Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52023AE3725

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Uusi näkökulma ilmaston ja turvallisuuden väliseen yhteyteen: Ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikentymisen rauhaan, turvallisuuteen ja puolustukseen kohdistuvien vaikutusten käsitteleminen” (JOIN(2023) 0019 final)

EESC 2023/03725

EUVL C, C/2024/2106, 26.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/2106/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/2106/oj

European flag

virallinen lehti
Euroopan unionin

FI

Sarjan C

C/2024/2106

26.3.2024

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Uusi näkökulma ilmaston ja turvallisuuden väliseen yhteyteen: Ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikentymisen rauhaan, turvallisuuteen ja puolustukseen kohdistuvien vaikutusten käsitteleminen”

(JOIN(2023) 0019 final)

(C/2024/2106)

Esittelijä:

Ozlem YILDIRIM

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 18.8.2023

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

Ulkosuhteet

Hyväksyminen jaostossa

21.12.2023

Hyväksyminen täysistunnossa

17.1.2024

Täysistunnon numero

584

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

162/3/0

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo, että ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikentymisen vaikutukset kärjistävät rauhaan sekä Euroopan ja kansainväliseen turvallisuuteen kohdistuvia riskejä ja uhkia. Ilmastonmuutoksen kiihtyminen johtaa äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen, ja myös ympäristön tila heikkenee monin tavoin. Näiden muutosten ohella väestöä rasittavat monissa maissa maatalouteen, veteen ja infrastruktuuriin liittyvät haavoittuvuudet, jotka saattavat aiheuttaa sosiaalista, taloudellista, institutionaalista ja poliittista epävakautta.

1.2

 ETSK tukee varauksetta Euroopan komission tavoitetta ottaa huomioon ilmaston ja turvallisuuden väliseen yhteyteen liittyvät ongelmat, mutta huomauttaa, että niiden maantieteellisen, poliittisen ja sotilaallisen laajuuden määrittäminen osoittautuu komission esittämässä asiakirjassa vaikeaksi. ETSK:n mielestä on kiireesti investoitava kriisinkestävien ratkaisujen kehittämiseen muun muassa valmistelemalla EU:n päätöksentekoprosesseja vastaavia tulevaisuuden jännitteitä varten.

1.3

 EU:n toimielinten olisi pyrittävä ottamaan päätöksenteossaan huomioon biofysikaalisten olosuhteiden (joista ihmisten elämä ja hyvinvointi riippuvat) nopea muuttuminen sekä (niin EU:n jäsenvaltioiden kuin naapuri- ja kumppanimaiden) poliittinen yhteenkuuluvuus.

1.4

 ETSK muistuttaa, että Euroopan yhdentymishankkeen perustehtävänä on rauhan edistäminen ja ylläpitäminen, ja vahvistaa pitävänsä sitä äärimmäisen tärkeänä. Tehtävästä suoriutuminen edellyttää EU:lta rauhanrakentamistoimien tehostamista. Rauhan edistäminen liittyy erottamattomasti perusoikeuksien ja demokratian suojaamiseen ja edistämiseen, johon ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden huomioon ottamisella tähdätään, sillä tarkoituksena on nimenomaan ylläpitää ja edistää perusoikeuksia niiden haasteiden edessä, joita ilmastonmuutoksesta johtuvan epävarmuuden vaikutukset voivat aiheuttaa sekä yksilöille että yhteiskunnille.

1.5

 ETSK:n kantana on, että ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden huomioon ottamista olisi vahvistettava luomalla ennakoivia yhteyksiä ulkosuhteista, unionin sisäisestä yhteenkuuluvuudesta sekä jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspalveluista vastaavien elinten välille ja sisällyttämällä tähän yhteydenpitoon jatkuva vuoropuhelu tiedeyhteisön kanssa. Vuoropuhelun tarkoituksena on muun muassa auttaa EU:ta mukauttamaan politiikkaansa ilmasto- ja ympäristötilanteen heikentyessä.

1.6

 Näihin vahvistamistoimiin tulee sisällyttää selviytymiskykyä koskevan tutkimuksen ja innovoinnin panos, mikä parantaa sekä EU:n toimien ennakointia että niiden tehokkuutta.

