23.7.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 218/1

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Rahoitus- ja talouskriisin vaikutus työvoiman jakautumiseen tuotantosektoreilla ja erityisesti pk-yrityksissä”

(valmisteleva lausunto)

2011/C 218/01

Esittelijä: Antonello PEZZINI

Toinen esittelijä: Karel HAVLÍČEK

Unkarin pysyvä EU-edustaja Péter Györkös pyysi 15. marraskuuta 2010 silloisen tulevan puheenjohtajavaltion Unkarin nimissä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa laatimaan valmistelevan lausunnon aiheesta

Rahoitus- ja talouskriisin vaikutus työvoiman jakautumiseen tuotantosektoreilla ja erityisesti pk-yrityksissä.

Asian valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” antoi lausuntonsa 4. huhtikuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 4.–5. toukokuuta 2011 pitämässään 471. täysistunnossa (toukokuun 4. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 153 puolesta, 5 vastaan 11:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK on erittäin tyytyväinen siihen, että puheenjohtajavaltio Unkari kiinnittää huomiota järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kannalta ratkaisevaan aiheeseen eli siihen, miten nykyinen rahoitus- ja talouskriisi vaikuttaa työvoimaan ja sen sektorikohtaiseen jakautumiseen erityisesti pk-yrityksissä.

1.2   ETSK muistuttaa lisäksi, että sillä on ollut useaan otteeseen tilaisuus ottaa kantaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeviin kysymyksiin. Kyseiset yritykset muodostavat yhdessä julkisen sektorin sekä osuus- ja yhteisötalouden kanssa Euroopan taloutta ja työllisyyttä yhdistävän kudoksen.

1.3   Pk-yritykset ovat kärsineet raskaasti maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin vaikutuksista, vaikka ne ovat usein toimineet muita joustavammin ja löytäneet innovatiivisia ratkaisuja.

1.4   ETSK katsoo, että EU voisi tehdä paljon enemmän pk-yritysten tukemiseksi kuin vain antaa periaatelausumia. Nyt tarvitaankin ehdottomasti johdonmukaista ja koordinoitua, ensisijaisten tavoitteiden valikoimaan suunnattua yhteisön toimintaa pk-yritysten toimintaolosuhteiden parantamiseksi sisämarkkinoilla ja myös pk-yritysten kansainvälistämiseksi.

1.4.1   Ensisijaisista toimista ETSK mainitsee uuden yritystoiminnan mahdollisuuksien kehittämisen erityisesti naisten keskuudessa, nuorisotyöllisyyden edistämisen sekä ”Nuoret liikkeellä” -lippulaivahankkeen tukemisen.

1.4.2   Komitea suosittelee järjestämään säännöllisesti vuosittaisen pk-yritysten konferenssin, jonka tarkoituksena on laatia katsaus pk-yritysten tilanteesta Euroopan tasolla erityisesti työllisyyden kannalta. Tällaiseen esimerkkikonferenssiin tulisi kutsua jäsenvaltio- ja EU-tason ammattialajärjestöjen ja kaikkien EU:n toimielinten edustajia.

1.5   ETSK kehottaa erityisesti laatimaan etenemissuunnitelman, jotta voidaan varmistaa välittömästi uusien innovatiivisten yritysten luomiseen ja nykyisten pk-yritysten tukemiseen tarvittavat olosuhteet, edistää kriisistä ulospääsyn kannalta välttämätöntä uusien työpaikkojen syntymistä ja käynnistää kestävä kasvu. Toimia tulisi suunnitella unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla, ja mukaan tulisi ottaa sekä kaupalliset ja ei-kaupalliset yritykset että osuus- ja yhteisötalouden yritykset. Etenemissuunnitelman lisäksi olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin työttömien työntekijöiden sekä nuorten kouluttamiseksi näihin uusiin työpaikkoihin.

1.5.1   EU voisi edistää yhdessä jäsenvaltioiden kanssa rakennerahastovarojen käyttämistä pk-yritysten tukemiseen lähentymisalueilla.

