähköiset maksut, itsepalvelukassat) ovat muuttamassa perinpohjaisesti liiketoimintaprosesseja ja -malleja niin suurissa myymäläketjuissa kuin pk-yrityksissä.

2.6

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen perustaa vähittäiskaupan kilpailukykyä käsittelevä pysyvä ryhmä (jäsenvaltiot, sidosryhmät, pk-yritykset), jonka tavoitteena on tuoda eurooppalaiseen poliittiseen keskusteluun alan ongelmat, kartoittaa kehittämismahdollisuuksia, seurata saavutettua edistystä ja antaa suosituksia. ETSK kehottaa ottamaan alalla toimivat eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet (UNI-Europa Commerce ja EuroCommerce), jotka ovat 1980-luvulta lopulta lähtien käyneet työmarkkinaosapuolten välistä rakenteellista vuoropuhelua, mukaan tähän ryhmään, samoin kuin kansalaisyhteiskunnan – etenkin kuluttajajärjestöjen ja pk-yritysten – edustajia.

2.7

ETSK suosittaa komissiolle ja jäsenvaltioille, että ne kannustavat ja edistävät kaikkia itsenäisten kaupallisten toimijoiden välisiä sekä suurten jakeluyritysten ja itsenäisten yritysten välisiä oikeudenmukaisia ja tasapuolisia yhteistyön ja kaupallisten yhteenliittymien muotoja, jotka perustuvat selkeitä ja tasapainoisia vakuuksia tarjoaviin sopimuksiin.

3.1

Oikeudet ovat olemassa kun niitä harjoitetaan, ja tämä edellyttää niiden tunnustamista. Tieto ei ole yhtä kuin tietoisuus, joka on kuluttajien tärkein oikeus, jotta he voivat tehdä sellaisia vapaita kulutusvalintoja, jotka johtavat hyvinvointiin sekä henkilökohtaiseen ja kollektiiviseen hyötyyn. Nykyisin moniin ostopäätöksiin liittyy objektiivisesti huomattava määrä käytettävissä olevaa tietoa.

3.2

Yksi alan suurimmista ongelmista on nykyisin suurten myymäläketjujen markkinointi, jossa keskitytään lähes yksinomaan kuluttajahintoihin ja laiminlyödään hinta-laatusuhde. Tämä on monissa jäsenvaltioissa johtanut elintarvikkeiden laadun heikkenemiseen, joka johtuu myös luonnollisten ainesosien korvaamisesta korvaavilla aineilla. Näin vähennetään kuluttajien valinnanvapautta, sillä kuluttajat olisivat usein valmiita maksamaan enemmän laadukkaasta tuotteesta, mutta he eivät löydä sitä tarjonnasta.

3.3

Kun ihmiset tuntevat tuotteiden ominaispiirteet, he voivat tehdä tietoisia ostopäätöksiä ja vaikuttaa näin siihen, että tarjonta on laadukasta, monipuolista ja palvelusuuntautunutta. Käytettävissä olevien tietojen lisääminen ei kuitenkaan lisää tietoisuutta, vaan asia on usein päinvastoin: kuluttaja ei tietotulvassa halua lukea tietoja ajanpuutteen ja liian teknisen ja vaikeaselkoisen kielen vuoksi.

3.4

Hyviä toimintatapoja koskevien ohjeiden ja käytännesääntöjen (toimi 1) (2) ohella komission olisi laadittava tehokkaita ja velvoittavia välineitä, jotta tuottajat ja jakelijat kertovat kuluttajille helposti havaittavalla tavalla kaikista tuotteidensa, palveluidensa ja hintojensa ominaisuuksista, jotka ovat merkittäviä sosiaalisista, ekologisista, alueellisista ja taloudellisista syistä. Lisäksi kaikki tarvittavat tiedot olisi asetettava käyttöön lyhyissä ja helposti ymmärrettävissä merkinnöissä. Näin kuluttajat voivat vapaasti päättää, minkälaisen ominaispiirteen he asettavat etusijalle, eikä heidän tarvitse tukeutua pelkästään markkinointiin.

3.5

Tarjontajärjestelmä antaa kuluttajalle paljon tärkeää tietoa valintojen tekemiseksi, mutta siinä keskitytään enimmäkseen tuotenäkökohtiin, jotka liittyvät ostoon ja käyttöön alussa, eli siinä asetetaan etusijalle tyytyväisyys alussa eikä niinkään puututa tuotteen elinkaareen jatkossa (pakkauksen kierrätettävyys, tuotteen käyttöikä, neuvonta- ja vaihtomahdollisuus, arvo mahdollisessa jälleenmyynnissä käytettynä, myynnin jälkeiset palvelut).

