15.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 43/59

1.1

Euroopan unionissa tuotetut elintarvikkeet ovat laadukkuudeltaan ja moninaisuudeltaan vertaansa vailla. Avoimilla globaaleilla markkinoilla erinomaisten ruokien ja juomien tuottaminen ei kuitenkaan pelkästään riitä hyvän markkina-aseman varmistamiseksi. EU:n maataloustuotteiden korkeista laatuvaatimuksista tiedottaminen kuluttajille sekä viennin, informoinnin ja menekinedistämisohjelmien vauhdittaminen voi auttaa eurooppalaisia tuottajia kohtaamaan yhä kiristyvän kilpailun haasteet.

1.2

Maataloustuotteita koskevalla nykyisellä tiedotus- ja menekinedistämispolitiikalla on saatu hyviä tuloksia, mutta ETSK katsoo, että sitä olisi edelleen yksinkertaistettava ja parannettava, jotta vastattaisiin yhä paremmin Euroopan ja koko maailman markkinoiden sekä eurooppalaisten tuottajien tarpeisiin.

1.3

ETSK suhtautuu myönteisesti asiakirjaan ”Vihreä kirja maataloustuotteita koskevasta tiedotuksesta ja menekinedistämisestä: eurooppalainen korkean lisäarvon strategia eurooppalaisten makujen menekin edistämiseksi” ja suosittaa, että elintarvikkeiden menekinedistämispolitiikka otetaan yhdeksi komission poliittisista painopistealoista tulevina vuosina sekä sisä- että ulkomaisilla markkinoilla.

1.4

ETSK tukee kohdemarkkinoille suunnatun uuden menekinedistämispolitiikan kahta perustavoitetta: ensinnäkin kuluttajille tiedottaminen EU:n markkinoilla siten, että painotetaan korkeatasoisia takuita merkinnöistä, jäljitettävyydestä ja elintarviketurvallisuudesta sekä tiukempia vaatimuksia, jotka koskevat ympäristönsuojelua, eläinten hyvinvointia ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista; ja toiseksi viennin edistäminen ulkomaisilla markkinoilla.

1.5

ETSK tunnustaa nykyisestä rahoituskriisistä johtuvat rajoitukset, mutta se katsoo, että on ehdottoman tärkeää lisätä maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämistoimiin osoitettavia määrärahoja sisä- ja ulkomaisilla markkinoilla. Esimerkiksi Yhdysvaltojen osoittama rahoitus markkinoillepääsyä tukevaan ohjelmaan (Market Access Program) on vuosittain 200 miljoonaa dollaria varainhoitovuoden 2012 loppuun saakka.

1.6

ETSK suosittaa, että menekinedistämisohjelmien valmisteluun ja seurantaan liittyviä hallintomenettelyjä yksinkertaistetaan etenkin vähentämällä komission vaatimien raporttien määrää. On erityisen tärkeää vähentää hallinnollista rasitusta.

1.7

ETSK katsoo, että avoimuutta valtiotason ohjelmien valinnassa on lisättävä ja että komission on laadittava jäsenvaltioille selkeät suuntaviivat. Ohjelmien arviointia olisi parannettava käyttämällä tiukkaa arviointijärjestelmää, johon kuuluvat markkinoiden kasvun kaltaiset konkreettiset indikaattorit. Valintaprosessin kestoa olisi lyhennettävä. Lisäksi on erittäin tärkeää, että ohjelmissa korostetaan eurooppalaisuutta, että ne perustuvat lisäarvon tuottamiseen sisältäen työpaikkojen luomisen ja että suotuisamman rahoitusjärjestelmän kautta (60 prosenttia 50 prosentin sijaan) etusijalle asetetaan useita maita ja useita eri tuotteita kattavat ohjelmat.

1.8

Joustavuutta olisi lisättävä, jotta ohjelmia voitaisiin mukauttaa muuttuviin markkinaolosuhteisiin toteutusvaiheen aikana. Sen vuoksi ohjelmien esittelyvaiheessa vaadittavaa yksityiskohtaisuuden tasoa olisi myös alennettava.

