27.7.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 225/159

—

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen jatkaa EGR:n toimintaa vuoden 2013 jälkeen ja kannattaa erityisesti sitä, että sen soveltamisala ja tukikriteerit ovat edelleen tietyiltä osin vuonna 2009 tehdyn tarkistuksen mukaisia.

—

pahoittelee neuvoston päätöstä olla jatkamatta kriisistä johtuvia poikkeustoimenpiteitä joulukuun 31. päivän 2011 jälkeen.

—

suosittelee, että EGR:n yrityspilarin tukeen sovelletaan korkeampia osarahoitusasteita kuin muihin pilareihin yritysten perustamisen ja yrittäjyyden kannustamiseksi.

—

ei suosittele ehdotettua EGR:n laajentamista maataloustuottajiin ja korostaa, että kauppasopimuksista käytävissä neuvotteluissa tulee varmistaa johdonmukaisuus yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden kanssa.

—

korostaa, että nykyinen asetus antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden valita alueet, jotka voivat hakea EGR:n tukea suoraan. Komitea kannustaakin jäsenvaltioita käyttämään tätä mahdollisuutta entistä säännöllisemmin.

—

katsoo, että ehdotusta voitaisiin parantaa viittaamalla suoremmin paikallis- ja alueviranomaisiin erityisesti 8 artiklan 2 kohdassa – hakemuksiin tulisi sisältyä tietoa paikallis- ja alueviranomaisten kuulemismenettelyistä, ja niissä olisi mainittava toimenpidepaketin toteuttavat elimet – ja 11 artiklan 4 kohdassa – EGR:n käyttöä koskeva neuvonta paikallis- ja alueviranomaisille.

Esittelijä

Gerry BREEN (IE, PPE), Dublinin kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu

Viiteasiakirja

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020)

COM(2011) 608/3 final

1.

katsoo, että Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on tärkeä tukiväline sellaisia tilanteita varten, joissa menetetään lukuisia työpaikkoja. Sen avulla voidaan vähentää pitkäaikaistyöttömyyden riskiä vaikeissa työmarkkinaolosuhteissa. Lisäksi se on tärkeä keino, jolla Euroopan unioni voi osoittaa solidaarisuuttaan työpaikkansa menettäneitä työntekijöitä kohtaan.

2.

toteaa, että EGR:sta on voitu tukea noin kymmentä prosenttia työpaikkansa menettäneistä työntekijöistä EU:ssa vuosina 2009–2010 ja että 40 prosenttia rahaston tukea saaneista työntekijöistä on onnistunut palaamaan työmarkkinoille (1). Komitea toistaa kuitenkin komissiolle ja jäsenvaltioille osoittamansa kehotuksen parantaa yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa EGR:n toteuttamisessa.

3.

hyväksyy sen, että Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee pitkän aikavälin aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, työttömyyden ehkäisemistä ja varhaista ongelmanratkaisua, mutta katsoo, että EGR:n kaltaiselle nopean toiminnan mekanismille on tarvetta työttömyyskriisien aikana.

4.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen jatkaa EGR:n toimintaa vuoden 2013 jälkeen ja kannattaa erityisesti sitä, että sen soveltamisala ja tukikriteerit ovat edelleen tietyiltä osin vuonna 2009 tehdyn tarkistuksen mukaisia. Komitea toteaa, että hakemusten määrän lisääntyminen tarkistuksen jälkeen on osoittanut, että tuelle on selkeästi tarvetta tapauksissa, joissa vähennettyjä työntekijöitä on 500 tai vähemmän. Komitea hyväksyy kuitenkin sen, että EGR:n varoja on tähän mennessä käytetty selvästi alle määrärahojen ohjeellisen enimmäismäärän.