1.6   ETSK:n mielestä pk-yritysten kansainvälistymistä tulee vauhdittaa lisäämällä niiden pääsyä uusille markkinoille ja parantamalla näin niiden kykyä luoda uusia työpaikkoja.

1.6.1   Ennen uusille markkinoille pääsyä tulisi tehdä vakaat kauppasopimukset, joissa määritellään yksinkertaiset menettelyt pk-yrityksiä varten.

1.7   ETSK pitää tärkeänä yrityskulttuurin ja aloitteellisuuden levittämistä yrittäjiä tukevassa ilmapiirissä, jossa ymmärretään markkinoiden riskit ja arvostetaan inhimillistä pääomaa.

1.8   Koulutusta, tietämyksen ja osaamisen siirtämistä, uusia työskentelymenetelmiä ja muutosvalmiuden kehittämistä on edistettävä erityisesti nyt kriisiaikoina, jotta voidaan varmistaa työpaikkojen säilyminen sekä lujittaa työntekijöiden roolia yrityksiä vahvistavina tekijöinä.

1.9   ETSK korostaa julkisten hankintojen merkitystä yritysten selviytymistä ja paikallista työllisyyttä tukevana välineenä kuitenkin niin, että noudatetaan sosiaalisia ja ympäristöä koskevia vaatimuksia. ”Pienet ensin” -periaatteen soveltamisen tulisi olla pakollista kriisitilanteessa, jossa panoksena on suuri määrä työpaikkoja: julkisen kysynnän oikeanlaisen, vastuullisen ja älykkään käytön tulisi edistää avointa kilpailua ja innovointia.

1.10   ETSK katsoo, että on aiheellista vahvistaa pk-yritysklustereiden ja pk-yritysten alakohtaisten ryhmien luomista. Sopimusten ja tietämyksen jakaminen suurten ja pienten yritysten kesken voisi johtaa innovaatioihin myös alakohtaisten verkostojärjestelmien kautta.

1.11   ETSK suosittaa, että alakohtaisten huipputason aloitteiden kehittämisen koordinointia parannetaan teknologian, työllisyyden, investointien ja henkilöresurssien hyödyntämisen kannalta, jotta niistä saataisiin paras mahdollinen hyöty.

1.12   On tunnustettava tarve luoda uusia rahoitusmekanismeja. ETSK katsoo, että kyvyttömyys suunnitella uusia toimenpiteitä on kärjistänyt pk-yritysten rahoituksen haasteita ja muita kriisitekijöitä. Onkin vahvistettava sellaisia välineitä kuin Jeremie, Jasper ja Jessica.

1.13   ETSK:n mielestä komission tulisi nopeuttaa nykyisen lainsäädännön toimivuuden tarkistusta ja toimia esimerkkinä jäsenvaltioille lainsäädännön kumulatiivisten vaikutusten vähentämiseksi sekä muodollisuuksien ja kustannusten supistamiseksi.

1.14   Uusista lainsäädäntöehdotuksista tulisi komitean mielestä tehdä ennalta analyysi, jotta voitaisiin arvioida niiden vaikutukset kilpailukykyyn. Tässä voitaisiin käyttää unionitasoisia ja kansallisia operatiivisia vaikutustenarviointeja.

1.15   ETSK kehottaa komissiota painottamaan ja lisäämään toimiaan uusia ja entistä parempia työpaikkoja luovan vähähiilisen teknologian ja vihreän talouden edistämiseksi.

1.16   Komitean mielestä olisi hyödyllistä tukea ja edistää luovan alan ja innovoinnin keskeisten toimijoiden kansainvälisiä, myös alakohtaisia verkkoja. Komitea suositteleekin, että Yritys-Eurooppa-verkosto toimisi neuvonantajana paitsi yleisesti myös alakohtaisesti ja että se voisi hoitaa hallinnollisia tehtäviä yhden palvelupisteen periaatteen mukaisesti.

