EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.5.2018

COM(2018) 367 final

2018/0191(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2018) 265 final}
{SWD(2018) 276 final}
{SWD(2018) 277 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa

Komission ehdotuksessa vuosia 2021–2027 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi asetetaan aiempaa kunnianhimoisempi ilmastotoimien valtavirtaistamisen tavoitetaso. Tavoitteena on, että kaikissa EU:n ohjelmissa vähintään 25 prosenttia EU:n menoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän ohjelman vaikutusta mainitun kokonaistavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastotunnusmerkkijärjestelmän avulla asianmukaisella jaottelutasolla ja käyttämällä myös tarkempia menetelmiä, jos sellaisia on tarjolla. Komissio ilmoittaa jatkossakin asiaa koskevat tiedot vuosittain maksusitoumusmäärärahoina vuosittaisen talousarvioesityksen yhteydessä. Tukeakseen ohjelman koko potentiaalin hyödyntämistä ilmastotavoitteiden täyttämisessä komissio pyrkii määrittelemään tämän kannalta olennaisia toimia ohjelman valmistelu-, toteutus-, uudelleentarkastelu- ja arviointivaiheissa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

–tarkoituksenmukaisuus: arvioinnissa todettiin, että ohjelman osallistavuutta on lisättävä siten, että se tavoittaa paremmin henkilöt, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, sekä helpottamalla pienempien järjestöjen osallistumista; toimia on tehostettava, jotta lisätään Euroopan yhdentymiskehityksen ymmärrystä sekä Eurooppaan kuulumisen tunnetta etenkin nuorimpien sukupolvien parissa;

–vaikuttavuus: toimien määrää olisi kasvatettava niillä aloilla, jotka ovat osoittautuneet tuloksellisimmiksi, mutta jotka ovat tähän saakka saaneet verrattain vähän rahoitusta eli esimerkiksi yleissivistävässä koulutuksessa ja ammattikoulutuksessa sekä nuorisoalalla, sillä näin vahvistetaan myös ohjelman osallisuusulottuvuutta;

–tehokkuus: edunsaajille koituvaa hallinnollista rasitetta voitaisiin vähentää yksinkertaistamalla hakemis- ja raportointimenettelyitä vielä entisestään, minkä lisäksi sähköisiä menettelyjä voisi kehittää.

•Sidosryhmien kuuleminen

•Ulkopuoliset asiantuntijat

•Vaikutustenarviointi

1)ohjelman jatkaminen nykyisessä muodossaan siten, että nykyiseen budjettiin tehdään Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen (EU-27) edellyttämät muutokset. Tällöin on kyseessä pienin vaadittava unionin tason investointi koulutus-, nuoriso- ja urheilualaan, jotta myönteisiä vaikutuksia saadaan edelleen aikaan. Toimintaa saataisiin jonkin verran tehostettua järkeistämällä eräitä nykyisiä toimia ja kohdentamalla niitä uudelleen;

2)entistä vahvempi, osallistavampi ja laajempi ohjelma, jossa tehtäisiin useita parannuksia, joiden myötä ohjelmalla voitaisiin vastata paremmin väliarvioinnin ja sitä seuranneiden kuulemisten yhteydessä havaittuihin haasteisiin huomioiden myös politiikan viimeisin kehitys.

–ne voidaan pitää entisellään ja samoissa rahoituspuitteissa, ja parannuksilla tehostetaan ja yksinkertaistetaan toimintaa järkeistämällä eräitä toimia ja kohdentamalla niitä uudelleen, jolloin ohjelma voi toimia yhtä tehokkaasti kuin vuosien 2014–2020 ohjelmakaudella; tai

–niitä voidaan lisätä, jos ohjelman rahoituspuitteita kasvatetaan, jolloin määritetyt uudet toimet (myös kustannusintensiiviset) voitaisiin toteuttaa täysimääräisinä, mikä laajentaisi ohjelman kattavuutta ja lisäisi sen eurooppalaista lisäarvoa.

–Ohjelman tavoitteiden osalta suositeltu vaihtoehto täyttää parhaiten tarpeen muodostaa väline, jolla saadaan tehokkaasti tuloksia unionin vuoden 2020 jälkeisissä tavoitteissa, etenkin tavoitteessa tehostaa liikkuvuutta ja vaihto-ohjelmia kaikkien kohderyhmien osalta sekä tavoitteessa tehostaa toimia, jotta tavoitetaan myös kohderyhmät, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja lisätään yhteistyömahdollisuuksia muun muassa pienempien organisaatioiden osalta. Näin yhdistetään eurooppalaisia ja vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä ja sitoutumista yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin aikana, jolloin populismi valtaa alaa.

–Ohjelman painopisteiden osalta suositeltu vaihtoehto on suunniteltu niin, että sillä voidaan linjata toimenpiteet ja unionin tasolla asetetut painopisteet entistä paremmin. Siinä otetaan myös huomioon sidosryhmiltä ja yleisöltä väliarvioinnin ja Erasmuksen 30-vuotisjuhlakampanjan yhteydessä saatu palaute. Vaihtoehtoon kuuluu eräiden nykyisten toimien rationalisointi ja uudelleen kohdentaminen. Eräitä toimia suunnataan esimerkiksi erityisesti sellaiseen toimintaan, jolla edistetään osaamisen kehittämistä tulevaisuuteen suuntautuneilla aloilla, kun taas toisissa tavoitteena on innovaatioiden edistäminen koulutus-, nuoriso- ja urheilualoilla. Jean Monnet toimet kohdennetaan osittain uudelleen, jotta niitä voidaan kohdistaa esimerkiksi koulujen oppilaisiin, ja aikuiskoulutusalan toimenpiteet kohdennetaan tarkemmin määritellylle kohderyhmälle (vähän koulutetut henkilöt). Ehdotuksella vahvistetaan samalla ohjelman osallistavaa ulottuvuutta mukauttamalla tiettyjä nykyisiä toimia ja ottamalla käyttöön uusia (esimerkiksi lyhytaikainen ja ryhmien liikkuvuus sekä virtuaalinen yhteistyö). Suositellun vaihtoehdon myötä ohjelmaan saadaan myös jonkin verran joustavuutta, jolloin voidaan huomioida ohjelmakauden aikana ilmenevät uudet painopisteet ja tarpeet.

–Toteutusmekanismin osalta suositeltu vaihtoehto antaa mahdollisuuden keskittyä toteuttamiseen ja tuloksellisuuteen ja minimoida hallinnollinen rasite, sillä vaihtoehdon tavoitteena on säilyttää nykyisen Erasmus+ ohjelman olemassa oleva, ainutlaatuinen hallinnointitapojen yhdistelmä ohjelman täytäntöönpanosta saatujen, väliarvioinnissa myönteisiksi todettujen kokemusten perusteella. Nykyiseen Erasmus+ ohjelmaan osallistuviin maihin on jokaiseen perustettu kansallinen toimisto (välillinen hallinnointi), joka vastaa jatkossakin varojen pääosan eli liikkuvuus- ja yhteistyötoimiin osoitettujen varojen valtaosan hallinnoinnista. Kansallisilla toimistoilla on valmiudet hallita suurta määrää rahasummiltaan verrattain pieniä toimia, joissa on oltava lähellä edunsaajia, mukauttaa toimintaansa kansallisten koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien mukaisesti sekä linjata toimet kansallisten painopisteiden perusteella. Suora hallinnointi säilytettäisiin useissa erityistoimissa, joissa 1) ei ole riittävän suuria määrärahoja hajautettavaksi, 2) tarvitaan eurooppalaista tai maailmanlaajuisia toimia, 3) toiminnan konseptin kehittäminen on vasta alkuvaiheessa, jolloin ennen hajauttamista tarvitaan pilottivaihe, tai 4) tarvitaan laatuun perustuvaa kilpailua. Suositeltu vaihtoehto tuo ohjelmaan myös jonkin verran joustavuutta, jolloin voidaan huomioida monivuotisen ohjelmakauden aikana ilmenevät painopisteet ja tarpeet.

1)määritellään selkeämmin eräiden esitettyjen toimien jatkamisen ja laajentamisen perusteet, tehokkuushyödyt ja lisäarvo, etenkin Jean Monnet-, urheilu- ja aikuiskoulutustoimien osalta;

2)tarkennetaan uusien aloitteiden tuloksellisuuden ja merkityksen analyysia ja selkeytetään oppilaiden liikkuvuuteen liittyviä ehdotettuja toimia; vahvistetaan ehdotettujen uusien tai laajennettujen toimien priorisointia ja tuodaan paremmin esiin mahdolliset riskit ja niiden lieventämistavat;

3)selkeytetään osallisuuden käsitettä ja sen merkitystä Erasmus-ohjelmalle sekä tarkennetaan, millaista synergiaa muiden unionin ohjelmien ja välineiden kanssa on mahdollista luoda.

•Yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2018/0191 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

(1)Teknologinen vallankumous ja globalisaatio aiheuttavat nopeita ja syvällisiä muutoksia, joiden vuoksi on osallistavien, yhtenäisten ja mukautumiskykyisten yhteiskuntien rakentamiseksi ja unionin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ratkaisevan tärkeää, että koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla investoidaan oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja innovatiivisen politiikan kehittämiseen; samalla vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä ja tehdään unionista entistä demokraattisempi.