1.9

ETSK suosittelee, että komissio ottaa huomioon erot vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden ammattialajärjestöjen valmiuksissa. Riittämätön kokemus ja heikot valmiudet rajoittavat uusien jäsenvaltioiden ammattialajärjestöjen mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti menekinedistämisohjelmaan. ETSK suosittaa, että komissio harkitsisi lisäennakkomaksujen maksamista tällaisille organisaatioille (esimerkiksi 30 prosenttia vuotuisista kustannuksista).

1.10

ETSK katsoo, että myynninedistämistä koskevassa lainsäädännössä olisi selvennettävä tuotemerkkien roolia sekä yleisluontoisen menekinedistämisen sekä tuotemerkkien edistämistoimien tasapainoa etenkin EU:n ulkopuolisissa maissa. Täydellisen tiedon ja avoimuuden vuoksi tuotteen alkuperä olisi voitava mainita myös niissä tuotteissa, joilla ei ole alkuperänimitystä tai suojattua maantieteellistä merkintää.

1.11

On parannettava jäsenvaltioiden ja komission välistä sekä jäsenvaltioiden keskinäistä tiedotusta ja koordinointia. Parhaita käytäntöjä on vaihdettava ja osaamista jaettava konferensseissa ja seminaareissa.

1.12

ETSK suhtautuu myönteisesti ajatukseen eurooppalaisen foorumin perustamisesta hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi ammattilaisten välillä, koska se voi olla arvokas tukiväline menekinedistämiskampanjoiden kehittämisessä. Kaikkia maatalous- ja elintarvikealan tiedotuksen ja menekinedistämisen parissa työskenteleviä yhdistävä EU-tason vaihtopalvelu (työpajatapaamiset, verkkosivustot jne.) helpottaisi erityisesti selkeiden ja koordinoitujen, useita maita kattavien ohjelmien laatimista.

1.13

Erilaisten käynnissä olevien menekinedistämisohjelmien välille on luotava synergiaa. Jatkuvuus on keskeisen tärkeää, jotta ohjelmat saavuttaisivat tarkoitetun vaikutuksensa. Onnistunut edistämisohjelma olisi voitava käynnistää helposti uudelleen. On luotava aidosti aktiivinen edistämisverkosto.

1.14

ETSK kehottaa komissiota laatimaan kattavan ja yksinkertaisen käsikirjan, joka voisi auttaa edunsaajia noudattamaan järjestelmän sääntöjä ja toimimaan sen menettelyjen mukaisesti.

1.15

Menekinedistämispolitiikan on tuettava EU:n toimijoiden ja etenkin pk-yritysten vientikauppaa, jotta voidaan hyötyä kehittyvissä talouksissa tapahtuvasta kulutuksen kasvusta. Vientitoiminta ei koske ainoastaan uusia markkinoita, vaan se on myös keskeisen tärkeää yritysten suorituskyvyn kannalta. Sen vuoksi ETSK kehottaa komissiota tukemaan kokeiluhankkeita, joiden tarkoituksena on laatia vientistrategioita, jotka tarjoaisivat yritysten omiin vientistrategioihin ja tarpeisiin räätälöidyt puitteet tai verkoston ja helpottaisivat siten EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden pääsyä ulkomaisille markkinoille.

1.16

Lainsäädännön kohteena olevien tuotteiden luetteloa olisi laajennettava siten, että kaikkien eurooppalaisesta laatutuotannosta viestivien tai näitä mielikuvia vahvistavien tuotteiden menekinedistäminen on mahdollista. Ratkaisu olisi löydettävä myös muille tuotteille, kuten hapatteille.

1.17

ETSK toivoo, että tuotteiden ravitsemuksellisia arvoja ja terveellisiä ruokatottumuksia korostettaisiin voimakkaasti tuomalla esiin EU:ssa tuotettujen elintarvikkeiden ravitsemuksellinen ja terveydellinen näkökulma. Olisi käynnistettävä tasapainoista ruokavaliota edistäviä hankkeita. Tässä yhteydessä voitaisiin painottaa keskeisten terveyteen liittyvien viestien välittämistä laajemmin sekä tuotteiden laatua.