5.

kannattaa EGR:n prosessin kehittämis- ja yksinkertaistamispyrkimyksiä, mutta katsoo, että seuraavat asiat ovat tulevaisuudessa edelleen EGR:n suurimpia haasteita:

6.

katsoo, että ehdotus EGR:n soveltamisalan laajentamisesta kauppasopimuksista kärsineisiin maataloustuottajiin on osoitus EU:n kauppapolitiikan ja maatalouspolitiikan perusluonteisesta ristiriidasta.

7.

katsoo, että EGR:n laajentaminen maatalousalalle muuttaa EGR:n luonnetta erittäin jyrkästi, ja pelkää, että ehdotus luo käytännössä kaksi rahastoa, toisen maatalousalan työntekijöille ja toisen muille työntekijöille, sillä kriteerit, hakumenettelyt ja hallinnointiin ja varainhoidon valvontaan sovellettavat järjestelyt ovat erilaisia.

8.

ymmärtää asiasta esitetyt perustelut, mutta pohtii, tulisiko EGR ja muut ehdotetut kriisimekanismit jättää monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle.

9.

pahoittelee neuvoston päätöstä olla jatkamatta kriisistä johtuvia poikkeustoimenpiteitä joulukuun 31. päivän 2011 jälkeen (2), erityisesti nyt kun useat maat kamppailevat julkisen talouden velkakriisin seurausten sekä työllisyyteen kohdistuvien paineiden ja sosiaalisten olojen heikentymisen torjumiseksi. Komitea pahoittelee myös sitä, että päätös tehtiin nyt huolimatta siitä, että EGR-hakemusten määrä on kasvanut merkittävästi vuonna 2009 käyttöön otettujen poikkeuksien seurauksena ja rahaston tulokset ovat olleet myönteisiä.

10.

painottaa, että neuvoston päätös ei saisi vaikuttaa EGR:n toimintaa vuosina 2014–2020 koskevasta ehdotuksesta käytäviin neuvotteluihin.

11.

kannattaa EGR:n laajentamista koskemaan mikro- sekä pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajia sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia, mutta katsoo, että EGR:n soveltamista itsenäisiin ammatinharjoittajiin olisi hyvä tarkentaa, kun otetaan huomioon tällaisten henkilöiden työttömyysasemassa vallitsevat erot eri jäsenvaltioiden välillä.

12.

pitää tervetulleena sitä, että EGR:a voidaan soveltaa joustavasti pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, mutta kehottaa Euroopan komissiota antamaan tarkempaa ohjeistusta kriteereistä, joita tällaisissa tilanteissa sovelletaan. Komitea painottaa, että huomioon tulisi ottaa irtisanomisten absoluuttisen lukumäärän lisäksi irtisanomisten vaikutusten laajuus tietyllä paikkakunnalla tai alueella.

13.

kannattaa uutta rahoitussäännöstä, joka koskee investoimista aineelliseen omaisuuteen itsenäistä ammatinharjoittamista ja yrityksen perustamista varten, sillä se on parannus EGR:n tuen kohteena olevien palvelujen pakettiin, ja suosittelee, että EGR:n yrityspilarin tukeen sovelletaan korkeampia osarahoitusasteita kuin muihin pilareihin yritysten perustamisen ja yrittäjyyden kannustamiseksi.

14.

korostaa, että korkea-asteen koulutukseen tarkoitetun tuen saantia rajoittaa nykyisin yliopisto-opintojen aikataulu, sillä irtisanomisen ajankohta rajoittaa mahdollisuuksia saada EGR:sta tukea kahden täyden lukuvuoden ajan, ja ehdottaa, että nykyisiä rajoituksia höllennetään tai rahoitus maksetaan etupainotteisesti, jotta irtisanotut työntekijät voivat saada EGR:n tukea vähintään kahden täyden lukuvuoden ajan.

