EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.7.2023

COM(2023) 439 final

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE

ARVIOINTI – 19. joulukuuta 2016 annettu neuvoston suositus taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille

 

1.Johdanto

Digitaalisen ja vihreän siirtymän nopeutuessa peruskoulutuksen aikana hankitut taidot eivät enää riitä työmarkkinoiden kehittyvien tarpeiden täyttämiseen, vaan aikuisten on kehitettävä taitojaan koko elämänsä ajan. Lisäksi työvoiman vähenemiseen johtavan väestökehityksen odotetaan nopeutuvan tulevana vuosikymmenenä. Tämä lisää paineita hyödyntää kaikkien työmarkkinoilla olevien henkilöiden koko osaamispotentiaali. Tämän vuoksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 60 prosenttia aikuisista osallistuisi vuosittain koulutukseen. EU:n johtajat suhtautuivat tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen myönteisesti Porton sosiaalialan huippukokouksessa vuonna 2021, ja jäsenvaltiot ovat laatineet sen pohjalta kansallisia tavoitteita. 1  

Euroopan osaamisohjelma on strategia, jolla autetaan yksityishenkilöitä ja yrityksiä oppimaan uusia taitoja ja kehittämään jo opittuja taitoja. Sen avulla toteutetaan käytännössä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja erityisesti sen ensimmäistä periaatetta, joka koskee oikeutta laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi se on yhteydessä muihin toimintapoliittisiin aloitteisiin, jotka tukevat elinikäistä oppimista koskevaa lähestymistapaa. Perustaidot – luku- ja kirjoitustaito, laskutaito ja digitaaliset taidot – ovat täysimääräisen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille osallistumisen perusta. Aivan liian monella aikuisella EU:ssa nämä taidot eivät kuitenkaan ole toiminnallisella tasolla. 2 Vaarana on, että he jäävät jumiin kierteeseen, jossa he eivät saa parempia töitä heikon osaamistasonsa vuoksi. 3 Tämä edellyttää politiikkatoimia, joilla tuetaan perustaitojen hankkimista.

Taitojen parantamista koskevan neuvoston suosituksen 4 tavoitteena on torjua tätä riskiä ja tarjota aikuisille, joiden taitojen, tietojen ja osaamisen taso on matala, mahdollisuuksia hankkia perustaidot ja/tai laajempi joukko erilaisia aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen ja työmarkkinoiden kannalta keskeisiä taitoja. Kohteena ovat esimerkiksi aikuiset, jotka eivät ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Työmarkkinoiden tarpeiden ja osaavan työvoiman tarjonnan välisen kohtaanto-ongelman vuoksi tehtiin myös päätös Euroopan osaamisen teemavuodesta, jonka aikana korostetaan osaamisen kehittämisen ja uudelleenkoulutuksen tarvetta sekä tarvetta saada yhä useammat ihmiset työmarkkinoille. 5 Puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti puheessaan unionin tilasta, että ”Eurooppa tarvitsee kaikkia”, koska Euroopalta ei puutu ainoastaan korkeakoulututkinnon suorittaneita ammattilaisia, vaan myös kuorma-autonkuljettajia, tarjoilijoita ja lentokenttähenkilökuntaa 6 . Lisäksi äskettäisessä Euroopan vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa 7 korostetaan, että nykyinen laaja osaamispula on ratkaistava, sillä se jarruttaa EU:n investointeja ja kasvua.

Suosituksen tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioita kehotettiin tarjoamaan aikuisille, joiden taitojen taso on matala, räätälöityä tukea, joka perustuu kolmesta vaiheesta koostuvaan yhtenäiseen polkuun.

	1) Taitojen arviointi – kartoitetaan aikuisten olemassa olevat taidot ja mahdolliset puuttuvat tarpeelliset taidot.
	2) Räätälöidyn ja joustavan koulutustarjonnan toteuttaminen – tarjotaan koulutusta, jonka avulla korjataan taitojen arvioinnin yhteydessä havaitut taitoihin liittyvät puutteet.
	3) Validointi ja tunnustaminen – arvioidaan ja todistetaan hankitut taidot ja kannustetaan niiden tunnustamiseen virallista tutkintoa varten.