1.18

Komitea katsoo, että valta hyväksyä delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta (KOM(2011) 663 lopullinen) esitetyllä tavalla parantaa maataloustuotteita koskevien tiedotus- ja menekinedistämistoimien johdonmukaisuutta ja edistää niiden yhdenmukaista toteuttamista. ETSK kehottaa komissiota pitämään yllä säännöllisiä yhteyksiä sidosryhmiin ja esityksiä tekeviin organisaatioihin ja vastaamaan asianmukaisesti niiden ehdotuksiin.

2.1

EU:n elintarviketuotteita koskeva menekinedistämisohjelma on kaikki elintarviketuotannon alat kattava horisontaalinen toimintalinja, jossa korostetaan yhteisen maatalouspolitiikan yleispiirteitä ja lisäarvoa. Se täydentää jäsenvaltiotason yksityisen ja julkisen sektorin menekinedistämistoimintaa.

2.2

Euroopan komissio myöntää vuosittain noin 50 miljoonaa euroa tukeakseen EU:n elintarviketuotannon ja tuotantomenetelmien edistämiskampanjoita. Varat myönnetään yleensä ammattimaisille tuottajaorganisaatioille tai korkealaatuista eurooppalaista elintarviketuotantoa edistäville järjestöille.

2.3

Menekinedistämiskampanjoissa korostetaan EU:n maataloustuotteiden laatua, ravintoarvoa ja turvallisuutta ja kiinnitetään huomiota muun muassa tuotantomenetelmien, tuotemerkintöjen, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristönsuojelun tarjoamaan korkeaan lisäarvoon.

2.4

Kampanjoja voidaan toteuttaa EU:ssa tai myös sen ulkopuolella, kun tarkoituksena on avata uusia markkinoita. Vuosina 2000–2010 EU osallistui 458 menekinedistämisohjelman rahoitukseen ja kaikki jäsenvaltiot hyötyivät tällaisista toimista. Menekinedistämistoimiin voi sisältyä mainoskampanjoja medioissa, tarjouksia myyntipisteissä, osallistumisia näyttelyihin ja messuille sekä lukuisia muita toimia.

2.5

EU-rahoituksella katetaan enintään puolet kampanjan kokonaiskustannuksista. Hakemuksen tehneen organisaation tulisi kattaa vähintään 20 prosenttia kustannuksista, ja jäljellejäävistä kustannuksista voivat vastata kansalliset viranomaiset tai muut tahot.

2.6

Ohjelmien olisi oltava mieluiten monivuotisia, ja niiden soveltamisalan olisi oltava riittävän laaja merkittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi kohdemarkkinoilla. Etusijalle asetetaan useamman kuin yhden jäsenvaltion esittämät tai sellaiset ohjelmat, joihin kuuluvia toimia toteutetaan useissa jäsenvaltioissa tai unionin ulkopuolisissa maissa.

2.7

Yli kaksi kolmannesta kaikista viiden viime vuoden aikana hyväksytyistä EU:n elintarviketuotantoa koskevista tiedotus- ja menekinedistämiskampanjoista oli suunnattu sisämarkkinoille. Vain kahdeksan prosenttia hyväksytyistä ohjelmista kattoi useita maita, ja yli puolet kaikista vuosina 2006–2010 tulleista hakemuksista hylättiin.

2.8

Menekinedistämisohjelmaa on sen perustamisesta lähtien seurattu säännöllisesti komission kertomuksissa neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin antoi suosituksia sen kehittämiseksi erityiskertomuksessaan vuodelta 2009.

3.1

Vaikka Euroopan maatalous- ja elintarvikeala on saavuttanut hyviä tuloksia, sillä on tätä nykyä edessään merkittäviä haasteita. EU:n tuottajien tekemää työtä terveyden, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin aloilla ei aina tunnusteta riittävästi. EU:n perinteisille markkinoille samoin kuin kehittyville markkinoille on tullut uusia toimijoita. Lisäksi EU:ssa on hyvin moninaisia ruokaperinteitä, joita kannattaa hyödyntää täysimääräisesti.