15.

korostaa, että EGR:sta tulee tukea vain täydentäviä toimenpiteitä eikä se saa korvata kansallisessa tai unionin lainsäädännössä taikka työehtosopimuksissa vaadittuja toimenpiteitä. Komitea muistuttaa, että EGR:n tavoitteet ovat tietyissä tapauksissa olleet ristiriidassa eräiden jäsenvaltioiden joustamattomien toimintakehysten kanssa ja että tämä saattaa haitata EGR:n tehokkuutta. Komitea kehottaa jäsenvaltioita pitämään EGR:a mahdollisuutena kehittää uusia, dynaamisia lähestymistapoja irtisanottujen työntekijöiden tukemiseen.

16.

kannattaa ehdotusta, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat muuttaa työntekijöille suunnattua tukipalvelupakettia lisäämällä siihen muita tukikelpoisia toimia, ja kehottaa asettamaan enimmäisajan (esimerkiksi yksi kuukausi), jonka kuluessa Euroopan komissio hyväksyy muutokset.

17.

arvostaa EU:n toimielinten pyrkimystä nopeuttaa haku- ja hyväksyntämenettelyjä, mutta pitää valitettavana, ettei ehdotus täysin riitä siihen, että EGR voisi toimia todellisena nopean toiminnan tukimekanismina.

18.

katsoo, että osa EGR:n tehostamiseen tarkoitetuista toimenpiteistä saattaa todellisuudessa aiheuttaa lisää hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia täytäntöönpanosta vastaaville viranomaisille. Komitea korostaa, että nykyistä raskaammat valvonta- ja raportointivaatimukset saattavat johtaa siihen, että EGR ei ole jäsenvaltioille kovin houkutteleva vaihtoehto työllisyyskriisin aikana.

19.

katsoo, että kansallisten irtisanomissäännösten puuttuessa olisi hakumenettelyn kannalta parempi, jos työntekijät tai heidän edustajansa osallistuisivat menettelyyn suoraan ja varhaisessa vaiheessa, ja ehdottaa, että viranomaiset kannustaisivat työntekijöitä osallistumaan prosessiin osoittamalla, että EGR:n kautta on mahdollista saada täydentävää tukea (joka ylittää lakisääteisen tuen).

20.

ehdottaa myös, että 8 artiklan 2 kohdassa säädettäisiin, että hakemuksiin sisällytetään irtisanottujen työntekijöiden profiili ja alustava arvio heidän koulutustarpeistaan sekä valmiudestaan perustaa yritys, jotta pystytään muokkaamaan yksilöllinen tukipaketti, joka vastaa työntekijöiden tarpeita ja odotuksia rahaston suhteen.

21.

ehdottaa myös, että jäsenvaltiot kuulevat työmarkkinaosapuolten lisäksi asiaankuuluvia paikallis- ja alueviranomaisia hakuprosessin aikana ja että hakemuksissa esitetään selkeästi täytäntöönpanomenettelyt, jotka koskevat muun muassa eri virastojen keskinäistä koordinointia, yhteydenpitoa työntekijöihin ja saatavilla olevia tukia koskevaa tiedottamista työntekijöille sekä hakumenettelyjä.

22.

suosittaa, että hakuohjeissa viitataan myös työmarkkinoiden ennakointiin ja erityisesti EU:n osaamispanoraamaan (3), jotta EGR:sta rahoitettavat toimenpiteet sopisivat paremmin yhteen EU:n työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Komitea katsoo lisäksi, että EGR-asetuksen mukaista liikkuvuusavustusta voitaisiin käyttää siten, että työntekijät voisivat paikata työmarkkinoilla ilmeneviä ammattitaitoisen työvoiman puutteet muualla unionissa.

23.

kannattaa pyrkimyksiä yksinkertaistaa kustannusten tukikelpoisuusehtoja. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että jäsenvaltiot ovat haluttomia maksamaan kustannuksia ennen kuin EGR-hakemuksesta on tehty päätös. Komitea toteaa, että tästä seuraa tarpeettomia viivästyksiä ja pettymyksiä työntekijöille ja että tämä heikentää EGR:n tehokkuutta ja uskottavuutta. Komitea katsoo, että tarvitaan suurempi varmuus hakemusten hyväksymisestä, jos työntekijöitä halutaan tukea nopeasti.