3.6

Sen lisäksi, että komissio ehdottaa menetelmiä tuotteiden ja organisaatioiden kokonaisvaikutuksen mittaamiseksi ja siitä tiedottamiseksi (toimi 2) (3), olisi sen otettava tehtäväkseen täydentää tietoja, joihin kuluttajien ostopäätökset perustuvat (4). Toimen täytäntöönpanon yhteydessä olisi annettava selkeät tiedot seuraavista seikoista:

3.7

Tämän vuoksi ETSK ehdottaa, että kyseinen toimi toteutetaan tehokkaasti ja realistisesti niin kuluttajien kuin etenkin pk-yritysten entistä paremman suojan varmistamiseksi, jotta ne voivat soveltaa sitä käytännössä.

4.1

Palveludirektiivissä, jossa poistetaan velvoite noudattaa tiettyjä ehtoja, säädetään, ettei tämä koske "suunnitteluvaatimuksia, jotka koskevat yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä", eikä direktiivi "vaikuta jäsenvaltioiden vapauteen yhteisön oikeuden mukaisesti määritellä, mitä palveluja ne pitävät yleistä taloudellista etua koskevina palveluina". Direktiivissä todetaan nimenomaan, että "yleisen edun mukaisilla pakottavilla syillä" tarkoitetaan seuraavaa: "kansallisen historiallisen ja taideperinnön säilyttäminen sekä sosiaali- ja kulttuuripolitiikan tavoitteet".

4.2

Paikallinen kulttuuri ja alueen elintavat ovat lyöneet leimansa eräisiin vähittäiskaupan muotoihin. Kyseisten muotojen – ja vain niiden – on voitava kilpailla samanlaisten yritysten järjestelmässä, jossa pyritään jatkuvasti parantamaan laatua ja tehokkuutta kuluttajien eduksi. Jos tällaiset yritykset asetetaan alttiiksi suurten organisaatioiden alistaville menettelyille, noudatetaan kylläkin lyhyellä aikavälillä vapaiden markkinoiden periaatteita, mutta näin menetettäisiin vaikeasti palautettavissa oleva kulttuuriperintö ja elintavat ja heikennettäisiin myös taloudellisesti kyseistä yhteisöä ja aluetta.

4.3

Kilpailu on pakottanut vähittäiskauppoja parantamaan palveluidensa laatua ja tuotantonsa tehokkuutta. On oleellista, että komissio erottaa samankaltaisten yritysten välisen terveen kilpailun, jossa pyritään jatkuvasti parantamaan laatua ja tehokkuutta kuluttajien eduksi, sekä muut yritysten väliset taloudellis-kaupalliset konfliktin muodot.

4.4

On siis tärkeää, että alueella vallitsee alan yritysten välinen terve kilpailu riippumatta yritysten koosta. Tavoitteena eivät ole alistavat menettelyt vaan kyky toimia muiden kannustajana positiivisessa syklissä. Tämä tarkoittaa parempia palveluja, laajempaa valikoimaa, kuluttajaystävällisempiä rakenteita, edullisempia hintoja sekä paikallisyhteisön identiteettiä.

4.5

Siellä, missä suuri ketju hävittää perinteiset kaupat taloudellisen vahvuuden vuoksi, tämä on tunnustettava vahingoksi, sillä näin tuhotaan kyseiselle alueelle ja yhteisölle tyypillistä kulttuuriperintöä, elintapaa sekä paikallista ja alueellista talous- ja yhteiskuntarakennetta. Niiden arvo on suurempi kuin pelkkä valikoiman ja hintojen sopivuus kuluttajalle.

4.6

Toimien 3 ja 4 osalta komission on palveludirektiivin mukaisesti kannustettava jäsenvaltioita arvioimaan, voivatko vähittäiskaupan muodot toteuttaa kyseisiä sosiaalipoliittisia ja kulttuurisia tavoitteita ja mitkä niistä pystyvät tähän. On siis edistettävä itsenäisten ja perinteisten paikallisten vähittäiskauppojen sisällyttämistä yleisen edun mukaisiin palveluihin siellä, missä ne heijastavat aluetta ja sen ominaispiirteitä. On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei alueellisia intressejä naamioida yhteisön yleiseksi eduksi, esimerkkeinä ympäristö ja kaupunkisuunnittelu. Tätä varten komission on todettava erittäin selkeästi, mitkä ovat alueella hyväksyttävissä olevat yleiset edut, ja jopa pyydettävä kutakin aluetta laatimaan luettelo kolmesta ensisijaisesta edusta, joita painotetaan arvioitaessa uusia kauppaliikkeitä.