2.   Komission ehdotuksen pääsisältö

2.1

 Komissio tarkastelee tiedonannossaan Euroopan unionin vastausta vaikutuksiin, joita ilmastonmuutoksella ja ympäristön tilan heikentymisellä on rauhaan, turvallisuuteen ja puolustukseen, ja korostaa muun muassa riskejä ja uhkia, joita ilmastonmuutos aiheuttaa ruokaturvalle, terveydelle ja väestörakenteen kehitykselle nyt ja tulevaisuudessa. Komission mukaan riskit vaarantavat erityisesti kaupunkialueiden sosiaalisen yhteenkuuluvuuden. Merenpinnan yhä nopeampi kohoaminen ja alueelliset mullistukset erityisesti arktisella alueella aiheuttavat lisäksi vakavia seurauksia kaikille jäsenvaltioille.

2.2

 Tämä tilanne, jota pahentaa Ukrainan sota, lisää myös kilpailua vihreän siirtymän ja energiakäänteen edellyttämien resurssien ja teknologioiden saatavuudesta. Siksi tarvitaan kiireesti yhteisiä toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja uuden vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanemiseksi. Samalla EU:n ja sen jäsenvaltioiden on valmistauduttava moniin mahdollisiin häiriöihin, joihin ilmaston ja turvallisuuden välisen kytköksen synnyttämät riskit ja kriisit voivat johtaa.

2.3

 Vastauksena näihin haasteisiin asiakirjassa ehdotetaan, että EU sisällyttää varhaisvaroitus- ja konfliktianalyysimenetelmiin ilmasto- ja ympäristötietojen keruun ja yhdistää toisiinsa konfliktien analysointiin tarkoitetut EU:n verkostot ja foorumit. Ilmastoa ja turvallisuutta koskeva näkökulma olisi myös sisällytettävä käytännön tasolla EU:n ulkoisiin toimiin erityisesti Sahelin alueella, Afrikan sarvessa tai pienissä saarivaltioissa. (1) Lisäksi Euroopan olisi lisättävä investointejaan kehitysohjelmiin ja kansainvälisen yhteistyön, rauhanturvaamisen ja rauhanrakentamisen sekä humanitaarisen avun ohjelmiin sisällyttämällä niihin selvemmin sekä ilmastonmuutos- että puolustuskysymykset.

2.4

 Asiakirjassa esitetään myös, että ilmastonmuutokselle alttiiden infrastruktuurien ja puolustusteollisuuden mukautumista olisi vahvistettava jäsenvaltioissa. Sen ohella ehdotetaan, että energia- ja kiertotalousalaan puolustuskysymyksinä liittyvät eri aloitteet liitetään toisiinsa Euroopan puolustusviraston puitteissa samalla kun kehitetään jatkuvaa tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden kanssa näistä kysymyksistä.

2.5

 Myös luonnonympäristöjen suojelemiseen, energiasiirtymään sekä kriittisiin resursseihin ja materiaaleihin liittyvien eri aloitteiden välillä olisi pyrittävä luomaan synergioita, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitteet ilmastonmuutoksen torjunnan alalla.

3.   Yleistä

3.1

 ETSK katsoo, että ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikentymisen vaikutukset kärjistävät rauhaan sekä Euroopan ja kansainväliseen turvallisuuteen kohdistuvia riskejä ja uhkia. Ilmastonmuutoksen kiihtyminen johtaa niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisesti äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen, ja myös ympäristön tila heikkenee monin tavoin. Esimerkkeinä voidaan mainita biodiversiteettikriisi, maaperään ja vedenkiertoon liittyvät kriisit, resurssien niukkuus sekä kemikaalien ja muovien aiheuttama laajamittainen saastuminen. Näiden muutosten ohella väestöä rasittavat monissa maissa maatalouteen, veteen ja infrastruktuuriin liittyvät haavoittuvuudet, jotka saattavat aiheuttaa sosiaalista, taloudellista, institutionaalista ja poliittista epävakautta. Tämä heikentää elintarviketurvaa entisestään, ja siitä johtuvat uudet terveysriskit (2) herättävät paljon huolta.

3.2

 On erittäin tärkeää ymmärtää ilmaston ja turvallisuuden välisiä monitahoisia yhteyksiä, sillä ne ovat mahdollinen riskien ja kriisien lähde maailman kaikille maille.

Ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikentyminen ovat globaaleja prosesseja. Näiden prosessien kehitys ja kärjistyminen jatkuu siis kaikkialla maailmassa, joten on kyseenalaista, missä määrin ilmaston ja turvallisuuden välistä yhteyttä on mahdollista käsitellä yksinomaan ulkoisena kysymyksenä.

3.3

 ETSK muistuttaa, että Euroopan yhdentymishankkeen perustehtävänä on rauhan edistäminen ja ylläpitäminen, ja vahvistaa pitävänsä sitä äärimmäisen tärkeänä. Saavuttaakseen tavoitteen EU:n on lisättävä ponnistuksiaan rauhan rakentamiseksi kaikkialla maailmassa, mutta myös itse Euroopassa. (3) Ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden huomioon ottaminen edellyttää EU:n toimien kehittämistä ja tarvittavien resurssien osoittamista rauhan säilyttämiseen ja edistämiseen. Tämä on entistäkin tärkeämpää, kun geopoliittiset jännitteet lisääntyvät.

3.4

 Rauhan edistäminen liittyy erottamattomasti perusoikeuksien ja demokratian suojaamiseen ja edistämiseen, johon ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden huomioon ottamisella tähdätään (etenkin kun on kyse oikeudesta elämään, turvallisuuteen, koskemattomuuteen ja vapauteen sekä näihin perustuvista muista perusoikeuksista), sillä tarkoituksena on nimenomaan ylläpitää ja edistää perusoikeuksia niiden haasteiden edessä, joita ilmastonmuutoksesta johtuvan epävarmuuden vaikutukset voivat aiheuttaa sekä yksilöille että yhteiskunnille.

3.5

 Näihin vahvistamistoimiin tulee sisällyttää selviytymiskykyä koskevan tutkimuksen ja innovoinnin panos, mikä parantaa niin EU:n toimien ennakointia kuin niiden tehokkuutta sekä niiden hyväksyttävyyttä valtioiden, yhteiskuntien ja väestön keskuudessa. EU:n toimien hyväksyttävyyttä vahvistaa etenkin se, että toteutetut toimet vahvistavat elintarviketurvaa, jota ilmastonmuutoksen kiihtyminen suoraan uhkaa.

3.6

 Kun otetaan huomioon uudet maailmanlaajuiset palautevaikutukset, EU:n toimielinten olisi pyrittävä ottamaan päätöksenteossaan ja niin alueellisiin kumppaniorganisaatioihin kuin kansainvälisiin organisaatioihin ylläpitämissään ulkosuhteissa huomioon biofysikaalisten olosuhteiden (joista ihmisten elämä ja hyvinvointi riippuvat) nopea muuttuminen sekä (niin EU:n jäsenvaltioiden kuin naapuri- ja kumppanimaiden) poliittinen yhteenkuuluvuus

3.7

 Tämän pohjalta tulisi määritellä etenkin siviiliturvallisuusalan solidaarisuutta koskevat uudet painopisteet. Unionin pelastuspalvelumekanismi ei ole ennaltaehkäisemisen, varautumisen, varoittamisen, suunnittelun ja toimintavalmiuksien kannalta enää riittävän tehokas eikä riittävän laaja, jotta sillä voitaisiin reagoida ilmastonmuutokseen liittyviin katastrofeihin ja unionin alueella ja sen ulkopuolella esiintyviin moninaisiin riskeihin. (4) ETSK pitää tarpeellisena kartoittaa EU:n toimintaa unionin alueen ulkopuolella tapahtuvien katastrofien jälkeen ja kehittää sitä edelleen. ETSK korostaa, että on äärimmäisen tärkeää kehittää operatiivista yhteistyötä yhdenmukaistamalla koulutusta sekä edistämällä materiaalien ja laitteiden yhteensopivuutta ja komentoketjujen selkeyttä ja tehokkuutta. Luonnonkatastrofeihin liittyvän vakiintuneen toiminnan lisäksi unionin pelastuspalvelumekanismia käytetään tulevaisuudessa varmasti reagoitaessa muihinkin riskeihin. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa pandemiat, väestön auttaminen sota-alueilla, suuret teolliset riskit, laajamittainen merten saastuminen sekä sähkö- tai juomavesiverkkoihin ja kaikkiin keskeisiin infrastruktuureihin kohdistuvien kyberhyökkäysten seuraukset.