Jäsenvaltioita kehotettiin määrittämään ensisijaiset kohderyhmät, varmistamaan tehokas koordinointi ja sidosryhmien välinen kumppanuus sekä toteuttamaan tiedotus-, ohjaus- ja tukitoimenpiteitä, jotta mahdolliset edunsaajat saisivat tietää olemassa olevista mahdollisuuksista ja jotta heitä voidaan ohjata prosessin kaikissa vaiheissa. Suosituksessa pyydetään komissiota antamaan neuvostolle kertomus täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla. Tämä kertomus perustuu arviointia koskevaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan 8 .

2.Arvioinnin keskeiset tulokset

Tässä luvussa kerrotaan, missä määrin suositus on tuloksekas, tehokas ja johdonmukainen, tuo eurooppalaista lisäarvoa ja on edelleen merkityksellinen nykyisiin tarpeisiin vastaamisen kannalta, kun otetaan huomioon, että neuvoston suositus ei ole sitova väline.

Tuloksekkuus

Saatavilla olevan näytön perusteella suositus on kokonaisuudessaan kohtalaisen tuloksekas.

Asiaankuuluvien indikaattoreiden perusteella on tapahtunut jonkin verran myönteistä kehitystä ja suosituksen täytäntöönpano on ollut eri jäsenvaltioissa epätasaista, sillä toimenpiteiden kattavuudessa ja koordinoinnissa on usein puutteita. Vaikka osa sidosryhmistä on sitä mieltä, että suosituksen ansiosta aikuisten tukemiseen perustaitojen hankkimisessa kiinnitetään uudella tavalla huomiota 9 ja että kolmivaiheinen lähestymistapa on hyödyllinen lähtökohta, arvioinnissa havaittiin parannuksia suosituksen kolmen vaiheen täytäntöönpanossa vain 14 jäsenvaltiossa 10 .  

Jäsenvaltioissa on nyt laajasti tarjolla taitojen arviointimahdollisuuksia, mutta ne edellyttävät, että henkilöstön ammattitaitoa parannetaan entisestään ja leimaantumista yhteiskunnan silmissä torjutaan. Tämä tarkoittaa, että taitojen arvioinnista voidaan viestiä myönteisemmällä ja motivoivammalla tavalla korostamalla jo olemassa olevia taitoja, joita kehitetään. Useat jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimiin räätälöidyn ja joustavan koulutustarjonnan kehittämiseksi aikuisille, joiden taitojen taso on matala 11 . Haasteita on kuitenkin yhä, sillä rahoitus – joka on usein ainoastaan EU:n hankekohtaista rahoitusta paikallisen rakennerahoituksen sijaan – on riittämätöntä erilaisten kohderyhmien tukemiseen sekä koulutuksen piiriin pääsyn ja siihen osallistumisen esteiden poistamiseen. Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa on edistytty taitojen validoinnissa ja tunnustamisessa, mutta niiden sisällyttäminen koulutusjärjestelmään on kuitenkin usein vähäistä. Lisäksi mahdollisuudet tunnetaan aikuisten keskuudessa huonosti, ja he hyödyntävät niitä vain vähän. 12  

Iältään 25–64-vuotiaiden matalan koulutustason aikuisten osuus 13  pieneni 20,7 prosenttiin vuonna 2021 14 (48,7 miljoonaa), kun se vuonna 2016 oli 23,4 prosenttia (56,1 miljoonaa). Tähän kehitykseen ovat kuitenkin voineet vaikuttaa suosituksesta riippumattomat ulkoiset tekijät, erityisesti väestörakenteen muutokset. 15