(2)Komissio esitti 14 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” visionsa eurooppalaisesta koulutusalueesta, jonka olisi määrä toteutua vuoteen 2025 mennessä ja jolla valtioiden rajat eivät haittaisi oppimista ja unionista, jossa olisi tavallista viettää aikaa toisessa jäsenvaltiossa opiskelemassa ja suorittamassa minkä tahansa muotoista oppimista tai missä tahansa oppimisympäristössä ja puhua oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä; unionista, jossa ihmiset tiedostaisivat voimakkaasti eurooppalaisen identiteettinsä, eurooppalaisen kulttuuriperintönsä ja sen monimuotoisuuden. Komissio korosti tässä yhteydessä tarvetta tehostaa hyväksi havaittua Erasmus+ -ohjelmaa kaikkien sen piiriin jo kuuluvien kohderyhmien osalta ja saavuttaa myös ne kohderyhmät, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

(3)Koulutuksen ja nuorison merkitys tulee esiin 14 päivänä helmikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” 24 , jossa korostetaan, että Göteborgin sosiaalialan huippukokouksessa tehdyt jäsenvaltioiden sitoumukset on toteutettava muun muassa panemalla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari 25 ja sen ensimmäinen opetusta, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskeva periaate kaikilta osin täytäntöön. Tiedonannossa korostetaan tarvetta lisätä liikkuvuutta ja vaihtoja, myös huomattavasti vahvistetun, osallistavan ja laajennetun ohjelman avulla, kuten Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä.

(4)Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio antoivat ja allekirjoittivat 17 päivänä marraskuuta 2017 juhlallisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jossa vahvistetaan ensimmäisenä keskeisenä periaatteena, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä.

(5)EU:n 27:n jäsenvaltion johtajat korostivat Bratislavassa 16 päivänä syyskuuta 2016 pyrkivänsä määrätietoisesti luomaan paremmat mahdollisuudet nuorille. Rooman julistuksessa, joka allekirjoitettiin 25 päivänä maaliskuuta 2017, 27 jäsenvaltion ja Eurooppa-neuvoston johtajat, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio lupasivat toimia sellaisen unionin hyväksi, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta unionin alueelta ja joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta.

(6)Erasmus+ -ohjelman (2014–2020) väliarviointia koskevassa kertomuksessa vahvistetaan, että koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan yhteisen ohjelman perustaminen johti huomattavaan yksinkertaistamiseen, järkeistämiseen ja synergioihin ohjelman hallinnoinnissa, vaikka lisäparannukset ovatkin tarpeen, jotta vuosien 2014–2020 ohjelmasta saadut tehokkuushyödyt vahvistuisivat edelleen. Väliarviointiin ja tulevaan ohjelmaan liittyvissä kuulemisissa jäsenvaltiot ja sidosryhmät painottivat voimakkaasti ohjelman jatkuvuutta soveltamisalan, rakenteen ja toteutusmekanismien osalta, mutta kaipasivat useita parannuksia ja kehottivat muun muassa tekemään ohjelmasta entistä osallistavamman. Lisäksi ne ilmaisivat tukevansa täysin sitä, että ohjelma pidetään integroituna ja elinikäisen oppimisen ajattelumalliin perustuvana. Euroopan parlamentti suhtautui Erasmus+ -ohjelman täytäntöönpanosta 2 päivänä helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa myönteisesti ohjelman integroituun rakenteeseen ja kehotti komissiota hyödyntämään tulevassa ohjelmassa täysimääräisesti ohjelman elinikäisen oppimisen ulottuvuutta tehostamalla monialaista yhteistyötä ja kannustamalla siihen. Lisäksi jäsenvaltiot ja sidosryhmät korostivat tarvetta säilyttää ohjelman vahva kansainvälinen ulottuvuus ja laajentaa sitä muillekin koulutuksen aloille.

(7)EU:n rahoitusvälineiden käytöstä arvojen ja liikkuvuuden aloilla järjestetyn julkisen kuulemisen tulokset vahvistivat nämä keskeiset havainnot ja tarpeen tehdä uudesta ohjelmasta entistä osallistavampi, kohdistaa painopisteet jatkossakin koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseen ja vahvistaa painopisteitä, joiden tavoitteena on tehostaa eurooppalaisen identiteetin omaksumista, aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista demokratiaan.

(8)Komissio ehdotti 2 päivänä toukokuuta 2018 hyväksytyssä tiedonannossaan ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” 26 , että seuraavassa rahoituskehyksessä painotetaan nuorten asemaa entistä voimakkaammin, etenkin kasvattamalla Erasmus+ -ohjelman (2014–2020), joka on yksi unionin näkyvimmistä menestystarinoista, määrärahat yli kaksinkertaisiksi. Uuden ohjelman painopisteenä olisi oltava osallistavuus, ja sen piiriin pyritään saamaan enemmän nuoria, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Näin yhä useammat nuoret voisivat muuttaa toiseen maahan opiskelemaan tai tekemään töitä.

(9)Tässä tilanteessa on tarpeen perustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 27 perustetun koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ (2014–2020) jatko-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Vuosien 2014–2020 ohjelman, joka kattaa kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa tapahtuvan oppimisen (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen) integroitu luonne olisi säilytettävä, jotta voidaan edistää joustavia opintoväyliä, joiden avulla ihmiset voivat kehittää juuri niitä taitoja, joita 2000-luvun haasteissa tarvitaan.

(10)Ohjelma olisi laadittava sellaiseksi, että sen merkitys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittisten tavoitteiden ja painopisteiden täytäntöönpanossa olisi entistä suurempi. Elinikäiseen oppimiseen perustuva johdonmukainen lähestymistapa on keskeinen erilaisten siirtymien, joita ihmiset kokevat elämänsä aikana, hallinnassa. Jotta tätä lähestymistapaa voitaisiin viedä pidemmälle, seuraavassa ohjelmassa olisi säilytettävä tiivis yhteys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittista yhteistyötä koskevan yleisen strategisen kehyksen kanssa, mukaan lukien kouluja, korkea-asteen koulutusta, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevat toimintaohjelmat, samalla kun synergioita muiden asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja politiikka-alojen kanssa vahvistetaan ja uusia kehitetään.

(11)Ohjelma on keskeinen tekijä eurooppalaisen koulutusalueen luomisessa. Se olisi laadittava sellaiseksi, että se osaltaan edistäisi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja Euroopan uuden osaamisohjelman 28 jatkoa siten, että siinä sitouduttaisiin samalla tavalla taitojen ja osaamisen strategiseen merkitykseen työpaikkojen, kasvun ja kilpailukyvyn säilyttämisessä. Siinä pitäisi tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä saavuttaa Pariisin julistuksessa 29 vahvistetut tavoitteet, jotka koskevat kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämistä koulutuksen avulla.

(12)Ohjelman olisi oltava johdonmukainen suhteessa unionin uuteen nuorisostrategiaan 30 , joka muodostaa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteet vuosiksi 2019–2027 ja joka perustuu 22 päivänä toukokuuta 2018 annettuun komission tiedonantoon ”EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet ” 31 .

(13)Ohjelmassa olisi otettava huomioon unionin urheilualan työsuunnitelma, joka on unionin tason yhteistyökehys urheilualalla vuosiksi […] 32 . Johdonmukaisuus ja täydentävyys unionin urheilualan työsuunnitelman ja ohjelman nojalla tuettavien urheilualan toimien välillä olisi varmistettava. Erityisesti on tarpeen painottaa ruohonjuuritason urheilua ja ottaa huomioon urheilun merkitys liikunnan ja terveiden elintapojen, sosiaalisen osallisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Ohjelman olisi urheilun avulla osaltaan edistettävä yhteisiä eurooppalaisia arvoja sekä urheilualalla noudatettavaa hyvää hallintoa ja rehellisyyttä samoin kuin urheilussa ja sen avulla tapahtuvaa koulutusta ja siinä kehittyviä taitoja.

(14)Ohjelman olisi osaltaan vahvistettava unionin innovointikapasiteettia etenkin tukemalla sellaisia liikkuvuuteen ja yhteistyöhön liittyviä toimia, jotka vauhdittavat osaamista tulevaisuuteen suuntautuvilla opinto- tai tieteenaloilla, kuten luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa, ilmastonmuutoksessa, ympäristötieteissä ja puhtaan energian, tekoälyn, robotiikan, datan analysoinnin sekä taiteiden ja muotoilun alalla, jotta ihmiset pääsisivät kehittämään sellaisia tietoja, taitoja ja osaamista, joita tulevaisuudessa tarvitaan.

(15)Ohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman välisten synergioiden pitäisi varmistaa, että ohjelmasta ja Euroopan horisontti-ohjelmasta 33 yhdistettyjä resursseja käytetään tukemaan toimia, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja nykyaikaistaa eurooppalaisia korkeakouluja. Euroopan horisontti täydentää tarvittaessa ohjelmasta Eurooppa-yliopistoja koskevalle aloitteelle annettavaa tukea etenkin tutkimuksen osalta, osana koulutusta, tutkimusta ja innovointia koskevien uusien yhteisten ja integroitujen sekä kestävien ja pitkän aikavälin strategioiden kehittämistä. Ohjelman ja Euroopan horisontin väliset synergiat edistävät koulutuksen ja tutkimuksen integrointia korkeakouluissa.

(16)Ohjelman olisi oltava entistä osallistavampi siten, että sillä pyrittäisiin tavoittamaan paremmin niitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, esimerkiksi tarjoamalla joustavampia oppimiseen liittyvän liikkuvuuden muotoja ja vauhdittamalla pienten organisaatioiden osallistumista, etenkin uusien organisaatioiden sekä sellaisten yhteisöperustaisten ruohonjuuritason organisaatioiden kanssa, jotka toimivat suoraan kaikenikäisten heikommassa asemassa olevien oppijoiden parissa. Virtuaalisia muotoja, kuten virtuaalista yhteistyötä ja monimuotoista ja virtuaalista liikkuvuutta olisi kehitettävä siten, että ne olisivat useampien ulottuvilla, etenkin niiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja niiden, joille siirtyminen fyysisesti asuinmaastaan toiseen maahan olisi esteenä osallistumiselle.