4.7

Sähköinen vähittäiskauppa ei voi korvata fyysistä kauppaa, mutta kyseisten kahden mallin on löydettävä keinoja integroitua, etenkin siksi, että vähittäiskaupalla on tärkeä sosiaalinen tehtävä, joka ulottuu pelkkää tavaroiden ja palvelujen edullista toimittamista pidemmälle.

4.8

ETSK kehottaa komissiota edistämään yhdessä jäsenvaltioiden ja yhteistyössä pk-yritysten organisaatioiden kanssa pk-yrityksille suunnattua koulutusta perinteistä myyntiä täydentävistä erilaisista myyntimuodoista.

4.9

Sähköisen kaupan kehittämismahdollisuudet ovat ennakoimattomia, sillä ne riippuvat siitä, miten markkinat ja instituutiot sääntelevät niitä. Komission olisi käynnistettävä ja helpotettava toimia, joilla parannetaan muita kuin myyntiin liittyviä palveluja – eli palveluja, jotka eivät suoraan liity tiettyyn ostoon ja jotka vähittäiskauppa suorittaa muutoin kuin sähköisesti.

4.10

Nykyisin kaupat tarjoavat asiakkaille ilmaiseksi monia palveluja (esimerkkinä näyteikkunat – ikkunaostokset), joiden kustannukset maksetaan myyntimarginaalista. Tämän vuoksi tuottajat usein estävät nettiostot ja velvoittavat kuluttajat ostamaan muutoin kuin netistä. Yhä useammat kuluttajat kuitenkin yhdistävät nykyään kaksi ostotapaa, sähköisen (tuotteiden ja hintojen vertailu) sekä perinteisen (käsin koskettelu, kokeilu). ETSK suosittaa, että päästään eroon sähköisen ja muun kuin sähköisen kaupan välisestä kilpailusta ja edistetään perinteisten kauppojen tarjoamien palvelujen integrointia ja hyödyntämistä, sillä ostosten tekeminen paikan päällä luo todellisia sosiaalisia yhteyksiä, joita ei voida muuntaa digitaalisiksi yhteyksiksi. Tarvitaan integrointia, ei korvaamista.

4.11

ETSK toteaa, että jäsenvaltioiden lainsäädännöissä on eroja liikkeiden aukioloaikojen sekä sunnuntai- ja yötyön osalta. Kyseisestä lainsäädännöstä keskustellaan monissa jäsenvaltioissa, ja keskusteluissa on tuotu esiin itsenäisten liikkeiden, pk-yritysten ja mikroyritysten välinen kilpailu sekä henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset. ETSK kehottaa komissiota pääsemään eroon tästä sisämarkkinoiden ja Euroopan sosiaalisen mallin toteuttamisen esteestä myös integroimalla verkossa ja sen ulkopuolella käytävä kauppa.

5.1

ETSK katsoo, että kaupallinen jakelu on yksi keskittyneimmistä aloista. Jokaisessa jäsenvaltiossa markkinoita hallitsee kolmesta viiteen yritystä, jotka ovat usein monikansallisia. Tästä aiheutuu suuria kilpailuun liittyviä ongelmia, sillä alalla on liian paljon valtaa toimittajiin nähden, joita on paljon enemmän.

6.1

ETSK suhtautuu myönteisesti toimeen 6, jolla pyritään tukemaan vähittäiskauppiaita, jotta he toteuttaisivat toimia elintarvikejätteiden vähentämiseksi (6). Komitea on tyytyväinen päätökseen antaa vuonna 2013 tiedonanto kestäväpohjaisesta ravinnosta.

6.2

ETSK on tyytyväinen komission toimeen 7 "toimitusketjujen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi ja kestävämmiksi" hyödyntämällä kaikkia keinoja, joilla voidaan vähentää energiankäyttöä ja saastuttavien materiaalien tuotantoa. Saastuttavien materiaalien osalta ETSK ehdottaa, että edistetään paljon käytettävien kulutustavaroiden jakelussa irtomyyntiä pakattujen tuotteiden sijaan. Jotta toteutetaan käytännössä kyseinen toimi, jonka tarkoituksena on vähentää hävitettävän pakkausjätteen tuottamista, ETSK kehottaa komissiota kuulemaan kaikkia sidosryhmiä.