Kansallisissa täytäntöönpanotoimissa yksilöidään suuri määrä ensisijaisia kohderyhmiä 16 , mutta sidosryhmien mukaan niiden tehokkaassa tavoittamisessa on yhä haasteita 17 . Sidosryhmät ovat myös kertoneet, että suosituksen kohderyhmä on kasvanut paljon digitalisaation vaikutusten seurauksena. Digitaaliset ympäristöt yleistyvät, minkä vuoksi kaikki ihmiset tarvitsevat nykyisin vähintään digitaaliset perustaidot. Lisäksi sidosryhmät korostavat julkisen tuen erityistä vastuuta aikuisten perustaitojen kehittämisestä ja painottavat, että työnantajat pitävät tällaisia taitoja usein itsestään selvinä. 18

Julkisten työvoimapalvelujen tarjoamaa uraohjausta on laajasti saatavilla, mutta tietoisuus siitä on vähäistä. Lisäksi uraohjausta voidaan pitää pelottavana 19 , eikä sitä ole aina saatavilla muille kuin työttömille matalan osaamistason henkilöille. 20   

Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet täytäntöönpanotoimia yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti julkisten työvoimapalvelujen, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja paikallisten toimijoiden, kuten yleisten kirjastojen 21 , kanssa. Joskus roolit ja vastuualueet eivät ole kuitenkaan tarpeeksi hyvin selvillä, eikä koordinointi ole tehokasta esimerkiksi opetus- ja työministeriöiden tai kansallisten ja alueellisten viranomaisten välillä 22 .

Yhtenäinen strateginen lähestymistapa kaikkiin kolmeen vaiheeseen 23 on ratkaisevan tärkeä sen varmistamiseksi, että aikuisopiskelijat tuntevat saavansa tukea ja jatkavat motivoituneina taitojen parantamisen polullaan. Tällainen lähestymistapa ei kuitenkaan ole yleinen. 24 Jotkin sidosryhmät huomauttavat, että kauimpana oppimisesta olevien matalan osaamistason aikuisten auttamiseksi kolmeen vaiheeseen liittyvä tuki olisi sisällytettävä osaksi sosiaalipalveluja ja työmarkkinaohjelmia. 25

Tehokkuus

Vaikka sidosryhmät pitävät täytäntöönpanokustannuksia oikeasuhtaisina 26 hyötyihin nähden jäsenvaltion lähtökohdista riippumatta, tehokkuudesta ei voida tehdä vahvoja päätelmiä, koska jäsenvaltiot eivät ole keränneet järjestelmällisesti tietoja täytäntöönpanotoimien kustannuksista ja hyödyistä. Tämä kuvastaa sitä, että täytäntöönpanon kokonaiskustannukset ovat useimmissa jäsenvaltioissa vähäiset ja hyödyt suhteellisen suuret. Hyödyt näkyvät paitsi suorina toimina taitojen parantamiseksi, myös lisääntyneenä tietoisuutena aikuisten perustaidoista ja niiden kansallisessa keskustelussa saaman huomion lisääntymisenä.

Monia täytäntöönpanotoimia yhteisrahoitettiin arviointijakson aikana EU:n varoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). 27 Täytäntöönpanon tehokkuuden havaittiin vaihtelevan sen mukaan, missä määrin seuraavat asiat toteutuvat: selvien vastuualueiden osoittaminen toimijoiden välillä, laadukkaiden koulutuspalvelujen tarjoajien valitsemista koskevien prosessien käyttöönotto, erityiskoulutuksen saaneen henkilöstön osallistuminen ja yhteistyö työnantajien kanssa sekä seuranta ja arviointi toteutuksen parantamiseksi.