3.8

 ETSK:n mielestä on kiireesti investoitava kriisinkestävien ratkaisujen kehittämiseen muun muassa valmistelemalla EU:n päätöksentekoprosesseja vastaavia tulevaisuuden jännitteitä varten. ETSK:n kantana onkin, että ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden huomioon ottamista olisi vahvistettava luomalla ennakoivia yhteyksiä ulkosuhteista, unionin sisäisestä yhteenkuuluvuudesta sekä jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspalveluista vastaavien elinten välille ja sisällyttämällä tähän yhteydenpitoon jatkuva vuoropuhelu tiedeyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Vuoropuhelun tarkoituksena on muun muassa auttaa EU:ta mukauttamaan politiikkaansa etenkin tieteellisen tutkimuksen saavutusten pohjalta ilmasto- ja ympäristötilanteen heikentyessä.

4.   Erityistä

Turvallisuus- ja ennaltaehkäisytoimet

4.1

 ETSK tukee varauksetta komission tavoitetta ottaa huomioon ilmaston ja turvallisuuden väliseen yhteyteen liittyvät kysymykset, mutta huomauttaa, että niiden maantieteellisen, poliittisen ja sotilaallisen laajuuden määrittäminen osoittautuu komission esittämässä asiakirjassa vaikeaksi.

4.2

 Esitettyyn asiakirjaan vaikuttaisi sisältyvän tietoteoreettinen ristiriita. Vaikka ilmasto- ja turvallisuuskysymysten huomioon ottaminen on olennaisen tärkeää, asiakirjassa ei käsitellä ongelman muuttuvaa luonnetta. Tilanne heikkenee nimittäin jatkuvasti ja nopeaan tahtiin, mikä voi myös synnyttää vakavia jännitteitä jäsenvaltioiden välillä. On odotettavissa, että äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymisen, makean veden kierrossa esiintyvien häiriöiden, biodiversiteettikriisin ja merenpinnan yhä nopeamman kohoamisen pysyvä yhdistelmä yhdessä mm. Ukrainan sodan aiheuttamien geopoliittisten uhkien kanssa aiheuttaa uudentyyppisiä jännitteitä jäsenvaltioiden sisällä, niiden välillä (5) ja kansainvälisellä tasolla.

4.3

 Euroopan vahvuutena näiden haasteiden edessä ovat tutkimus- ja ennakointikeskukset, joita sekä EU:n että jäsenvaltioiden elimet voivat hyödyntää pohdinnoissaan. Esimerkiksi Tukholmassa toimiva tutkimuskeskus Stockholm Resilience Centre on kehittänyt menetelmän, jossa arvioidaan yhdeksää maapallon kestävyyden raja-arvoa ja jonka pohjalta keskus tuottaa säännöllisesti diagnooseja maapallon järjestelmän tilasta. Näitä diagnooseja voidaan käyttää ilmastoturvallisuuspolitiikan haasteiden määrittelyssä. Sama koskee monia hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n jäseninä tai yhteistyökumppaneina olevia tieteenharjoittajia ja laboratorioita.

4.4

 Ilmastonmuutoksen sekä ympäristön tilan heikentymisprosessien jatkuva kiihtyminen edellyttää, että sekä Euroopan ympäristökeskus että eurooppalaiset tutkimuskeskukset ja -verkostot otetaan nopeasti ja ennakoivasti mukaan EU:n elinten päätöksentekoon, jotta ne voivat tuottaa tietoa ja selvityksiä päätösten tueksi.

Kansainvälinen yhteistyö

4.5

 Koska ilmasto- ja turvallisuuskysymykset ovat maailmanlaajuisia haasteita, niitä olisi tarkasteltava globaalista näkökulmasta etenkin tutkimustoiminnassa ja sen jälkeen siirrettävä käsittely eriytetysti eri tasoille. Kansainvälistä yhteistyötä on sen vuoksi vahvistettava. Jotta tätä ilmasto- ja turvallisuuskysymysten yhteyttä voidaan käsitellä tehokkaasti, tarvitaan välttämättä vankka monenvälinen kehys. Tällainen on etenkin EU:n ja YK:n välinen kumppanuus, jota on syvennettävä.