24.

suosittaa, että hyväksymisprosessia vauhditetaan seuraavassa toimielinten sopimuksessa. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, komitea ehdottaa, että Euroopan komissio maksaa jäsenvaltioille välimaksun hakemuksen alustavan arvioinnin ja tarkistamisen jälkeen, jotta hakemuksen hyväksymisestä saadaan suurempi varmuus, voidaan puuttua irtisanomisten yhteydessä kriittiseen aikatekijään ja voidaan lyhentää viivettä EGR:sta rahoitettavan tuen maksamisessa irtisanotuille työntekijöille.

25.

toivoo, että hakemusten laatu paranee sitä mukaa kuin EGR tunnetaan paremmin, ja kannustaa jäsenvaltioita keräämään yhteistä tietoa rahastosta ja sen täytäntöönpanosta. Komitea ehdottaa lisäksi, että Euroopan komissio nimeäisi EGR-hakuprosessista kokemusta omaavia asiantuntijoita, jotka voivat antaa neuvoja hakemuksen valmisteluvaiheessa ja vaihtaa kokemuksia mahdollisten uusien hakijoiden kanssa.

26.

kannattaa edelleen ehdotettua korkeampaa EGR:n osarahoitusastetta yhteisrahoitusresurssien niukkuuden vuoksi ja EGR:n houkuttelevuuden lisäämiseksi, vaikka neuvosto tekikin päätöksen palauttaa osuudeksi 50 prosenttia (tammikuun 1. päivästä 2012).

27.

katsoo, että ehdotettu osarahoituksen osuuden porrastusmalli (50–65 prosenttia) ei ole tarkoituksenmukainen.

28.

on tyytyväinen siihen, että ehdotus sisältää säännöksen EGR-hakemuksista vastaavien viranomaisten valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta (7 artiklan 3 kohta), ja ehdottaa, että korvaus saisi olla enintään 5 prosenttia kokonaiskustannuksista.

29.

ei suosittele ehdotettua EGR:n laajentamista maataloustuottajiin ja korostaa, että kauppasopimuksista käytävissä neuvotteluissa tulee varmistaa johdonmukaisuus yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden kanssa.

30.

katsoo, että laajentaminen maatalousalalle siten, että maataloustuottajat voivat mukauttaa toimintaansa maataloudessa ja/tai sen ulkopuolella, on osin epäjohdonmukaista yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden kanssa, sillä maatalouspolitiikan tavoitteena on säilyttää maatalous kaikkialla ja suojella alan monimuotoisuutta Euroopan tasolla.

31.

pohtii, onko ehdotettu talousarviomäärärahojen jako eli se, että enimmillään 2,5 miljardia euroa (3 miljardin euron kokonaismäärärahoista) varataan maataloussektorille, oikeasuhtainen rahaston tavoitteeseen nähden, kun otetaan huomioon määrärahojen enimmäismäärän lasku, mahdollisten tuensaajien määrän lisääntyminen ja pyrkimykset parantaa EGR:n hyödyntämismahdollisuuksia/kiinnostavuutta. Komitean mielestä tämä vaikuttaa liian suurelta summalta, jos EGR:sta halutaan nopean toiminnan mekanismi, ja liian pieneltä summalta, jos tarkoituksena on korvata maatalous- ja elintarvikealalle ennusteiden mukaan aiheutuvat todelliset menetykset siinä tapauksessa, että eräät kahdenväliset kauppasopimukset toteutuvat.