6.3

Kyseistä käytäntöä sovelletaan nykyisin muutamissa tilanteissa ja hyvin harvoihin tuotteisiin, mutta sitä voitaisiin käyttää laajemminkin:

6.4

Tätä mallia käytetään nykyisin pienimuotoisissa tilanteissa, kuten tuoremaidon myynnissä, kun taas esimerkiksi ajoneuvojen polttoaine on tuote, jota myydään jo nyt hyvin suuressa määrin irtomyyntinä. Tuote sinällään ei ole ympäristöystävällinen, mutta sen jakelu ei tuota grammaakaan muovia eikä tuotetta tuhlata.

6.5

Tämä malli muuttaa myyntipisteiden järjestelyjä, sillä niiden olisi hankittava myymälän ja varaston välisiä toimituskanavia tai ainakin jakelulaitteiden täyttöjärjestelmiä. Joka tapauksessa kauppojen hyllyt eivät enää olisi staattisia eivätkä yhtenäisiä.

6.6

Jotta kyseisellä jakelumallin muutoksella olisi konkreettisia yleistymismahdollisuuksia, useimpien kulutustuotteiden jakelusta vastaavien suurten jakelijoiden olisi edistettävä sitä, sillä niillä olisi kapasiteetti ja tarvittavat resurssit tällaisen suuren muutosprosessin käynnistämiseksi. Tässä yhteydessä myös pk-yrityksillä olisi oltava avainrooli.

6.7

Komissio voisi auttaa muutoksen käynnistämisessä valveuttamalla sen sosiaalisista ja ekologisista arvoista ja hyödyntämällä kaikkia käytössään olevia – myös taloudellisia ja rahoituksellisia – välineitä konkreettisten aloitteiden ja hankkeiden edistämiseksi ja helpottamiseksi.

7.1

Reaalitalouden elpyminen riippuu myös alalla tapahtuvasta innovoinnista (toimi 8), ja on erittäin tärkeää, että lainat ovat pk-yritysten ulottuvilla entistä paremmin ja helpommin innovatiivisten hankkeiden ja toimien käynnistämiseksi.

7.2

Toisin kuin Yhdysvalloissa on tehty, yritysten investoinnit innovointiin on yhdistettävä työntekijöiden suojeluun ja laadukkaisiin työpaikkoihin.

7.3

Komissio vaikuttaa odottavan, että nämä muutokset seuraavat "vähittäiskaupan kilpailukyvyn" lisääntymistä, jonka edistäminen näyttää olevan tiedonannossa ehdotettujen toimien ainoa tarkoitus. Vaikka kilpailun puuttuminen estää muutoksen, kilpailu sinällään ei takaa muutosta.

7.4

Komissio mainitsee vähittäiskaupat "innovaatiotoiminnan tehostajina" ja toteaa, että vähittäiskaupan alalla toimivilla pk-yrityksillä, joilla on suorempi yhteys kuluttajiin, on parempi käsitys uusista tarpeista ja näin ollen – myös koska ne ovat suuria yrityksiä joustavampia – ne kykenevät paremmin mukauttamaan tarjontaa vaihtelevan ja moninaisen kysynnän mukaiseksi.

7.5

Eräät järjestelmän tai mallin muutokset edellyttävät kuitenkin suunnittelukapasiteettia ja ennen kaikkea neuvotteluvoimaa, minkä vuoksi suuret yritykset ovat välttämättömiä toimijoita. Komission on pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin ottamaan innovointi- ja muutosprosesseihin mukaan kaikki – pienet, keskisuuret ja suuret – yritykset.

7.6

ETSK kannattaa sellaisen tietokannan perustamista, johon kootaan yhteen unionin ja jäsenvaltioiden säännöt elintarvikemerkinnöistä (toimi 9) (7).

7.7

ETSK kannattaa komission toimia, joilla varmistetaan kortti-, verkko- ja mobiilimaksujen markkinoiden integroinnin paraneminen (toimi 10) (8), ja toivoo näiden maksujen nopeampaa käyttöönottoa.

8.1

Pätevyyksien yhteensovittaminen on keskeinen seikka työpaikkojen laadun parantamiseksi (9) alalla, joka on usein ensimmäinen tilaisuus päästä tai palata työmarkkinoille, eikä sitä usein nähdä houkuttelevana ja mielenkiintoisena alana, jolla vietetään koko työelämä.

8.2

Vähittäiskaupan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi on vaaditun ammattitaidon ja työntekijöiden pätevyyksien vastattava entistä paremmin toisiaan (toimi 11). Työntekijöille on annettava mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan myös automaation lisääntymistä ajatellen.