4.6

 Vaikka ETSK on yhtä mieltä tavoitteista, se katsoo aiheelliseksi muistuttaa, että ilmasto- ja turvallisuuskysymyksiin liittyvät haasteet eivät koske pelkästään EU:n ulkosuhteita vaan ne vaikuttavat niin EU:n alueen sisä- kuin ulkopuolella. Käytettävissä olevat voimavarat – taloudelliset ja logistiset voimavarat, sotilas- ja turvallisuusvoimavarat, humanitaariset resurssit, terveys-, tiede- ja teknologia-alan resurssit, teolliset sekä maatalouden voimavarat – riippuvat kuitenkin suurelta osin jäsenvaltioiden todellisista valmiuksista.

4.7

 Komission ja jäsenvaltioiden olisikin tarpeen käydä erityistä pysyvää vuoropuhelua ilmasto- ja turvallisuuskysymyksistä etenkin siksi, että niistä johtuvia uhkia, erityisesti turvallisuus- ja sotilasuhkia, voidaan käsitellä vain kunkin jäsenvaltion asianomaisissa ministeriöissä – ovathan koordinointi ja yhteisten politiikkojen ja tavoitteiden kehittäminen ensisijaisesti strategisia haasteita. Jäsenvaltioiden olisi ennakoitava ympäristön ja ilmastonmuutoksen pahantahtoista käyttöä sodankäynnin välineenä valmistautuakseen tällaiseen strategiseen kehitykseen. Euroopan eri hallintotasojen ja palvelujen todellinen koordinointi on siksi olennaisen tärkeää, ja se voi tarjota mahdollisuuden yhteistyön parantamiseen.

4.8

 Joillakin erityisen herkillä alueilla, kuten Afrikassa sekä Karibian ja Tyynenmeren alueella, on jo käynnissä aseellisia konflikteja ilmasto- ja turvallisuuskysymysten vastakkainasettelun johdosta, mikä vaarantaa alueiden taloudellisen kehityksen. Nämä konfliktit pahentavat kuitenkin myös ympäristön tilan heikkenemistä ja vähentävät luonnonvarojen, kuten veden, saatavuutta. Strategisen kumppanuuden vahvistaminen tiettyjen alueiden kanssa on siksi olennaisen tärkeää tämän ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden huomioon ottamisessa.

4.9

 Tässä yhteydessä EU:n on varmistettava, että sillä on resurssit valmiuksiensa vahvistamiseksi turvallisuuden, humanitaarisen avun ja kansainvälisen yhteistyön alalla. Näihin vahvistamistoimiin tulee sisällyttää selviytymiskykyä koskevan tutkimuksen ja innovoinnin panos, mikä parantaa niin EU:n toimien ennakointia kuin niiden tehokkuutta sekä niiden hyväksyttävyyttä valtioiden, yhteiskuntien ja väestön keskuudessa. EU:n toimien hyväksyttävyyttä vahvistaa etenkin se, että toteutetut toimet vahvistavat elintarviketurvaa, jota ilmastonmuutoksen kiihtyminen suoraan uhkaa.

4.10

 Ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden elintarvikeulottuvuus on erityisen tärkeä, koska se kyseenalaistaa vakavasti yhteiskuntien yhteenkuuluvuuden. Ilmaston ja turvallisuuden välinen yhteys on kuitenkin hyvin monimutkainen kysymys, ja kun lisäksi otetaan huomioon tietojen keruun, analysoinnin, ennakoinnin ja politiikan välinen yhteys, ennakointivalmiuksien vahvistamiseen on tarpeen yhdistää varhaisvaroituskapasiteetin vahvistaminen.

Tällainen ennakointi- ja varhaisvaroitusvalmiuksien vahvistaminen parantaa ilmastonmuutokseen sopeutumista aina EU:n tasolta paikallistasolle. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat sisällyttää nämä valmiudet paikallistasolla kaupunkisuunnittelu- ja kaavoitussuunnitelmiinsa lieventääkseen veden kiertokulkuun kohdistuvia vaikutuksia ja ehkäistäkseen siihen liittyviä riskejä.