1.17   ETSK kehottaa kiirehtimään pk-yritysten eurooppalaisen peruskirjan hyväksymistä sekä eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen täytäntöönpanoa jäsenvaltiotasolla. Komitea on jo antanut asiasta lausunnon.

2.   Johdanto

2.1   Talouskriisin alettua vuonna 2008 pk-yritysten vuosien 2002–2008 myönteinen kehitys pysähtyi. Kaudella 2009–2010 työpaikkoja menetettiin arviolta 3,25 miljoonaa. (1)

2.2   Vuonna 2010 EU:n työttömyysaste oli 9,6 prosenttia, ja se on vielä korkeampi julkishallinnossa sekä liikenteen ja televiestinnän aloilla. Pientä kasvua on ollut vähittäismyynnin alalla ja teollisuustuotannossa, kun taas nuorten – 15–24-vuotiaiden – työmarkkinat ovat edelleenkin laskusuunnassa työttömyysasteen ollessa noin 21 prosenttia eli korkeampi kuin kriisin alussa.

2.2.1   Toisaalta talouskriisi sekä sellaiset tekijät kuin globalisaatio, teknologinen kehitys, väestön vanheneminen sekä asteittainen siirtyminen vähän hiili- ja hiukkaspäästöjä tuottavaan talouteen ovat antaneet voimakkaan sysäyksen nopeille muutoksille työmarkkinoilla vaadittavassa pätevyydessä ja osaamisessa uusien ammattien lisääntyessä huomattavasti.

2.3   Alakohtaisella tasolla taantuma näyttää kiihdyttäneen nykyistä suuntausta, jossa teollisuuden alku- ja perustuotannon työpaikkoja siirtyy palvelusektorille. Ennusteiden mukaan kaudella 2010–2020 raaka-aineteollisuuden ja maatalouden työllisyys supistuu huomattavasti, ja valmistus- ja tuotantoteollisuuden työpaikkojen odotetaan vähentyvän. Sen sijaan palvelualan työllisyyden ennustetaan lisääntyvän erityisesti teollisuus- ja markkinapalveluiden alalla, ja kasvua ennakoidaan jakeluun, liikenteeseen, hotelli- ja ravintola-alalle, matkailuun, terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä turvallisuusalalle.

2.4   Ammattialoilla vahvistuvana ja kasvavana kehityssuuntana mentäessä kohti vuotta 2020 on keskitason ja korkean tason ammattilaisten osuuden lisääntyminen (40 %): näitä ovat johtotason henkilöstö, ammattilaiset ja tekninen henkilökunta, jotka työskentelevät tieto- ja osaamisaloilla (knowledge and skill-intensive jobs).

2.4.1   Jyrkin lasku on niiden työntekijöiden osuudessa, joilla on alhainen muodollisen ammattipätevyyden taso tai joiden koulutus on vähäinen. Pääomahyödykkeitä tuottavien alojen työllisyyden on todettu olevan herkempää yleisille talouskriiseille ammattitaidon huomattavan merkityksen takia, sillä kyseisillä aloilla tarvitaan usein erityisosaamista.

2.5   Komitea on muistuttanut useaan otteeseen (2), että ”kaikki myöntävät pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) merkityksen Euroopan unionin taloudelle”, ja todennut (3), että ”talouden tulos, innovointi ja työllisyys riippuvat yhä enemmän pk-yrityksistä, joten etusijalle olisi asetettava nuorten yrittäjyyden kehittäminen”.

2.6   EU:ssa on itsenäisiä yrityksiä yli 20 miljoonaa. Näistä yli 99 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa on alle 250 työntekijää. Valtaosa (92 %) on mikroyrityksiä, joissa on alle 10 työntekijää. Pk-yritysten osuus työllisyydestä EU:ssa on yli 67 prosenttia. (4) Useat kriisistä selvinneet pk-yritykset selviytyivät ainoastaan henkilöstönsä sitoutumisen ansiosta.

