29.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/27

—

toteaa jälleen kerran, että EU:n pyrkiessä nyt minimoimaan vallitsevan taloustaantuman vaikutukset ja kääntämään talouden uudelleen kasvuun on tärkeää tarjota sekä koulutuksen että talouselämän keskeisille sidosryhmille vuoropuhelufoorumi, sillä perus- ja ammattikoulutusjärjestelmät ovat Lissabonin strategian ja uudistetun sosiaalipoliittisen ohjelman kannalta ratkaisevassa asemassa.

—

korostaa, että korkeakoulujen ja yritysten on tärkeää käydä vuoropuhelua kaikilla hallinnon tasoilla, sillä se on merkittävä väline hyödynnettäessä täysimääräisesti osapuolten voimavaroja siten, että ne tukevat alueiden talous- ja yhteiskuntakehitystä.

—

painottaa, että alue- ja paikallistasolla on kaikkialla Euroopan unionissa keskeinen koulutuspoliittinen vastuu ja toteaa jälleen kerran, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat keskeisessä asemassa alueiden tutkimus- ja kehittämisstrategioita laadittaessa. Ne toimivat usein tutkimuslaitosten johdossa ja tukevat innovatiivisia toimintaympäristöjä.

—

korostaa, että paikallis- ja aluekehityksessä on keskityttävä korkea-asteen koulutuksen rooliin sekä yhtäältä korkeakoulujen ja toisaalta paikallis- ja alueviranomaisten asianmukaisen yhteistyön edistämiseen siten, että myös kuntien ja alueiden talous- ja yhteiskuntaelämän toimijat osallistuvat yhteistyöhön.

Esittelijä

:

Mohammad Masood (UK, PPE), Bradfordin kaupunginvaltuuston jäsen

1.

kannattaa korkeakoulujen ja yritysten vuoropuhelun puitteissa tähän asti esitettyjä moninaisia ideoita – jotka liittyvät usein paikallis- ja aluetasolla tehtyihin aloitteisiin – ja laadukkaita pohdintoja.

2.

korostaa, että korkeakoulujen ja yritysten on tärkeää käydä vuoropuhelua kaikilla hallinnon tasoilla, sillä se on merkittävä väline hyödynnettäessä täysimääräisesti osapuolten voimavaroja siten, että ne tukevat alueiden talous- ja yhteiskuntakehitystä.

3.

pitää tärkeänä tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin vuorovaikutuksesta koostuvaa osaamiskolmiota, jonka avulla lisätään Euroopan innovointikapasiteettia ja parannetaan korkeakouluista valmistuneiden työllistettävyyttä.

4.

toteaa, että nyt ollaan siirtymässä tietämyksen vaihdon avulla tapahtuvasta teknologian siirrosta tietämyksen jakamiseen ja avoimiin innovaatiojärjestelmiin. Komitean mielestä näiden kehittymässä olevien järjestelmien taustalla olevat yhteiskunnalliset prosessit ja käyttäytymismallit kaipaavat lisätutkimusta.

5.

painottaa, että alue- ja paikallistasolla on kaikkialla Euroopan unionissa keskeinen koulutuspoliittinen vastuu.

6.

toteaa jälleen kerran, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat keskeisessä asemassa alueiden tutkimus- ja kehittämisstrategioita laadittaessa. Ne toimivat usein tutkimuslaitosten johdossa ja tukevat innovatiivisia toimintaympäristöjä.

7.

painottaa, että toimien suunnittelussa ja ohjelmien täytäntöönpanossa olisi hyödynnettävä nykyisiä demokraattisesti valittuja paikalliselimiä. Paikallisosaaminen ja demokraattinen vastuu parantaa korkeakoulujen, yritysten ja paikallishallinnon kumppanuustoimien hallintomekanismeja. Tämä mahdollistaa priorisoinnin ja vastuullistamisen paikallistasolla, mikä liittyy välittömästi toissijaisuusperiaatteeseen.