8.3

Komissio aikoo vahvistaa työmarkkinaosapuolten yhteistyötä koulutus- ja uudelleenkoulutuspolitiikkojen parantamiseksi myös EU:n alakohtaisen osaamisneuvoston kautta.

8.4

Teknologisesta innovoinnista huolimatta alan tuottavuus on melko alhainen, ja pk-yritysten on vaikea investoida uusiin teknologioihin, innovointiin ja työntekijöiden ammattikoulutukseen.

8.5

Toimintasuunnitelmassa on kuitenkin otettava huomioon, että sisämarkkinoilla ala kärsii sosiaalisesta polkumyynnistä ja epärehdistä kilpailusta yritysten välillä koosta riippumatta. Tämä johtuu siitä, että työmarkkinasuhteet ja työehtosopimusjärjestelmät vaihtelevat maittain, mikä johtaa erilaisiin kehitysmalleihin ja investointipolitiikkoihin.

8.6

Analyysia rajoittaa se, että siinä viitataan vain vaaditun ammattitaidon ja työntekijöiden pätevyyksien yhteensovittamiseen eikä siinä oteta huomioon myös kaikkia niitä ongelmia, jotka nykyään estävät alan integroitujen ja kilpailukykyisten sisämarkkinoiden todellisen luomisen ja jotka liittyvät työolosuhteisiin, työn organisointiin, mataliin palkkoihin, joustavuuteen, epävarmoihin työsuhteisiin ja näennäisesti itsenäisten ammatinharjoittajien korkeaan osuuteen.

8.7

Tiedonannossa ehdotetaan investointeja koulutukseen, josta vastuun kantaisivat hallitukset, yksittäiset henkilöt ja koulutusjärjestelmä, ja kehotetaan yrityksiä ottamaan tärkeä rooli laadittaessa uusia opiskelu- ja koulutusohjelmia sekä oppisopimusohjelmia. ETSK katsoo, ettei yritysten osallistumista olisi rajoitettava vain koulutustarpeiden kartoittamiseen vaan että niiden olisi osallistuttava ennakoivasti kohdennetuin investoinnein kysyttyjen pätevyyksien hankintaan (10).

8.8

Tällaiset julkiset ja yksityiset investoinnit, jotka on integroitu keskenään, auttaisivat nuoria pääsemään työmarkkinoille ja helpottaisivat niiden ryhmien tilannetta joiden on muita vaikeampi palata työmarkkinoille (pitkäaikaistyöttömät, iäkkäät työntekijät, maahanmuuttajat ja vammaiset). Erityistä huomiota on kiinnitettävä naisten työllisyyteen, sillä naiset ovat suuremmassa vaarassa menettää työpaikkansa uudelleenorganisoinnin vuoksi, ja heidän on vaikeampi yhdistää työ- ja perhe-elämä.

8.9

Pätevyyksien yhteensovittamisella ja oppilaitosten ja yritysten kumppanuuksien sekä harjoitteluun sidotun koulutuksen vahvistamisella voidaan saada aikaan toivottuja tuloksia työntekijöiden liikkuvuuden ja alan korkeamman tuottavuuden osalta vain, jos samalla tunnustetaan EU:n laajuisesti tutkinnot, oppisopimuskoulutus, harjoittelujaksot ja hankitut pätevyydet.

8.10

Huolimatta kansallisella tasolla tehdyistä toimista pimeä ja laiton työ on edelleen vakava ongelma, joka asettaa yritykset keskenään epärehtiin kilpailuun työvoimakustannusten osalta. Epävirallisessa taloudessa mukana olevilla työntekijöillä ei ole terveydenhuoltoa eikä sosiaaliturvaa, eivätkä he voi osallistua koulutukseen tai oppisopimusohjelmiin, mikä luonnollisesti haittaa heidän mahdollisuuksiaan hankkia pätevyyttä ja ammattitaitoa.

8.11

Komission aloite, jonka myötä käynnistetään kaikkien sidosryhmien välinen vuoropuhelu tarkoituksena arvioida epävirallisen talouden vaikutusta työoloihin ja määritellä EU:n tasolla tehokkaat toimet sen torjumiseksi, onkin myönteinen. ETSK katsoo, että aloite on sitä tehokkaampi, mitä enemmän jäsenvaltiot osoittavat vahvaa poliittista tahtoa, jota komissio voisi koordinoida vahvistetun kumppanuuden kautta.

8.12

ETSK:n mielestä on tärkeää, että toimista pimeän ja laittoman työn torjumiseksi muodostuu kiinteä osa eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten keskustelua eurooppalaisen sosiaalisen vuoropuhelun yhteydessä (11).