2.7   Lisäksi on pidettävä mielessä, että useat esteet saattavat jarruttaa uuden yritystoiminnan syntymistä sekä innovatiivisten pk-yritysten luomista ja nopeaa kehitystä ja estää täystyöllisyyspolitiikan toteuttamisen. Tällaisia esteitä ovat

—	yritystoiminnan kehittämiselle epäsuotuisa ympäristö

—	luotonsaannin vaikeus

—	kansainvälistymisen ja markkinoille pääsyn ongelmat

—	osaamisen ja hallintokapasiteetin riittämätön siirtyminen

—	immateriaalioikeuksien riittämätön suoja.

2.8   Vuonna 2009 niiden suuryritysten määrä, joissa työllisyystaso laski, oli kaksi kertaa suurempi kuin vastaavien pienyritysten määrä ja yli kolme kertaa suurempi kuin vastaavien mikroyritysten määrä. Nämä luvut osoittavat, että pien- ja mikroyritykset toimivat vakauttajina suhdannevaihteluissa.

2.9   Yhteisön työmarkkinoiden kehitykselle ovat kuitenkin edelleenkin ominaisia maiden väliset suuret erot, ja nuorisotyöttömyys on tasolla, jota ei voida hyväksyä. Vaikka kaksivuotiskauden 2010–2011 keskimääräinen työttömyysaste saattaa saavuttaa Euroopassa yli 10 prosentin kriittisen tason, työvoiman ala- ja aluekohtainen ja erityisesti ikäluokkien välinen jakautuma on vielä paljon huolestuttavampaa.

2.9.1   Viimeisimmässä työllisyyttä koskevassa kertomuksessa ”Employment in Europe 2010” todetaan, että nuoret näyttävät olevan kriisin pääasiallisia uhreja, sillä 15–24-vuotiaiden työttömyys saavuttaa tai ylittää joissakin jäsenvaltioissa 30 prosentin tason.

2.10   Analyysit työvoiman jakautumisen suuntauksista Euroopassa eri aloilla (5) – mukaan lukien ikä- ja sukupuolijakauma sekä yritystyypit – osoittavat seuraavaa:

—	EU-27:n yleinen työllisyysaste (6) on noussut vuoden 2000 62,2 prosentista 64,6 prosenttiin vuonna 2009.

—	Nuorisotyöllisyys (7) on laskenut samalla kaudella 37,5 prosentista 35,2 prosenttiin.

—	Naisten yleinen työllisyysaste on noussut 53,7 prosentista 58,6 prosenttiin, ja nuorten työllisyysaste on laskenut 34,1 prosentista 33,1 prosenttiin.

—	EU-27:n teollisuusalan työllisyysaste on laskenut vuoden 2000 26,8 prosentista 24,1 prosenttiin vuonna 2009.

—	Palvelualan työllisyysaste on noussut vuoden 2000 65,9 prosentista 70,4 prosenttiin vuonna 2009.

—	Maatalouden työllisyysaste on laskenut vuoden 2000 7,3 prosentista 5,6 prosenttiin vuonna 2009.

2.11   EU-15:ssa tilanne näyttää hieman paremmalta sekä yleisen työllisyysasteen osalta (63,4 % – 65,9 %) että naisten työllisyyden osalta (54,1 % – 59,9 %).

2.12   Yhteisön ohjelmassa ”Nuoret liikkeellä” tavoitteena on edistää sekä nuorten naisten että nuorten miesten osaamista ja uudenlaista pätevyyttä, vaikka se vaikuttaakin riittämättömältä, kun ajatellaan ongelman laajuutta. Aloite olisikin yhdistettävä muiden aloitteiden kanssa uuden toiminnan ja uusien yritysten luomiseksi.