8.

toteaa, että alue- ja paikallisviranomaiset kuuluvat näin ollen keskeisiin sidosryhmiin toteutettaessa eurooppalaisen tutkimusalueen syventämiseen ja ennen kaikkea laajentamiseen tähtääviä toimia ja aloitteita sekä erityisesti pyrittäessä toteuttamaan visio innovatiivisiin ympäristöihin juurtuneista vahvoista tiede- ja tutkimuslaitoksista.

9.

suhtautuu myönteisesti siihen, että viimeksi kuluneina vuosikymmeninä monet eurooppalaiset korkeakoulut ovat virallisesti sisällyttäneet toimenkuvaansa alueen talouskehityksen. Aluekehityskeskukset ovat niin ikään alkaneet sisällyttää alueellisiin talousstrategioihin toimia, joilla tuetaan korkeakoulujen ja liike-elämän kumppanuutta.

10.

huomauttaa, että aluetasolla toimien vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeää. Toimia on usein koordinoitava vertikaalisesti eri hallintotasojen välillä (unioni, jäsenvaltiot, alueet) sekä laaja-alaisesti alueiden kesken, jotta vältytään päällekkäisyydeltä ja opitaan toinen toisiltaan.

11.

painottaa, että ehdotetut uudet aloitteet ja ohjelmat, kuten eurooppalainen tutkimusalue (ERA), Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) ja elinikäisen oppimisen ohjelma, on valjastettava tukemaan korkeakoulujen ja yritysten vuoropuhelua.

12.

toteaa, että korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötoimiin vaikuttavat myös alueella vallitsevat erityisolosuhteet, kehittämiskeskusten kyky tukea korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötoimia aluetasolla, yritysklustereiden asema korkeakoulu- ja yritysverkostoja kehitettäessä sekä yritysten alueelle tekemät t&k-investoinnit.

13.

korostaa, että paikallis- ja aluekehityksessä on keskityttävä korkea-asteen koulutuksen rooliin sekä yhtäältä korkeakoulujen ja toisaalta paikallis- ja alueviranomaisten asianmukaisen yhteistyön edistämiseen siten, että myös kuntien ja alueiden talous- ja yhteiskuntaelämän toimijat osallistuvat yhteistyöhön.

14.

kannattaa korkeakoulujen ja yksityissektorin yhteistyötä ja on yhtä mieltä siitä, että korkeakoulut on nähtävä sijaintialueidensa innovaatioiden liikkeelle panevina voimina.

15.

kannustaa korkeakouluja etsimään uusia julkis- ja yksityissektorin yhteistyömuotoja, kuten yhteiset innovointirahastot. Tällaisilla toimenpiteillä ne voivat osaltaan parantaa liikkuvuutta kaikilla aloilla.

16.

kannattaa tiivistä Euroopan laajuista yhteistyötä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kesken. Myös jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason poliittisten toimijoiden ja viranomaisten tulisi osallistua yhteistyöhön.

17.

katsoo, että yhteistyön tasossa on edelleen maa-, korkeakoulu- ja oppiainekohtaisia eroja, vaikka EU-ohjelmilla pyritään rakentamaan korkeakoulujen ja yritysten välille kumppanuuksia, yleensä jollain tietyllä alalla, kuten tutkimuksessa tai opiskelijoiden liikkuvuudessa.

18.

katsoo, että yhteistyö ei ole kovinkaan paljon vaikuttanut kummankaan tahon hallintoon tai organisaatiokulttuureihin, koska vain harvoilla korkeakouluilla on koko oppilaitoksen kattava strategia yhteistyölle yritysten kanssa, ja ne, joilla on, ovat keskittyneet vain muutamaan jäsenvaltioon.

19.

on huolestunut siitä, että monissa maissa oikeudelliset ja taloudelliset puitteet eivät vieläkään kannusta korkeakouluja yhteistyöhön yritysmaailman kanssa tai voivat jopa estää sen.

20.

suosittaa, että otetaan käyttöön asianmukaisia tuloksellisuusindikaattoreita, joilla mitataan korkeakoulujen ja yritysten vuoropuhelun nykytasoa. Tuloksellisuutta on aina mitattava sekä laatua että määrää osoittavien indikaattoreiden avulla ja on otettava asianmukaisesti huomioon, millä tavoin indikaattoreiden valinta saattaa vaikuttaa käyttäjäryhmien käyttäytymiseen.