Johdonmukaisuus

Sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla kuullut sidosryhmät katsovat, että suositus on sisäisesti johdonmukainen ja että sen tavoitteet, suositukset ja odotetut vaikutukset ovat johdonmukaisia. Suosituksessa ehdotettujen toimenpiteiden katsotaan muodostavan kattavan politiikkakehyksen, joka ohjaa täytäntöönpanotoimia kansallisella tasolla. Sidosryhmät ovat kertoneet myös suosituksen ja kansallisen ja alueellisen tason asiaankuuluvien politiikkojen ja strategioiden olevan keskenään hyvin johdonmukaisia. Kolmen vaiheen riittämätön yhtenäistäminen yhdeksi poluksi sekä puutteellinen strateginen koordinointi täytäntöönpanotoimien ja aikuiskoulutusjärjestelmän muiden osa-alueiden välillä vaikeuttavat kuitenkin johdonmukaista täytäntöönpanoa kansallisella tasolla.

Suosituksen katsotaan myös olevan johdonmukainen taitoihin ja työllisyyteen liittyvien muiden EU:n aloitteiden 28 kanssa ja täydentävän niitä. 

Lähes kaikki EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla kuullut sidosryhmät katsoivat, että suosituksen ja asiaankuuluvien EU:n rahoitusmekanismien välinen politiikan johdonmukaisuus oli hyvällä tasolla. 29

Eurooppalainen lisäarvo

Koska suositus ei ole sitova väline, eurooppalainen lisäarvo näkyi enimmäkseen siinä, että useissa jäsenvaltioissa matalan koulutustason aikuisiin kiinnitettiin politiikassa enemmän huomiota. Lisäksi suositus muodosti yhteisen kehyksen kansallisille politiikkatoimille ja sillä edistettiin sidosryhmien yhteistyötä jäsenvaltioissa ja niiden välillä ja/tai mobilisoitiin rahoitusta ja teknistä tukea toimintapoliittisia kokeiluja varten. Joitakin jäsenvaltioita suositus innoitti tekemään aikuiskoulutusjärjestelmän uudistuksia. 30 Toisissa jäsenvaltioissa se puolestaan tarjosi vertailukohdan, johon nykyisiä tukijärjestelmiä voitiin verrata ja jonka perusteella voitiin kokeilla tai ottaa käyttöön kohdennettuja säännöksiä, jotka koskivat jotakin kolmesta vaiheesta.

Sidosryhmät suhtautuivat myönteisesti suosituksen rooliin jäsenvaltioiden välisen tietämyksen jakamisen edistämisessä. 31 Teknistä tukea annettiin rakenneuudistusten tukiohjelman tai sitä seuranneen teknisen tuen välineen avulla 32 sekä välillisesti tukemalla OECD:tä kansallisten taitoja koskevien strategioiden kehittämisessä ja diagnostiikkaraporttien laatimisessa useissa jäsenvaltioissa 33 . Lisäksi sidosryhmät korostivat, että suositus auttoi ohjaamaan EU:n varoja erilaisista rahoitusvirroista kohti erilaisten kohderyhmien perustaitojen kehittämistä koskevia hankkeita.

Merkityksellisyys

Sidosryhmät ovat lähes yksimielisiä siitä, että suosituksen tavoitteet ovat edelleen merkityksellisiä 34 , mikä käy ilmi myös äskettäisistä EU:n korkean tason tavoitteista. Sidosryhmät katsovat myös, että suosituksessa määritellyt toimenpiteet ovat edelleen merkityksellisiä suosituksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta: ne korostivat, että matalan osaamistason henkilöitä on edelleen tuettava heitä varten räätälöidyillä toimenpiteillä ja että järjestelmien kehittämistä koskeva suosituksen lähestymistapa on edelleen merkityksellinen.  

Sidosryhmät katsovat myös, että täytäntöönpanon seuranta EU:n tasolla on edelleen merkityksellistä 35 , sillä arviointijakson aikana on sen ansiosta saatu aikaan parannuksia. Aikuisten perustaitojen kehittämiseen on esimerkiksi kiinnitetty politiikassa enemmän huomiota, ja seurannan avulla on edistetty kansallisia uudistuksia ja toimintapoliittisia kokeiluja

.