2.13   Komitealla on ollut muun muassa neuvoa-antavan valiokuntansa ”teollisuuden muutokset” (CCMI) välityksellä mahdollisuus ottaa kantaa kriisin työllisyysvaikutuksiin teollisuustuotannossa, autoteollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa, metalliteollisuudessa, ilmailuteollisuudessa, kulttuuriteollisuudessa ja luovan alan teollisuudessa, laivanrakennusteollisuudessa, hiili- ja terästeollisuudessa, kodinkoneteollisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa ja palvelualalla.

2.14   Kaikilla aloilla on suurten yritysten rinnalla huomattava määrä pk-yrityksiä, kuten teollisuustuotannossa (2 376 000 eurooppalaisesta yrityksestä 2 357 000 on pk-yrityksiä) tai rakennusalalla (2 914 000 pk-yritystä 2 916 000 yrityksestä) tai tukku- ja vähittäiskaupan alalla, autojen ja moottoripyörien sekä kotitalouksien kulutushyödykkeiden korjausalalla (yhteensä 6 491 000 pk-yritystä 6 497 000 yrityksestä) puhumattakaan kiinteistöpalveluista, hotelli- ja ravintola-alasta ja liikenteestä.

2.15   ETSK korostaa, että suuret, keskisuuret ja pienet yritykset täydentävät erinomaisesti toisiaan. Tästä ovat usein merkkinä alihankinnan laatu, ulkoistamisen tehokkuus ja innovatiivisten spin off -yritysten perustaminen.

2.16   Erityisesti eräillä palvelualoilla on mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja julkisen ja yksityisen sektorin ja osuus- ja yhteisötalouden pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kriisin torjumiseksi sekä kestävän ja kilpailukykyisen talouskasvun edistämiseksi (8):

—	tutkimuksen ja kehittämisen spin off -yritykset

—	tietotekniikka-ala ja siihen liittyvät toiminnot

—	kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus

—	rahoituksen välitystä palveleva toiminta

—	hotelli- ja ravintola-ala

—	matkailu ja kulttuuri

—	posti- ja teleliikennepalvelut ja liikenne

—	sähkö-, kaasu- ja vesipalvelut

—	edelläkävijämarkkinoiden palvelut: sähköiset terveyspalvelut, kestävyysajattelua noudattava rakentaminen, ”älykkäät” tekstiilit, biopohjaiset tuotteet, kierrätys, uusiutuvat energiamuodot ja vihreä talous.

2.17   Kun tarkastellaan pk-yritysten panosta lisäarvoon ja työllisyyteen EU:ssa ja tämän panoksen alueellista jakautumista kaudella 2002–2007, voidaan todeta, että työllisyydessä ei ole suuria eroja, mutta pk-yritysten panoksessa lisäarvoon näyttää olevan merkittäviä eroja EU-12:n ja EU-15:n välillä: pk-yritysten ja suuryritysten työn tuottavuuden välinen ero on uusissa jäsenvaltioissa suurempi kuin vanhoissa jäsenvaltioissa.

2.18   Uusien työpaikkojen luomisen lisäksi pk-yritykset vaikuttavat suuresti talouden dynaamisuuteen ja innovatiiviseen suorituskykyyn, sillä ne ovat tärkeitä toimijoita tieteellisen ja teknisen tiedon soveltamisessa levittäessään ja markkinoidessaan ideoita ja keksintöjä. Huomattakoon, että ”pienet ensin” -periaatteeseen ja eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaan aloitteeseen liittyviä uusia unionitason lähestymistapoja ei ole vielä onnistuttu täysin soveltamaan varsinkaan alue- ja valtiotasolla.

2.19   Komitea katsoo, että hyvin kehityskykyisten pk-yritysten innovatiivisten keskittymien (klustereiden) kehittämistä on lisättävä innovaatioiden edistäjinä sellaisilla verkostojärjestelmillä, jotka pystyvät tuomaan markkinoille nopeasti korkeatasoisia ja käyttökelpoisia tuotteita.