(17)Komissio korosti eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla antamassaan tiedonannossa koulutuksen, kulttuurin ja urheilun keskeistä merkitystä aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisten arvojen edistämisessä nuorimpien sukupolvien keskuudessa. Euroopan ja demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuudelle on ratkaisevan tärkeää vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja tehostaa ihmisten aktiivista osallistumista demokraattisiin prosesseihin. Lähteminen ulkomaille opiskelemaan, oppimaan, harjoittelemaan ja työskentelemään tai osallistumaan nuoriso- ja urheilutoimintaan edistää osaltaan tällaisen eurooppalaisen identiteetin vahvistumista kaikessa monimuotoisuudessaan sekä lujittaa yhteiseen kulttuuriyhteisöön kuulumisen tunnetta samalla kun se tehostaa aktiivista kansalaisuutta kaikenikäisten keskuudessa. Liikkuvuustoimiin osallistuvien henkilöiden olisi osallistuttava sekä oman paikallisyhteisönsä että isäntämaansa paikallisyhteisön toimintaan ja jaettava kokemuksiaan. Toimintaa, joka liittyy luovuuden lisäämiseen yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä nuorisotoiminnassa ja henkilökohtaisten avaintaitojen parantamiseen, olisi tuettava.

(18)Ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta olisi edistettävä siten, että liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja poliittiseen vuoropuheluun liittyviä mahdollisuuksia ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa olisi tarjolla enemmän. Koska edellisistä koulutus- ja nuorisoalan ohjelmista saadut kokemukset kansainvälisen korkea-asteen koulutuksen ja nuorisotoiminnan toteuttamisesta ovat olleet myönteisiä, kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvät toimet olisi ulotettava koskemaan myös muita aloja, kuten ammatillista koulutusta.

(19)Vuoden 2014–2020 ohjelman perusrakenne, joka koostui kolmesta osa-alueesta (koulutus, nuoriso ja urheilu) ja rakentui kolmen avaintoimen ympärille, on osoittautunut onnistuneeksi ja olisi säilytettävä. Ohjelmasta tuettavia toimia olisi kuitenkin virtaviivaistettava ja järkeistettävä.

(20)Ohjelmassa olisi vahvistettava nykyisiä oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia etenkin aloilla, joilla ohjelman tehokkuushyödyt olisivat suurimmat, jotta voidaan laajentaa sen saavutettavuutta ja vastata suureen, vastaamatta jääneeseen kysyntään. Tämä olisi tehtävä etenkin lisäämällä ja helpottamalla korkea-asteen opiskelijoiden, koululaisten ja ammattiopiskelijoiden liikkuvuuteen liittyviä toimia. Vähän koulutettujen aikuisten oppijoiden liikkuvuus olisi sisällytettävä yhteistyökumppanuuksiin. Nuorten liikkumismahdollisuuksia epäviralliseen oppimiseen liittyvissä toimissa olisi laajennettava koskemaan useampia nuoria. Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan henkilöstön liikkuvuutta olisi myös vahvistettava sen tarjoaman vipuvaikutuksen vuoksi. Aitoa eurooppalaista koulutusaluetta ajatellen ohjelmassa olisi vauhditettava liikkuvuutta ja vaihtoja ja edistettävä opiskelijoiden osallistumista koulutus- ja kulttuuritoimintaan myös tukemalla niihin liittyvien prosessien digitalisointia, esimerkiksi ottamalla käyttöön eurooppalainen opiskelijakortti. Kyseinen aloite saattaa olla tärkeä askel liikkuvuuden toteuttamisessa kaikille siten, että korkeakouluille annetaan aluksi mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa enemmän vaihto-opiskelijoita samalla kun opiskelijoiden liikkuvuuden laatua parannetaan edelleen, ja sen lisäksi sujuvoitetaan opiskelijoiden pääsyä erilaisten palvelujen piiriin (kirjastot, liikenne, asuminen) jo ennen kuin he ovat saapuneet ulkomaiseen oppilaitokseen.

(21)Ohjelmassa olisi kannustettava nuoria osallistumaan demokratiaan Euroopassa esimerkiksi tukemalla nuorille suunnattuja osallistumista edistäviä hankkeita, joissa nuoret oppivat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa, lisäämällä tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista, perusoikeudet mukaan luettuina, saattamalla nuoret sekä paikallisen, kansallisen ja unionin tason päätöksentekijät yhteen sekä edistämällä Euroopan yhdentymisprosessia.

(22)Ohjelmassa olisi tarjottava nuorille enemmän mahdollisuuksia tutustua Eurooppaan ulkomaisten opiskelukokemusten avulla. Kahdeksantoistavuotiaille nuorille, etenkin niille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, olisi tarjottava mahdollisuus saada ensimmäinen, lyhytkestoinen kokemus matkustamisesta Euroopassa joko yksin tai ryhmässä sellaisen epäviralliseen oppimiseen liittyvän toiminnan yhteydessä, jonka tavoitteena on lisätä tunnetta kuulumisesta Euroopan unioniin ja tutustua sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Ohjelmassa olisi nimettävä elimet, joiden tehtävänä on tavoittaa ja valita osallistujat, sekä tukitoimet, joilla tuetaan kokemukseen liittyvää oppimisulottuvuutta.

(23)Lisäksi ohjelmassa olisi edistettävä kielten oppimista etenkin laajentamalla verkkotyökalujen käyttöä, sillä verkko-opinnot ovat kieltenopiskelijoiden kannalta joustavia ja helposti saatavilla.

(24)Ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, jotka edistävät koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla toimivien instituutioiden ja organisaatioiden yhteistyötä, tunnustaen, että niiden avulla voidaan olennaisella tavalla antaa ihmisille niitä tietoja, taitoja ja osaamista, joita ihmiset tarvitsevat muuttuvassa maailmassa ja voidakseen hyödyntää riittävällä tavalla innovointiin, luovuuteen ja yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia erityisesti digitaalisessa taloudessa.

(25)Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota viemään eteenpäin useita aloitteita, joilla eurooppalainen koulutusyhteistyö saatettaisiin uudelle tasolle, muun muassa kannustamalla siihen, että vuoteen 2024 mennessä perustettaisiin ”Eurooppa-yliopistoja”, jotka muodostaisivat alhaalta ylöspäin suuntautuvia unionin läpäiseviä verkostoja. Ohjelmassa olisi tuettava näitä Eurooppa-yliopistoja.

(26)Vuonna 2010 annetussa Bruggen julkilausumassa kehotettiin tukemaan ammatillista huippuosaamista älykkään ja kestävän kasvun edistämiseksi. Innovoinnin tehostamisesta Euroopan alueilla vuonna 2017 annetussa tiedonannossa korostetaan ammatillisen koulutuksen ja innovointijärjestelmien välisen yhteyden vahvistamista osana aluetasolla käytettäviä älykkään erikoistumisen strategioita. Ohjelman olisi tarjottavat välineet vastata näihin kehotuksiin, ja siinä olisi tuettava sellaisten ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden kansainvälisten foorumien kehittämistä, jotka liittyvät läheisesti kasvua, innovointia ja kilpailukykyä koskeviin paikallisiin ja alueellisiin strategioihin. Näiden huippuyksiköiden tehtävänä olisi toimia moottoreina korkealaatuisen ammatillisen osaamisen kehittämisessä alakohtaisten haasteiden perusteella ja samalla tukea unionissa tapahtuvia rakenteellisia muutoksia ja sosiaali- ja talouspolitiikkoja.

(27)Virtuaalisen yhteistyön toimien lisäämiseksi ohjelmassa olisi tuettava verkkoalustojen, kuten eTwinning-yhteisön, School Education Gateway -portaalin, aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin, Euroopan nuorisoportaalin ja korkea-asteen koulutusta koskevan verkkoalustan entistä järjestelmällisempää käyttöä.

(28)Ohjelman olisi osaltaan lisättävä taitojen ja tutkintojen avoimuutta ja helpotettava niiden tunnustamista sekä opintosuoritusten ja oppimistulosten siirtoa, tehostettava laadunvarmistusta ja tuettava epävirallisen ja arkioppimisen validointia, taitojen hallintaa ja neuvontaa. Ohjelman olisi tältä osin tarjottava tukea myös kansallisen ja unionin tason asiointipisteille ja verkostoille, jotka helpottavat euroopanlaajuisia vaihtoja ja joustavien oppimisväylien kehittämistä eri koulutus- ja nuorisoalojen välillä sekä virallisen ja arkioppimisen ympäristöissä.

(29)Ohjelmassa olisi hyödynnettävä edellisen Erasmus+ -ohjelman osallistujia ja tuettava erityisesti alumniverkostoja, ohjelman lähettiläitä sekä liikkuvuutta koskevien vertaistietojen välittäjiä (Europeers) kannustamalla heitä levittämään ohjelmasta saamiaan kokemuksia.

(30)Jotta varmistettaisiin yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuettaisiin muita unionin politiikkoja, liikkuvuusmahdollisuuksia olisi tarjottava eri toimialoilla, kuten julkisella sektorilla, maataloudessa ja liike-elämässä, toimiville henkilöille, jotta he voisivat jossakin elämänsä vaiheessa saada oppimiskokemuksen ulkomailta kasvaakseen ja kehittyäkseen sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti ja erityisesti tullakseen tietoiseksi eurooppalaisesta identiteetistään ja ymmärtääkseen Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta. Ohjelmassa olisi tarjottava asiointipiste ohjelmamaiden välisille unionin liikkuvuusjärjestelmille, joissa on vahva oppimisulottuvuus, sekä yksinkertaistettava tällaisten järjestelmien tarjontaa tuensaajien ja kyseisiin toimiin osallistuvien henkilöiden kannalta. Erasmus-hankkeiden määrän kasvattamista olisi helpotettava; olisi otettava käyttöön erityisiä toimenpiteitä, joilla Erasmus-hankkeiden toteuttajia autetaan avustusten hakemisessa tai synergioiden luomisessa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja maahanmuuttoon, turvallisuuteen, oikeusalaan sekä kansalaisuuteen, terveyteen ja kulttuuriin liittyvistä ohjelmista saatavien tukien kanssa.

(31)On tärkeää kannustaa Euroopan yhdentymiseen liittyvää opetusta, oppimista ja tutkimusta sekä edistää näistä asioista käytävää keskustelua Jean Monnet -toimista saatavan tuen avulla sekä korkea-asteen että muun yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla. Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen ja siihen sitoutuminen on erityisen tärkeää aikana, jona yhteisiä arvoja, joihin unioni perustuu ja jotka ovat erottamaton osa eurooppalaista identiteettiä, koetellaan ja jona kansalaisten osallistumisaktiivisuus on alhainen. Ohjelmalla olisi edelleen osaltaan edistettävä huippuosaamista Euroopan yhdentymiseen liittyvissä opinnoissa.