4.11

 ETSK muistuttaa lisäksi kiireellisestä tarpeesta panna tehokkaasti täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Pariisin sopimus ja kestävän kehityksen tavoitteet, joiden on pysyttävä EU:n painopisteenä jatkossakin ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Myös asevoimien niin kuin sotateollisuudenkin, joka on edelleen huomattavan paljon kasvihuonekaasupäästöjä tuottava ala, on osallistuttava ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.

4.12

 Muuttoliikekysymys kuvastaa hyvin aiheen monimutkaisuutta. Euroopan unioniin vaikuttavat erityisesti Sahelin alueelta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta tulevat muuttovirrat. Nämä muuttovirrat johtuvat monitahoisista yhteiskunnallisista, poliittisista, geopoliittisista, sotilaallisista ja ympäristöön liittyvistä tekijöistä, joiden merkitys vaihtelee alueittain ja eri ajanjaksoina. Ilmastonmuutos pahentaa nopeasti kaikkia näitä tilanteita ja lisää myös muuttovirtoja. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että politiikassa, jossa otetaan huomioon ilmaston ja turvallisuuden välinen yhteys, huomioidaan kaikilta osin ihmisarvon ja unionin arvojen kunnioittamiseen liittyvät eettiset haasteet ja että politiikkaa koordinoidaan laaja-alaisesti ja tehokkaasti asianomaisten toimielinten ja toimijoiden välillä. (6)

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus, osallisuus ja kansalaisyhteiskunnan huomioon ottaminen

4.13

 Ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden huomioon ottaminen voisi tarjota tilaisuuden ottaa kansalaisyhteiskunta entistä tiiviimmin mukaan toimintaan. Sille kertyneen kokemuksen pohjalta voidaan tukea laajaa kokemusten vaihtoa ja alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita ja siten eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden syventämistä sen kaikissa ulottuvuuksissa. Myös työmarkkinavuoropuhelu ja siihen osallistuvat toimijat on otettava huomioon ilmaston ja turvallisuuden väliseen yhteyteen liittyvissä kysymyksissä.

4.14

 Kuten ETSK on jo useaan otteeseen todennut, ilmastonmuutos syventää olemassa olevaa sosiaalista eriarvoisuutta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittamisen avulla on voitava torjua myös sosiaalisen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntymistä. Ilmasto-oikeudenmukaisuudessa, joka liittyy erottamattomasti ilmaston ja turvallisuuden väliseen yhteyteen, onkin kyse siitä, että pyritään vähentämään eriarvoisuutta ja köyhyyttä.

4.15

 Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti naisiin etenkin siksi, että heidän työnsä auttaa lieventämään ilmastonmuutoksen sosiaalisia vaikutuksia köyhimmillä alueilla. Erityisesti vammaiset naiset joutuvat maksamaan kovan hinnan. ETSK suosittaakin, että tämä sukupuolten eriarvoisuus otetaan huomioon turvallisuuden ja ilmaston väliseen yhteyteen liittyvissä kysymyksissä, jotta vältetään sellaisten kokonaisten väestöryhmien syrjäytyminen, joilla ei ole enää mahdollisuutta asianmukaisiin ihmisarvoisiin ja turvallisiin elinoloihin.

4.16

 Myös ylisukupolvinen vaikutus on tärkeä, ja siksi on otettava huomioon etenkin kaksi väestöryhmää eli nuoret ja ikääntyneet (kiinnittäen erityistä huomiota lasten haavoittuvuuteen äärimmäisten sääilmiöiden yhteydessä).

Bryssel 17. tammikuuta 2024.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1)  Jean-Michel Valantin, Géopolitique d’une planète déréglée, Le Seuil, Pariisi, 2017, uusittu painos, 2022.

(2)  Tim Sweijs, Marleen de Haan, Hugo van Manen, Unpacking the Climate security Nexus, the seven pathologies linking climate change to violent conflicts, The Hague Centre for Strategic Studies, maaliskuu 2022.

(3)   EUVL C 228, 5.7.2019, s. 31.

(4)   EUVL C 290, 29.7.2022, s. 30.

(5)  David Wallce-Wells, La Terre inhabitable, Garnier Flammarion, Pariisi, 2021.

(6)  Harald Welzer, Les Guerres du climat, Mourir au XXIo siècle, Gallimard, Pariisi, 2009.

ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/2106/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)

Top