3.2

Yhteisen maatalouspolitiikan käynnissä olevalla uudistamisella vuoden 2013 jälkeistä ajanjaksoa ajatellen pyritään varmistamaan, että YMP edistää täysipainoisesti Eurooppa 2020 -strategian toteutusta tukemalla maataloussektoria, jonka avulla taataan elintarviketurvallisuus, luonnonvarojen kestävä käyttö ja maaseutualueita leimaava dynaamisuus. Samanaikaisesti YMP:n uudistamisen kanssa komissio on käynnistänyt laaja-alaisen kuulemismenettelyn, jonka tarkoituksena on määritellä Euroopan maatalous- ja elintarvikealaa koskevan kohdennetun ja kunnianhimoisen menekinedistämisstrategian suuntaviivat.

3.3

Paikallis- ja Euroopan tason sekä globaalien markkinoiden erityistavoitteet määritellään myöhemmin, jotta kullakin alueella toteutettavat toimenpiteet voidaan kohdentaa tarkemmin. Uudistetun tiedotus- ja menekinedistämispolitiikan yleiset tavoitteet ovat seuraavat:

3.4

Vihreä kirja jakautuu neljään osaan, joissa käsitellään tiedotus- ja menekinedistämispolitiikan eri ulottuvuuksia, kuten sen lisäarvoa Euroopalle, tavoitteita ja toimia sisämarkkinoilla (paikallis- ja aluetaso mukaan luettuina) ja ulkomaisilla markkinoilla sekä yleisiä sisältöön ja hallintatapaan liittyviä kysymyksiä.

3.5

Vihreässä kirjassa tuodaan esiin alue- ja paikallismarkkinoiden käyttämätön potentiaali. Tarjolla tulisi olla peruspalvelujen rahoittamiseen tähtääviä toimenpiteitä esimerkiksi kauppakeskusten ja liikkeiden perustamiseksi. Vuoden 2013 jälkeiseen politiikkaan tiiviimmin yhdistetyllä LEADER-välineellä voisi olla tärkeämpi rooli lyhyiden tuotantoketjujen edistämisessä.

3.6

Jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä voitaisiin edistää kehittämällä keskinäistä täydentävyyttä jäsenvaltioiden ja/tai yksityissektorin tiedotus- ja menekinedistämiskampanjoiden kanssa sekä kannustamalla synergioihin.

3.7

Tällä hetkellä ehdotuksia laativien organisaatioiden on oltava ammattialajärjestöjä tai ammattialojen välisiä järjestöjä, jotka edustavat kyseisiä aloja yhdessä tai useassa jäsenvaltiossa tai Euroopan tasolla. Vihreässä kirjassa esitetään mahdollisuutta hyväksyä edunsaajiksi ammattialajärjestöjen lisäksi myös muita organisaatioita, kuten yrityksiä tai kauppakamareita, jotta mukaan saataisiin aloja, joita ei välttämättä ole kaikissa jäsenvaltioissa organisoitu perustamalla ammattialajärjestöjä.

3.8

Tällä hetkellä on käynnissä ohjelmia, jotka koskevat tiettyjä tuotteita tai laatujärjestelmiä (esimerkiksi tietoa maidosta ja sen ravinto-ominaisuuksista). Vihreässä kirjassa esitetään uutta, entistä joustavampaa ja tehokkaampaa lähestymistapaa, jossa painotettaisiin aluksi Euroopan tason keskeisiä viestejä ja sen jälkeen tällaisia viestejä muokattaisiin havainnollistamalla niitä eri tuotteilla, jotka kertovat eurooppalaisen tarjonnan moninaisuudesta, rikkaudesta ja keskinäisestä täydentävyydestä.

3.9

Vihreässä kirjassa korostetaan, että toimet olisi toteutettava yksinkertaisia menettelytapoja käyttäen. Valintamenettely on kaksinkertainen (jäsenvaltiot ja komissio) ja pitkä (seitsemän kuukautta alkaen ehdotuksen jättämisen määräajasta komission päätöksentekopäivään saakka), mikä rajoittaa mahdollisuuksia kehittää kampanjoita, joilla reagoitaisiin tarpeisiin käytännöllisellä tavalla.