(32)Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista unionin politiikoissa sekä sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaan liittyvien arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.

(33)Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 34 17 kohdan mukaisesti [viite saatetaan ajan tasalle tarvittaessa].

(34)Kansallisten toimistojen hallinnoimien yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen toimien yleisten rahoituspuitteiden jakamiseksi olisi määriteltävä alakohtainen vähimmäisrahoitus (korkea-asteen koulutus, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus), jotta jokaisella näistä aloista voidaan varmistaa tavoiteltujen tuotosten ja tulosten saavuttamiseen tarvittava määrärahojen kriittinen massa.

(35)Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’ 35 . Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja välillistä toteutusta koskevat säännöt.

(36)Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(37)Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua ohjelmaan Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään unionin ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi annettava tarvittavat valtuudet toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmannet maat saavat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, joista määrätään kyseisen kolmannen maan osallistumista unionin ohjelmiin koskevassa erityisessä sopimuksessa. Täysimääräinen osallistuminen sisältää lisäksi velvoitteen perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia hajautetusti. Kolmansista maista peräisin olevien henkilöiden ja yhteisöjen, jotka eivät ole assosioituneita ohjelmaan, olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmassa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä. Toteuttamisen yhteydessä voitaisiin ajatella erityisjärjestelyjä Euroopan pienvaltioista peräisin olevien henkilöiden ja yhteisöjen osalta.

(38)Näiden alueiden erityistilanne olisi otettava huomioon komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” 36 mukaisesti. Syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin aiotaan lisätä toteuttamalla erilaisia toimenpiteitä. Näiltä alueilta ja kolmansista maista, erityisesti niiden naapurimaista, peräisin olevien ihmisten ja organisaatioiden välistä liikkuvuuteen liittyvää vaihtoa ja yhteistyötä olisi edistettävä. Toimenpiteitä aiotaan seurata ja arvioida säännöllisesti.

(39)Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 94 artiklan nojalla 37 [saatetaan viite tarvittaessa ajan tasalle uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti] saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Näiden maiden tai alueiden syrjäisyydestä johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toteutettaessa ja niiden osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

(40)Varainhoitoasetuksen mukaisesti komission olisi hyväksyttävä työohjelmia ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Työohjelmassa olisi vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelman toteuttamiseksi sen yleis- ja erityistavoitteita vastaavasti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet sekä kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä noudattaen.

(41)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 38 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tällaisten vaatimusten olisi sisällettävä sellaiset täsmälliset, mitattavat ja realistiset indikaattorit, joita voidaan mitata ajan myötä ja joiden perusteella voidaan arvioida ohjelman vaikutuksia kentällä.

(42)Tiedottaminen ohjelmasta tuettujen toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava niin Euroopan tasolla kuin kansallisella ja paikallistasolla. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien täytäntöönpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden sidosryhmien avulla.

(43)Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehokkuus ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välinen vahvempi synergia, viestintätoimiin tämän asetuksen mukaisesti kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava myös komission tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä edellyttäen, että ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen.

(44)Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia toteuttamismekanismeja. Ohjelman toteuttaminen olisi annettava komission ja kansallisten toimistojen vastuulle. Kansallisten toimistojen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samoja kuin edeltävän ohjelman hallintoa varten nimetyt toimistot. Vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi olisi rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin, jollei ole perusteltua syytä tehdä toisin esimerkiksi tilanteessa, jossa kyseisen kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista.

(45)Moitteettoman varainhoidon ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikissa osallistujamaissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Kyseisen riippumattoman tarkastuselimen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan sama kuin edellisessä ohjelmassa tarkoitettuja toimia varten nimetty elin.

(46)Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin lainsäädännön soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön maahanpääsyä koskevia nopeutettuja menettelyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 39 mukaisesti.

(47)Tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja arvioinnin seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja niiden tarkkuuden taso on asianmukainen. Kyseiset tiedot olisi toimitettava komissiolle asiaa koskevien tietosuojasääntöjen mukaisesti.

(48)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 40 mukaisesti.

(49)Avustuksensaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Ohjelmassa vahvistettujen liikkuvuutta koskevien toimien tukemiseen tarkoitettujen yksinkertaistettujen avustusten suuruudessa, sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava huomioon isäntämaan oleskelu- ja elinkustannukset. Komissiolla ja lähettävien maiden kansallisilla toimistoilla olisi oltava mahdollisuus mukauttaa näitä yksinkertaistettuja avustuksia objektiivisten kriteerien perusteella, erityisesti varmistaakseen niiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisen. Jäsenvaltioita olisi myös rohkaistava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Samaa vapautusta olisi sovellettava julkisiin tai yksityisiin yhteisöihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille.

(50)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 41 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 42 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 43 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muuta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia ja muuta laitonta toimintaa unionissa, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 44 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja myönnettävä komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(51)On tarpeen varmistaa ohjelman puitteissa toteutettujen toimien täydentävyys jäsenvaltioiden toteuttamien toimien sekä muiden unionin toimien kanssa erityisesti koulutuksen, kulttuurin ja tiedonvälityksen, nuorison ja solidaarisuuden, työllisyyden ja sosiaalisen osallistamisen, tutkimuksen ja innovoinnin, elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, kohderyhmänä etenkin nuoret viljelijät, koheesio- ja aluepolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden alalla.

(52)Sääntelykehys on jo edellisellä ohjelmakaudella antanut jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuuden luoda synergioita Erasmus+ -ohjelman ja muiden sellaisten unionin välineiden (kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen) välille, joista myös tuetaan unionin koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien laadullista kehittämistä, mutta tätä potentiaalia ei ole tähän mennessä hyödynnetty tarpeeksi, mikä rajoittaa hankkeiden systeemisiä vaikutuksia ja vaikutusta politiikkaan. Näiden eri välineiden hallinnosta kansallisella tasolla vastaavien kansallisten elinten olisi tehostettava keskinäistä viestintäänsä ja yhteistyötään, jotta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Ohjelman olisi annettava mahdollisuus aktiiviseen yhteistyöhön näiden välineiden kanssa.

(53)Jotta ohjelman tulosindikaattoreita voidaan tarkistaa ja täydentää, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitettä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(54)On aiheellista varmistaa edellisen ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisen ohjelman puitteissa 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä vielä saatettu loppuun.

(55)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja edistämään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista.

(56)Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(57)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan tavoitteen ohjelmamaiden välisen luonteen, rahoitettujen liikkuvuus- ja yhteistyötoimien suuren määrän ja laajan maantieteellisen soveltamisalan, sen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja yleisemmin unionin integraatioon kohdistuvien vaikutusten sekä sen voimakkaan kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

(58)Asetus (EY) N:o 1288/2013 olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

(59)Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

2 artikla

Määritelmät

1)’elinikäisellä oppimisella’ kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa tapahtuvaa oppimista (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen), mukaan lukien varhaiskasvatus, yleissivistävä, ammatillinen ja korkea-asteen koulutus sekä aikuiskoulutus, jonka tuloksena henkilökohtaiset, kansalaisuuteen ja kulttuuriin liittyvät, sosiaaliset ja/tai työhön liittyvät tiedot, taidot ja asenteet tai yhteiskunnallinen osallistuminen kehittyvät, neuvonta- ja ohjauspalvelut mukaan luettuina;

2)’oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella’ johonkin maahan oman asuinmaan ulkopuolelle siirtymistä, jonka tarkoituksena on suorittaa opintoja, harjoitteluja tai epävirallista tai arkioppimista; siihen voi liittyä toimenpiteitä, kuten kielitukea ja kielenopetusta, ja/tai sitä voidaan täydentää verkko-oppimisella ja virtuaalisella yhteistyöllä. Joissakin erityistapauksissa se voi olla muodoltaan tietoteknisten ja viestintävälineiden käytön avulla tapahtuvaa oppimista;

3)’epävirallisella oppimisella’ vapaaehtoista oppimista, joka tapahtuu virallisen koulutuksen ulkopuolella (tavoitteiden, menetelmien ja ajankäytön osalta) tarkoituksellisen toiminnan kautta ja johon liittyy oppimisen tukea jossakin muodossa;

4)’arkioppimisella’ arkipäivän toimista ja kokemuksista oppimista, joka ei ole tavoitteiden, ajankäytön tai oppimisen tuen osalta organisoitua eikä jäsenneltyä. Se ei välttämättä ole oppijan näkökulmasta tarkoituksellista;

5)’nuorilla’ 13–30-vuotiaita henkilöitä;

6)’ruohonjuuritason urheilulla’ järjestettyä paikallistason amatööriurheilua ja harrasteliikuntaa;

7)’korkeakouluopiskelijalla’ henkilöä, joka on kirjoilla korkeakoulussa joko lyhyitä opintoja taikka kandidaatin-, maisterin- tai tohtorintutkinnon tai vastaavia opintoja varten. Tällä tarkoitetaan myös vastavalmistuneita;

8)’henkilöstöllä’ henkilöitä, jotka joko ammatin tai vapaaehtoistoiminnan vuoksi osallistuvat yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen tai epäviralliseen oppimiseen liittyvään toimintaan, ja tällä voidaan tarkoittaa korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opettajia, kouluttajia, koulunjohtajia, nuorisotyöntekijöitä, urheiluvalmentajia, muuta kuin opetushenkilöstöä ja muita oppimisen edistämiseen osallistuvia toimijoita;

9)’ammattiopiskelijalla’ henkilöä, joka suorittaa toisen asteen ammatillisen perus- tai jatkokoulutuksen opinto-ohjelmaa tai toisen asteen jälkeistä opinto-ohjelmaa. Tällä tarkoitetaan myös henkilöitä, jotka ovat hiljattain suorittaneet kyseisten ohjelmien loppututkinnon;