2.20   Pk-yritysten kehityksen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kulmakivenä on tuki niiden kansainvälistymiselle maailmanmarkkinoilla sekä niiden mahdollisuuksien kehittäminen sisämarkkinoilla varmistaen yhtäläiset kilpailu- ja toimintaolosuhteet.

2.21   Pk-yritysten osuus jäsenvaltioiden bkt:sta on yli 50 prosenttia, mutta niiden osuus EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä on keskimäärin vain 30 prosenttia, vaikka niiden panos sijoittuu usein globaaleihin arvoketjuihin.

2.22   Toisaalta on korostettu voimakkaasti luotonsaannin yksinkertaistamista. EU on tukenut hallituksia, rahoituslaitoksia ja suuryrityksiä kriisin aikana, kun taas pk-yritysten tukemiseksi sekä tuottavien ja pysyvien työpaikkojen luomiseksi paikallistasolle on tehty joko hyvin vähän tai ei mitään. Olisi aiheellista vahvistaa sellaisia välineitä kuin Jeremie, Jessica ja Jasper.

2.23   ETSK katsoo, että EU:n julkisen vallan pitäisi tukea päättäväisesti seuraavia toimia:

—	yrittäjyyttä edistävät kansalliset ja alueelliset ohjelmat

—	välineet pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan ylläpitämiseksi

—	uusien, älykkäisiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvien toimintojen kehittäminen

—	byrokratian vähentäminen

—	työttömien sekä nuorten kouluttaminen uusiin työtehtäviin

—	työvoiman pätevöittäminen ja jatkuva kouluttaminen

—	sosiaalinen vuoropuhelu

—	yhteisön ohjelmiin osallistumisen helpottaminen kiinnittäen erityistä huomiota pk-yritysten rahoitukseen

—	veronkierron ja pimeän työn torjuminen

—	hallinnollisten menettelyjen vähentäminen ja yksinkertaistaminen vahvistamalla keskitettyjä palvelupisteitä ja alakohtaisia verkostoja.

2.24   ETSK suosittaa erityisesti käynnissä olevan tarkistuksen nopeuttamista, jotta voidaan helpottaa yhteisön tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin osallistumista.

2.25   Markkinoiden epäonnistumiseen pysyvien työpaikkojen luomisessa, yrittäjähengen kehittämisessä, innovoinnissa ja kestävän talouskasvun synnyttämisessä on puututtava dynaamisilla toimintapaketeilla, joilla voidaan tukea yritysten perustamista ja kasvua markkinoilla sekä niiden poistumista markkinoilta asianmukaisin, selkein ja avoimin ehdoin.

3.   Huomioita

3.1   Käsillä oleva valmisteleva lausunto on laadittu puheenjohtajavaltio Unkarin pyynnöstä, ja siinä tarkastellaan nykyisen rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksia työvoimaan ja sen sektorikohtaiseen jakautumiseen erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

3.2   ETSK katsoo, että jos halutaan etsiä ulospääsyä kriisistä ja toimia globalisaatiossa keskeisessä roolissa, yhteisöltä vaaditaan pelkkien sanojen sijaan välittömästi johdonmukaista ja koordinoitua toimintaa useilla painopistealoilla toimintaolosuhteiden parantamiseksi sekä sisämarkkinoilla että maailmanmarkkinoilla, jotta voidaan tukea innovointia pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, herättää yrittäjähenkeä, löytää uusia toimintaväyliä koulutuksessa ja henkilöstön pätevöittämisessä ja mukauttaa työmarkkinat uusiin haasteisiin.

3.3   Jotta voidaan varmistaa pk-yritysten myönteinen vaikutus työllisyyteen myös uudessa maailmanlaajuisessa tilanteessa ja huolimatta teollisuusmaissa käynnissä olevasta kansainvälisestä kriisistä, pk-yritysten tulee voida kilpailla tasapuolisesti. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon muun muassa seuraavat seikat:

—	Laaditaan etenemissuunnitelma, jotta voidaan luoda olosuhteet, jotka varmistavat sen, että pk-yritykset voivat antaa täyden panoksensa työpaikkojen luomiseen.