3.Etenemistavat täytäntöönpanon vahvistamiseksi

Saavutetusta edistymisestä huolimatta täytäntöönpanoon liittyy edelleen merkittäviä haasteita:

·Ensimmäinen merkittävä haaste on epätasapainoinen edistyminen täytäntöönpanossa eri jäsenvaltioissa, sillä matalan osaamistason aikuisten saatavilla olevissa taitojen parantamismahdollisuuksissa on merkittäviä eroja.

·Toinen merkittävä haaste on, että jäsenvaltioiden toteuttamat täytäntöönpanotoimet ovat edelleen pienimuotoisia ja tavoittavuus ei ole riittävän tehokasta 36 .

·Kolmas merkittävä haaste on hankepohjaisen EU:n rahoituksen hallitseva rooli verrattuna paikalliseen rakennerahoitukseen.

·Neljäs merkittävä haaste on, että suosituksen kolmea vaihetta ei ole yleensä yhtenäistetty tehokkaasti kattavaksi poluksi, mikä on osoitus riittämättömästä strategisesta koordinoinnista. Suosituksen yhtenäinen lähestymistapa ei useinkaan näy jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimissa. Tämä rajoittaa seurannan ja arvioinnin laajuutta ja mahdollisuuksia tehdä päätelmiä näytön perusteella.

Koska työvoimapula kasvaa ja osaamisen kohtaanto-ongelmat lisääntyvät, komissio katsoo, että taitojen parantamista koskevan neuvoston suosituksen täytäntöönpanon parantamiseksi olisi tehtävä enemmän. Tämä on tarpeen, jotta kaikille voidaan tarjota mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa ja jotta voidaan välttää kierre, jossa ihmiset eivät saa parempia töitä heikon osaamistasonsa vuoksi. Täytäntöönpanon parantaminen on tärkeää myös työmarkkinoiden osaamisvajeiden korjaamiseksi ja EU:n kilpailukyvyn sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi. Lisäksi suosituksessa tunnustetaan, että taitojen kehittäminen läpi elämän on yksilön oikeus, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa 37 todetaan. Pilarin pohjalta on laadittu myös tätä oikeutta koskeva toimintasuunnitelma 38 .  

Täytäntöönpanon vahvistamiseksi jäsenvaltioita olisi kehotettava komission tuella

·vahvistamaan kansallisen tason strategista yhteistyötä, jotta voidaan luoda integroituja taitojen parantamisen polkuja ja avata oppimisyhteisöjä muun muassa kehittämällä ja arvioimalla uudelleen koko hallinnon kattavia kansallisia osaamisstrategioita tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, julkisten työvoimapalvelujen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa

·rohkaisemaan perustaitoja koskeviin kollektiivisiin toimiin ja laajaa kumppanuuteen perustuvaan lähestymistapaan yksityisten ja julkisten sidosryhmien keskuudessa muun muassa osaamissopimuksen 39 välityksellä niin, että keskitytään työpaikkaan oppimisympäristönä

·määrittelemään paremmin edunsaajat, jotka hyötyvät taitojen parantamisesta, jotta otetaan huomioon digitalisaation ja talouden viherryttämisen kaltaiset kehityssuuntaukset ja varmistetaan, että ketään ei jätetä jälkeen, samalla kun tukitoimia mukautetaan ja räätälöidään yksilöllisten erityistarpeiden mukaisesti

·laajentamaan viestinnän tavoittavuutta erityisesti vaikeimmin tavoitettavissa olevien osalta samalla kun vältetään leimaamista painottamalla nykyisten osaamisen puutteiden sijaan taitojen parantamisen tulevia hyötyjä

·käyttämään kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien 40 ja Euroopan sosiaalirahasto plussan ohjelmien puitteissa saatavilla olevia merkittäviä EU:n resursseja, jotta voidaan edistää taitoihin, infrastruktuuriin ja paikallisiin uudistuksiin tehtäviä investointeja ja ylläpitää niitä paikallisen rahoituksen avulla keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä rakenteellisten parannusten aikaansaamiseksi