10)’oppilaalla’ henkilöä, joka on oppimista varten kirjoilla yleissivistävää koulutusta antavassa oppilaitoksessa millä tahansa tasolla varhaiskasvatuksesta keskiasteen koulutukseen ja jonka kansalliset viranomaiset katsovat voivan osallistua ohjelmaan alueellaan;

11)’aikuiskoulutuksella’ kaikkia peruskoulutuksen jälkeisiä muun kuin ammatillisen aikuiskoulutuksen muotoja, jotka voivat kuulua virallisen tai epävirallisen koulutuksen taikka arkioppimisen piiriin;

12)’ohjelmaan assosioitumattomalla kolmannella maalla’ kolmatta maata, joka ei osallistu ohjelmaan täysimittaisesti, mutta jonka oikeussubjektit voivat poikkeuksellisesti hyötyä ohjelmasta asianmukaisesti perustelluissa unionin edun mukaisissa tapauksissa;

13)’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole jäsenvaltio;

14)’kumppanuudella’ oppilaitosten ja/tai organisaatioiden ryhmän tekemää sopimusta, jonka tarkoituksena on toteuttaa yhteisiä toimintoja ja hankkeita;

15)’yhteisellä maisteriohjelmalla’ integroitua koulutusohjelmaa, joka suoritetaan vähintään kahdessa korkeakoulussa ja jonka suorittaja saa yhden tutkintotodistuksen, jonka kaikki integroituun koulutusohjelmaan osallistuvat oppilaitokset myöntävät ja allekirjoittavat yhdessä ja joka tunnustetaan virallisesti maissa, joissa osallistuvat oppilaitokset sijaitsevat;

16)’kansainvälisellä’ mitä tahansa toimintaa, johon osallistuu vähintään yksi ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa;

17)’virtuaalisella yhteistyöllä’ yhteistyömuotoja, joissa käytetään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä;

18)’korkeakoululla’ korkea-asteen koulutusta tarjoavaa oppilaitosta, jossa kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti voi suorittaa tunnustetun tutkinnon tai muun tunnustetun korkea-asteen ammattipätevyyden, riippumatta siitä, mitä nimitystä tällaisesta oppilaitoksesta käytetään, sekä korkea-asteen koulutusta tarjoavaa muuta oppilaitosta, jonka kansalliset viranomaiset katsovat voivan osallistua ohjelmaan alueellaan;

19)’ohjelmamaiden välisellä’ mitä tahansa toimintaa, johon osallistuu vähintään kaksi maata, jotka ovat joko jäsenvaltioita tai ohjelmaan assosioituneita kolmansia maita;

20)’nuorten osallistumistoiminnalla’ koulun ulkopuolista toimintaa, jonka epäviralliset nuorten ryhmät ja/tai nuorisojärjestöt järjestävät ja jolle on ominaista epävirallinen oppiminen;

21)’nuorisotyöntekijällä’ henkilöä, joka ammattinsa tai vapaaehtoistoiminnan kautta on mukana epävirallisessa oppimisessa ja joka tukee nuorten koulutuksellista ja sosiaalista sekä ammatillista kehitystä;

22)’EU:n nuorisodialogilla’ nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua, joka toimii yhtenä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön painopisteiden, toteuttamisen ja seurannan jatkuvan yhteisen pohdinnan foorumina;

23)’ohjelmaan assosioituneella kolmannella maalla’ kolmatta maata, joka on osapuolena unionin kanssa tehdyssä sopimuksessa, jonka perusteella sen on mahdollista osallistua ohjelmaan, ja joka täyttää kaikki jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet;

24)’oikeussubjektilla’ luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen [197 artiklan 2 kohdan c alakohdan] mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

25)’ihmisillä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia’ henkilöitä, joiden on hankalaa hyödyntää tehokkaasti ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia taloudellisista, sosiaalisista, kulttuuriin liittyvistä, maantieteellisistä tai terveyteen liittyvistä syistä, maahanmuuttajataustan vuoksi tai esimerkiksi vammaan tai oppimisvaikeuksiin liittyvistä syistä;

26)’kansallisella viranomaisella’ viranomaista, joka vastaa kansallisella tasolla ohjelman hallinnoinnin seurannasta ja valvonnasta jossakin jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa;

27)’kansallisella toimistolla’ yhtä tai useampaa tietyn jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan elintä, joka on vastuussa ohjelman toteuttamisen hallinnoinnista kansallisella tasolla. Yhdessä jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa jäsenvaltiossa voi olla useampi kuin yksi kansallinen toimisto.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea ihmisten koulutuksellista, ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla Euroopassa ja muualla ja edistää näin kestävää kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista koheesiota sekä vahvistaa eurooppalaista identiteettiä. Ohjelma on keskeinen väline eurooppalaisen koulutusalueen luomiseksi, ja sillä tuetaan eurooppalaisen strategisen koulutusyhteistyön toteuttamista yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla sekä tähän liittyviä alakohtaisia ohjelmia, edistetään nuorisopoliittista yhteistyötä unionin nuorisostrategian 2019–2027 puitteissa ja kehitetään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta.

2.Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)edistetään oppimiseen liittyvää henkilöiden liikkuvuutta samoin kuin yhteistyötä, osallisuutta, huippuosaamista, luovuutta ja innovointia koulutusalan organisaatioiden ja koulutuspolitiikan tasolla;

b)edistetään epäviralliseen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja aktiivista osallistumista nuorten keskuudessa samoin kuin yhteistyötä, osallisuutta, luovuutta ja innovointia nuorisoalan organisaatioiden ja nuorisopolitiikan tasolla;

c)edistetään urheiluvalmentajien ja -henkilöstön oppimiseen liittyvää liikkuvuutta samoin kuin yhteistyötä, osallisuutta, luovuutta ja innovointia urheilujärjestöjen ja urheilupolitiikan tasolla.

3.Ohjelman tavoitteisiin pyritään seuraavien kolmen avaintoimen avulla:

a)oppimiseen liittyvä liikkuvuus, jäljempänä ’avaintoimi 1’;

b)organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö, jäljempänä ’avaintoimi 2’; ja

c)tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön, jäljempänä ’avaintoimi 3’.

II LUKU

KOULUTUS

4 artikla

Avaintoimi 1
Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

a)korkeakouluopiskelijoiden ja -henkilöstön liikkuvuus;

b)ammattiopiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen henkilöstön liikkuvuus;

c)oppilaiden ja oppilaitosten henkilöstön liikkuvuus;

d)aikuiskoulutuksen henkilöstön liikkuvuus;

e)kieltenopiskelumahdollisuudet, myös sellaiset, jotka tukevat liikkuvuustoimia.

5 artikla

Avaintoimi 2
Organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö

a)kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan;

b)laatukumppanuudet, etenkin Eurooppa-yliopistot, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt ja yhteiset maisteriohjelmat;

c)innovaatiokumppanuudet, joiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovointikykyä;

d)verkkoalustat ja virtuaalisen yhteistyön välineet, myös tukipalvelut eTwinning-verkostolle ja aikuiskoulutuksen eurooppalaiselle foorumille.

6 artikla

Avaintoimi 3
Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

a)unionin yleisten ja alakohtaisten toimintaohjelmien valmistelu ja toteuttaminen koulutuksen alalla, myös Eurydice-verkoston tai muiden asiaankuuluvien organisaatioiden tuella;

b)tuki sellaisille unionin välineille ja toimenpiteille, joilla edistetään osaamisen, taitojen ja tutkintojen laatua, avoimuutta ja tunnustamista 45 ;

c)poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö keskeisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien unionin laajuiset verkostot, koulutusalan eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja kansainväliset koulutusjärjestöt;

d)toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman laadullista ja osallistavaa toteuttamista;

e)yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille;

f)tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden samoin kuin ohjelman osalta.

7 artikla

Jean Monnet -toimet

a)Jean Monnet -toimet korkeakoulutuksen alalla;

b)Jean Monnet -toimet muilla koulutuksen aloilla;

c)tuki seuraaville laitoksille, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen: Firenzen yliopistollinen Eurooppa-instituutti, mukaan lukien sen eurooppalaisen ylikansallisen hallinnon laitos; College of Europe -yliopisto (Bruggen ja Natolinin laitokset); julkisen hallinnon Eurooppa-instituutti, Maastricht; eurooppaoikeuden akatemia, Trier; Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus, Odense, sekä Eurooppakoulutuksen kansainvälinen keskus, Nizza.

III LUKU

NUORISO

8 artikla

Avaintoimi 1
Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

a)nuorten liikkuvuus;

b)nuorten osallistumistoiminta;

c)DiscoverEU-toiminta;

d)nuorisotyöntekijöiden liikkuvuus.

9 artikla

Avaintoimi 2
Organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö

a)kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan;

b)innovaatiokumppanuudet, joiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovointikykyä;

c)verkkoalustat ja virtuaalisen yhteistyön välineet.

10 artikla

Avaintoimi 3
Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

a)unionin toimintaohjelman valmistelu ja täytäntöönpano nuorisoalalla, nuorisoasioiden wikisivuston tuella;

b)Unionin välineet ja toimenpiteet, joilla edistetään osaamisen ja taitojen laatua, avoimuutta ja tunnustamista, erityisesti Youthpassin avulla;

c)poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö asiaankuuluvien keskeisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien unionin laajuiset verkostot, nuorisoalan eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja kansainväliset nuorisojärjestöt, EU:n nuorisodialogi sekä tuki Euroopan nuorisofoorumille;

d)toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman laadullista ja osallistavaa toteuttamista;

e)yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille;

f)tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden samoin kuin ohjelman osalta.

IV LUKU

URHEILU

11 artikla

Avaintoimi 1
Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

12 artikla

Avaintoimi 2
Organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö

a)kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan;

b)voittoa tavoittelemattomat urheilutapahtumat, joiden tarkoituksena on kehittää urheilun eurooppalaista ulottuvuutta.