21.

kannustaa korkea-asteen oppilaitoksia palkitsemaan korkeakoulujen ja yritysten vuoropuhelun. Tiedeyhteisössä on erityisen haastavaa antaa tällaiselle sitoutumiselle tunnustusta ylennysmenettelyissä. Vaikka kaikki korkeakoulut toteavat pitävänsä korkea-asteen oppilaitosten ja yritysten vuoropuhelua tärkeänä, vain harvat niistä rinnastavat vuoropuhelun selkein ja avoimin menetelmin tutkimus- ja opetustehtäviin ja palkitsevat siitä asianmukaisesti.

22.

kannattaa yrittäjyyttä ja taitojen kartuttamista elinikäisen oppimisen avulla. Ne ovat korkea-asteen koulutuksen keskeisiä tehtäviä.

23.

suhtautuu myönteisesti eri alueiden pyrkimyksiin lisätä tutkimus- ja innovaatiotoimien rahoituksen yhteydessä yksityisiä sitoumuksia siten, että vahvistetaan korkeakoulujen autonomiaa.

24.

toteaa, että uudet julkis- ja yksityissektorin yhteistyömuodot, kuten yhteiset innovointirahastot, voivat myös olla uusia esimerkkejä julkisten varojen kestävästä käytöstä ja suojasta.

25.

on yhtä mieltä siitä, että koheesiopolitiikalla on erityinen tehtävä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemisessa alueilla. Niinpä myös Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) voidaan hyödyntää yrityshautomoiden ja tiedepuistojen rahoitukseen (infrastruktuuri ja [tieto]liikenneyhteydet). Klusterit ovat erityisen hyödyllisiä pk-yrityksille, koska niiden tarjoama toimintaympäristö kannustaa yhteyksiin korkeakoulujen ja suurten yritysten kanssa ja mahdollistaa pääsyn kansainvälisiin kaupan verkostoihin.

26.

toteaa, että myös pk-yrityksillä on elintärkeä tehtävä etenkin työllistäjinä ja innovoijina. Komitea kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan korkeakoulujen ja yritysten vuoropuheluun ja kehottaa tekemään innovatiivisia ja osuvasti kohdennettuja aloitteita tällaisen toiminnan tukemiseksi.

27.

kannattaa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rajatylittävää yhteistyötä korkeakoulujen ulkopuolisten teollisuus- ja talouselämän kumppanien sekä hallinnon, kulttuurielämän ja muiden yhteiskunnallisten tahojen kanssa.

28.

katsoo myös, että organisaatioilla ja muilla toimijoilla, joilla on välittäjärooli korkeakoulujen ja yritysten välillä, voi olla ratkaiseva merkitys yhteyksien luomisessa ja että siksi niiden merkitystä on korostettava ja niille annettavaa tukea lisättävä.

29.

panee ilahtuneena merkille, että korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöstä on kaikkialla Euroopassa lukuisia esimerkkejä.

30.

on huolestunut siitä, että uusissa jäsenvaltioissa on vain vähän esimerkkejä hyvistä käytänteistä.

31.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen käynnistää tutkimus, jonka tarkoituksena on kartoittaa nykyiset hyvät käytänteet. Komitea kehottaa komissiota ottamaan kartoituksessa huomioon paikallis- ja alueviranomaisten tarpeet.

32.

kannustaa luomaan paikallis- ja alueviranomaisista, yrityksistä, yhteisöstä ja korkea-asteen koulutuksen alalta kootuille keskeisille sidosryhmille tarkoitettuja kumppanuusrakenteita, joissa keskitytään vuoropuheluun esimerkiksi järjestämällä paneelikeskusteluja ja työpajoja, perustamalla tiedepuistoja teknologiansiirtoa varten sekä järjestämällä tiede- ja kulttuuritapahtumia tai opiskelijatapahtumia.

33.

kannattaa korkeakoulujen resurssien mobilisointia alueiden ja kaupunkien valmistellessa ja toteuttaessa talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämän sekä ympäristöalan kehittämisstrategioitaan.