32.

esittää näiden soveltamisalan laajentamista maatalousalalle koskevien perusluonteisten varausten lisäksi seuraavia muita kommentteja tästä ehdotuksen osa-alueesta:

33.

on samaa mieltä siitä, että rahastoa ei tulisi käyttää tulotuen antamiseen kauppasopimuksesta kärsineille maataloustuottajille. Komitea katsoo, että yhteyksiä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon ei ole ehdotuksessa eritelty riittävän tarkkaan, ja kehottaa Euroopan komissiota antamaan lisätietoja asiasta.

34.

korostaa, että jäsenvaltiot eivät ole hyödyntäneet paikallis- ja alueviranomaisten koko potentiaalia EGR:n käytön yhteydessä, ja muistuttaa kumppanuuden ja monitasohallinnon periaatteesta (4) EGR-hakemusten valmistelussa ja täytäntöönpanossa sekä rahaston tehokkuuden seurannassa ja arvioinnissa.

35.

toteaa tähänastisten kokemusten perusteella, että EGR:n tuki tehostuu, jos paikalliset toimielimet koordinoivat keskinäistä toimintaansa työntekijöille suunnattua koordinoitua toimenpidepakettia suunniteltaessa ja toteutettaessa ja jos irtisanotut työntekijät saavat selkeää ja johdonmukaista neuvontaa ja opastusta paikallisilta yhteyspisteiltä.

36.

korostaa, että nykyinen asetus antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden valita alueet, jotka voivat hakea EGR:n tukea suoraan. Komitea kannustaakin jäsenvaltioita käyttämään tätä mahdollisuutta entistä säännöllisemmin erityisesti silloin, kun alueilla on koulutukseen liittyvää toimivaltaa ja/tai yritysten tukemiseen ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Komitea katsoo, että näin vältyttäisiin hakemusviivästyksiltä ja valtakunnallisen tason kapasiteettiongelmilta, sillä valtakunnallisilla ministeriöillä ei aina ole tarvittavaa kykyä tai resursseja paikallisten tai alueellisten tukipalvelujen suunnitteluun ja toteutukseen.

37.

ehdottaa, että Euroopan komissio laatii tietokannan täytäntöönpanoon liittyvistä parhaista käytänteistä ja että hakuohjeisiin (mainitaan 12 artiklan 2 kohdassa) sisällytetään monitasoista kumppanuutta koskeva kriteeri.

38.

katsoo, että tämänhetkisen julkisen talouden velkakriisin aikana ja julkisen talouden budjetteihin sen vuoksi kohdistuvien paineiden vuoksi olisi harkittava EGR:n laajentamista tapauksiin, joissa julkinen sektori vähentää runsaasti työntekijöitä ja joissa tämä vaikuttaa kielteisesti tiettyihin paikallisiin tai alueellisiin työmarkkinoihin.

39.

katsoo, että ehdotusta voitaisiin parantaa viittaamalla suoremmin paikallis- ja alueviranomaisiin erityisesti 8 artiklan 2 kohdassa – hakemuksiin tulisi sisältyä tietoa paikallis- ja alueviranomaisten kuulemismenettelyistä, ja niissä olisi mainittava toimenpidepaketin toteuttavat elimet – ja 11 artiklan 4 kohdassa – EGR:n käyttöä koskeva neuvonta paikallis- ja alueviranomaisille.

40.

katsoo, että tiedonvälityskanavia on parannettava a) määrittämällä selkeämmät viestintäyhteydet EGR:n hallinnoinnista vastaavien viranomaisten välistä tiedotusta varten sekä Euroopan komissiolta kansallisille ja paikallisille tai alueellisille toimielimille suuntautuvaa tiedotusta varten ja b) tehostamalla henkilökohtaista viestintää tukea saavien työntekijöiden kanssa. Komitea ehdottaa tässä yhteydessä, että perustetaan hakumenettelyä varten yleistä tietoa sisältävät verkkosivut sekä portaali, jonka kautta irtisanotut työntekijät ja tukea tarjoavat elimet voivat vaihtaa henkilötietoja luottamuksellisesti.