13 artikla

Avaintoimi 3
Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

a)urheilua ja liikuntaa koskevan unionin poliittisen ohjelman valmistelu ja toteuttaminen;

b)poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö asiaankuuluvien keskeisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien urheilualan eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja kansainväliset urheilujärjestöt;

c)tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden samoin kuin ohjelman osalta, mukaan lukien urheilupalkinnot.

V LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Talousarvio

1.Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 30 000 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.Seuraavassa esitetään ohjelman rahoituksen ohjeellinen jakautuminen:

a)koulutusalan toimiin 24 940 000 000 euroa, josta

1)vähintään 8 640 000 000 euroa olisi kohdennettava 4 artiklan a alakohdassa ja 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin korkea-asteen koulutusta koskeviin toimiin;

2)vähintään 5 230 000 000 euroa olisi kohdennettava 4 artiklan b alakohdassa ja 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin ammatillista koulutusta koskeviin toimiin;

3)vähintään 3 790 000 000 euroa olisi kohdennettava 4 artiklan c alakohdassa ja 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin yleissivistävää koulutusta koskeviin toimiin;

4)vähintään 1 190 000 000 euroa olisi kohdennettava 4 artiklan d alakohdassa ja 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin aikuiskoulutusta koskeviin toimiin;

5)450 000 000 euroa olisi kohdennettava 7 artiklassa tarkoitettuihin Jean Monnet -toimiin;

b)edellä 8–10 artiklassa tarkoitettuihin nuorisoalan toimiin 3 100 000 000 euroa;

c)edellä 11–13 artiklassa tarkoitettuihin urheilualan toimiin 550 000 000 euroa; ja

d)vähintään 960 000 000 euroa kansallisten toimistojen toimintakustannusten osittaiseksi kattamiseksi.

3.Edellä 1 kohdassa esitettyjen rahoituspuitteiden lisäksi asetetaan ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämistä varten käyttöön lisärahoitusosuus asetuksella …/… [naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline] 46 ja asetuksella …/… [IPA III] 47 tämän asetuksen mukaisesti toteutettavien ja hallinnoitavien toimien tukemiseksi. Osuus rahoitetaan kyseisten välineiden perustamisesta annettujen asetusten mukaisesti.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

5.Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.

6.Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

15 artikla

EU:n rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät

1.Ohjelman toteutuksessa käytetään johdonmukaisesti suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

2.Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat.

3.Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen X [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

VI LUKU

OHJELMAAN OSALLISTUMINEN

16 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1.Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti,

b)unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen.

d)muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

–varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

–vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

–ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

–taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maat voivat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät kaikki jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet.

17 artikla

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat

a)edellä 16 artiklassa tarkoitetut kolmannet maat, jotka eivät täytä kyseisen artiklan 2 kohdassa vahvistettua edellytystä;

b)mikä tahansa muu kolmas maa.

18 artikla

Suoraan ja välilliseen hallinnointiin sovellettavat säännöt

1.Ohjelmaan voivat osallistua koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla toimivat julkiset ja yksityiset oikeussubjektit.

2.Komission ja jäsenvaltioiden on ohjelmaa toteuttaessaan varmistettava muun muassa osallistujien valinnan ja avustusten myöntämisen yhteydessä, että toimilla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta ja tavoittamaan paremmin sellaiset ihmiset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

3.Varainhoitoasetuksen [145 artiklan 3 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa] tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista sekä suoran että välillisen hallinnoinnin puitteissa toteutettavissa valinnoissa.

4.Sellaisilla julkisyhteisöillä sekä koulutus-, nuoriso- ja urheilualan instituutioilla, jotka ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saaneet yli 50 prosenttia vuosituloistaan julkisista lähteistä, katsotaan olevan riittävät taloudelliset, ammatilliset ja hallinnolliset valmiudet tämän ohjelman mukaisten toimien toteuttamiseksi. Niiltä ei saa vaatia muita asiakirjoja näiden valmiuksien osoittamiseksi.

5.Jotta voitaisiin edistää ohjelmaan osallistumista sellaisten ihmisten osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja varmistaa ohjelman sujuva toteuttaminen, komissio voi objektiivisten kriteerien perusteella muuttaa tai valtuuttaa 23 artiklassa tarkoitetut kansalliset toimistot muuttamaan sellaisten avustusten määriä, joilla tuetaan ohjelmaan sisältyviä liikkuvuustoimia.

6.Komissio voi käynnistää yhteisiä ehdotuspyyntöjä ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden tai niiden organisaatioiden ja virastojen kanssa rahoittaakseen hankkeita toisiaan vastaavien osuuksien pohjalta. Hankkeita voidaan arvioida ja valita yhteisillä arviointi- ja valintamenettelyillä, joista osallistuvien organisaatioiden ja virastojen on sovittava varainhoitoasetuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

VII LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA JA ARVIOINTI

19 artikla

Työohjelma

20 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa tai täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehystä koskevilla säännöksillä.

3.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että varainhoitoasetuksen [2 artiklan 5 kohdassa] tarkoitetut unionin varoista myönnettävän avustuksen saajat keräävät ohjelman toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa käytettävät tiedot tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Sitä varten unionin varoista myönnettävän avustuksen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

21 artikla

Arviointi

1.Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt. Siihen on liitettävä myös edeltävän ohjelman loppuarviointi.

3.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ohjelman toteuttamista ja vaikutuksia omilla alueillaan koskeva kertomus viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024, sanotun kuitenkaan rajoittamatta IX luvussa vahvistettujen vaatimusten ja 24 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen velvollisuuksien noudattamista.

4.Komissio suorittaa toteutusjakson päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin.

5.Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

VIII LUKU

TIEDOTUS, VIESTINTÄ JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN

22 artikla

Tiedotus, viestintä ja tulosten levittäminen

1.Jäljempänä 24 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen on kehitettävä johdonmukainen strategia, joka koskee tehokasta tiedotusta niiden hallinnoimien ohjelman toimien yhteydessä tuetuista toiminnoista sekä tulosten tehokasta levittämistä ja hyödyntämistä, ja avustettava komissiota sen yleisessä tiedottamisessa, joka koskee ohjelmaa, kansallisella ja unionin tasolla hallinnoituja toimia koskevat tiedot mukaan luettuina, ja sen tuloksia, sekä tiedotettava asiaankuuluville kohderyhmille niiden maassa toteutetuista toimista.

2.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

3.Ohjelman piiriin kuuluvilla sektoreilla toimivien oikeussubjektien on käytettävä ohjelmaan liittyvässä viestinnässä ja tiedon levittämisessä Erasmus-brändinimeä.

4.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

IX LUKU

HALLINNOINTI- JA TARKASTUSJÄRJESTELMÄ

23 artikla

Kansallinen viranomainen

1.Jokaisen jäsenvaltion on viimeistään […] ilmoitettava komissiolle pysyvän edustustonsa välittämässä virallisessa ilmoituksessa se taho tai ne tahot, joilla on lainmukainen valtuutus toimia niiden puolesta kansallisena viranomaisena tätä asetusta sovellettaessa. Jos kansallinen viranomainen korvataan toisella ohjelmakauden aikana, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle viipymättä noudattaen samaa menettelyä.

2.Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, mahdollisuuksien mukaan myös toimenpiteet, joilla pyritään ratkaisemaan kysymyksiä, jotka aiheuttavat ongelmia viisumien saannissa.

3.Kansallisen viranomaisen on viimeistään […] nimettävä kansallinen toimisto tai kansalliset toimistot. Jos kansallisia toimistoja on enemmän kuin yksi, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukainen järjestelmä, jolla koordinoidaan ohjelman toteuttamisen hallinnointia kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa etenkin ohjelman johdonmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen ja tehokkaat yhteydet komission kanssa tähän liittyen sekä helpottaa mahdollista varojen siirtoa toimistojen välillä, mikä mahdollistaa joustavuuden ja jäsenvaltioille osoitettujen varojen paremman käytön. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä, kuinka se järjestää kansallisen viranomaisen ja kansallisen toimiston välisen suhteen, mukaan lukien sellaiset tehtävät kuin kansallisen toimiston työohjelman laatiminen.
Kansallisen viranomaisen on toimitettava komissiolle asianmukainen vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi sen osalta, että kansallinen toimisto noudattaa varainhoitoasetuksen [58 artiklan 1 kohdan] c, v ja vi alakohdan ja [60 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan] säännöksiä, kansallisten toimistojen sisäistä valvontaa koskevia unionin vaatimuksia sekä sääntöjä, jotka koskevat ohjelman varojen hallinnointia tukia myönnettäessä.

4.Kansallisen viranomaisen on nimettävä 26 artiklassa tarkoitettu riippumaton tarkastuselin.

5.Kansallisen viranomaisen laatiman vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin on perustuttava sen omaan valvontaan ja tarkastuksiin ja/tai 26 artiklassa tarkoitetun riippumattoman tarkastuselimen suorittamaan valvontaan ja tarkastuksiin. Jos ohjelmaa varten nimetty kansallinen toimisto on sama kuin edeltävää ohjelmaa varten nimetty kansallinen toimisto, vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi on rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin.

6.Jos komissio hylkää kansallisen toimiston nimeämisen vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointia koskevan arviointinsa perusteella tai jos kansallinen toimisto ei täytä komission asettamia vähimmäisvaatimuksia, kansallisen viranomaisen on varmistettava, että toteutetaan tarvittavat korjaavat toimet sen varmistamiseksi, että kansallinen toimisto täyttää vähimmäisvaatimukset, tai nimettävä kansalliseksi toimistoksi jokin toinen elin.

7.Kansallisen viranomaisen on seurattava ja valvottava ohjelman hallinnointia kansallisella tasolla. Sen on tiedotettava komissiolle sellaisista päätöksistä, joilla voi olla merkittävä vaikutus ohjelman hallinnointiin, erityisesti niiden koskiessa sen kansallista toimistoa, ja kuultava komissiota hyvissä ajoin ennen niiden tekemistä.