34.

kehottaa korkeakouluja investoimaan yhteisesti ohjelmiin, joista on erityistä hyötyä alueen yrityksille ja alueyhteisölle. Samalla niiden on tuettava yritysten rahoittamia opetusvirkoja. Näin kannustetaan eri osaamiskeskusten sekä t&k- ja innovointitahojen verkottumista, tuetaan tietämyksen vaihtoon erikoistuneita foorumeita ja edistetään innovoinnin huippualueiden verkostojen luomista.

35.

suosittaa, että korkeakoulut käyttävät aluesidonnaisia varoja kestävästi ja jakavat ne useammalle vuodelle.

36.

ilmaisee olevansa halukas varmistamaan, että seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa, rakennerahastoja, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa sekä maaseuturahastoa käytetään koordinoidusti, koska se on välttämätöntä, kun ajatellaan EU:n kilpailukykyä sekä koheesio-, tutkimus-, korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikkojen yhteisvaikutusta valtakunnallisella ja aluetasolla, kuten AK on aiemmissa lausunnoissaan todennut.

37.

kannattaa innovoinnin käsitteen laaja-alaista tulkintaa, joka kattaa myös yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet sekä niiden hedelmällisen vuorovaikutuksen ympäröivän kaupunki- ja aluekulttuurin kanssa.

38.

toteaa jälleen kerran, että EU:n pyrkiessä nyt minimoimaan vallitsevan taloustaantuman vaikutukset ja kääntämään talouden uudelleen kasvuun on tärkeää tarjota sekä koulutuksen että talouselämän keskeisille sidosryhmille vuoropuhelufoorumi, sillä perus- ja ammattikoulutusjärjestelmät ovat Lissabonin strategian ja uudistetun sosiaalipoliittisen ohjelman kannalta ratkaisevassa asemassa.

39.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio aikoo tutkia, kuinka rakennerahastoja voitaisiin käyttää tämänkaltaisten alueellisten aloitteiden tukemiseen.

40.

pitää tärkeänä yritysten ja oppilaitosten – erityisesti keskiasteen ja ammatillisten oppilaitosten – yhteistyöpotentiaalia sekä unionin ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia tukea niiden yhteistoimintaa.

41.

toteaa jälleen kerran, että keskeisten julkissektorin toimijoiden, myös paikallis- ja alueviranomaisten, on osallistuttava aiempaa suuremmalla panoksella korkeakoulujen ja yritysten vuoropuhelun EU-foorumin seuraavaan vaiheeseen.

42.

katsoo, että korkeakoulujen ja yritysten vuoropuhelun EU-foorumissa on aiheellista myös vastaisuudessa keskittyä korkea-asteen koulutuksen alalla tehtävään yhteistyöhön.

43.

kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia tukemaan yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä ja toivoo, että korkeakoulut nähdään alueiden innovaatioiden liikkeelle panevina voimina.

44.

kehottaa täydentämään korkeakoulujen ja yritysten vuoropuhelun EU-foorumin toimintaa siten, että järjestetään täysistuntoja ja teemaseminaareja ja perustetaan foorumille internetsivusto. Komitea kehottaa keskeisiä julkissektorin toimijoita – myös paikallis- ja alueviranomaisia – ja mahdollisesti EU:n ulkopuolisia toimijoita osallistumaan aiempaa suuremmalla panoksella foorumin toimintaan.

45.

suosittaa, että vastataan tehokkaasti ”uudet taidot uusia työpaikkoja varten” -ohjelmaan ja talouden taantumaan ja että keskustellaan aluekehitykseen tähtäävistä kumppanuuksista, kumppanuustoimista pk-yritysten kanssa, nykyistä monipuolisemmasta suhtautumisesta oppimiseen, laadunvarmistuksesta ja akkreditoinnista.

46.

kannattaa komission pyrkimystä tutkia, millä tavoin yritysten ja korkeakoulujen jäsennellyn kumppanuuden uusia muotoja voidaan tukea asianmukaisilla EU-ohjelmilla.