—	Kehitetään pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiokapasiteettia sekä tuetaan verkostoja, palveluiden tuotantoklustereita ja teknologiapuistoja. (9)

—	Annetaan takeet ulkomaanmarkkinoille pääsystä, rahoituksen saamisesta sekä vahvistetuista maksuvakuuksista ja -takeista kansainvälisessä kauppavaihdossa.

—	Luodaan markkinoille älykkäät taloudelliset tukirakenteet (10) sekä varmistetaan täydellinen vastavuoroisuus Euroopan ja ulkomaan markkinoiden avaamisessa.

—	Noudatetaan sosiaali- ja ympäristöstandardeja sekä teollis- ja immateriaalioikeuksia.

—	Toteutetaan toimenpiteitä luotonsaantia koskevan epäsymmetrisen informaation torjumiseksi ja varmistetaan asianmukainen luoton- ja lainantarjonta sekä osallistuminen riskipääomaan.

—	Tarjotaan jatkuvaa koulutusta sekä yrittäjyyden ja yrityshallinnon kehittämiseksi että pätevän henkilöstön varmistamiseksi työmarkkinaosapuolien neuvotteleman joustoturvan yhteydessä.

—	Käydään jäsenvaltioiden ja Euroopan tasolla sosiaalista vuoropuhelua, jossa tunnustetaan pk-yritysten erityisluonne, ja varmistetaan niiden asianmukainen edustus yhteisön tasolla. Vuoropuhelun tulee myös mahdollistaa se, että työmarkkinaosapuolet voivat tarttua asianmukaisesti kriisin seurauksiin.

—	Torjutaan harmaata taloutta ja vahvistetaan kilpailupolitiikkaa valtiontukien osalta.

3.4   ETSK katsoo, että yritysten perustamiseen liittyviä hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä velvoitteita tulee järkiperäistää ja yksinkertaistaa erityisesti jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan varmistaa, että olemassa olevat yritykset voivat hyödyntää teknologisia ja kaupallisia mahdollisuuksia kehittyäkseen ja että uudet pk-yritykset voivat luoda uusia työpaikkoja. Tämä tulee toteuttaa soveltamalla kokonaisvaltaisesti ja konkreettisesti ”pienet ensin” -periaatetta ja eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa aloitetta.

3.4.1   On myös tärkeää hyväksyä pk-yritysten eurooppalainen peruskirja ja tutkia tarkemmin eurooppaosuuskuntaa, jotta sen yleistymistä voitaisiin vahvistaa.

3.5   Pk-yritysten kansainvälistymistä on aiheellista helpottaa lisäämällä yritysten osallistumista tutkimuskumppanuuksiin ja varmistamalla niiden pääsy ulkomaanmarkkinoille.

3.5.1   Tähän tavoitteeseen tulee pyrkiä myös strategialla, jolla helpotetaan luovan alan ja innovaatioalan keskeisten toimijoiden – johtotason henkilöstön, tutkijoiden, vapaiden ammatinharjoittajien – kansainvälistä verkottumista, jotta voidaan lisätä yhteisvaikutuksia ja edistää vapaiden ammatinharjoittajien kansainvälistymistä.

3.6   On myös tärkeää levittää yrityskulttuuria sekä tukea aloitteellisuutta ja naisten yritystoimintaa kehittämällä tarvittavaa strategista ja hallinnollista osaamista ja vahvistamalla koulutusta.

3.6.1   Lisäksi on aiheellista laatia etenemissuunnitelma, jonka yhteydessä julkaistaan puolivuosittaiset tilastot eurooppalaisten pk-yritysten taloudellisista ja sosiaalisista muuttujista.