·hyödyntämään henkilökohtaisista oppimistileistä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa 41 , jotta voidaan laajentaa sellaisten räätälöityjen, joustavien ja laadukkaiden koulutusmahdollisuuksien tarjontaa, jotka eivät ole leimaavia, ja helpottaa niiden käyttäjäystävällistä integrointia taitojen arviointiin, validointiin ja uraohjaukseen asianmukaisen paikallisen rahoituksen tuella

·hyödyntämään pienistä osaamiskokonaisuuksista annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa 42 lyhyiden koulutusten tulosten läpinäkyvyyden ja tunnustamisen lisäämiseen.

(1)    Ks. IP_22_3782 .

(2)   Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy EU:n tavoite, jonka mukaan vähintään 80 prosentilla 16–74-vuotiaista on digitaaliset perustaidot vuoteen 2030 mennessä.   Eurostatin digitaalisen osaamisen indikaattorin mukaan vuonna 2021 vain 54 prosentilla 16–74-vuotiaista henkilöistä EU:n 27 jäsenvaltion alueella oli vähintään digitaaliset perustaidot. Tämän tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi komissio perusti digitaalisen kompassin, jotta EU:n digitaaliset tavoitteet vuodeksi 2030 voidaan muuntaa konkreettisiksi tavoitteiksi. Euroopan digitaalinen vuosikymmen: digitavoitteet vuodelle 2030 (europa.eu).

(3) Ks. Burdett ja Smith (2002), The low skill trap , European Economic Review.

(4)     EUR-Lex - 32016H1224(01) - FI - EUR-Lex (europa.eu).

(5)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan osaamisen teemavuodesta 2023.

(6)   Puhe unionin tilasta 2022.

(7) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous, sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle, COM(2023) 62 final .

(8) Ks. SWD(2023) 460 final. Komission yksiköiden valmisteluasiakirjan laatimisessa käytettiin apuna Ecorysin ja 3S:n tekemää ulkoista tutkimusta ”Study supporting the evaluation of the Council Recommendation of 19 December 2016 on Upskilling Pathways: New Opportunities for Adults” .

(9) Esimerkiksi Euroopan aikuiskoulutusyhdistyksen (European Association for the Education of Adults, EAEA) kannanoton mukaan Taitojen parantamisen polut ‑hanke on saanut aikaan sen, että kansallisissa strategioissa keskitytään perustaitoihin ja epävirallisen ja arkioppimisen avulla hankittujen taitojen validointiin ja että oppimisohjelmissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota oppijoihin, joilla on muita heikommat perustaidot.

(10) Belgia, Bulgaria, Italia, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Tšekki, Malta, Puola, Saksa, Slovakia, Tanska ja Viro. Tämä politiikkatoimien kartoitus perustuu arviointia tukevaan ulkoiseen tutkimukseen. Ks. lisätietoja arviointia koskevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 3.1 kohdasta.

(11) Belgia, Bulgaria, Malta, Puola, Tanska ja Viro. Ks. lisätietoja koulutuksen piiriin pääsyn ja siihen osallistumisen esteistä myös yksilöllisiä oppimistilejä koskevaan komission ehdotukseen liitetystä vaikutustenarvioinnista ( SWD(2021) 369 final ).

(12) Belgia, Bulgaria, Italia, Kreikka, Kypros, Latvia, Saksa ja Slovakia arviointia tukevan tutkimuksen mukaisesti. Nämä päätelmät ovat yhdenmukaiset epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista vuonna 2012 annetusta neuvoston suosituksesta tehdyn vuoden 2020 arvioinnin kanssa ( SWD(2020) 121 final ).

(13)

 Aikuiset, joiden koulutustaso on matala (eli ISCED-tasot 0–2).

(14) Ks. Eurostat: online-datakoodi EDAT_LFSE_03 ja EDAT_LFS_9901 .