8.Kansallisen viranomaisen on osoitettava riittävä yhteisrahoitus kansallisen toimiston toimintaa varten sen varmistamiseksi, että ohjelman hallinnoinnissa noudatetaan sovellettavia unionin sääntöjä.

9.Kansallisen viranomaisen on toimitettava komissiolle vuosittain ohjelmaa koskevia seuranta- ja valvontatoimiaan koskevat tiedot, jotka perustuvat kansallisen toimiston vuotuiseen johdon vahvistuslausumaan, riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaan tarkastuslausuntoon ja kansallisen toimiston vaatimustenmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskevaan komission analyysiin.

10.Kansallisen viranomaisen on kannettava vastuu niiden unionin varojen moitteettomasta hallinnoinnista, jotka komissio siirtää kansalliselle toimistolle ohjelman puitteissa.

11.Jos kansallisen toimiston todetaan syyllistyneen sääntöjenvastaisuuteen, laiminlyöntiin tai petokseen tai jos kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista ja tämä johtaa siihen, että komissiolla on saatavia kansalliselta toimistolta, kansallinen viranomainen on komissioon nähden vastuussa varoista, joita ei saada takaisin.

12.Edellä olevassa 11 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa kansallinen viranomainen voi peruuttaa kansallisen toimiston nimityksen joko omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä. Jos kansallinen viranomainen haluaa peruuttaa kansallisen toimiston nimityksen muun perustellun syyn vuoksi, sen on ilmoitettava komissiolle peruutuksesta viimeistään kuusi kuukautta ennen kansallisen toimiston toimeksiannon suunniteltua päättymispäivää. Tällaisessa tapauksessa kansallisen viranomaisen ja komission on sovittava virallisesti erityisistä siirtymätoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.

13.Jos kansallisen toimiston nimitys peruutetaan, kansallisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimet kyseisen kansallisen toimiston haltuun annettujen unionin varojen valvomiseksi ja varmistettava näiden varojen sekä kaikkien ohjelman hallinnoinnissa tarvittavien asiakirjojen ja hallinnointivälineiden esteetön siirtyminen uudelle kansalliselle toimistolle. Kansallisen viranomaisen on annettava kansalliselle toimistolle, jonka nimitys on peruutettu, tarvittava rahoitustuki, jotta tämä voi jatkaa sopimusvelvoitteidensa täyttämistä ohjelman tuensaajiin ja komissioon nähden siihen saakka, kunnes nämä velvoitteet siirtyvät uudelle kansalliselle toimistolle.

14.Jos komissio sitä pyytää, kansallisen viranomaisen on nimettävä oppilaitokset tai organisaatiot tai oppilaitos- ja organisaatiotyypit, joiden voidaan katsoa olevan osallistumiskelpoisia tiettyihin ohjelman toimiin omilla alueillaan.

24 artikla

Kansallinen toimisto

1.Kansallisen toimiston on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)sen on oltava oikeushenkilö tai osa yhteisöä, joka on oikeushenkilö, ja sen on kuuluttava kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön alaisuuteen; kansalliseksi toimistoksi ei voida nimetä ministeriötä;

b)sillä on oltava riittävät hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri tehtäviensä suorittamiseen tyydyttävällä tavalla, jotta varmistetaan ohjelman tehokas ja tuloksellinen hallinnointi ja unionin varojen moitteeton varainhoito;

c)sillä on oltava toiminnalliset ja oikeudelliset valmiudet soveltaa hallinnollisia sääntöjä, sopimusehtoja ja varainhoitoa koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu unionin tasolla;

d)sen on annettava riittävät, mielellään viranomaisen antamat rahoitusvakuudet, jotka vastaavat sen hallinnoitavaksi annettavien unionin varojen tasoa;

e)se on nimettävä ohjelman keston ajaksi.

2.Kansallisen toimiston on vastattava hankkeen elinkaaren kaikkien vaiheiden hallinnosta [19] artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa kuvattavien toimien osalta varainhoitoasetuksen [58 artiklan 1 kohdan c, v ja vi alakohdan] mukaisesti.

3.Kansallisen toimiston on myönnettävä tuki varainhoitoasetuksen [2 artiklan 5 kohdassa] tarkoitetuille avustuksen saajille tukisopimuksen muodossa siten kuin komissio on tarkentanut kyseisen ohjelmatoimen osalta.

4.Kansallisen toimiston on raportoitava komissiolle ja kansalliselle viranomaiselleen vuosittain varainhoitoasetuksen [60 artiklan 5 kohdan] mukaisesti. Kansallisen toimiston on vastattava niiden huomautusten täytäntöönpanosta, joita komissio antaa analysoituaan kansallisen toimiston vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon.

5.Kansallinen toimisto ei saa siirtää sille annettuja ohjelmaan tai talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä kolmannelle osapuolelle ilman kansallisen viranomaisen ja komission ennakkoon antamaa kirjallista lupaa. Kansallisen toimiston on oltava yksin vastuussa kolmannelle osapuolelle siirretyistä tehtävistä.

6.Jos kansallisen toimiston nimitys peruutetaan, kyseinen kansallinen toimisto on oikeudellisesti vastuussa sopimusvelvoitteidensa täyttämisestä ohjelman tuensaajiin ja komissioon nähden siihen saakka, kunnes nämä velvoitteet siirtyvät uudelle kansalliselle toimistolle.

7.Kansallisen toimiston on vastattava aiempaa ohjelmaa koskevien, ohjelman alkaessa vielä avoinna olevien rahoitussopimusten hallinnoinnista ja päättämisestä.

25 artikla

Euroopan komissio

1.Komissio tarkistaa kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät kansallisiin toimistoihin sovellettavien 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten perusteella, erityisesti kansallisen viranomaisen laatiman vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin, kansallisen toimiston vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon perusteella ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen viranomaisen vuosittain toimittamat tiedot ohjelmaan liittyvistä seuranta- ja valvontatoimistaan.

2.Komissio hyväksyy, hyväksyy ehdollisesti tai hylkää kansallisen toimiston nimityksen kahden kuukauden kuluessa kansallisen viranomaisen laatiman 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin vastaanottamisesta. Komissio ryhtyy sopimussuhteeseen kansallisen toimiston kanssa vasta sitten, kun se on hyväksynyt vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin. Jos hyväksyntä on ehdollinen, komissio saattaa soveltaa kansallisen toimiston kanssa solmimaansa sopimussuhteeseen oikeasuhteisia varotoimenpiteitä.

3.Komissio antaa kansallisen toimiston käyttöön vuosittain seuraavat ohjelman varat:

a)varat tukien myöntämiseksi ohjelman toimiin, joiden hallinnointi on annettu kansallisen toimiston tehtäväksi kyseisessä jäsenvaltiossa;

b)rahoitustuki kansallisen toimiston suorittamiin ohjelman hallinnointitehtäviin, joka määritellään kansallisen toimiston hallinnoitavaksi annettujen, tukien myöntämiseen tarkoitettujen unionin varojen määrän perusteella;

c)tarvittaessa lisärahoitusta 6 artiklan d alakohdan ja 10 artiklan d alakohdan mukaisiin toimenpiteisiin.

4.Komissio vahvistaa kansallisen toimiston työohjelmaa koskevat vaatimukset. Komissio antaa ohjelman varat kansallisen toimiston käyttöön vasta sen jälkeen, kun se on hyväksynyt muodollisesti kyseisen kansallisen toimiston työohjelman.

5.Arvioituaan vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon komissio antaa lausunnon ja sitä koskevat huomautukset kansalliselle toimistolle ja kansalliselle viranomaiselle.

6.Jos komissio ei voi hyväksyä kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa tai riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaa tarkastuslausuntoa taikka jos kansallinen toimisto ei tyydyttävällä tavalla pane täytäntöön komission huomautuksia, komissio voi toteuttaa varotoimenpiteitä ja korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi varainhoitoasetuksen [60 artiklan 4 kohdan] mukaisesti.

7.Kansallisten toimistojen verkoston kanssa järjestetään säännöllisesti kokouksia sen varmistamiseksi, että ohjelma toteutetaan johdonmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikissa 17 artiklassa tarkoitetuissa kolmansissa maissa.

26 artikla

Riippumaton tarkastuselin

1.Riippumattoman tarkastuselimen on annettava tarkastuslausunto johdon vahvistuslausumasta varainhoitoasetuksen [60 artiklan 5 kohdan] mukaisesti. Se muodostaa yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen [123 artiklan] mukaisesti.

2.Riippumattoman tarkastuselimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)sillä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi;

b)sen on varmistettava, että tarkastustoimissa otetaan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tilintarkastusstandardit;

c)sillä ei saa olla eturistiriitatilannetta siihen oikeudelliseen yksikköön nähden, johon kansallinen toimisto kuuluu. Erityisesti sen on oltava toiminnallisesti riippumaton oikeudellisesta yksiköstä, johon kansallinen toimisto kuuluu.

3.Riippumattoman tarkastuselimen on annettava komissiolle ja sen edustajille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja raportteihin, jotka ovat sen antaman, kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa koskevan tarkastuslausunnon perustana.

X LUKU

VALVONTAJÄRJESTELMÄ

27 artikla

Valvontajärjestelmän periaatteet

1.Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkaalla valvonnalla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia.

2.Komissio vastaa kansallisen toimiston hallinnoimiin ohjelman toimiin ja toimintoihin kohdistuvasta valvontatoiminnasta. Se vahvistaa vähimmäisvaatimukset kansallisen toimiston ja riippumattoman tarkastuselimen suorittamalle valvonnalle.

3.Kansallisen toimiston on vastattava 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ohjelman toimien varoista maksettavien avustusten saajien perustason valvonnasta. Valvonnan on annettava kohtuulliset takeet siitä, että myönnetyt avustukset käytetään tarkoitetulla tavalla ja sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti.

4.Komissio varmistaa kansallisille toimistoille siirrettyjen ohjelman varojen osalta, että sen suorittama valvonta sovitetaan asianmukaisella tavalla yhteen kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen suorittaman valvonnan kanssa yhden tarkastuksen periaatteen ja riskiperustaisen analyysin perusteella. Tätä säännöstä ei sovelleta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamiin tutkimuksiin.