3.7   Johtajien ja työntekijöiden jatkuvan koulutuksen tarkoituksena on tuottaa osaavaa henkilöstöä, jonka tiedot ovat ajan tasalla, samalla kun edistetään sukupuolten tasa-arvoa. ETSK kehottaa asettamaan nuorisotyöttömyyden torjunnan etusijalle yhteisössä, jäsenvaltioissa ja alueilla. Tässä yhteydessä tulisi luoda lisää oppisopimusmahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia korkeatasoiseen työharjoitteluun (work placement) ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sponsorointiin erityisesti tieteiden alalla ja toteuttaa kampanja teollisuustyön arvostuksen lisäämiseksi ja erityisesti naisten yrittäjyyden edistämiseksi.

3.8   ETSK on vakuuttunut, että innovaatioiden omaksumista on parannettava: on vahvistettava osaamis- ja tietoverkostoja, kehitettävä uuden sukupolven teollisuusalueita ja teknologian siirron perusrakenteita ja edistettävä henkilöstön liikkumista teollisuuden, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen välillä myös Euroopan teknologiainstituutin puitteissa. Pk-yritykset on sisällytettävä instituutin piiriin.

3.9   Alakohtaisten huipputason aloitteiden koordinointia tulisi komitean mielestä parantaa teknologian, investointien sekä henkilöresurssien kouluttamisen ja hyödyntämisen kannalta.

3.10   Kriisi muuttaa perusteellisesti Euroopan työmarkkinoita, joten työntekijöillä ja yrittäjillä tulee olla tarvittavaa osaamista ja heille tulee tarjota asianmukaista tukea, jotta heillä olisi valmiudet sopeutua muuttuvaan todellisuuteen: ”Talouskriisi on mitätöinyt viime aikojen positiivisen kehityksen ja siksi on välttämätöntä uudistaa työmarkkinoita ja varmistaa, että osaaminen vastaa kysyntää ja työolot tukevat työpaikkojen syntymistä.” (11)

---

(1)  European SMEs under Pressure, 2010

(2)  Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja kehitystä mahdollisesti edistävät poliittiset toimenpiteet (asianmukainen rahoitus pois luettuna)”, EUVL C 27, 3.2.2009, s. 7; ETSK:n lausunto aiheesta ”Miten tukea pk-yritysten sopeutumista maailmanmarkkinoiden muutoksiin?”, EUVL C 255, 22.9.2010, s. 24; ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – ’Pienet ensin’ – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (’Small Business Act’)”, EUVL C 182, 4.8.2009, s. 30.

(3)  Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Vuoden 2010 jälkeinen Lissabonin strategia”, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 3.

(4)  Lähde: Eurostat.

(5)  Eurostat, Labour market indicators / European Union 27 – 2010.

(6)  Eurostatin luokittelu, ikäryhmä 15–64.

(7)  Eurostatin luokittelu, ikäryhmä 15–24.

(8)  Ks. Hartmut Schrör, Enterprise Births, Survivals and Deaths - Employment effects (Yritysten perustaminen, elossa pysyminen ja yrityskuolemat – työllisyysvaikutukset), Eurostat, Statistics in Focus, 44/2008.

(9)  Ks. ESTK:n lausunto aiheesta ”Euroopan teollisuusalueet uusiin tietoverkostoihin liittyvien haasteiden edessä”, EUVL C 255, 14.10.2005, s. 1; ETSK:n lausunto aiheesta ”Teknologiapuistojen rooli Euroopan unionin uusien jäsenvaltioiden teollisessa muutoksessa”, EUVL C 65, 17.3.2006, s. 51; ETSK:n lausunto aiheesta ”Teollisuuden muutokset, alueellinen kehitys ja yritysten vastuu”, EUVL C 175, 28.7.2009, s. 63.

(10)  Markkinoillepääsyä koskevan tietokannan (market access database, MADB) käyttäminen ja sen rakenteiden yksinkertaistaminen.

(11)  Työllisyydestä vastaava komission jäsen László Andor, IP/10/1541, 23. marraskuuta 2010.

---