(15) Yhä suurempi osa suuremmista ja vanhemmista ikäryhmistä jää tarkasteltavan ikäryhmän (25–64-vuotiaat) ulkopuolelle, kun taas tähän ikäryhmään siirtyvät nuoremmat ikäryhmät ovat määrältään pienempiä, mutta koulutustaso on näissä ryhmissä yleensä korkeampi.

(16) Tilanne vaihtelee eri jäsenvaltioissa, ja matalan osaamistason aikuisten muodostama ryhmä voi koostua erilaisista alaryhmistä (kuten muun muassa työlliset, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, muuttajat, huono-osaiset ryhmät ja maaseudulla asuvat ihmiset) kansallisista olosuhteista riippuen.

(17) Literacy 100 ‑järjestön kannanotossa korostetaan, että aikuiset, joilla on huono itsetunto ja häiriönsietokyky, voivat arastella aikuiskoulutukseen osallistumista.

(18) Ks. European Basic Skills Network ‑yhdistyksen kannanotto, jonka mukaan henkilökohtaisen ja yhteiskunnan häiriönsietokyvyn kehittämiseksi on välttämätöntä, että kaikilla aikuisilla on mahdollisuus saada laadukasta koulutusta, joka kattaa dynaamisen joukon eri taitoja, ja perustaidot ovat keskiössä myös jatkossa, mutta ne on hankittava puitteissa, joissa huomioidaan elämäntaidot ja kehitetään niitä.

(19) Ks. Eurodiaconia-verkoston kannanotto, jonka mukaan sen jäsenet korostavat, että monet ihmiset pitävät näitä palveluja pelottavina ja epäluotettavina, ja sen varmistamiseksi, että julkiset työvoimapalvelut ovat helposti saatavilla ja osallistavia, niitä olisi tarjottava kaikille turvallisessa tilassa, jotta ihmiset voivat tuntea olevansa turvassa ennakkoluuloilta ja kaikenlaiselta syrjinnältä.

(20) Ks. EAEA:n kannanotto, jonka mukaan ohjaavia toimenpiteitä ei ole riittävästi saatavilla kaikkialla, vaikka ne olisivat keskeisen tärkeitä matalan osaamistason kohderyhmien tilanteen parantamiseksi.

(21) Public libraries 2030 ‑järjestön kannanotossa huomautetaan, että yleisillä kirjastoilla on tärkeä rooli epävirallisessa koulutuksessa. Tämä johtuu siitä, että ne ovat usein ensimmäisiä organisaatioita, jotka antavat apua ja tukea huono-osaisille ryhmille, joihin kuuluvilla on heikko luku- ja kirjoitustaito.

(22) Ks. esim. ILOn kannanotto, jossa korostetaan koko hallinnon käsittävän lähestymistavan merkitystä.

(23) EAEA:n kannanotossa korostetaan sen merkitystä, että toimet sisällytetään osaksi laajempaa strategista kehystä, ja todetaan, että maat, jotka ovat sisällyttäneet taitojen parantamisen polut osaksi laajempaa elinikäisen oppimisen strategiaa, saavuttavat todennäköisimmin kohderyhmät ja kehittävät innovatiivisia osaamisen kehittämistä koskevia ohjelmia. Kannanoton mukaan tällaisia maita ovat esimerkiksi Slovakia, Suomi ja Itävalta.

(24) Arviointia tukevassa tutkimuksessa havaittuja myönteisiä esimerkkejä kolmen vaiheen integroinnista ovat muun muassa Portugali, Tanska, Ruotsi (jo arviointijakson alussa) ja hanketasolla Puola.

(25) Ks. esim. Eurodiaconia-verkoston ja Literacy 100 ‑järjestön kannanotot.