3.10

Komissio on esittänyt myös ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta sen yhdenmukaistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklan kanssa. Ehdotuksessa määritellään komissiolle siirretty valta hyväksyä delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 osalta ja vahvistetaan näiden säädösten vastaavat hyväksymismenettelyt. Lisäksi siinä sisällytetään asetukseen (EY) N:o 3/2008 eräitä komission tähän asti käyttämiä valtuuksia.

4.1

Euroopan maatalouspolitiikan tärkeimmät haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, talous- ja rahoituskriisiin, vanhojen ja uusien EU-jäsenmaiden eriarvoisuuteen ja niiden välisestä epäreilusta kilpailusta johtuviin jännitteisiin, yhteisen maatalouspolitiikan soveltamisesta aiheutuvaan hintojen polkemiseen, työpaikkojen epävarmuuteen sekä markkinoiden epävakauteen ja niillä esiintyviin suuriin vaihteluihin. Näiden haasteiden valossa on yhä tärkeämpää edistää EU:n elintarviketuotantoa, jotta voitaisiin lisätä eurooppalaisten tuotteiden arvostusta korkean lisäarvon perusteella ja säilyttää EU:n johtava asema elintarviketuottajana.

4.2

EU:n menekinedistämispolitiikassa korostetaan eurooppalaisen tuotannon etenkin laatuun, hygieniaan, ja elintarviketurvallisuuteen liittyviä etuja, jotka perustuvat kehittyneeseen tuotemerkintä- ja jäljitettävyysjärjestelmään, sekä työntekijöiden oikeuksien, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kunnioittamista. Tämä edellyttää pysyvää taloudellista tukea.

4.3

Elintarvikeketju täyttää korkeat elintarviketurvallisuutta, kasvien ja eläinten terveyttä, eläinten hyvinvointia ja ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Tiedotus- ja menekinedistämiskampanjat ovat tehokas tapa tuoda esiin maataloustuottajien, valmistajien ja kauppiaiden saavutuksia. Menekinedistämispolitiikalla tulisi näin ollen olla kaksi perustavoitetta:

4.4

Menekinedistämispolitiikkaan olisi otettava mukaan uudet viestimet (esimerkiksi verkkosivut), joiden kautta kuluttajille voitaisiin antaa tietoa paikallisten tuottajien aloitteista ja suoramyynnissä olevien tuotteiden saatavuudesta. Lyhyiden jakeluketjujen kehittäminen vastaa yhteiskunnan uusia odotuksia.

4.5

Tilintarkastustuomioistuin on suosittanut kohdennetun teknisen tuen tarjoamista tuottajille seuraavin tavoin:

4.6

Menekinedistämisohjelmien edunsaajien lisäämistä koskevan komission ehdotuksen osalta ETSK katsoo, että etusija olisi annettava ammattialajärjestöille, koska ne kokoavat yrityksiä yhteen ja osallistuvat toiminnan rahoitukseen.

4.7

ETSK katsoo, että tietyt perinteiset tuotteet, tuotemerkit tai alkuperämerkinnät voisivat avata markkinoita muillekin eurooppalaisille tuotteille etenkin kansainvälisillä markkinoilla. Ammattialajärjestöjen ja/tai ammattialojen välisten järjestöjen esittämien menekinedistämisohjelmien yhteydessä voitaisiin korostaa tuotteiden eurooppalaisuutta niin, että järjestäjiä ei kuitenkaan velvoitettaisi poistamaan tarkkoja alkuperämerkintöjä tai merkkejä. Samalla olisi varmistettava, että eurooppalainen viesti pysyy etusijalla tuotteen merkkiin verrattuna. Täydellisen tiedon ja avoimuuden vuoksi tuotteen alkuperä olisi voitava mainita myös niissä tuotteissa, joilla ei ole alkuperänimitystä tai suojattua maantieteellistä merkintää.

4.8

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklan mukaan komission vastuualueet laajenevat. Komitea katsoo, että valta hyväksyä delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta (KOM(2011) 633 lopullinen) esitetyllä tavalla parantaa maataloustuotteita koskevien tiedotus- ja menekinedistämistoimien johdonmukaisuutta ja edistää niiden yhdenmukaista toteuttamista. ETSK kehottaa komissiota pitämään yllä säännöllisiä yhteyksiä sidosryhmiin ja esityksiä tekeviin organisaatioihin ja vastaamaan asianmukaisesti niiden ehdotuksiin, jotta selkeytetään ja sujuvoitetaan elintarvikkeista tiedottamista ja niiden menekinedistämiskeinoja sekä sisämarkkinoilla että EU:n ulkopuolella.