28 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

XI LUKU

TÄYDENTÄVYYS

29 artikla

Täydentävyys suhteessa muihin unionin politiikkoihin, ohjelmiin ja rahastoihin

1.Ohjelma on toteutettava siten, että varmistetaan sen yleinen johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa muihin asiaankuuluviin unionin politiikkoihin, ohjelmiin ja rahastoihin, erityisesti sellaisiin, jotka liittyvät koulutukseen, kulttuuriin ja mediaan, nuorisoon ja solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, elinkeinoelämään ja yritystoimintaan, digitaalipolitiikkaan, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastoon, koheesioon, aluepolitiikkaan, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitysasioihin.

2.Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja.

3.Jos sekä ohjelmasta että asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 1 artiklassa tarkoitetuista Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) myönnetään rahoitustukea samaan toimeen, kyseinen toimi on toteutettava tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, mukaan luettuna perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperintää koskevat säännöt.

4.Ohjelman mukaisesti avustuskelpoisia toimia, jotka on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä ja jotka täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset mutta joita ei budjettirajoitusten vuoksi voida rahoittaa, voidaan valita rahoitettaviksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista. Tällöin sovelletaan tähän asetukseen perustuvia yhteisrahoitusosuuksia ja avustuskelpoisuussääntöjä. Toimet toteuttaa asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklassa tarkoitettu hallintoviranomainen noudattaen kyseisessä asetuksessa ja rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettuja sääntöjä, mukaan lukien rahoitusoikaisuja koskevat säännöt.

XII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 20 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 20 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 20 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

31 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsittelemään alakohtaisia kysymyksiä. Ulkopuolisia asiantuntijoita, myös työmarkkinaosapuolten edustajia, voidaan komitean työjärjestyksen mukaisesti tarvittaessa ja tapauskohtaisesti kutsua osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina.

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

32 artikla

Kumoaminen

33 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 1288/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetuksella (EU) N:o 1288/2013 hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.Varainhoitoasetuksen [130 artiklan 2 kohdasta] poiketen komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pitää tuettavien toimien toteutukseen välittömästi liittyviä, vuoden 2021 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana aiheutuneita kustannuksia avustuskelpoisina 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka ne olisivat aiheutuneet avustuksen saajalle ennen rahoitushakemuksen jättämistä.

4.Talousarvioon voidaan 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään [31 päivänä joulukuuta 2027].

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisella tasolla esteetön siirtyminen Erasmus+ -ohjelman (2014–2020) yhteydessä toteutettavien toimien ja tämän ohjelman nojalla toteutettavien toimien välillä.

34 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

☑ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 48  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

⌧ kesto on rajattu

–⌧    toiminta alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2027

–⌧    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuonna 2027 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuonna 2032 maksumäärärahojen osalta.

◻ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV, minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 52  

⌧Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–⌧ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–⌧    toimeenpanovirastoja  

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

⌧ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–⌧ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–⌧ julkisoikeudellisille yhteisöille

–⌧ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve 56

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–⌧    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–◻    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

(1)    COM(2018) 98 final.

(2)    COM(2018) 321 final.

(3)    COM(2017) 673 final.

(4)    Eurooppalaisista 70 prosenttia kokee nykyään itsensä Euroopan unionin kansalaisiksi. Luku on noussut kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2017 ja on nyt korkeimmillaan sitten kevään 2010. Yli puolet vastaajista (54 prosenttia) tuntee oikeutensa EU-kansalaisina, mutta reilut kaksi kolmasosaa haluaisi enemmän tietoa (EU:n kansalaisuutta koskeva Eurobarometri-kysely nro 88, marraskuu 2017). Ks. myös Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017, COM(2017) 30/2 final.

(5)    Esimerkiksi vain kolmasosa (35 prosenttia) 14-vuotiaista koululaisista tietää, kuka saa äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa; IEA (2010) ICCS 2009 European Report Civic knowledge, attitudes, and engagement among lower-secondary students in 24 European countries http://www.iea.nl/fileadmin/user_upload/Publications/Electronic_versions/ICCS_2009_European_Report.pdf .

(6)    TNS for the European Commission (2017) European Youth Eurobarometer https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/1fa75943-a978-11e7-837e-01aa75ed71a1 .

(7)    Learning Europe at School Study https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/83be95a3-b77f-4195-bd08-ad92c24c3a3c .

(8)    Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (NDICI) ja liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA III).

(9)    Euroopan aluekehitysrahasto, koheesiorahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

(10)    [Viite].

(11)    COM(2018) 366.

(12)    COM(2018) 267.

(13)    COM(2018) 50 final ja SWD(2018) 40 final.

(14)    SWD(2018) 40 final.

(15)    Ohjelmamaita ovat 28 jäsenvaltiota sekä Islanti, Liechtenstein, Norja, Makedonia ja Turkki.

(16)    Kuulemista johti Euroopan komission pääsihteeristö, ja se kattoi joukon ohjelmia koulutuksen, kulttuurin, kansalaisuuden ja oikeuden aloilla. Kuulemiseen saatiin 1 127 Erasmus+ ohjelman kannalta välittömästi merkityksellistä vastausta. Julkinen kuuleminen: EU:n rahoitusvälineet arvojen ja liikkuvuuden aloilla .

(17)    Ks. http://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/documents.evaluations_fi.

(18)    SEC(2018) 265. Lausunto koskee vaikutustenarviointiraportin luonnosta, joka poikkeaa hyväksytystä raportista.

(19)    [Viite].

(20)    Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA), Euroopan naapuruusväline (ENI), kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI) ja kumppanuusväline kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten (PI).

(21)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(22)    EUVL C , , s. .

(23)    EUVL C , , s. .

(24)    COM(2018) 98 final.

(25)    EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.

(26)    COM(2018) 321 final.

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

(28)    COM(2016) 381 final.

(29)    [Viite].

(30)    [Viite - neuvoston on määrä hyväksyä kesäkuun 2018 loppuun mennessä]

(31)    COM(2018) 269 final.

(32)    [Viite].

(33)    COM(2018) [ ].

(34)    EUVL L […], […], p. […].

(35)    EUVL L […], […], s. […].

(36)    COM(2017) 623 final.

(37)    Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(38)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista (EYVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(42)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N: o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(43)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(45)    Erityisesti seuraavat: tutkintoja ja pätevyyksiä selkeyttävät unionin yhteiset puitteet; eurooppalainen tutkintojen viitekehys; ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys; ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä; eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä; Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri; eurooppalainen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistys; kansallisten akateemisen liikkuvuuden ja tutkintojen tunnustamisen tiedotuskeskusten eurooppalainen verkosto; ja Euroguidance-verkostot.

(46)    [Viite].

(47)    [Viite].

(48)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(49)    Ohjelmaan osallistumisen ja unioniin kuulumisen välinen positiivinen yhteys todettiin kaikilla aloilla ja kaikissa osallistumismuodoissa. Erasmus+ -ohjelmasta suoraa tukea saaneet oppijat tunsivat itsensä 19 prosenttia todennäköisimmin eurooppalaiseksi, ja heillä oli 6 prosenttia todennäköisemmin myönteisiä tunteita unionia kohtaan – Lähde: Staff Working Document of Erasmus+ mid-term evaluation.

(50)     https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/documents.evaluations_en . 

(51)    Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (NDICI) ja liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA III).

(52)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx . 

(53)    Tämä kattaa kansallisten virastojen toiminta-avustuksen sekä suoran hallinnoin hallintokustannukset.

(54)    Riippumaton tarkastuselin antaa tarkastuslausunnon johdon vahvistuslausumasta varainhoitoasetuksen [60 artiklan 5 kohdan] mukaisesti. Se muodostaa yleisen varmuuden perustan (uuden) varainhoitoasetuksen [123 artiklan] mukaisesti.

(55)    Henkilöstöarviot perustuvat komission henkilöstötasoon vuonna 2018 (koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa lukuun ottamatta) ja määrää kasvatetaan asteittain. Luku ei sisällä arvioitua henkilöstöä, joka tarvitaan erillisvirastoja varten, ei myöskään lisähenkilöstöä, joka maksetaan tulevien assosioituneiden maiden maksuosuuksista.

(56)    Henkilöresurssien arvioitu tarve perustuu puhtaasti nykytilanteeseen (sellaisena kuin se on), ja sitä saatetaan tarkistaa. Kaudella 2021–2027 odotettavissa oleva ohjeellinen kasvu on 25 %.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel30.5.2018

COM(2018) 367 final

LIITE

asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta

{SEC(2018) 265 final}
{SWD(2018) 276 final}
{SWD(2018) 277 final}

LIITE

Indikaattorit

1)Laadukas oppimiseen liittyvä liikkuminen erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille

2)Organisaatioiden ja oppilaitosten eurooppalaistuminen ja kansainvälistyminen

Mitä mitataan?

3)Niiden henkilöiden määrä, jotka osallistuvat liikkuvuustoimiin ohjelmassa

4)Niiden henkilöiden määrä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka osallistuvat oppimiseen liittyviin liikkuvuustoimiin ohjelmassa

5)Niiden osallistujien osuus, jotka uskovat hyötyneensä osallistumisestaan ohjelmaan kuuluviin oppimiseen liittyviin liikkuvuustoimiin

6)Niiden oppilaitosten ja organisaatioiden määrä, joita on tuettu ohjelmasta avaintoimessa 1 (oppimiseen liittyvä liikkuvuus) ja avaintoimessa 2 (yhteistyö)

7)Niiden uusien organisaatioiden määrä, joita on tuettu ohjelmasta avaintoimessa 1 (oppimiseen liittyvä liikkuvuus) ja avaintoimessa 2 (yhteistyö)

8)Niiden oppilaitosten ja organisaatioiden osuus, joita on tuettu ohjelmasta ja jotka ovat ohjelmaan osallistumisensa tuloksena kehittäneet korkealaatuisia käytäntöjä