(26) Näyttöä on kerätty tekemällä useita kyselytutkimuksia. Tähän kyseessä olevaan kyselytutkimukseen vastasivat kansalliset ja alueelliset laitokset ja organisaatiot, jotka ovat operatiivisella tasolla vastuussa taitojen parantamisen poluista, ja organisaatiot, jotka ovat osallistuneet taitojen parantamisen polkujen täytäntöönpanoon (koordinoinnista ja täytäntöönpanosta vastaaville organisaatioille suunnattu kyselytutkimus).

(27) Lisäksi mainittiin muita rahastoja, kuten Erasmus+, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), rakenneuudistusten tukiohjelma (nykyisin teknisen tuen väline) ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (EaSI) sekä uudemmat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) ja elpymis- ja palautumistukiväline.

(28) Erityisesti neuvoston suositukset epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (2012), nuorisotakuun perustamisesta (2013), sillasta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu (2020), pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (2016), elinikäisen oppimisen avaintaidoista (2018), pienistä osaamiskokonaisuuksista (2022) ja henkilökohtaisista oppimistileistä (2022).

(29) Esim. ohjelmakaudella 2021–2027 ESR+:n talousarvio on 99,3 miljardia euroa.

(30) Esimerkiksi Kreikassa, Kroatiassa ja Slovakiassa.

(31) Vastavuoroista oppimista tapahtui tähän tarkoitetuissa tapahtumissa, mutta myös aikuiskoulutuksen kansallisten koordinaattoreiden välityksellä, aikuiskoulutuksen työryhmässä ja – epävirallisemmalla ja enemmän ”alhaalta ylöspäin” suuntautuvalla tavalla – aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin (EPALE) yhteydessä. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) tuki jäsenvaltioiden uudistuksia tuottamalla vertailevia tutkimuksia niiden taitojen parantamista koskevista järjestelmistä ja järjestämällä tähän suositukseen liittyviä politiikkaoppimisen foorumeja.

(32) Tukea annettiin seuraaville maille: Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Kroatia, Kypros, Portugali ja Unkari.

(33) Näitä jäsenvaltioita olivat muun muassa Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Slovakia, Slovenia; National Skills Strategies – OECD .

(34) Julkisen kuulemisen vastaajista 87 prosenttia oli samaa mieltä tästä väittämästä.

(35)

Julkisen kuulemisen vastaajista 87 prosenttia oli yhtä mieltä siitä, että EU:n toimintapoliittista ohjausta tarvitaan yhä melko suuressa tai hyvin suuressa määrin. Ks. myös World Employment Confederation Europe ‑liiton kannanotto, jonka mukaan EU:n ohjausta tarvitaan melko suuressa määrin, jotta voidaan edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa, vastavuoroista oppimista ja vertailuoppimista.

(36) Tällä tarkoitetaan niiden perustaitojen kehittämistä tarvitsevien aikuisten osuutta, jotka saavat tukea. Tavoittavuuden riittämätön tehokkuus voi johtua joko siitä, että tukitoimien virallinen kattavuus on matala tai niiden piiriin on vaikea päästä, tai siitä, että niiden tunnettuus on heikkoa ja hyödyntäminen vähäistä.

(37)   Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari.

(38)   Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma.

(39)   Osaamissopimuksen kotisivu (europa.eu).

(40)   Elpymis- ja palautumistukiväline (europa.eu).

(41)   Henkilökohtaisista oppimistileistä 16 päivänä kesäkuuta 2022 annetussa neuvoston suosituksessa esitetään, miten jäsenvaltiot voivat yhdistää taloudellisen ja muun kuin taloudellisen tuen tehokkaasti, jotta annetaan kaikille aikuisille mahdollisuus kehittää taitojaan koko työelämänsä ajan ja edistytään Porton aikuiskoulutustavoitteiden saavuttamisessa.

(42)   Eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemiseksi 16 päivänä kesäkuuta 2022 annetussa neuvoston suosituksessa esitetään lyhyiden koulutusten yhteinen määritelmä ja vakiomalli niiden tulosten kuvaamista varten, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja helpottaa viestimistä koulutuksen aikana hankituista taidoista työelämän aikana.