5.1

ETSK kehottaa komissiota tunnustamaan EU:n alakohtaiset organisaatiot esityksiä tekeviksi organisaatioiksi.

5.2

EU:n maataloustuotteiden menekinedistäminen EU:n ulkopuolella auttaisi eurooppalaisia viljelijöitä ja tuottajia pääsemään suurille Brasilian, Venäjän, Kiinan, Intian, Pohjois-Amerikan, Australian ja Lähi-Idän kaltaisille markkinoille. Hyvin kohdennettu eurooppalainen menekinedistämispolitiikka voisi johtaa eurooppalaisten elintarvikkeiden myynnin huomattavaan kasvuun EU:n ulkopuolella.

5.3

Ulkomaan markkinoiden tuottavuus vuonna 2010 on keskeinen eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia määrittävä tekijä.

5.4

EU:n kilpailuaseman vahvistamiseksi ETSK kehottaa komissiota

5.5

Euroopan unionin toimien optimoimiseksi kansainvälisillä markkinoilla ETSK suosittaa

5.6

ETSK kehottaa komissiota tarjoamaan tukea terveyskriisien aikana ja niiden jälkeen vaikeuksissa oleville aloille luottamuksen palauttamiseksi ja kulutuksen elvyttämiseksi. Dynaamiset ja välittömät, kertaluonteiset tiedotus- ja viestintäkampanjat voivat olla erittäin hyödyllisiä kuluttajien luottamuksen palauttamisessa.

5.7

ETSK katsoo, että menekinedistämisohjelmia onnistuneesti toteuttaneille toimialajärjestöille tulisi antaa mahdollisuus pyrkiä edunsaajaorganisaatioiksi ja täytäntöönpanoelimiksi yksinkertaista menettelyä noudattaen.

5.8

ETSK kehottaa komissiota toteuttamaan tapahtumia tai kampanjoja kannustaakseen EU:n jäsenvaltioiden toimialajärjestöjä hakemaan nykyistä aktiivisemmin EU:n ulkopuolelle suunnattuihin menekinedistämisohjelmiin, joilla pyritään esittelemään EU:n elintarvikkeiden makujen, perinteiden ja laadun parhaita puolia. Tässä yhteydessä etusija on annettava useita maita kattaville ja lukuisia tuotteita käsittäville ohjelmille suotuisamman rahoitusjärjestelmän kautta (60 prosenttia 50 prosentin sijaan), sillä nämä seikat tuovat ohjelmaan todellisen eurooppalaisen ulottuvuuden sekä myös edellyttävät unionin tukea. Lisäksi maat olisi asetettava tärkeysjärjestykseen markkinapotentiaalin perusteella. ETSK ehdottaa, että komissio voisi lisätä panostaan nopean talouskasvun maihin suunnattuihin ohjelmiin.

5.9

ETSK kehottaa komissiota toimimaan keskeisessä roolissa edistämällä ja tukemalla pienten eurooppalaisten tuottajien ja jalostajien pääsyä Euroopan ulkopuolisille markkinoille.

5.10

Sisämarkkinoille suunnatuissa ohjelmissa on korostettava eurooppalaisuutta, ja niiden on perustuttava lisäarvon tuottamiseen ja valtiolliset rajat ylittävään näkemykseen: mitä suurempi tuotanto ja markkinat, sitä parempi ohjelma. Lisäksi ohjelmien on oltava toisiaan täydentäviä, ja niissä on luotava synergiaa muiden valtiollisten tai alueellisten ohjelmien kanssa, jotta vältetään toiminnan päällekkäisyys ja ristiriitaiset viestit. Koulutus- ja terveysalan potentiaalia on hyödynnettävä tiedotustoimien tuloksekkuuden vahvistamiseksi. Lisäksi elintarvikkeita koskevien tiedotus- ja menekinedistämispolitiikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa olisi otettava huomioon työllisyysvaikutukset.